Kuntasektorin energiansäästösopimusten vuosiraportti 1999

Samankaltaiset tiedostot
Kuntasektorin energiansäästösopimusten vuosiraportti 2000

Kuntasektorin energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001

Kuntasektorin energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2002

Kuntasektorin energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2003

Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2004

Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2005

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2006

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä Tapio Jalo, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2007

Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma

Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksenvuosiraportti 2000

Teollisuuden säästöpotentiaalit Säästöpotentiaalit - Pk-teollisuus 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2003

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2006

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2002

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti

Seuranta ja raportointi

KETS yhdyshenkilöpäivät. Raportointi. Saara Elväs

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

Kuntien energiatehokkuussopimusten ja energiaohjelmien vuosiraportti

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2005

TETS Vuosiraportointi 2013

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 1999

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016

Energiansäästösopimusten tilannekatsaus 2001

energiatehokkuussopimus

Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kunta-alan energiatehokkuussopimus

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

VAETS Vuosiraportointi

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004

Lahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 1999

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (7) Kaupunginhallitus Ryj/

Energiakatselmustoiminnan tilannekatsaus 2015

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiapalvelujen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta Hille Hyytiä

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiakatselmukset ekotehokkuuden parantajina

Energiakatselmukset kannattavat

Säästöjen kannalta parhaat energiatehokkuus toimenpiteet kunnissa. Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017

Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2002

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2005

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani

Jyväskylän energiatase 2014

Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2001

LUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku

Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2003

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

Transkriptio:

Kuntasektorin energiansäästösopimusten vuosiraportti 1999 1

2

Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa 1997. Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle sekä kuorma- ja pakettiautoalalle. Sopimuskäytäntöä on tarkoitus edelleen laajentaa uusille aloille. Energiapolitiikkaa tehdään toimintaympäristössä, jossa on yhteensovitettava talouden kasvu, kestävän kehityksen mukainen ympäristö- ja ilmastopolitiikka sekä energian riittävä saatavuus. Energiansäästösopimukset, joiden tarkoituksena on aktivoida yritysten ja yhteisöjen omaan toimintaympäristöön sopeutettuja kustannustehokkaita toimia, ovat näistä lähtökohdista ensisijaisia ja laajasti käyttöön otettuina myös tehokkaimpia keinoja energiansäästön edistämiseksi. Yhtenä keskeisenä osana sopimuksiin liittyy toimenpiteiden vaikutusten seuranta ja tulosten raportointi. On selvää, että näin laajan järjestelmän käynnistäminen ja potentiaalien kartoitus energiakatselmusten ja analyysien avulla vie oman aikansa. Nyt ollaan siinä vaiheessa, jossa konkreettisten energiansäästötoimien toteuttaminen on päässyt alkuun. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on nyt ensimmäistä kertaa koottu keskeiset tiedot energiankäytön kehityksestä säästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä vuonna 1999 sekä sopimusosapuolten raportoimat toimet ja arvioidut energiansäästövaikutukset. Energiansäästösopimusjärjestelmä merkitsee melkoisia voimainponnisteluja sopimuksissa mukana oleville osapuolille. Valtio käyttää noin 20 miljoonaa markkaa vuosittain sopimustoimien edistämiseen ja yritysten ja yhteisöjen panostukset ovat myös varsin mittavia. Kuitenkin merkittävien tulosten kannalta nyt ollaan vasta alkutaipaleella. Toimeenpanossa on edetty oikealla uralla ja saatu kattavuutta. Varsinaisia tuloksiakin alkaa näkyä, mutta todellinen energiansäästösopimusten merkitys ja asema on ratkaisevasti riippuvainen siitä, miten yksittäiset yritykset ja yhteisöt jatkossa panostavat energiansäästöön. Tulokset syntyvät pienistä puroista ja jokainen säästetty kilowattitunti on yhtä tärkeä. Helsingissä joulukuussa 2000 Taisto Turunen ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö 3

4

Sisällysluettelo Alkusanat 3 Tiivistelmä (Tulokset 1999) 7 1 Johdanto 9 1.1 Sopimuksen solmineet kunnat ja kuntayhtymät 9 1.2 Sopimusmenettely ja sen toteuttaminen 12 1.3 Sopimuksen keskeiset tavoitteet 13 1.3.1 Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset 13 1.3.2 Kulutusseurannan kattavuus 14 1.3.3 Katselmusten kattavuus 16 2 Kuntien energiankäyttö 20 2.1 Rakennusten energiankäyttö 20 2.1.1 Koko Suomi 20 2.1.2 Energiansäästösopimuksen solmineet kunnat ja kuntayhtymät 23 2.2 Katu- ja ulkovalaistuksen energiankulutus 26 2.3 Ajoneuvojen ja työkoneiden energiankulutus 28 2.4 Vesihuollon energiankulutus 29 3 Energiakatselmukset 31 3.1 Yleistä energiakatselmuksista 31 3.2 Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet 31 4 Muut toimenpiteet 35 4.1 Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet 35 4.2 Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta 36 4.3 Muuta huomioitavaa ESCO-toiminta 37 Liitteet Liite 1 Vertaisanalyysi (ns. benchmarking) -kuvat 38 5

