EUROOPAN ISSIO Bryssel 2.6.2014 COM(2014) 432 final ISSION KERTOMUS SUOMI Perusamissopimuksen 126 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI
1. OIKEUDELLINEN TAUSTA Euroopan unionin oiminnasa ehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 126 ariklassa määräään liiallisia alijäämiä koskevasa meneelysä. Meneelysä säädeään lisäksi liiallisia alijäämiä koskevan meneelyn äyänöönpanon nopeuamisesa ja selkeyämisesä anneussa neuvoson aseuksessa (EY) N:o 1467/97 1, joka on osa vakaus- ja kasvusopimusa. Aseuksessa (EU) N:o 473/2013 2 on eriyissäännöksiä, joia sovelleaan euroalueen jäsenvalioihin, joka ova liiallisia alijäämiä koskevassa meneelyssä. SEUT-sopimuksen 126 ariklan 2 kohdan mukaan komission on arkaselava alousarvioa koskevan kurinalaisuuden noudaamisa seuraavilla kahdella arvioiniperuseella: a) yliääkö ennakoiu ai oeuunu julkisen alouden alijäämä suheessa BKT:hen määriellyn 3 prosenin viiearvon (paisi jos alijäämä on pienenyny merkiäväsi ja jakuvasi asolle, joka on lähellä viiearvoa, aikka jos viiearvon yliäminen on vain poikkeuksellisa ja väliaikaisa ja alijäämä on edelleen lähellä viiearvoa) ja b) yliääkö julkinen velka suheessa BKT:hen määriellyn 60 prosenin viiearvon (paisi jos velkasuhde pienenee riiäväsi ja lähesyy riiävän nopeasi viiearvoa). SEUT-sopimuksen 126 ariklan 3 kohdassa määräään, eä jos jäsenvalio ei äyä jommankumman ai kummankaan edellä mainiun arvioiniperuseen mukaisia vaaimuksia, komissio laaii asiasa keromuksen. Komissio voi laaia keromuksen silloinkin, kun arvioiniperuseiden mukaise vaaimukse äyyvä, jos se kasoo, eä jäsenvaliossa on liiallisen alijäämän vaara. Viimeksi mainiulla arkoieaan SEUT-sopimuksen 126 ariklan 2 kohdassa määrielyä ilannea. Keromuksessa oeaan huomioon myös se, yliääkö julkisalouden alijäämä julkise invesoinimeno, sekä muu merkiyksellise ekijä, jäsenvalion keskipikän aikavälin aloudellinen ilanne ja alousarvioilanne mukaan lueuina. Tässä keromuksessa, joka on liiallisia alijäämiä koskevan meneelyn ensimmäinen vaihe, analysoidaan syiä, joiden vuoksi Suomi ei noudaa velkaa koskevaa SEUT-sopimuksen arvioiniperusea, oaen huomioon aloudellinen ausa ja muu merkiyksellise ekijä. Vakaus- ja kasvusopimukseen vuonna 2011 ehyjen muuosen seurauksena velkaa koskeva arvioiniperuse on noseu yhä ärkeäksi kuin alijäämää koskeva, joa voidaan varmisaa, eä niissä maissa, joissa velka suheessa BKT:hen yliää 60 prosenin viiearvon, velkasuhde alenneaan viiearvoa pienemmäksi (ai siä alenneaan riiäväsi kohi viiearvoa). Komissiolle 17 päivänä huhikuua 2014 oimieun vakausohjelman mukaan julkisen alouden alijäämän ennuseaan vuonna 2015 kasvavan 1,1 proseniin suheessa BKT:hen, ja bruovelkasuhde kasvaisi vuoden 2015 loppuun mennessä 61,0 proseniin eli yli 60 prosenin BKT-viiearvon. Komission kevään 2014 alousennuseen mukaan velkasuhde kasvaisi 61,2 proseniin suheessa BKT:hen. 1 2 EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6. Keromuksessa oeaan myös huomioon Vakaus- ja kasvusopimuksen