Mitä on harrasteilmailu?

Mitä on harrasteilmailu? Harrasteilmailuun luetaan kuuluvaksi kaikki yksityinen ja harrastetarkoituksessa ilma-aluksilla tapahtuva lentotoiminta, laskuvarjourheilu ja liidintoiminta. Lähde:http://www.trafi.fi/yleisilmailijalle/yleis-_ja_harrasteilmailun_turvallisuus. Sivu päivitetty 15.4.2016

Yleisilmailu/harrasteilmailu Yleisilmailuun (GA, General Aviation) kuuluvat moottorilennon osa-alueet, joita eivät harjoita valtio tai yritykset reittiliikenteessä tai liikelennossa (Business Aviation). Yleisilmailu on suurelta osin harrastelentämistä, mutta se voi kattaa myös kaupallisia toimintoja kuten: Lentokoulutus Valvonta ja pelastustoiminta(sar, search and rescue) mukaan lukien metsäpalosammutus Maa- ja metsätalouskäyttö(lannoitus, myrkytys) Pienempien ryhmien charter-matkustajapalvelu Yritysilmailu Trafi nettisivut 24.11.2014, htpps://fi.m.wikipedia.org/wiki/ilmailu

Harrasteilmailun lajit Moottorilento, purjelento, moottoripurjelento, ultrakevyet, experimental, varjoliito- ja riippuliito, laskuvarjourheilu, kuumailmapallo, lennokit ja virtuaalilentäminen http://www.ilmailuliitto.fi/fi/lajit Ilmailuliiton esittelyvideo 9 tapaa päästä taivaalle katsottavissa osoitteessa: https://www.youtube.com/watch?v=n3qego_e1

Harrasteilmailun sääntelyn periaatteet Suomessa Suomessa noudatettavat ilmailun perussäännöt löytyvät ilmailulaista ja koko EU:n alueella sovellettavista asetuksista(easa =Euroopan liikenneturvallisuusvirasto). Sääntely voimakkaassa muutoksessa, EU lainsäädännön osuus laajentuu jatkuvasti Trafi antaa tarkempia, lakia täydentäviä kansallisia ilmailumääräyksiä. Kansallisen sääntelyn varaan jäävät myös mm. sotilasja valtion ilmailu sekä osa harrasteilmailusta. https://www.trafi.fi/ilmailu/saadokset

Trafin tehtävät ilmailuviranomaisena harrasteilmailussa (1-7) 1.Lentokoulutuksen valvonta Suomessa on noin 60 hyväksyttyä kouluttajaa, jotka antavat koulutusta harrastelentäjän lupakirjasta ammattilentäjän lupakirjaan. Harrastelupakirjaan tähtäävä koulutus suoritetaan usein kerhotoiminnan puitteissa, kun taas ammatti-ilmailuun oikeuttaviin lupakirjoihin annetaan koulutusta ammattimaisesti toimivissa lentokoulutusorganisaatioissa (lähimmät Malmilla). Myös koulutuksen muoto vaihtelee sen mukaan, mihin lupakirjaluokkaan koulutuksella pyritään. Lupakirja- ja kelpuutuskoulutus sisältää teoria- ja lentokoulutusta. https://www.trafi.fi/ilmailu/koulutus/lentajaksi

2.Trafi myöntää ilmailun lupakirjat Yksityis- ja harrasteilmailun lupakirjat on nimensä mukaisesti tarkoitettu ilmailun yksityiskäyttöön tai harrastamiseen, eikä näitä saa käyttää ansiolentotoiminnassa Osa lupakirjoista ja niihin liittyvistä koulutuksista tulee muuttumaan yhteiseurooppalaisen EASA - lentomiehistöasetuksen 1178/2011 asetuksen mukaiseksi viimeistään 8.4.2018. https://www.trafi.fi/yleisilmailijalle/lupakirjat

Lupakirjat vaaditaan seuraavissa harrasteilmailun lajeissa Kansallinen lupakirja Yksityislentäjä PPL(A) Purjelentäjä GPL Moottoripurje-lentäjä MGPL laajennuksella Kuumailmapallo-lentäjä BPL Ultrakevytlentäjä UPL Autogyrolentäjä APL EASA lupakirja LAPL(A) tai PPL(A) LAPL(S) tai SPL LAPL(S) tai SPL* TMG LAPL(B) tai EASA BPL säilyy ennallaan ilman muuntoa säilyy ennallaan ilman muuntoa Lupakirjat ja ilmailulääketiede *PPL, SPL ja EASA BPL vaatii 2- tason medikaalin ylläpidon, muihin lupakirjoihin riittää LAPL medikaali http://www.trafi.fi/yleisilmailijalle/lupakirjat