6

Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä kuntien ja kuntayhtymien väliseen sopimukseen energiatehokkuuden edistämiseksi kuntasektorilla. KTM:n ja Suomen Kuntaliiton välinen sopimus energiansäästön edistämisestä allekirjoitettiin 10.11.1997. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa kunnan toimintaa. Vuoden 1999 lopussa 20 kuntaa ja 3 kuntayhtymää oli solminut energiansäästösopimuksen KTM:n kanssa. Sopimuksen piirissä oli noin 52 milj. rakennuskuutiometriä, joka vastasi noin 39 % koko kuntasektorin rakennuskannasta. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 2000 ensimmäistä kertaa. Raportointi koski sopimuksen vuosina 1997 1999 solmineita kuntia ja kuntayhtymiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 1999. Energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä käytettiin vuonna 1999 rakennusten lämmitykseen yhteensä noin 1,9 TWh energiaa, mistä 94 % tuotettiin kaukolämmöllä. Sähköä käytettiin näissä rakennuksissa yhteensä 0,8 TWh. Kulutusseurannan kattavuus oli sopimuksen solmineiden kuntien julkisissa rakennuksissa keskimäärin 86 % ja asuinrakennuksissa 92 %. Raportoidut lämmön ominaiskulutukset olivat hieman Kuntaliiton tilastoimia keskiarvoja pienemmät, kun taas sähkön ominaiskulutukset olivat samaa suuruusluokkaa tai hieman pienempiä. Energiansäästösopimuksessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät ovat vuosina 1992 1999 katselmoineet yhteensä 10,35 milj. rakennuskuutiometriä, mikä vastaa noin 9 % koko kuntasektorin julkisista rakennuksista. Katselmoitu osuus on 28 % energiansäästösopimuksen piirissä olevista julkisista rakennuksista. Vuoden 1999 loppuun mennessä näiden kuntien ja kuntayhtymien 429 rakennuksessa tehdyissä energiakatselmuksissa on todettu säästöpotentiaalia keskimäärin 14,9 % lämmön kulutuksessa, 7,0 % sähkön kulutuksessa ja 6,0 % veden käytössä. Kaikkiaan säästösopimuksen piirissä olevat kunnat ja kuntayhtymät raportoivat toteuttaneensa 871 yksittäistä energiatehokkuuteen vaikuttanutta toimenpidettä, joiden arvioitu säästövaikutus on lämmön osalta noin 25,5 GWh/a ja sähkön osalta hieman yli 3,2 GWh/a. Jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi kunnat ja kuntayhtymät raportoivat 437 toimenpidettä, joiden osalta toteutuspäätös on jo tehty sekä 487 toimenpidettä, joiden toteutusta harkitaan. Jo toteutettujen, päätettyjen ja harkittavien 1 795 toimenpiteen säästöpotentiaali on yhteensä lämmön osalta yli 44 GWh/a ja sähkön osalta vähän alle 8 GWh/a. Raportissa todetaan energiakatselmusten ja kulutusseurannan lisäksi myös muita toimenpiteitä, joiden avulla kunnan energiatehokkuutta pyritään edistämään. Tällaisia ovat mm. tiedot energiataseen laadinnasta, energiansäästöön liittyvästä koulutuksesta, hankintojen energiatehokkuudesta ja liittymisistä kuntien ilmastonsuojelukampanjaan sekä kestävän kehityksen paikallisagendatyöhön. Vuosiraportoinnin rakenne on pyritty tekemään sellaiseksi, että sen pohjalta voidaan raportointia laajentaa ja esim. vertaisanalyysi-tyyppiseen (ns. benchmarking) raportointiin 7

voidaan liittää uusia kuntia vertailukelpoisesti. Jatkossa voidaan olettaa, että käytössä on laajempi tietoaineisto tilastokelpoiseen analysointiin. Vastaavantyyppiset säästösopimusten vuosiraportit vuodelta 1999 on tuotettu myös teollisuudesta sekä energia-alalta (voimalaitosala, kaukolämpöala ja sähkön siirto- ja jakeluala). 8

1 Johdanto Energiansäästösopimusten vuosiraportoinnin tavoitteena on kerätä ja analysoida tietoa energiatehokkuuden kehittymisestä energiansäästösopimuksen solmineissa yrityksissä ja yhteisöissä kuten kunnissa ja kuntayhtymissä. Motiva osallistuu säästösopimusten raportointityöhön yhteistyössä sopimusosapuolten ja keskusjärjestöjen, kuten Suomen Kuntaliiton, kanssa. Motivaan on kehitetty säästösopimusten seurantajärjestelmä. Vuosiraportointi palvelee julkishallintoa, erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriötä, energiansäästösopimustoiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Toisaalta tavoitteena on myös tuottaa kunnille ja kuntayhtymille uudentyyppistä palautetietoa toimialan energiatehokkuudesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Tavoitteena on tuottaa muun muassa vertaisanalyysityyppistä (ns. benchmarking) tietoa, jonka avulla kunnat voivat verrata omaa energiatehokkuuttaan muiden kuntien vastaaviin tietoihin kunnan eri toimialueilla, kuten rakennusten energian käytössä, katuvalaistuksessa jne. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 2000 ensimmäistä kertaa. Tässä raportissa esitetyt tiedot pohjautuvat pääosin energiansäästösopimuksen solmineiden kuntien ja kuntayhtymien raportoimiin tietoihin vuodelta 1999. 1.1 Sopimuksen solmineet kunnat ja kuntayhtymät Vuoden 1999 loppuun mennessä 20 kuntaa ja 3 kuntayhtymää oli solminut energiansäästösopimuksen kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Sopimuksen piirissä oli noin 52 milj. rakennuskuutiometriä, joka vastaa noin 39 % koko kuntasektorin rakennuskannasta. Tästä määrästä oli julkisia rakennuksia 37,3 milj. m 3, mikä on noin 33 % kuntien ja kuntayhtymien julkisista rakennuksista. Asuinrakennuksia oli sopimuksen piirissä 14,7 milj. m 3. Suomen asukasluvulla mitattuna vuoden 1999 lopussa 1,39 milj. suomalaista asui energiansäästösopimuksen solmineessa kunnassa, mikä on noin 27 % Suomen asukasluvusta (5,13 milj. asukasta). Kuvassa 1 esitetään kunnat asukasluvun mukaan jaoteltuna. Kuvasta 2 ilmenee myös energiansäästösopimuksen solmineet kunnat. 9

120 110 100 87 80 69 Kuntia (kpl) 60 kunnat ess-kunnat 40 44 34 41 38 20 0 15 8 6 4 4 3 4 1 1 2 0 0 1 0-2 1 2-4 2 4-6 3 6-8 4 8-10 5 10-15 6 15-30 7 8 9 10 30-50 50-100 100- Asukasluku (tuhatta asukasta) Kuva 1. Kunnat asukasluvun mukaan jaoteltuna. Suurista kaupungeista energiansäästösopimuksen (ESS) ovat solmineet useat kaupungit. Tavoitteena onkin saada mahdollisimman suuri osuus kuntasektorin energiankäytöstä sopimustoiminnan piiriin. 10

Vuoden 1999 loppuun mennessä energiansäästösopimuksen solmineet kunnat (sopimuksen solmimisjärjestyksessä): 1997 Helsinki 1998 Turku Iisalmi Leppävirta Tampere Kitee Jyväskylä Suodenniemi Pomarkku Lavia Honkajoki 1999 Keuruu Rovaniemi Urjala Kajaani Espoo Varkaus Multia Savonlinna Saarijärvi Kuntayhtymät 1998 Oulun seudun ammatillinen koulutuskuntayhtymä (A) 1999 Helsingin yliopistollinen keskussairaala nyk. HUS (B) Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (C) Kuva 2. Energiansäästösopimuksen solmineet kunnat ja kuntyhtymät vuoden 1999 lopussa. 11