äyänöönpanoa koskeva vaaimukse sekä vakaus- ja lähenymisohjelmien muooa ja sisälöä koskeva ohjee, joka on hyväksyy Ecofin-neuvosossa 3 päivänä syyskuua 2012. Saaavilla osoieessa hp://ec.europa.eu/economy_finance/economic_governance/sgp/legal_exs/index_en.hm EUVL L 140, 27.5.2013, s. 11: Euroopan parlamenin ja neuvoson aseus (EU) N:o 473/2013 alusavien alousarviosuunnielmien seuranaa ja arvioinia sekä euroalueen jäsenvalioiden liiallisen alijäämän ilaneen korjaamisen varmisamisa koskevisa yheisisä säännöksisä. 2
Sekä komission ennuseessa eä vuoden 2014 vakausohjelmassa ennakoiu luku arjoaa velkakrieerin peruseella alusavaa näyöä siiä, eä Suomessa on SEUT-sopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa arkoieun liiallisen alijäämän vaara. Siksi komissio on laainu seuraavan keromuksen arvioidakseen kaavasi viiearvon yliymisen, joa voidaan odea, edellyääkö velkakrieerin rikkominen liiallisia alijäämiä koskevan meneelyn aloiamisa. Tässä keromuksessa päivieään 15 päivänä marraskuua 2013 anneua keromusa 3. Keromuksen 2 jaksossa arkasellaan velkakrieeriä ja 3 jaksossa velan kehiymiseen vaikuavia merkiyksellisiä ekijöiä. Keromuksessa oeaan huomioon komission kevään 2014 alousennuse, joka julkiseiin 5 päivänä oukokuua 2014. 2. VELKAKRITEERI Julkisen alouden bruovelkasuhde on kasvanu nopeasi viime vuosina. Vuonna 2010 se oli 48,8 prosenia suheessa BKT:hen, ja vuonna 2013 se kasvoi 57,0 proseniin. Komission kevään 2014 alousennuseen mukaan velkasuhde kasvaisi 59,9 proseniin vuonna 2014 ja 61,2 proseniin vuonna 2015. Suomen vakausohjelmassa velkasuheen ennuseaan kasvavan 59,8 proseniin vuonna 2014 ja 61,0 proseniin vuonna 2015. Ero johuu siiä, eä komissio ennusaa vuodeksi 2015 pienempää perusjäämää ja BKT:n kasvun vähäisempää posiiivisa vaikuusa. Velkasuheen ennuseaan kasvavan myös vuonna 2016, kansallisen ennuseen mukaan 61,4 proseniin. Taulukko 1: Velan kehiys 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Julkinen bruovelkasuhde 48,8 49,3 53,6 57,0 59,9 61,2 Velkasuheen muuos b (1 = 2+3+4) 5,2 0,6 4,3 3,3 2,9 1,4 Vaikuava ekijä: Perusjäämä (2) 1,4-0,4 0,8 1,2 1,3 0,4 Lumipallovaikuus (3) -0,5-1,4 0,1 0,6 0,0-0,4 josa: Korkomeno 1,1 1,1 1,0 1,0 1,0 1,0 Reaalisen BKT:n kasvu -1,4-1,3 0,5 0,7-0,1-0,6 Inflaaio (BKT-deflaaori) -0,1-1,2-1,4-1,1-0,9-0,8 Vira-varano-korjauserä (4) 4,3 2,4 3,4 1,5 1,6 1,4 Huom. a Prosenia suheessa BKT:hen. b BKT:hen suheueun bruovelan muuos voidaan eriellä seuraavasi: D Y D Y 1 1 = PD Y D + Y 1 1 i y * 1 + y SF + Y jossa on aikaindeksi, D on julkisen velan määrä, PD perusalijäämä, Y nimellinen BKT ja SF vira-varanokorjauserä; i on vieraan pääoman keskikusannus ja y nimellisen BKT:n kasvu. Suluissa oleva ermi kuvaa lumipallovaikuusa miaamalla korkomenojen ja alouskasvun yheisvaikuusa velkasuheeseen. Lähde: Eurosa ja komission kevään 2014 alousennusee. 3 COM(2013) 912 final. 3
