Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön, osan identiteettiämme Puhdasta vettä Jäteveden jatkokäsittelyn Kulkuväylän Virkistyskohteen elämyksineen ja kokemuksineen Puhdasta energiaa Lähiruokaa Rikkaan linnuston ja kasvillisuuden Lielahden kartano muodostaa osan Hiedanrannan aluetta Näsijärven rannassa Ekosysteemipalveluja eri muodoissa ja merkityksissä
Haasteet vesien suojelulle ja käytölle Ilmastonmuutos Valuma-alueiden maankäyttö Monimuotoisuuden ylläpito Rehevöityminen Kemikalisoituminen Muovit, mikro-nanopartikkelit Kasvihuonekaasut
Ilmastonmuutos Ilmaston lämpeneminen ja sateisuuden muutos Hydrologinen kierto ja vuodenajat muutoksessa Koko valuma-alue ja erilaiset vesistöt-vesimuodostumat Pintavedet Järvet Virtavedet Pohjavedet Uhkana nuhraantuminen ja tummuminen Hiilidioksidi- ja metaanipäästöt ilmakehään kasvavat?
Valuma-alueiden maankäyttö Maankäyttö tehostuu entisestään Kaupungistuminen ja taajamien kasvu jatkuu ja jopa nopeutuu Rakennetun ympäristön osuus kasvaa Rantarakentaminen kiihtyy? Hulevesien merkitys kasvaa Maatalouden muutos -> suuremmat pinta-alat ja tuotantoyksiköt Ulkomaisten yhtiöiden rooli kasvaa?? Talviolosuhteet todellinen haaste Metsäteollisuuden kehitys ja biotalous? Metsien rakenne ja käsittely Monokulttuurit valtaavat alaa Maapohjan käsittely Suometsien hakkuut ja uudisojitukset Talviolosuhteet kasvava haaste
Monimuotoisuus/biodiversiteetti Vieraslajien leviäminen Kasveja, äyriäisiä, kaloja Mm. Isosorsimo, vesirutto, kirjolohi, täplärapu, jättipalsami, ponto-kaspian äyriäislajisto Maankäytön muutokset Rantarakentaminen Vesistöjen lisääntyvä virkistyskäyttö -> Alkuperäislajien ahdinko syvenee?
Kemikalisoituminen Torjunta-aineet Muut laaja-alaisesti käytettävät kemikaalit, mm. lisäaineet Lääkejäämät Ihmisperäiset Eläinperäiset Hygienia- ja vastaavat tuotteet Palonestokemikaalit Teollisuuden kemikaalit
Muovit Mikro-nanopartikkelit Rehevöitymien Maankäytön tehostuminen Maatalouden rakennemuutoksessa huomioitava ilmastonmuutos Hulevedet Ilmaston lämpeneminen Roudan ja lumipeitteisyyden väheneminen Jääpeitteiden ajanjakson lyheneminen Sademäärien kasvu Erityisesti talven ravinnekuormitus kasvaa
Mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? TAVOITE: Kokemäenjoen vesistön tuottamien ekosysteemipalvelujen turvaaminen ja edistäminen Mitä tulisi tutkia? Miten veden laatu ja ravintoverkostot ovat muuttuneet aikojen saatossa? Näin voidaan arvioida odotettavissa olevat muutokset oikeassa mittakaavassa Millä keinoilla maatalouden vesistökuormitus voidaan minimoida? Esim. viljelytekniset keinot, eroosion torjunta, suojavyöhykkeiden kehittäminen Miten estetään metsätalouden kuormituksen kasvu? Miten geneettinen, lajien ja elinympäristöjen monimuotoisuus turvataan? Esim. Miten turvataan Kokemäenjoen meritaimenen ja lohen nousu? Miten vähennetään kemikaali- ja mikromuovikuormitusta?
Toimenpiteitä ja tutkimusteemoja Vesistöjen tummuminen onko alueiden ja erilaisten vesistöjen välillä eroja? Vesistöjen muutosherkkyys ilmaston ja kuormituksen muuttuessa Kemikaalikuormitus mitä aineita, miten pitoisuudet vaihtelevat ja rikastuvat ravintoketjussa? Jätevesien alkuperä, kulkeutuminen ja vaikutukset ravintoverkossa; erityisesti molekyylibiologisten menetelmien hyödyntäminen Eliöstön monimuotoisuus; e-dna:n tarjoamat mahdollisuudet Sedimentit ravintoverkostojen pitkän aikavälin kehityksen kuvaajana, erityisesti DNA-RNA menetelmien hyödyntäminen Ranta-alueiden merkitys ekosysteemipalvelujen tuottajana Kalojen nousuesteet pois/kalatiet kuntoon lohikalat ja ankerias
Yhteenveto Tutkimus Kokemäenjokeen ja valuma-alueeseen kohdistuvat Yleisemmät tutkimustarpeet/-kysymykset Teknisen kehityksen tuomat mahdollisuudet Keinovalikoima Mihin tulisi panostaa? Uuden tekniikan kustannukset ja hyödyt Miten BAT käyttöön? KIITOS KIITOS Yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys Lainsäädäntö Miten tulisi kehittää? Taloudelliset edellytykset ja henkinen valmius Miten ohjauskeinoja tulisi kehittää? Poliittinen ohjaus Lokaali vs. globaali painopiste paikallisella tasolla