1.2 Sopimusmenettely ja sen toteuttaminen Sopimus ja energiankäytön tilanneselvitys Kuntien ja kauppa- ja teollisuusministeriön väliseen energiansäästösopimukseen sisältyy kiinteästi energiankäytön tilanneselvitys, jossa kunta kartoittaa energiankäyttönsä nykytilan ja lähihistorian sekä nimeää energiavastuuhenkilön. Kunnanhallitus käsittelee ja hyväksyy sopimuksen, joka lähetetään KTM:lle Suomen Kuntaliiton kautta. Sopimuksen keskeiset tavoitteet kuvataan kohdassa 1.3. Energiansäästösuunnitelma eli energiankäytön tehostamissuunnitelma Sopimuksessa todetaan, että kunta laatii vuoden kuluessa allekirjoituksesta energiansäästösuunnitelman eli energiankäytön tehostamissuunnitelman. Tilanne Vuoden 1999 loppuun mennessä oli laadittu vasta kaksi tehostamissuunnitelmaa. Tehostamissuunnitelmia on laadittu selvästi ennalta suunniteltua hitaammin. Tehostamissuunnitelmien laatimiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota jatkossa. Suunnitelman tekemistä hidasti alussa mallisuunnitelman puuttuminen. Malli tehostamissuunnitelmalle valmistui syksyllä 1999, mikä helpottanee tilannetta jatkossa. Lisäksi varsinkin suurissa kaupungeissa suunnitelman työstäminen vaatii kuitenkin ennakoitua enemmän aikaa. Vuoden 2000 aikana 13 kuntaa tai kuntayhtymää on ilmoittanut tekevänsä tehostamissuunnitelman. Näissä kunnissa ja kuntayhtymissä tehostamissuunnitelman toteutumista tulee kunnan ilmoituksen mukaan seuraamaan tyypillisimmin energiayhdyshenkilö tai työryhmä. Jo tehostamissuunnitelman laatineissa kahdessa kunnassa suunnitelman toteutumista seuraa työryhmä. Vuosittainen raportointi Kunta raportoi vuosittain energiankäytöstä sekä toteutetuista tehostamistoimenpiteistä Kuntaliitolle. Tässä raportissa jatkossa esitettävät tulokset perustuvat keskeisiltä osin näihin kuntien vuodelta 1999 raportoimiin tietoihin. Tilanne Yhtä sopimusosapuolta lukuun ottamatta kaikki sopimuksen piirissä vuoden 1999 lopussa olleet kunnat ja kuntayhtymät ovat palauttaneet sopimuksen mukaisen vuosiraportoinnin. Raportoitujen tietojen sisältö ja laajuus kuitenkin vaihtelevat kunnittain, mikä näkyy mm. vertaisanalyysikuvissa (ns. benchmarking) puuttuvina tietoina. 12

1.3 Sopimuksen keskeiset tavoitteet Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa kunnan toimintaa. Määrällisiä tavoitteita sopimuksessa asetetaan mm. lämmön ja sähkön käytön tehostamiselle (esimerkiksi rakennusten lämmön ja sähkön ominaiskulutuksille) sekä energiakatselmusten toteuttamiselle. Niin ikään asetetaan määrällinen tavoite kuukausittaisen kulutusseurannan kattavuudelle. 1.3.1 Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset Rakennusten lämmön käytön ominaiskulutukset tavoite Kunnan oman rakennuskannan (julkiset ja asuinrakennukset) lämmön ominaiskulutuksille on KTM:n ja kuntien välisessä esimerkkisopimuksessa asetettu seuraavat tavoitteet: Lämmön ominaiskulutuksen muutos Kunnan oma rakennuskanta - vertailuvuosi 1990 2000 2005 2010-13 % -15 % -18 % - vertailuvuosi 1996-6 % -8 % -11 % Tilanne Kuntien käyttämä vertailuvuosi vaihtelee eri kunnissa johtuen sopimuksen solmimisajankohdasta ja tuolloin käytettävissä olevista tiedoista. Sopimustietojen perusteella keskimääräinen tavoite lämmön ominaiskulutuksen muutokselle vuoteen 2000 mennessä on -4,6 % (vaihteluväli -1-8 %), kun vertailuvuotena on käytetty kuntien ilmoittamaa vertailuvuotta (tyypillisesti 1996 1998). Vastaavasti vuodelle 2005, on keskimääräinen muutostavoite -7,3 % (vaihteluväli -2-10 %) ja vuodelle 2010 keskimäärin -10,4 % (vaihteluväli -4-15 %). Rakennusten sähkön käytön ominaiskulutukset tavoite Rakennusten sähkönkäytön osalta KTM:n ja kuntien väliseen esimerkkisopimukseen on kirjattu tavoitteeksi ominaiskulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta 2005. 13

Tilanne Kolme sopimusosapuolta on asettanut tavoitteekseen sähkön ominaiskulutuksen pysäyttämisen vuoteen 2005, muut seitsemäntoista sopimusosapuolta ovat esimerkkisopimuksen mukaisesti asettaneet tavoitteekseen kasvun pysäyttämisen ja kääntämisen laskuun ennen em. vuotta. 1.3.2 Kulutusseurannan kattavuus Kulutusseurannan kattavuus tavoite KTM:n ja kuntien välisessä esimerkkisopimuksessa tavoitteeksi on asetettu, että 90 % kiinteistöistä ja 70 % muusta kulutuksesta on kuukausittaisen kulutusseurannan piirissä vuoden 2000 loppuun mennessä. 1 Yksittäisen kunnan asettamille tavoitteille on annettu mahdollisuus sopimuksessa vaihdella johtuen kunnan omista lähtökohdista. Käytännössä kahta sopimusosapuolta lukuun ottamatta kaikkien kuntien tavoitteina on kuitenkin edellä mainitut tavoitteet. Kahden sopimusosapuolen tavoitteiksi on asetettu, että 100 % kiinteistöistä on kuukausittaisen kulutusseurannan piirissä. Tilanne Vuoden 1999 lopussa oli tilanne säästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä kulutusseurannan osalta seuraava: Rakennukset Julkisten rakennusten kulutusseurannan kattavuus oli sopimuksen solmineiden kuntien rakennuskannassa keskimäärin noin 86 % vuoden 1999 lopussa, kuva 3. Asuinrakennusten kulutusseurannan kattavuus oli sopimuksen solmineiden kuntien rakennuskannassa keskimäärin noin 92 % vuoden 1999 lopussa, kuva 4. Kaksi sopimusosapuolta ei ilmoittanut kulutusseurannan tilannetta. Kahdessa kunnassa ja kahdessa kuntayhtymässä kaikki julkiset rakennukset ovat 100 %:sti kuukausittaisessa lämmön kulutusseurannassa. Näistä kahdessa kunnassa ja yhdessä kuntayhtymässä myös sähkön ja veden kulutus on 100 %:sti kulutusseurannan piirissä. Kuntaliiton vuonna 1998 tekemän selvityksen mukaan yli 20 000 asukkaan kunnissa kulutusseurannan piirissä on arviolta yli 50 % rakennusten lämmön kulutuksesta. Sen sijaan rakennusten sähkön ja veden kulutuksen seuranta on vähäisempää. 2 1 KTM:n ja Suomen Kuntaliiton välisessä yhteistoimintasopimuksessa on tavoitteeksi asetettu, että 80 % kuntien julkisista kiinteistöistä saadaan kulutustilastoinnin piiriin vuoteen 2010 mennessä. 2 Lämmön, sähkön ja veden kulutusseurannan tilanne kunnissa. Suomen Kuntaliitto 24.8.1998. 14