3. MERKITYKSELLISET TEKIJÄT SEUT-sopimuksen 126 ariklan 3 kohdassa määräään, eä komission keromuksessa oeaan huomioon myös se, yliääkö julkisalouden alijäämä julkise invesoinimeno, sekä muu merkiyksellise ekijä, jäsenvalion keskipikän aikavälin aloudellinen ilanne ja alousarvioilanne mukaan lueuina, joa voidaan pääää, edellyääkö arvioiniperuseen rikkominen liiallisia alijäämiä koskevan meneelyn aloiamisa kyseisen jäsenvalion osala. Näiä ekijöiä kuvaaan arkemmin neuvoson aseuksen (EY) N:o 1467/97 2 ariklan 3 kohdassa, jonka mukaan huomioon on oeava myös muu ekijä, joia kyseinen jäsenvalio piää merkiyksellisinä arvioiaessa kokonaisvalaisesi ja laadullisesi viiearvon yliysä ja joka jäsenvalio on oimianu komissiolle ja neuvosolle. Edellä odeun peruseella seuraavissa jaksoissa arkasellaan seuraavia ekijöiä: 1) keskipikän aikavälin aloudellinen ilanne, 2) keskipikän aikavälin alousarvioilanne (julkise invesoinni mukaan lueuina), 3) julkisyheisöjen keskipikän aikavälin velkaasema, sen kehiys ja kesävyys, 4) muu jäsenvalion esiämä ekijä ja 5) muu komission merkiyksellisinä piämä ekijä. 3.1. Keskipikän aikavälin aloudellinen ilanne Suhdanee ja poeniaalinen kasvu. Vuonna 2009 Suomen BKT supisui 8,5 prosenia, minkä jälkeen maan alous elpyi vuosina 2010 ja 2011 yydyävää vauhia. Vuosina 2012 ja 2013 koeiin kuienkin uusi aanuma. Kriisi on vaikuanu Suomen poeniaaliseen kasvuun negaiivisesi. Ennen kriisiä, vuonna 2007, poeniaalinen kasvu arvioiiin 2,2 proseniksi, mua se laski 0 proseniin vuonna 2013. Pääomanmuodosus on ainoa poeniaalisen uoannon kasvuun posiiivisesi vaikuava ekijä. Poeniaalisen kasvun ennuseaan pysyelevän 0 prosenissa vuonna 2014 ja kohenevan vuonna 2015 vain hieman, 0,4 proseniin. BKT supisui vuosina 2012 ja 2013, mikä aiheuaa 2,7 prosenin uoanokuilun vuonna 2013. Kasvun ennuseaan yliävän poeniaalisen kasvun vuosina 2014 2015, mua ämä ei riiä sulkemaan uoanokuilua, jonka odoeaan kavenuvan 1,9 proseniin vuoeen 2015 mennessä. 4
Taulukko 2: Makroalouden ja julkisen alouden kehiys a 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kansallise viranomaise Kansallise viranomaise Kansallise viranomaise Reaalinen BKT (muuos %) 3,4 2,8-1,0-1,4-1,4 0,2 0,5 1,0 1,4 Poeniaalinen BKT (muuos %) 0,3 0,4 0,2 0,0 0,0 0,4 Tuoanokuilu (% suheessa poeniaaliseen BKT:hen) -2,5-0,1-1,4-2,7-2,9-2,6-2,6-1,9-1,7 Julkisen alouden rahoiusasema -2,5-0,7-1,8-2,1-2,0-2,3-2,0-1,3-1,1 Perusjäämä -1,4 0,4-0,8-1,2-1,1-1,3-1,0-0,4 0,0 Keraluoneise ja muu väliaikaise oimenpiee -0,1-0,1-0,1-0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 Julkinen kiineän pääoman bruomuodosus 2,5 2,5 2,6 2,8 2,8 2,9 2,8 2,8 2,7 Suhdannekorjau rahoiusasema -1,2-0,7-1,1-0,7-0,6-0,9-0,6-0,3-0,2 Suhdannekorjau perusjäämä -0,1 0,4-0,1 0,3-0,5 0,1-0,6 0,6 Rakeneellinen rahoiusasema b -1,1-0,6-1,0-0,6-0,5-0,9-0,7-0,3-0,3 Rakeneellinen perusjäämä 0,0 0,5 0,0 0,3 0,4 0,1 0,3 0,6 0,8 Huom. a Prosenia suheessa BKT:hen, jollei oisin mainia. b Suhdannekorjau rahoiusasema, jossa ei ole oeu huomioon keraluoneisia eikä muia väliaikaisia oimenpieiä. Lähde : Eurosa ja komission kevään 2014 alousennusee, Suomen vuoden 