Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

Samankaltaiset tiedostot
Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Kuopion pyöräilyn edistämisen tiekartta

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta

Parhaat palat, Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija

Tampereen kaupungin päiväkotimatkat

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Metsähallituksen esteettömät palvelut

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

JOENSUUN TYÖMATKAKYSELY. Joensuun työmatkapyöräilyn edistämisen toimenpideohjelma hanke 2018

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia Lisätietoja: Pirjo Räsänen Skype: pirjorasanen1

Katsaus suomalaisiin kotimaan- ja kulttuurimatkailijoina

1) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä?

Asukaskyselyn yhteenveto Teuva. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Syksyllä 2017 toteutetun kyselyn tulokset

Katsaus suomalaisiin kotimaan- ja kulttuurimatkailijoina

Esteetöntä ulkoilua ja retkeilyä

Liikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan

Suomen Ladun Yhdessä-teema käyntiin vuonna 2009

Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi

KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ)

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija

HELVETINJÄRVEN KANSALLISPUISTON KÄVIJÄKYSELY VASTAUKSIA 576, JOISTA 182 ANNETTU PAPERILOMAKKEELLA

KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA

VAASA Liikkumisen ohjauksen loppuraportti 01/2019

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry

- Vaikuttavuuskysely 2013

Liikkumisen ilmastotalkoot Itä-Suomessa kyselyn tulokset

TULOSLIITE JULKAISUUN

Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria

Koululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Liite 8. Työmatkaliikkumiskysely

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

Aluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Viinikassan Nekalassa, yms-kyselyn vastausten koonti

VUOROVAIKUTUSRAPORTTI

Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu


kokeile edes kerran LIVE-tilaisuus, Susanna Vanhamäki, Lahden ammattikorkeakoulu p.

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Koululaiskyselyn yhteenveto Savitaipale. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Aluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Kaukajärvellä ja Vehmaisissa-kyselyn vastausten koonti

Vastaajat. Yhteensä 351 vastaajaa. 61 % vastaajista Laajavuoressa vähintään kuukausittain käyviä jyväskyläläisiä.

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri Reijo Ruokonen

Koululaiskyselyn yhteenveto Lemi. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

KEVYESTI LIIKKUVA LIMINKA

Terveyttä. Suomen upeimmasta luonnosta. FinRelax Kickoff Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut

Lempolan kauppapuiston kyselyn tulokset. L65 Lempolan asemakaavamuutos. Kesäkuu Tiitus Kuisma

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

Työpaikan liikkumissuunnitelman hyödyt euroina. Webinaari Mari Päätalo Valpastin Oy

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Polku luontoon. kehittämistoiminnan esittelyä ja taustaa. Metsähallitus Luontopalvelut, SoveLi ry

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio

Mitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI Mika Niskanen

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Luonto lisää liikettä

HÄMEENLINNAN JOUKKOLIIKENTEEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Luontoympäristön ja luonnon virkistyskäytön rooli kotoutumisessa

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

Koululaiskyselyn yhteenveto Luumäki

Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi Tampere

Kyselytutkimus suojatiekäyttäytymisestä Raumalla

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

YHTEENVETO VAIHTOEHTOVAIHEEN KYSELYSTÄ

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Polku luontoon Retkeilyreittien matkailukäyttö -seminaari, Petäjävesi. Riikka Mansikkaviita, Metsähallitus Luontopalvelut

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi

Ferratum Oyj Eurooppalainen Kesäbarometri 2015

Mun paikka! lasten ja nuorten osallistamiskysely

Kävely ja pyöräily yhteiskunnan voimavarana. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELYN 2018 VASTAUSTEN YHTEENVETO

AULANGON LUONNONSUOJELUALUEEN JÄRJESTYSSÄÄNTÖ

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA


Asukaskyselyn yhteenveto Isojoki. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

Kysely Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun turvetuotantohankkeen vaikutuksista

Outdoors Finland III päätavoitteet

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

Nuorisotutkimus 2008

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi

Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta

Transkriptio:

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkysely (2. 23.5.2017) toteutettiin osana Salon kaupungin retkeily ja luontomatkailukohteiden kehittämishanketta (1.3.2017 28.2.2018). Kyselyllä selvitettiin eri sidosryhmiltä Salon alueen nykyisiä ja potentiaalisia retkeily ja luontokohteita sekä niiden kehittämistoimenpiteitä. Lisäksi kartoitettiin kohteiden nykyistä viestintää ja sen kehittämistä sekä liikkumistottumuksia ja motiiveja luonnossa liikkumiseen. Kysely toteutettiin Harava kyselyohjelmalla. Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 120 kpl. Lisätietoja hankkeesta ja sidosryhmäkyselystä saa sivustolta www.salo.fi/retkeilykohteet. Suosituin retkeilykohde Salossa oli vastaajien mukaan Teijon kansallispuisto noin 20 % osuudellaan. Muita suosittuja kohteita olivat Vaisakon luontopolku ja luonnonsuojelualue, Halikonlahden lintupolku ja lintutorni, Vuohensaaren alue ja luontopolku sekä Viurilanlahti, Rauranmäki ja Salo Lehmijärvi retkeilyreitti. Lisäksi Salossa on lukuisa joukko muita luonto ja retkeilykohteita joiden yhteenlaskettu osuus on yli puolet kohteiden kaikista käynneistä.

Tietoa retkeily ja luontokohteista saatiin eniten Salon kaupungin eri viestintäkanavista (18,1 %). Myös kavereiden vaikutus kohteista saataviin tietoihin oli suuri (15,7 %). Muita suosittuja tietolähteitä olivat Metsähallituksen retkikartta.fi ja luontoon.fi sivustot, kohteen omat internet sivut, retkipaikka.fi sivusto, sosiaalinen media sekä kohteen lähellä olevat viitat ja opastaulut. Vajaa neljännes (23,9 %) kohteista sijaitsee alle 2 km päässä kotoa ja alle 10 kilometrin säteellä kotoa sijaitsee yli puolet kohteista (56,7%). Yli 10 km päässä sijaitsee vajaa puolet kohteista (43,3%).

Kohteisiin liikutaan mieluiten omin lihasvoimin. Kävellen, pyörällä, sähkökäyttöisellä polkupyörällä sekä hiihtäen liikkui kohteisiin yhteensä 51 % kaikista vastanneista. Seuraavaksi eniten liikuttiin henkilöautolla (44 %). Muiden liikennemuotojen suosio oli varsin pientä. Liikuntaan ja terveyteen liittyvät tekijät vaikuttivat eniten vastaajien kulkumuodon valintaan kohteisiin liikuttaessa (näiden yhteen laskettuosuus oli 23,6 %). Seuraavaksi eniten kulkumuodon valintaan vaikutti aika (21,7 %), helppous (19,7 %), sääolosuhteet (14,6 %) ja mukavuus(10,2 %). Kulkumuodon hinnalla, ekologisuudella ja muilla tekijöillä oli pienempi vaikutus kulkumuodon valintaan.

Liikuntamahdollisuus, terveydelliset näkökohdat sekä luonnon vaikutus henkiseen hyvinvointiin vaikuttivat eniten vastaajien motiiveihin retkeillä ja liikkua luonnossa (näiden yhteen laskettu osuus oli 32,8 %). Muita motivoivia tekijöitä olivat luonnossa viihtyminen (15,3 %), rauha ja hiljaisuus (12,7 %), halu nähdä ja kokea erilaisia luonto ja retkeilykohteita (10,1 %). Vastauksissa korostuivat myös retkeilyn ja luonnossa liikkumisen ilmaisuus, eri aktiviteetit luonnossa (marjojen ja sienten kerääminen sekä kalastus ja metsästys) sekä luonnon ja sen eläimien seuranta. Salon kaupungin viestintäkanavista toivottiin jatkossa paremmin tietoa retkeily ja luontokohteista (40,5 %). Lisäksi toivottiin lisää tietoa kohteiden lähellä olevien viittojen ja opastaulujen kautta (18,4 %), kohdeesitteiden (13,5 %) ja paikallismedian kautta (10,8 %) sekä luonto ja retkeilytapahtumista ja tilaisuuksista (9,7 %).

Vastaajat kehittäisivät kohteita eniten niiden rakenteiden (esim. pitkospuut, tulisijat, laavut jne., joiden osuus oli yhteensä 31,4 %) osalta. Seuraavaksi suosituimpia kehittämiskohteita olivat kohdeviitoitus ja opastus (17,2 %), kohteen reitit (17,1 %), muut kohdekohtaiset toimenpiteet (11, 4 %) sekä reittien ja rakenteiden kunnossapito (8,6 %). Vastaajat kehittäisivät myös jonkin verran kohteen lähellä olevaa pysäköintiä, polttopuiden saantia kohteessa sekä linja autolla kohteeseen liikkumista. Kysymys 9 potentiaalisista uusista retkeily ja luontokohteista ja reiteistä sekä kysymys 10 vastaajien vapaamuotoiset kommentit kohteiden kehittämisestä ovat tällä hetkellä vielä analysoinnin kohteena ja niihin palataan myöhemmässä vaiheessa.