Kulutusseurannan kattavuus % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 Tilavuuksilla painotettu keskiarvo 86 % Lämmitys Sähkö Vesi 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 3. Kulutusseurannan kattavuus energiansäästösopimuksen solmineiden kuntien ja kuntayhtymien julkisissa rakennuksissa. * 100 90 Tilavuuksilla painotettu keskiarvo 92 % 80 Kulutusseurannan kattavuus, % 70 60 50 40 30 20 Lämmitys Sähkö Vesi 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 4. Kulutusseurannan kattavuus energiansäästösopimuksen solmineiden kuntien ja kuntayhtymien asuinrakennuksissa. * * Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee sivulta 38. 15

Muut kuin rakennukset Sopimusosapuolista 11 ilmoitti lisäksi tiedon muun kulutusseurannan kattavuudesta. Näiden perusteella muun kulutusseurannan keskimääräinen kattavuus on 69 % vaihdellen 0 %:sta 100 %:iin, mikä on jo lähes tavoitteen mukainen. Tavoitteeksihan on asetettu 70 % vuoden 2000 loppuun mennessä. 1.3.3 Katselmusten kattavuus Katselmusten kattavuus tavoite KTM:n ja kuntien välisessä esimerkkisopimuksessa tavoitteeksi on asetettu, että 80 % kunnan julkisista rakennuksista on katselmoitu vuoden 2005 loppuun mennessä. Välitavoitteena on saada 50 % kiinteistöistä katselmoiduiksi vuoden 2002 loppuun mennessä. 3 Yksittäisen kunnan asettamat tavoitteet voivat periaatteessa vaihdella johtuen kunnan omista lähtökohdista. Käytännössä kolmea sopimusosapuolta lukuun ottamatta kaikkien kuntien tavoitteina on kuitenkin edellä mainitut tavoitteet. Kahden sopimusosapuolen tavoitteiksi on asetettu, että 95-100 % kiinteistöistä on katselmoitu vuoden 2005 loppuun mennessä. Yhden sopimusosapuolen tavoitteena on katselmoida 70 % kiinteistöistä vuoden 2005 loppuun mennessä. Vuoteen 2002 asetetut välitavoitteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2005 tavoitteiden kanssa. Tilanne Energiansäästösopimusten piirissä on 33 % (37,3 milj. m 3 ) koko kuntasektorin julkisista rakennuksista (112 milj. m 3 ) (kuva 5, vasen pylväs). Koko kuntasektorin julkisista rakennuksista oli katselmoitu vuoden 1999 loppuun mennessä 30 % (33,5 milj. m 3 ), josta 9 % (10,4 milj. m 3 ) energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä (kuva 5, oikea pylväs). 3 KTM:n ja Suomen Kuntaliiton välisessä yhteistoimintasopimuksessa on tavoitteeksi asetettu, että 80 % kuntien julkisista kiinteistöistä saadaan katselmoitua vuoteen 2010 mennessä. Välitavoitteena on saada 50 % kiinteistöistä katselmoiduksi vuoden 2002 loppuun mennessä. 16

100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 67 % 70 % 50 % 40 % 30 % 20 % 33 % 21 % 10 % 0 % 9 % Rakennuskanta Katselmointitilanne Ei katselmoidut kuntasektorin rakennukset Muiden kuin ESS-kuntien ja -kuntayhtymien katselmoidut julkiset rakennukset ESS-kuntien ja -kuntayhtymien katselmoidut julkiset rakennukset Muiden kuin ESS-kuntien ja -kuntayhtymien julkiset rakennukset ESS-kuntien ja -kuntayhtymien julkiset rakennukset Kuva 5. Kuntasektorin julkisista rakennuksista energiansäästösopimuksen (ESS) piirissä oleva osuus ja katselmointitilanne. Katselmoitu osuus (10,35 milj. m 3 ) on 28 % energiansäästösopimuksen piirissä olevista julkisista rakennuksista (37,3 milj.m 3 ). Katselmusten kattavuus sopimusosapuolittain ilmenee kuvasta 6. On huomattava että prosenttiluku ei kuitenkaan kuvaa toteutettujen katselmusten määrää, koska kuntien rakennuskanta vaihtelee suuresti. Suuressa kunnassa katselmointiprosentti voi olla suhteellisen alhainen, vaikka kunnassa on katselmoitu merkittävä määrä rakennuksia. Tämä käy ilmi esimerkiksi kuvasta 7. Tuloksia katselmuksissa raportoiduista säästöpotentiaaleista ja energiansäästötoimenpiteistä esitetään luvussa 3. 17

100 90 Kiinteistökannasta katselmoitu % 80 70 60 50 40 30 20 10 Tavoite v. 2005 loppuun mennessä Tavoite v. 2002 loppuun mennessä Keskimääräinen tilavuuksilla painotettu katselmointiprosentti 28 % 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 6. Katselmustoiminnan kattavuus energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. * 18 9,4 % 17 0,2 % 11 0,7 % 10 5,4 % 9 1,3 % 7 3,4 % 19 2,5 % 20 3,1 % 1 39,3 % 5 23,7 % 3 1,1 % 2 9,9 % Kuva 7 Katselmoidut julkiset rakennukset säästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Prosenttiluku kuvaa kunkin kunnan ja kuntayhtymän katselmoitujen julkisten rakennusten suhdetta säästösopimuksen solmineiden kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettuun julkisten rakennusten määrään (10,35 milj.m 3 ). Punainen numero on kuntia ja kuntayhtymiä kuvaava tunnusluku.* * Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee sivulta 38. 18

Kuvassa 8 esitetään katselmoidun energiankäytön osuus koko kuntasektorin energiankäytöstä. 100 % 90 % 80 % 70 % 65 % 60 % 77 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 27 % 8 % Lämpö 17 % 6 % Sähkö Ei katselmoidut julkiset rakennukset Muiden kuin ESS-kuntien ja kuntayhtymien katselmoidut julkiset rakennukset ESS-kuntien ja kuntayhtymien katselmoidut julkiset rakennukset Kuva 8. Katselmoidun energiankäytön osuus koko kuntasektorin energiankäytöstä. ESS = energiansäästösopimuksen solmineet kunnat ja kuntayhtymät. 19