2014 vakausohjelma. Kun oeaan huomioon suhdaneiden vaikuus, näyää silä, eä viime vuosien negaiivisella suhdannekehiyksellä on ollu merkiävä vaikuus velkasuheeseen. Ise asiassa suhdannekorjauna kolmen viime vuoden ajala velkasuhde pysyisi vuonna 2015 SEUTsopimuksen viiearvon alapuolella. Taulukko 3. Julkisen alouden alijäämä ja velka (% suheessa BKT:hen) 4 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kansallise viranomaise Kansallise viranomaise Kansallise viranomaise Alijäämäkrieeri Velkakrieeri Julkisen alouden rahoiusasema -2,5-0,7-1,8-2,1-2,0-2,3-2,0-1,3-1,1 Julkisen alouden bruovelka 48,8 49,3 53,6 57,0 56,9 59,9 59,8 61,2 61 Julkisen alouden bruovelka, suhdaneen vaikuukse poiseu n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. 57,2 56,7 Lähde : Eurosa ja komission kevään 2014 alousennusee, Suomen vuoden 2014 vakausohjelma, Suomen valiovarainminiseriön laskelma. 4 Suhdannekorjau velka laskeaan seuraavalla kaavalla B Y 3-vuoinen,korjau = Y 3 2 B h = 0 + 2 j = 0 ( C ) po (1 + y )(1 + p h jossa B on velka, Y on kiineähinainen BKT, y po on poeniaalinen kasvu, p on BKT:n hinadeflaaori ja C on rahoiusaseman suhdannekomponeni. Suhdannekomponeni ja poeniaalinen kasvu laskeaan yheisesi soviuilla meneelmillä. 5 j h )
Viimeaikaise rakenneuudisukse. Niiden uudisusen arvioini, joia Suomen viranomaise ova oeuanee vasaakseen alouspoliiikan eurooppalaisen ohjausjakson yheydessä heinäkuussa 2013 anneuihin neuvoson suosiuksiin, on yleisesi oaen myöneinen. Kunarakeneen ja sosiaali- ja erveydenhuollon palvelurakeneen kaavaa uudisamisa valmisellaan, nuorisoakuua on laajenneu, varhaisen eläkkeelle siirymisen väyliä kavenneaan ja kilpailuviranomaisa on vahviseu. Suomi on uudisanu yheisöverojärjeselmää vuodesa 2014 lukien alenamalla yheisöverokanaa ja kirisämällä osinkoverousa. Tarkoiuksena on ehdä verojärjeselmäsä paremmin kasvua ukeva. Vuonna 2013 Suomessa hyväksyiin laaja rakenneuudisusohjelma kasvun edellyysen paranamiseksi ja kesävyysvajeen umpeen kuromiseksi 5. Hallius suunnielee oimenpieiä kunaalouden asapainoamiseksi, julkisen sekorin ehokkuuden lisäämiseksi, yöurien pidenämiseksi kahdella vuodella sekä kilpailun lisäämiseksi ja kilpailukyvyn paranamiseksi. Maaliskuussa 2014 ehdyn uoreimman menokehyspääöksen 6 yheydessä ja vuoden 2014 kansallisessa uudisusohjelmassa 7 on ilmoieu äsmällisemmisä oimisa. Puoluee ova päässee yheisymmärrykseen sosiaali- ja erveyspalvelu-uudisusen suunnasa. Kaikki sosiaali- ja erveyspalvelu on arkoius järjesää viiden alueellisen järjesäjän oimesa nykyisen eriyisvasuualueiden pohjala. Tämä vahviseaan kansallisessa uudisusohjelmassa. Kunna olisiva jakossakin mukana palvelujen uoamisessa, mua huomaava osa niiden velvoieisa siirreään näille viidelle alueelle. Lähipalvelu, kuen erveyskeskukse, vanhusen koipalvelu ai sosiaalihuollon palvelu säilyisivä jakossakin lähellä ihmisä. Lakiesiys anneaan eduskunnalle syksyllä 2014, ja uusien rakeneiden odoeaan olevan oiminnassa vuoeen 2017 mennessä. Kunauudisus