Lentäjien määrä ( trafin lupakirjatilastojen mukaan) Lentäjät 2007 2016 lopussa Ansiolentäjät 1050 920 Liikennelentäjät 803 1132 ------------------------------------------------------------------ Yhteensä 1853 2052 Yksityislentäjät 2198 1754 Purjelentäjät 1730 1205 Moottoripurjelentäjät 850 433 Ultrakevytlentäjät 1134 1175 Autogiro 7 28 Kuumailmapallo 60 44 ------------------------------------------------------------------- Yhteensä 5979 4639 https://www.trafi.fi/tietopalvelut/tilastot/ilmailu

Koulutustodistus (ei lupakirjaa)vaaditaan seuraavissa harrasteilmailun lajeissa Painopisteohjatut ultrakevyet lentokoneet ja moottoroidut laskuvarjot Liitimet 100 kg Muut ilma-alukset alle 70 kg polttoaineineen Jaloilta lähtevät liitimet Urheilulaskuvarjot Lennokit - ei toistaiseksi vaadita koulutustodistusta suunnitteilla on ainakin rajoituksia https://www.trafi.fi/yleisilmailijalle/aloittelijalle

3.Suomen ilma-alusrekisterin pitäminen Trafi ylläpitää Suomen ilma-alusrekisteriä siviili-ilmaaluksista. Sotilasilma-alukset ovat rekisteröity Puolustusvoimien ylläpitämään sotilasilma-alusrekisteriin. https://www.trafi.fi/ilmailu/ilma-alusrekisteri

Suomessa rekisteröidyt ilma-alukset Rekisterissä olevat ilma-alukset 2007 2016 Tilanne vuoden lopussa Liikennelentokoneita ovat kaupallisessa lentoliikenteessä käytettävät lentokoneet. Ilmaa kevyempiä ilmaaluksia ovat mm. kuumailmapallot. Lähde Trafi Sivu päivitetty 15.02.2017

4.Ilma-alusten lentokelpoisuuden valvonta esim. katsastukset https://www.trafi.fi/ilmailu/lentokelpoisuus 5.Lentotoiminnan valvonta esim. koulutusluvat ja tarkastukset https://www.trafi.fi/ilmailu/lentotoiminta/lentotoiminnan_valvonta 6.Lentosimulaattorit ja koulutuslaitteet, valvonta https://www.trafi.fi/ilmailu/lentotoiminta/simulaattorit_ja_koulutuslaitteet 7.Lentonäytökset ja kilpailut, luvat https://www.trafi.fi/haku?search=lenton%c3%a4yt%c3%b6kset+ja+kilpailut+luvat

Ilmailuliiton merkitys harrasteilmailussa Suoman ilmailuliitto ry SIL on urheilu- ja harrasteilmailun valtakunnallinen keskusjärjestö - tarjoaa ilmailuun liittyvää tietoutta ja organisoi koulutus ja kilpailutoimintaa -edunvalvonta ja turvallisuuden lisääminen ovat liiton olennaisia tehtäviä Jäsenkerhoja (yli 200) Henkilöjäseniä (noin 8300 v. 2016 lokakuu) ILMAILU -lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa ja se käsittelee liiton omien harrastealojen lisäksi liikenne- ja sotilasilmailuun sekä lentoturvallisuuteen liittyviä aiheita ryhmätapaturmavakuutus, joka on voimassa myös ilmailulajeja harrastettaessa Myöntää kansainväliset kilpailulisenssit, rekisteröi ennätyksiä, lähettää joukkueita kansainvälisiin kilpailuihin ja järjestää kansainvälisiä kilpailuja Jäsenenä kansainvälisessä ilmailuliitossa FAI:ssa(Fédération AéronautiqueInternationale) Lähde: Suomen ilmailuliitto ry