2 Kuntien energiankäyttö Kuntien ja kuntayhtymien rakennusten tilojen ja käyttöveden lämmityksen energiankulutus vuonna 1998 oli yhteensä 4,8 TWh ja sähkön kulutus 2,6 TWh. Sähkölämmityksen sekä muun toiminnan arvioitu sähkönkäyttö on vähennetty sähkön kokonaiskulutuksesta. 4 2.1 Rakennusten energiankäyttö 2.1.1 Koko Suomi Rakennuskanta Kuntien ja kuntayhtymien rakennuskanta on Suomen Kuntaliiton vuoden 2000, vielä luonnosvaiheessa olevan selvityksen mukaan yhteensä noin 133,8 milj. m 3. Tämä luku sisältää sekä julkiset rakennukset 112,0 milj. m 3 että asuinrakennukset 21,7 milj. m 3. On huomattava, että rakennuskantatiedot saattavat vielä muuttua merkittävästikin selvityksen edistyessä. Erityisesti tiedot kuntien omistuksessa olevista asuinrakennuksista ja muista yhtiömuotoisista rakennuksista tulevat täsmentymään. 5 Suurin yksittäinen rakennusryhmä on koulut, mikä vastaa 33 % koko kuntasektorin rakennuskannasta ja 40 % julkisista rakennuksista. Kuvassa 9 esitetään kuntien ja kuntayhtymien rakennuskannan jakaantuminen. 30,2 milj m 3 23 % 21,8 milj m 3 16 % 21,8 milj m 3 16 % 44,7 milj m 3 33 % 7,9 milj m 3 6 % 7,4 milj m 3 6 % Asuinrakennukset Hoitorak. (sis.päiväkodit) Toimistot Kokoontumisrak. (sis- jää- ja uimahallit) Koulut Muut (sis. Varastot, liikenteen rak.) Kuva 9. Kuntien ja kuntayhtymien rakennuskanta (yhteensä 133,8 milj. m 3 ). 4 5 Lähde: Jyrki Pohjolainen: Palvelujen energiatilastoinnin kehittäminen. Tilastokeskus katsauksia 2000/4. Kuntien rakennuskanta rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan. Suomen Kuntaliitto. Luonnos 17.10.2000. 20

Rakennuskannan energiankulutus Kuntaliiton kunnista keräämien kulutustietojen (7 300 julkista rakennusta, 3 300 asuinrakennusta) perusteella rakennusten energiankulutus oli kunnissa ja kuntayhtymissä vuonna 1999 keskimäärin seuraava. 6 Lämpö - julkiset rakennukset 46,4 kwh/m 3 - asuinrakennukset 63,3 kwh/m 3 Sähkö - julkiset rakennukset 16,4 kwh/m 3 - asuinrakennukset 11,2 kwh/m 3 (tarkoittaa ns. kiinteistösähköä) Vesi - julkiset rakennukset 148 litraa/m 3 - asuinrakennukset 415 litraa/m 3 Rakennusten lämmön ja sähkön ominaiskulutuksen kehittyminen esitetään kuvassa 10a ja 10b. 50 48 46 47,2 45,4 46,2 45,3 47,0 46,4 Ominaiskulutus kwh/m 3 44 42 40 38 36 34 32 30 1994 1995 1996 1997 1998 1999 Kuva 10a. Lämmön ominaiskulutus. Lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus 1999. Suomen Kuntaliiton raportti. 6 Lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus 1999. Suomen Kuntaliiton raportti. 21

20 19 18 Ominaiskulutus kwh/m3 17 16 15 14 14,3 14,8 14,8 15,3 16,3 16,4 13 12 11 10 1994 1995 1996 1997 1998 1999 Kuva 10b. Sähkön ominaiskulutus. Lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus 1999. Suomen Kuntaliiton raportti. 22

2.1.2 Energiansäästösopimuksen solmineet kunnat ja kuntayhtymät Säästösopimusosapuolien raportoimien tietojen perusteella kulutusseurannassa oleva rakennuskanta (yht. 45 milj. m 3 ) jakaantuu eri rakennustyyppeihin kuvan 11 mukaisesti. Näissä kunnissa ja kuntayhtymissä oleva rakennuskanta on yhteensä 52 milj. m 3. 14 % 30 % 27 % 14 % Asuinrak. yhteensä Hoitorak. yhteensä Toimistot yhteensä Kokoontumisrak. yhteensä Koulut yhteensä Muut yhteensä 11 % 4 % Kuva 11. Energiansäästösopimuksen solmineiden kuntien ja kuntayhtymien rakennuskanta. Lämpö Energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä käytettiin vuonna 1999 rakennusten lämmitykseen yhteensä 1,9 TWh energiaa. Lämpö tuotettiin eri polttoaineilla kuvan 12 mukaisesti. 23

Kevyt polttoöljy 4,5 % Sähkölämmitys 1,6 % Halot 0,1 % Raskas polttoöljy 0,1 % Maakaasu 0,1 % Kaukolämpö 93,6 % Kaukolämpö Sähkölämmitys Kevyt polttoöljy Halot Raskas polttoöljy Maakaasu Kuva 12. Rakennusten lämmitysenergiamuodon jakaantuminen energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Lämmön ominaiskulutukset julkisille rakennuksille ja asuinrakennuksille rakennustyypeittäin esitetään kuvassa 13. Lämmön ominaiskulutukset eri rakennustyypeissä olivat energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä hieman Kuntaliiton tilastoimia keskiarvoja pienemmät. 24

70 60 50 Ominaiskulutus, kwh/m 3 40 30 20 10 0 Asuinrakennukset Hoitorakennukset Toimistot Kokoontumisrakennukset Koulut Lämpö Muut Sähkö Kuva 13. Eri rakennustyyppien lämmön ja sähkön ominaiskulutukset energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Sähkö Sähköä käytettiin säästösopimuksen solmineiden kuntien ja kuntayhtymien kulutusseurannassa olevissa rakennuksissa yhteensä 0,7 TWh. Kun oletetaan, että kulutusseurannan ulkopuolella olevan rakennuskannan sähkönkulutus vastaa keskimääräistä kulutusseurannassa olevaa sähkönkulutusta, arvioidaan säästösopimuksen solmineiden kuntien ja kuntayhtymien rakennuksissa käytetyn sähköä yhteensä noin 0,8 TWh. Sähkönkulutusluvut eivät sisällä sähkölämmitystä. Sähkön ominaiskulutukset julkisille rakennuksille ja asuinrakennuksille rakennustyypeittäin esitetään myös kuvassa 13. Sähkön ominaiskulutukset eri rakennustyypeissä olivat energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä samaa suuruusluokkaa tai hieman pienempiä kuin Kuntaliiton tilastoimat keskiarvot. Säästösopimuksen solmineiden kuntien ja kuntayhtymien julkisten rakennusten energiankäytön osuus kuntasektorin kaikista julkisista rakennuksista esitetään kuvassa 14. On huomattava, että sähkönkulutuksen valtakunnallisessa tilastoinnissa on puutteita ja epävarmuustekijöitä, jotka osaltaan selittänevät kuvassa 14 esitettyä lämmön ja sähkönkulutuksen eroa. 25