perusuu vapaaehoisiin kunaliioksiin, joiden eduisa kunna ekevä yksiyiskohaisia selviyksiä. Kunna, joka ekevä kunaliiospääöksen määräaikaan mennessä, saava avusuksia ja korvauksia. Kansallisen uudisusohjelman mukaan hallius on päääny nimiää 12 suurimmalle kaupunkiseudulle eriyise kunajakoselviäjä. Tällä hekellä vapaaehoisen kunaliiosen ulos on epävarma. Hallius on kuienkin aseanu rakennepoliiisessa ohjelmassa avoieeksi kunien ehävien ja velvoieiden vähenämisen ja päällekkäisen oiminojen leikkaamisen ehokkuuden lisäämiseksi. Samaan aikaan kunien odoeaan paranavan uoavuua ja lisäävän verouloja kunasekorille piinyneen alijäämän (1 proseni suheessa BKT:hen) supisamiseksi. Eläkeuudisus on osa uudisusohjelmaa, josa yömarkkinaosapuolen odoeaan pääsevän sopimukseen syksyllä 2014. Tavoieena on sen äyänöönpano vuodesa 2017 lukien. Toeuuksen yksiyiskohdisa on vielä pääeävä, mua oimenpieillä voi olla keskipikällä aikavälillä huomaava myöneinen vaikuus julkiseen aloueen kasvun vauhdiumisen ja menojen vähenemisen kaua. 5 Rakennepoliiinen ohjelma alouden kasvuedellyysen vahvisamiseksi ja julkisen alouden kesävyysvajeen umpeen kuromiseksi: hp://valioneuvoso.fi/eusivu/rakenneuudisus395285/iedoso/rakennepoliiinen-ohjelma- 29082013/fi.pdf 6 Halliuksen pääös rakennepoliiisen ohjelman oimeenpanosa osana julkisen alouden suunnielmaa hp://valioneuvoso.fi/iedoso/julkinen/kehysneuvoelu-2014/paaos/fi.pdf 7 hp://www.vm.fi/vm/en/04_publicaions_and_documens/01_publicaions/02_economic_surveys/20140415eur ope/europa_2020_spring_2014_netti.pdf 6
3.2. Keskipikän aikavälin alousarvioilanne Rakeneellinen alijäämä ja julkisen alouden vakauaminen. Talouden elpyessä vuosina 2010 2011 Suomi kohensi merkiäväsi rakeneellisa rahoiusasemaansa niin, eä se oli vuoden 2011 lopussa 0,6 prosenia. Talouskasvun hidasuessa vuosina 2012 2013 rakeneellinen rahoiusasema alkoi heikeä, ja vuonna 2012 se oli 1,0 prosenia. Suomen keskipikän aikavälin avoie oli +0,5 prosenia suheessa BKT:hen vuoeen 2013 asi, jolloin avoieeksi aseeiin 0,5 prosenia. Komission kevään 2014 alousennuseen mukaan Suomi saavui keskipikän aikavälin avoieen vuonna 2013. Suomen alijäämä on kaikkina vuosina ollu alle 3 prosenia suheessa BKT:hen, ja sen ennuseaan pysyvänkin sellaisena koko ennusejakson. Kasvun odoeaan aas alkavan vuonna 2014, ja Suomen vakausohjelmassa pyriään pysymään riiävän lähellä keskipikän aikavälin avoiea. Komission kevään 2014 alousennuseen mukaan rakeneellinen rahoiusasema kuienkin heikkenee 0,9 proseniin vuonna 2014. Vuonna 2013 esieyn alusavan alousarviosuunnielman arvioinnissa esiin uou merkiävän poikkeaman riski näyää kuienkin pienenyneen. Suomi suunnielee vuonna 2015 paranavansa rakeneellisa rahoiusasemaa maaliskuussa 2014 pääeyillä vakauamisoimenpieillä 0,1 proseniin eli keskipikän aikavälin avoiea paremmaksi. Komission kevään 2014 alousennuse vahvisaa, eä rakeneellinen rahoiusasema odennäköisesi yliää keskipikän aikavälin avoieen vuonna 2015, vaikkakin alousennuseen mukaan pienemmällä marginaalilla. Komission ennuse osoiaa, eä velka pysyelee noususuunnassa vuosina 2014 2015. Myös kansallise viranomaise ennusava, eä velan määrä lisäänyy vuosina 2014 2016, mua vakausohjelman mukaan velkasuhde alkaa poliiikan säilyessä muuumaomana pienenyä vuonna 2017. 