Harrasteilmailun tilanne Suomessa Yli 10 000 harrastajaa Suurin osa yhteisötoiminnassa esim. ilmailukerhoissa Osa harrastaa yksin Osaamiseltaan vaihtelevilla taustoilla Lähes kaikki Trafin(Liikenteen turvallisuusvirasto) asiakkaita Harrasteilmailun taakkana on osittain korkea kustannustaso. Yhtenä elementtinä kokonaiskustannuksissa on viranomaismaksut. Tavoitteena sääntelyn keventäminen korkeasta turvallisuustasosta tinkimättä. Lähde:Harrasteilmailun turvallisuusprojekti 2014 Trafi, Suomen ilmailun tila Trafi, Ilma seminaari 2016 Trafi Ilmailu harrastuksena kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana valtavasti esim. laskuvarjourheilu (vapaapudotuksessa lentäminen), varjoliitimet kehittyneet(matkalentomahdollisuus) Ultrakevyet koneet kehittyneet ja suosio lisääntynyt Sähkölennokit kehittyneet Moottorikoneissa bensiinimoottoreista osa dieseleiksi Lähde: Ilmailuliiton esittelysivut 2016 Lähde: Ilmailuliiton nettisivut

Purjelento Purjelento on ollut merkittävä ilmailuharrastus 1930-luvulta alkaen Purjelentokone (myös liitokone tai purjekone) on ilmaa raskaampi ilmaalus, jolla lennettäessä hyödynnetään nousevia lämpimiä ilmavirtauksia eli termiikkejä, rinnetuulia ja aaltovirtauksia

Purjekoneiden rakennemateriaali sekä koneiden valmistus ja huolto Liitokoneet olivat 1930-luvulla puuta ja kangasta Metalli- ja vanerirakenteet yleistyivät 1950-luvulla. Lasikuiturakenteet valtasivat alaa 1960-luvun alusta alkaen. Purjekoneet tehdään nykyään pääasiassa lasi- ja hiilikuidulla vahvistetusta lujitemuovista. Myös joitakin alumiinirakenteisia koneita on edelleen tuotannossa esim. Blanic ja Pilatus https://fi.wikipedia.org/wiki/purjelentokone Saksa on purjekonevalmistuksen johtava maa, ainoastaan Puolassa, Liettuassa ja Slovakiassa on Saksan lisäksi mainittavaa purjekonevalmistusta. Suomessa purjelentokoneita on kehittänyt esimerkiksi Polyteknikkojen Ilmailukerho, jonka kehittämiä koneita ovat muun muassa PIK-3, PIK-5, PIK-16 Vasama ja PIK-20 sarja (valmistettiin yli 400) Suomessa suurimman osan purjekoneista omistavat ilmailukerhot, joilta kerhon jäsenet vuokraavat koneensa. Myös koneiden huollot tehdään pääosin kerhojen jäsenistön voimin. https://fi.wikipedia.org/wiki/purjelentokone

Purjelentäjän koulutus yleensä ilmailukerhoissa Teoriaopetus, vähintään 43 tuntia ilmailun säädökset purjelentokonerakenteet ja mekanismit purjelentokonemittarit aerodynamiikka ohjausoppi ja lentotoimintamenetelmät sääoppi lentosuunnistus purjelentokoneen käyttö ja hoito, lentokäsikirja ihmisen suorituskyky ja rajoitukset radiopuhelinliikenne sekä radio- ja viestivälinetekniikka Lento-opetus ilmailukerhoissa (trafin hyväksymät lennonopettajat) vähintään 10 lentotuntia purjelentokoneella ja vähintään 50 lentoa purjelentokoneella, joista vähintään 30 koululentoina sekä vähintään 10 yksinlentoa. Lupakirjan suorittajan on myös täytettävä vaadittu lääketieteellinen kelpoisuus. Koulutusohjelma purjelentäjän lupakirjaa varten (SIL 15.5.2012)

Miten purjekone nousee ilmaan? Purjekoneet hinataan ilmaan yleensä moottorilentokoneen tai vintturin, joskus myös auton avulla. Ennen saatettiin käyttää myös ihmisvoimin venytettyä kumiköyttä http://www.ilmailuliitto.fi/fi/lajit/purjelento/esittely

Harakka II oli 1940-luvun Suomessa hyvin yleinen purjelennon alkeiskoulukone, liitokone. Se oli rinteiltä kumiköysien avulla singottu ylätaso. Tässä kunnostettu harakka II autohinauksessa talvella 1998. Pituus: 5,73 m Kärkiväli: 10,06 m Tyhjäpaino: 91,5 kg Suurin lentoonlähtöpaino: 200 kg Suoritusarvot Suurin sallittu nopeus: 117 km/h Liitoluku: 1:10,5

Harakka III (avoimet ovet Kymi 2016), edelleen osa Harakoista on lentokunnossa

Lekohinauksella ilmaan

Lekohinausvideoita katsottavissa youtubesta: Video Purjelentokoneen kyydissä (lekohinaus); https://www.youtube.com/watch?v=xw4_qaqfl9q Hinauslento 29062013 EFSO; https://www.youtube.com/watch?v=0vyvcxhltdy Hinauksessa oleva purjekone Grob G102 Club Astir III Valmistaja Burkhart Grob Flugzeugbau Valmistusvuosi 1982 Maksimipaino 380 kg Kärkiväli 15 m Liitoluku noin 34