100 % 90 % Kuntasektorin palvelurakennusten energiankäyttö 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 60 % 40 % 69 % 31 % 0 % Lämpö Sähkö Muiden kuin ESS-kuntien ja kuntayhtymien julkiset rakennukset ESS-kuntien ja kuntayhtymien julkiset rakennukset Kuva 14. Energiansäästösopimuksen (ESS) solmineiden kuntien ja kuntayhtymien julkisten rakennusten energiankäytön osuus kuntasektorin kaikista julkisista rakennuksista. 2.2 Katu- ja ulkovalaistuksen energiankulutus Neljätoista säästösopimuksen solminutta kuntaa raportoi katu- ja ulkovalaistuksen energiankulutustietoja. Vuoden 1999 aikana näissä kunnissa käytettiin ulkovalaistukseen yhteensä 150,4 GWh sähköä. Katu- ja ulkovalaistuksen energiankulutusta voidaan suhteuttaa joko valaistuihin katukilometreihin tai valaisinpisteiden lukumäärään. 11 kuntaa ilmoitti valaistut katukilometrit ja kahdeksan kuntaa ilmoitti valaisinpisteiden lukumäärät. Neljä kuntaa ilmoitti sekä katukilometrit että valaisinpisteiden lukumäärät. Energiankulutus valaistua katukilometriä kohden vaihteli 8 31 MWh/km ja valaisinpistettä kohden 0,33 0,82 MWh/valaisinpiste (kuvat 15 ja 16). Tunnusluku valaisinpiste/katukilometri vaihteli välillä 36 42. Tunnuslukuja tarkasteltaessa on huomattava, että kunnat poikkeavat toisistaan mm. pinta-alan, asemakaavan, keskusta/taajamarakenteen ja katuverkoston osalta. 26

35,0 30,0 25,0 MWh/km 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 15. Energiankulutus katukilometriä kohden (MWh/km) energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. * 1,00 0,90 0,80 0,70 MWh/valaisinpiste 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 16. Energiankulutus valaisinpistettä kohden (MWh/valaisinpiste) energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. * * Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee sivulta 38. 27

2.3 Ajoneuvojen ja työkoneiden energiankulutus Neljäntoista säästösopimuksen solmineen kunnan vuoden 1999 raportointitietojen perusteella kunnan/kuntayhtymän ajoneuvoissa ja työkoneissa käytettiin yhteensä 1,3 milj. litraa bensiiniä ja 6,2 milj. litraa dieselöljyä. Tämä on siis niin sanottu varikon ajoneuvojen energiankulutus. Keskimäärin raportoitu henkilöautojen polttoaineen ominaiskulutus oli 9,1 l/100 km ja kuorma-autojen ominaiskulutus 31,8 l/100 km (kuvat 17 ja 18). 14 12 10 Keskiarvo 9,1 l/100 km l/100 km 8 6 4 2 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 17. Henkilöautojen polttoaineen kulutus (l/100 km ) energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. * * Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee sivulta 38. 28

45 40 35 Keskiarvo 31,8 l/100 km 30 l/100 km 25 20 15 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 18. Kuorma-autojen polttoaineen kulutus (l/100 km) energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. * 2.4 Vesihuollon energiankulutus Kahta kuntaa lukuun ottamatta kaikki kunnat ilmoittivat vesihuollon, pumppaamoiden ja jätevesilaitosten kokonaisenergian kulutuksen. Näiden viidentoista kunnan yhteenlaskettu energiankulutus vesihuoltoon oli vajaa 4 GWh. Raportointitietojen perusteella vesihuollon energiankulutus oli vuodessa keskimäärin 94,1 kwh asukasta kohti laskettuna (kuva 19). * Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee sivulta 38. 29

180 160 140 kwh/asukas 120 100 80 Keskiarvo 94,1 kwh/asukas 60 40 20 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 19. Vesihuollon energiankulutus (kwh/asukas) energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. * * Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee sivulta 38. 30

3 Energiakatselmukset 3.1 Yleistä energiakatselmuksista Tämän luvun kolme tulokset ja tehdyt johtopäätökset perustuvat kiinteistökohtaisiin palautetietoihin, joissa tiedusteltiin energiakatselmuksissa todettujen toimenpiteiden toteuttamista. Kysely kohdistui siis jo katselmoituihin kohteisiin. Raportointia varten lähetettiin kaikille säästösopimuksen solmineille kunnille ja kuntayhtymille esitäytetyt lomakkeet niistä 429 katselmuskohteesta, jotka oli raportoitu ja TEkeskuksista Motivaan toimitettu vuoden 1999 loppuun mennessä. Nämä 429 kohdetta vastaa noin 8,77 milj. m 3. Tämä on hieman pienempi kuin kuntien ja kuntayhtymien ilmoittama katselmoitu rakennuskanta (10,35 milj. m 3 ). Eroa selittää se, että kaikkia raportoituja katselmuskohteita ei oltu vielä vuoden 1999 loppuun mennessä lähetetty TE-keskuksiin ja/tai toimitettu sieltä Motivaan. Sekä energiankulutuksen seurantatiedot että toimenpiteiden toteutumista koskevat tiedot saatiin 329 kohteesta, mikä vastaa 6,3 milj. m 3. Lisäksi oli muutamia kohteita, joista ei saatu täydellisesti raportoituja tietoja eli joko energiankulutustiedot tai katselmusten toteumatiedot olivat puutteellisia. Vuoden 1999 aikana oli energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä katselmoitu yhteensä 1,9 milj. rakennuskuutiometriä. 3.2 Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet Edellä mainittujen säästösopimuskuntien ja kuntayhtymien 429 katselmuskohteessa on todettu säästöpotentiaalia keskimäärin 14,9 % lämmön kulutuksessa, 7,0 % sähkön kulutuksessa ja 6,0 % veden käytössä. Säästöpotentiaali on hieman pienempi kuin kuntasektorin energiakatselmuksissa keskimäärin. 7 Näiden 429 katselmuskohteen lämmönkäyttö katselmusvuonna oli yhteensä 407 GWh/a, sähkön käyttö 145 GWh/a ja veden kulutus 1,55 milj. m 3. Taulukkoon 1 on koottu yhteenveto sopimuksen solmineiden kuntien ja kuntayhtymien raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä ja niiden toteutumisesta katselmoiduissa kiinteistöissä vuoden 1999 lopussa. On huomattava, että investointien ja säästövaikutusten lukuarvot ovat katselmoijan raportoinnissaan laskemia ja arvioimia, ei siis toteutuneita investointikustannuksia tai mitattuja kulutusmuutoksia. 7 Energiakatselmustoiminnan tilannekatsaus 1999. Motivan julkaisu 1/2000: Kuntasektorin 1 763 raportoidun kohteen säästöpotentiaali 16,4 % lämmön kulutuksessa, 7,6 % sähkön kulutuksessa ja 8,3 % veden käytössä. 31