3.3. Julkisen alouden keskipikän aikavälin velka-asema Julkisen alouden pikän aikavälin kesävyys. Suomessa arvioidaan olevan lyhyellä aikavälillä vähäinen julkisen alouden rahoiuspaineen riski, mua keskipikällä aikavälillä kesävyysriski on keskisuuri ja pikällä aikavälillä suuri, mikä johuu väesön ikäänymisen vaikuuksesa julkiseen aloueen. Siksi olisi keskiyävä hillisemään ikäänymiseen liiyvien menojen kasvua edelleen, joa julkisen alouden kesävyys paranuisi keskipikällä ja pikällä aikavälillä. EU:n vuonna 2012 julkaiseman ikäänymisraporin viieskenaarion mukaan Suomen julkise erveydenhuolomeno kasvava vuoeen 2060 mennessä merkiäväsi, 6,0 prosenisa 7,0 proseniin suheessa BKT:hen. Monien ehdoeujen oimenpieiden joukossa on jo oeueavien uudisusoimien vahvisaminen esimerkiksi lisäämällä sairaalojen ehokkuua, paranamalla pikäaikaishoiopoilaiden jakohoidon arjonaa, joa näiden poilaiden arpeeon akuuihoiopalvelujen käyö vähenisi, paranamalla erveydenhuollon organisoinia ja johamisa ai oamalla järjeselmällisesi käyöön sairaanhoidon parhaia käyänöjä. Vira-varanokorjauserä. Vira-varanokorjauserällä on suuri vaikuus Suomen julkisen velan muuoksiin. Tämä johuu siiä, eä julkiseen sekoriin kuuluva yöeläkejärjeselmä on osiain ennakkoon rahasoiva ja ylijäämäinen. Vuonna 2013 ylijäämä oli 2,1 prosenia suheessa BKT:hen, ja vuonna 2014 sen ennuseaan olevan 2,0 prosenia. Ylijäämä sisällyeään julkisen alouden rahoiusasemaan, mua siä ei käyeä julkisen bruovelan maksamiseen. Eläkerahaso näkyvä rahoiusvarojen neokerymänä viravaranokorjauserässä. Näin ollen Suomen julkisyheisöjen neorahoiusvarojen ennuseaan 7
olevan 47,1 prosenia suheessa BKT:hen vuonna 2014 8. Suomen neorahoiusasema on OECD-maiden parhaimpia. Omaisuuden myyni. Hallius on päääny myydä valion omisamien Senaai-kiineisöjen ja Mesähalliuksen kiineisöjä. Valion yhiöomisusen asehallinaa ehoseaan laajenamalla valio-omiseisen noeeraamaomien yhiöiden omisuspohjaa ja arviaessa irauduaan yhiöomisuksesa. Lisäksi oeueaan valion omisamien pörssiyhiöiden osakkeiden myynejä ja muia oimenpieiä valion ulouuksen lisäämiseksi. Noeeraamaomien yhiöiden osinkojen kokonaismäärää noseaan. Toimenpieiden aiheuama lisäulouus aiemmin linjauun nähden on vuosina 2014 2015 noin 1,9 miljardia euroa. Pääosa uloisa ohjaaan valionvelan lyhenämiseen, mua 0,6 miljardia euroa käyeään invesoineihin vuosina 2014 ja 2015. Valion akaama velkakana. Vuonna 2013 Suomen valion anamien akausen määrä oli 17,1 prosenia suheessa BKT:hen. Rahoiussekoriin liiyviä akauksia oli samana vuonna 0,6 prosenia suheessa BKT:hen. Näin ollen ehdollisiin vasuisiin, akauksiin, rahoiuslaiosen pelasusoperaaioihin ja velan siirämiseen liiyvä riski ova vähäisiä. 