Suomessa yleisesti käytetty 2-paikkainen purjekone ASK21 valmistautumassa tarkastuslennolle vintturihinauksella kärkiväli 17,00 m siipipinta-ala 17,95 m^2 pituus 8,35 m tyhjäpaino 360 kg, kokonaispaino: 600 kg, suurin nopeus: 280 km /h, G rajoituksia: + 6.5 / -4, liukuluku 1:34

Vintturitoiminnan välineet

Vintturihinaus lentäjän silmin Vintturihinaus EFHV Katsottavissa osoitteessa: https://www.youtube.com/watch?v=gaamewakdsa

Itsestarttaavalla purjekoneella ilmaan Joissakin purjekonemalleissa on pieni moottori lentoonlähtöä tai pelkkää kotiinpaluuta varten Esimerkki: Pik 20e/Kymi http://pik20e.nettisivu.org/ Jotta purjelentokoneen liito olisi moottorin sammuttamisen jälkeen mahdollisimman pitkä, moottori vedetään koneen rungon sisään nousun jälkeen. Itsestarttaavat tai paluumoottorilla varustetut koneet luokitellaan voimanlähteestä huolimatta purjekoneiksi..

Miten ilmassa pysytään ilman moottoria Muutaman sadan metrin korkeuteen hinatun koneen irrotuksen jälkeen lentäjä etsii sopivan nousevan ilmavirtauksen, jonka mukana voi nousta ylemmäs. Kun haluttu korkeus on saavutettu, lentäjä ohjaa purjelentokoneen seuraavaan nostokohtaan ja näin lentämistä voi jatkaa pitkäänkin. Suomessakin on näin lennetty jopa yli 1 000 kilometrin matkalentoja. Purjekoneiden liito-ominaisuudet ovat äärimmäisen hyvät esim. parhaimmat liitävät 40-60 km 1 kilometrin korkeudesta

Mittarit lennolla apuna(bocian)

Puolalainen Bocian Kärkiväli 18.1 Pituus 8.24. Tyhjäpaino 350. Lentopaino 540. Suurin sallittu nopeus 200 km/h. Liitoluku 28. Vuodelta 1966. Kunnostettu Kymissä

Purjekoneen lennonvalvontamittarit Purjekoneen mittaristossa on yleensä nopeusmittari, korkeusmittari, mekaaninen ja sähköinen variometri (nousu- ja laskunopeusmittari) sekä kompassi. Yhä useammassa koneessa on nykyisin GPS-vastaanotin. Suorituskykyisistä (ns. tehokone) purjekoneista löytyy lähes aina myös lennontallennin, jonka tallenteen nojalla voidaan vahvistaa ennätyksiä ja kilpailusuorituksia. Muusta lentoliikenteestä poiketen suomalaisissa purjekoneissa käytetään metrisiä mittareita (nopeusmittari km/h-, korkeusmittari m - ja variometri m/s-asteikoilla). http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/ilmailuliitto/files/eas/purjelentotaito_2013_painos_4_pdfjulkaisu_2013-03-01.pdf Hyvä purjekoneen mittariston esittely osoitteessa: Purjekoneen mittaristo Duo Discus https://www.youtube.com/watch?v=t9i02qnxap4

Takaisin kentälle pitäisi päästä??? Hyvien liito-ominaisuuksien vuoksi purjekoneissa käytetään lentojarruja laskeutuessa. Lentojarrut heikentävät siiven nostetta, jolloin purjekone vajoaa nopeammin. Lentojarrujen säätelyllä purjekone voidaan tuoda helposti haluttuun laskeutumispisteeseen.