Taulukko 1. Yhteenveto energiansäästösopimuksen solmineiden kuntien ja kuntayhtymien raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä ja niiden toteutumisesta katselmoiduissa kiinteistöissä vuoden 1999 lopussa. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus Toimenpiteiden milj. mk Lämpö Sähkö Vesi lukumäärä GWh/a GWh/a 1000 m 3 /a kpl Toteutetut toimenpiteet 10,0 25,5 3,2 50,5 871 Päätetyt toimenpiteet 2,9 7,9 1,9 9,3 437 Toteutetut ja päätetyt toimenpiteet yhteensä 12,9 33,4 5,1 46,5 1308 Harkittavat toimenpiteet 7,8 11,0 2,5 20,4 487 Toteutetut, päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä 20,7 44,4 7,6 66,9 1795 Toimenpiteet, joita ei toteuteta 4,4 5,5 0,6 4,6 197 Toimenpiteet, joista ei ole tietoa 4,9 11,0 1,2 12,3 264 Kaikki yht. 30,1 60,8 9,4 97,2 2256 Taulukosta voidaan todeta, että katselmuksissa toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutus oli lämmössä yhteensä 25,5 GWh/a (n. 6 % kohteiden lämpöenergiankäytöstä), sähkössä 3,2 GWh/a (n. 2 % kohteiden sähkönkäytöstä) ja veden osalta n. 50 000 m 3 (n. 3 % kohteiden veden kulutuksesta). Vastaavasti jo päätettyjen toimenpiteiden säästöpotentiaali oli lämmössä 7,9 GWh/a (n. 2 %), sähkössä 1,9 GWh/a (n. 1 %) ja vedessä n. 9 500 m 3 (alle 1 %). Keskimääräinen investointi toteutetuille ja päätetyille investoinneille oli yhteensä alle 10 000 mk toimenpidettä kohti, kun se harkittavien toimenpiteiden osalta oli yli 16 000 mk ja ei toteutettavaksi ilmoitettujen osalta yli 20 000 mk. Toteutettujen ja päätettyjen toimenpitei- 32

den keskimääräinen takaisinmaksuaika oli hieman yli yksi vuosi. Harkittaviksi ilmoitettujen toimenpiteiden takaisinmaksuaika oli keskimäärin jonkin verran alle kolme vuotta ja ei toteutetuiksi ilmoitettujen toimenpiteiden keskimäärin yli neljä vuotta. Ei toteutettavat investoinnit ovat tyypillisesti takaisinmaksuajaltaan yli kolme vuotta tai ne eivät ole muista syistä sillä hetkellä toteuttamiskelpoisia. Investointeja jätetään tässä vaiheessa toteuttamatta myös mikäli rakennus on lähivuosina tarkoitus peruskorjata. Kuva 20 havainnollistaa taulukossa 1 esitettyjen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden prosentuaalisia vaikutuksia ko. kohteiden lämmön, sähkön ja veden kulutukseen. Toteutetuilla toimenpiteillä on siis jo laskennallinen vaikutus rakennusten energiankäyttöön sen sijaan päätetty toteuttaa ja toteutusta harkitaan -osuudet ovat vielä toteutumatonta säästöpotentiaalia. 12 % Säästöpotentiaali katselmuskohteiden lämmön, sähkön ja veden kulutuksesta % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 2,7 % 1,9 % 6,3 % 1,8 % 1,3 % 2,2 % 1,3 % 0,6 % 3,3 % 0 % Lämpö Sähkö Vesi Toteutettu Päätetty toteuttaa Toteutusta harkitaan Kuva 20. Raportoitujen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden säästöpotentiaali ja vaikutukset katselmoitujen kiinteistöjen energiankäyttöön energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Kuvassa 21 esitetään energiakatselmuksissa todettujen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden toteutuminen prosentuaalisesti. Kuvaan on koottu samalla jaottelulla myös investointien ja toimenpiteiden lukumäärän toteutumisaste. Esimerkiksi kuvasta nähdään, että katselmuksissa esitettyjen toimenpiteiden säästöpotentiaalista on vuoden 1999 loppuun mennessä lämpöenergian osalta toteutettu yli 40 %, sähköenergian osalta lähes 35 % ja veden kulutuksen osalta noin 50 %. Näiden säästötoimenpiteiden osuus katselmushetken tietojen perusteella arvioidusta kaikkien säästötoimenpideehdotusten yhteisestä investointitarpeesta (30,1 milj. mk) on ollut n. 30 %. Kuvasta nähdään myös, että toimenpiteitä, joita ei toteuteta, on ilmoitettu energian ja veden käytön osalta ole- 33

van alle 10 % (lämpö 9 %, sähkö 6 % ja vesi 5 %), kun taas investoinneista nämä ei toteutettavat toimenpiteet edustavat noin 15 %. Katselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden keskimääräinen toteutuma % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 18 % 9 % 18 % 13 % 42 % 13 % 6 % 27 % 20 % 34 % 16 % 5 % 21 % 10 % 52 % 13 % 12 % 15 % 26 % 10 % 33 % 9 % 22 % 19 % 39 % Lämpö Sähkö Vesi Investointi Toimenpiteiden lukumäärä Ei tietoa Ei toteuteta Toteutusta harkitaan Päätetty toteuttaa Toteutettu Kuva 21. Energiakatselmuksissa todettujen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden toteutumatiedot keskimäärin energian ja veden käytön, investointien sekä toimenpiteiden lukumäärän osalta energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. 34

4 Muut toimenpiteet 4.1 Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet Energiakatselmusten ja kulutusseurannan lisäksi energiansäästösopimuksessa mainitaan myös muita toimenpiteitä, joiden avulla kunnan energiatehokkuutta pyritään edistämään. Muusta toiminnasta raportoidut tiedot vaihtelevat laajuuden, tarkkuuden ja esitystavan suhteen. Energiataseen laadinta Neljä säästösopimuskuntaa on raportoinnissaan ilmoittanut laatineensa kunnan energiataseen, joka käsittää joko koko kunnan alueen taseen tai rakennuskantaa käsittävän taseen. Rakennusten energiansäästöön liittyvä koulutus Raportoitujen tietojen perusteella 11 kuntaa ja kaksi kuntayhtymää on järjestänyt vuoden 1999 aikana energiansäästöä koskevaa koulutusta. Lämpö-, sähkö- ja vesikustannusten erittely vuokrissa Neljä kuntaa ja yksi kuntayhtymä erittelee lämpö-, sähkö- ja vesikustannuksensa vuokrissa. Hankintojen energiatehokkuus Seitsemän kuntaa ja yksi kuntayhtymä ilmoittaa tehneensä tärkeimpien hankintojen yhteydessä energiavaikutusten arvioinnin. Edellä mainituista kahdessa kunnassa ja lisäksi yhdessä muussa kunnassa on olemassa hankintaohjeet. Jatkossa hankintojen energiatehokkuutta käsitteleviä kysymyksiä tullaan vuosiraportoinnissa täsmentämään siten, että kysymys kohdistuu kauppa- ja teollisuusministeriön suosituksiin julkisten hankintojen energiatehokkuudesta. Taulukossa 2 esitetään kunta- ja kuntayhtymäkohtainen yhteenveto muista sopimuksen mukaisista toimenpiteistä. 35