3.4. Muu komission merkiyksellisinä piämä ekijä Rahoiuksenvakauusoperaaio. Niiden muiden ekijöiden joukossa, joia komissio piää merkiyksellisinä, kiinnieään huomioa eriyisesi rahoiusosuuksiin, joka on arkoieu kansainvälisen solidaarisuuden edisämiseen ja unionin poliiisen avoieiden saavuamiseen, jäsenvalioiden välisen kahden- ja monenvälisen uen muodossa rahoiusvakauden urvaamisen yheydessä synyneeseen velkaan sekä suuren rahoiuksellisen häiriöiden aikana oeueuihin rahoiuksenvakauusoperaaioihin liiyvään velkaan (aseuksen (EY) N:o 1467/97 2 ariklan 3 koha). Euroalueen jäsenvalioille myönneyn rahoiusuen velkaa kasvaava vaikuus on oeu huomioon arvioiaessa velkakrieerin noudaamisa. Vuoden 2013 lopussa rahoiuksenvakausoperaaioihin osallisumisen kumulaiivinen vaikuus oli 2,9 prosenia suheessa BKT:hen. Komission kevään 2014 alousennuseen mukaan kumulaiivinen vaikuus olisi 2,3 prosenia suheessa BKT:hen vuonna 2015. Näin ollen julkinen bruovelka olisi 58,9 prosenia suheessa BKT:hen vuonna 2015, jos rahoiuksenvakauusoperaaioihin liiyvää velkaa ei oea huomioon. 3.5. Muu jäsenvalion esiämä ekijä Komission 14 päivänä oukokuua 2014 vasaanoamassa kirjeessä Suomi korosi huomioon oeavina ekijöinä solidaarisuusoimenpieiden roolia velkaanumisessa, Suomen ja komission kasvuennuseiden eroja, elokuussa 2013 soviua halliuksen rakennepoliiisa ohjelmaa (joa on arkenneu marraskuussa 2013 ja maaliskuussa 2014), vakauamisoimenpieiä, joia on pääey oeuaa vuonna 2015 ja siä seuraavina vuosina, ja halliuksen omaisuuden myyniä (vuosina 2014 ja 2015) velan lyhenämiseksi ja alouden pirisämiseksi. Valiovarainminiseriön laskelmien mukaan suhdannekorjau velka vuonna 2015 olisi 56,7 prosenia suheessa BKT:hen. Solidaarisuusoimenpieiden vaikuusa käsiellään ämän keromuksen 3.4 jaksossa. Viimeaikaisia rakenneuudisuksia, kuen rakennepoliiisa ohjelmaa, käsiellään 3.1 jaksossa. Vakauamisoimenpieiä käsiellään 3.2 jaksossa ja omaisuuden myyniä 3.3 jaksossa. Komission kevään 2014 alousennuseessa odoeaan kasvun olevan vuosina 2014 ja 2015 hiaampaa kuin kansallisissa ennuseissa, mua velkasuhde yliää viiearvon vuonna 2015 8 OECD Economic Oulook nro 93, liie, aulukko 33. 8
myös kansallisessa ennuseessa, vaikka kasvuskenaario on hieman posiiivisempi. Näin ollen ennakoiu viiearvon yliyminen ei perusu pelkäsään komission negaiivisempaan kasvuennuseeseen. 4. PÄÄTELMÄT Suunnielmien mukaan julkinen bruovelka nousee 61,0 proseniin vuonna 2015 eli se yliää suheessa BKT:hen määriellyn 60 prosenin viiearvon. Viiearvon yliymisriski vahviseaan komission alousennuseessa, jossa bruovelan ennuseaan olevan 61,2 prosenia suheessa BKT:hen. Kuen edellä on seloseu, ennakoiu viiearvon yliyminen seliyy kuienkin kokonaisuudessaan Suomen rahoiusuella euroalueen rahoiusvakauden urvaamiseksi. Velan määrään ova vaikuanee myös sosiaaliurvarahasojen miava rahoiusvarojen hankina, jonka seurauksena varoja on keryny samaan aikaan kun velka on lisäänyny. Keromuksessa esieyn analyysin peruseella voianeen arvioida, eä SEUT-sopimuksen velkakrieeri äyyy. 9