Taulukko 2. Yhteenveto energiansäästösopimuksen mukaisista muista toimenpiteistä ja liittymistilanne ilmastonsuojelukampanjaan ja paikallisagendaan. Energiatase Sopimusosapuoli Energiansäästökoulutusta Lämpö, sähkö ja vesi eritelty vuokrissa Hankintoja tehtäessä energiavaikutusten arviointi Hankintaohjeet Mukana Kuntien Ilmastokampanjassa Paikallisagendatyö käynnissä 1 X X X X 2 X X X X X X X 3 X X X 4 5 X X X X X 6 X X 7 X X X 8 9 X X 10 X X 11 12 X X 13 X X X X X 14 X X 15 16 X X X 17 X 18 X 19 X X 20 X 4.2 Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta Energiansäästösopimus, kuntien ilmastonsuojelukampanja ja kestävän kehityksen paikallisagendatyö (Paikallisagenda 21) tukevat toisiaan. Ilmastonsuojelukampanja Energiansäästösopimuskunnista viisi on liittynyt myös kuntien ilmastonsuojelukampanjaan. Näistä kolme kuntaa ilmoitti yhteyshenkilön ja liittymisvuoden. Lisäksi yksi kunta suunnittelee liittymistä ilmastonsuojelukampanjaan. Paikallisagendatyö Seitsemässä energiansäästösopimuskunnassa on käynnissä paikallisagendatyö. Näistä kaikki kunnat ilmoittivat yhteyshenkilön ja liittymisvuoden, joka vaihteli vuosien 1997 1999 välillä lukuun ottamatta Helsinkiä, joka aloitti paikallisagendatyön jo vuonna 1995. Mikään kunta ei ilmoittanut suunnittelevansa paikallisagendatyön käynnnistämistä. Taulukosta 2 ilmenee myös kuntien ja kuntayhtymien liittymistilanne ilmastonsuojelukampanjaan ja paikallisagendaan. 36

4.3 Muuta huomioitavaa ESCO-toiminta Kuntien energiansäästöinvestointien toteutukselle on voitu todeta kaksi taloudellista estettä. Joko kunnalla ei ole ollut taloudellisia mahdollisuuksia rahoittaa investointia tai energiansäästöinvestointi ei ole ollut riittävän kilpailukykyinen muiden investointien rinnalla. Näin ollen takaisinmaksuajaltaan vielä kohtuullisen kannattavatkin investoinnit ovat joko jääneet kokonaan toteutumatta tai toteutukset ovat edenneet hitaasti. Taloudellisten esteiden lisäksi puute henkilöresursseissa voi asettaa esteitä investointien toteuttamiseen. Kansainvälisten mallien mukaisesti on yhtä ratkaisua asiaan haettu ns. ESCO-konseptista, jossa investoinnin sekä teknisestä toteutuksesta että rahoituksesta kantaa vastuu ESCO (Energy Service Company). USA:ssa ja Kanadassa pääosa varsinkin julkisen sektorin energiansäästöinvestoinneista toteutetaan nimenomaan ESCO-konseptin mukaisesti. ESCOkonseptissa lähtökohtana on, että kunta ei sijoita investointiin omaan rahaa. Kunta maksaa rahoituksen järjestäneelle ESCOlle investoinnin tuottaman energiakustannussäästön perusteella tietyn sopimusjakson ajan. ESCO-konsepti sopii tyypillisimmin takaisinmaksuajaltaan 3 5 vuoden investointien rahoittamiseen. Vuoden 1999 aikana toteutettiin kaksi pilot-hanketta, joiden perusteella voidaan todeta konseptin toimivan hyvin myös Suomessa 8. ESCO-yrityksiä on Suomessa jo puolenkymmentä ja määrän odotetaan kasvavan lähivuosina, koska ESCO-konseptille on olemassa varsin potentiaaliset markkinat. Helsingin kaupunki on käynnistänyt selvityksen ja koeprojektin ESCO-toiminnan käyttöönotosta energiansäästöinvestointien toteuttamiseksi. Myös Turun kaupunki on toteuttanut kiinteistöjen investointeja menestyksekkäästi eräällä ESCO-toimintatavalla. 8 ESCO-toiminnan yleisperiaatteet ja Motiva ESCO-konsepti. Motivan julkaisuja 3/2000. 37

Liitteet Vertaisanalyysi (ns. bechmarking) -kuvat Kulutusseurannan kattavuus, julkiset rakennukset Kulutusseurannan kattavuus, asunnot Katselmustoiminnan kattavuus Ulkovalaistuksen energiankulutus, MWh/km vuodessa Ulkovalaistuksen energiankulutus, MWh/valaisinpiste vuodessa Henkilöautojen polttoaineen kulutus (l/100 km) Kuorma-autojen polttoaineen kulutus (l/100 km) Vesihuollon energiankulutus, kwh/asukas vuodessa Säästösopimusten vuosiraportoinnissa v. 1999 olevat kunnat ja kuntayhtymät 1. Helsinki 2. Turku 3. Iisalmi 4. Leppävirta 5. Tampere 6. Kitee 7. Jyväskylä 8. Honkajoki (4 kunnan yhteissopimus) Lavia Pomarkku Suodenniemi 9. Keuruu 10. Rovaniemi 11. Urjala 12. Kajaani 13. Espoo 14. Varkaus 15. Multia 16. Savonlinna 17. Saarijärvi 18. Helsingin yliopistollinen keskussairaala nyk. HUS 19. Oulun seudun ammatillinen koulutuskuntayhtymä 20. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 38

Kulutusseurannan kattavuus % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kulutusseurannan kattavuus, julkiset rakennukset 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Kunnat ja kuntayhtymät Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee sivulta 38. Tilavuuksilla painotettu keskiarvo 86 % Lämmitys Sähkö Vesi

Kulutusseurannan kattavuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kulutusseurannan kattavuus, asunnot 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Kunnat ja kuntayhtymät Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee sivulta 38. Tilavuuksilla painotettu keskiarvo 92 % Lämmitys Sähkö Vesi

Kiinteistökannasta katselmoitu % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Katselmustoiminnan kattavuus 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Kunnat ja kuntayhtymät Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee sivulta 38. Tavoite v. 2005 loppuun mennessä Tavoite v. 2002 loppuun mennessä Keskimääräinen tilavuuksilla painotettu katselmointiprosentti 28 %

MWh/km 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Ulkovalaistuksen energiankulutus, MWh/km vuodessa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Kunnat ja kuntayhtymät Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee sivulta 38.

MWh/valaisinpiste 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Ulkovalaistuksen energiankulutus, MWh/valaisinpiste vuodessa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Kunnat ja kuntayhtymät Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee sivulta 38.

l/100 km 14 12 10 8 6 4 2 0 Henkilöautojen polttoaineen kulutus (l/100 km) Keskiarvo 9,1 l/100 km 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Kunnat ja kuntayhtymät Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee sivulta 38.

l/100 km 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kuorma-autojen polttoaineen kulutus (l/100 km) Keskiarvo 31,8 l/100 km 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Kunnat ja kuntayhtymät Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee sivulta 38.

kwh/asukas 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Vesihuollon energiankulutus kwh/asukas vuodessa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Kunnat ja kuntayhtymät Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee sivulta 38.