Purjelennon kilpailutoiminta Maaliinlaskukisat ovat ilmailukerhoissa yleensä vuotuisia suosittuja kokoontumisia kesän päätteeksi. Niissä kilpaillaan laskeutumalla mahdollisimman tarkasti kentälle piirretylle saralle Purjekoneilla on myös mahdollisuus harrastaa taitolentoa Purjelentokisoissa mitellään siitä, kuka lukee nostonmerkkejä taitavimmin ja lentää annetun reitin nopeimmin. Joskus lento päättyy maastolaskuun pellolle jolloin Koneen siivet irrotetaan ja kone pakataan peräkärryyn putkeen ja kuljetetaan takaisin lähtöpaikalle Video Purjelennon SM 6.6.2010 https://www.youtube.com/watch?v=zqve4p929vm

Puupurjekoneiden kilpailu Jämillä

Lentovarustuksessa K8b(kone peräisin 60- luvulta, edelleen lentokunnossa

Hinausköyden kiinnitys

Lähtö lekohinauksella

100 km:n matka päättyi pellolle 7 km kentästä

Purjelento/entisöintiä ilmailukerhoissa Kerhoissa harrastetaan myös koneiden entisöintiä Purjelennon piti olla vuoden 1940 Helsingin kesäolympialaisten laji. DFS Olympia Meise entisöitävänä Kymissä Suunniteltu Saksassa Rakennettu Suomessa 1945, poistettu käytöstä 1970. http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=26488

Moottorilento(lyhyt katsaus) 1903 ensimmäinen ilmaa raskaampi lentokone (Wright in veljekset 1903)

Kasper Wrede 1915, ensimmäinen suomalainen moottoroitu lento, lentokorkeus 3-4 metriä. Kone omarakenteinen Kuva Wrede replica Kouvolan Keltakankaalla http://ilmakilta.info/vitriini.php http://yle.fi/uutiset/3-8223193

Moottorilento harrastuksena Harrasteilmailu moottorikoneilla on useimmiten alle 2000 kilon painoisilla 2-4 paikkaisilla lentokoneilla tapahtuvaa lentämistä. Laji sisältää hyvin monipuolista lentokalustoa ja kaikenlaista lentotoimintaa erilaisissa olosuhteissa. Moottorilento on lähimpänä "normaalia" lentoliikennettä. Sitä harrastavat voivat matkustaa koneella pitkiäkin matkoja työn tai muun matkustamistarpeen vuoksi. Harrastajat lentävät myös huvin ( hupilentäjät ) sekä itsensä kehittämisen vuoksi.

CESSNA 172 Skyhawk, valmistettu Yhdysvalloissa, yksi yleisistä moottorikoneista Suomessa Huippunopeus: 302 km/h Lentonopeus: 226 km/h Lentomatka: 1 185 km Pituus: 8,28 m Siipien kärkiväli: 11 m Lakikorkeus 4300 m

Piper pa 28, myös yksi yleisistä Suomessa käytössä olevista moottorikoneista Pituus: 7,25 m Kärkiväli: 10,67 m Korkeus: 2,23 m Tyhjäpaino: 730 kg Polttoainetilavuus: 1811 Matkalentonopeus: 224 km/h Polttoaineenkulutus: 35 l/h

Lento-opetusta Malmin lentokentällä https://www.youtube.com/watch?v=skdk88npcgg tai Lentämässä 9.8.2014 Lahden yllä Cessna 152 lentokoneella https://www.youtube.com/watch?v=c3fhglnxuco

Miten moottorilentäjäksi? Yksityislentäjän lupakirja PPL Eurooppalainen PPL(A) -lupakirja on yksityislentäjän lupakirja (PPL eli Private Pilot License) se antaa oikeuden lentää yksimoottorisia lentokoneita ja toimimaan jopa 5700kg painoisen ilma-aluksen päällikkönä Lupakirjana PPL(A) on myös ensimmäinen askel kohti ammattilentäjän lupakirjoja ja -koulutusta. Ja se voidaan myöntää 17 vuotta täyttäneelle lupakirjakurssin hyväksytysti suorittaneelle hakijalle. Koulutuksen voi aloittaa jo ennen 17 vuoden ikää käytännössä noin 16 vuotiaana. http://www.blueskies.fi/?sivu=yksityislentajan_lupakirja_ppl_a_ Ilmailuharrastus alkaa ilmailulääkärin vastaanotolta - jo lento-oppilaalta vaaditaan voimassaoleva luokan 2 lääketieteellinen kelpoisuustodistus. Tyypillisesti koulutus kestää noin 6-10 kuukautta ja sisältää minimissään 100 tuntia teoriaopetusta sekä 45 tuntia lentokoulutusta. Verkkokurssit yleistymässä http://www.blueskies.fi/?sivu=yksityislentajan_lupakirja_ppl_a_

Mitä opiskellaan? Teoriakurssi Kurssi koostuu yhdeksästä aiheesta, käsittäen 100 teoriatuntia (60 min/tunti). Jokaisesta aiheesta suoritetaan kirjallinen koe. PPL(A) -teoriakurssilla käsitellään seuraavia aiheita: Ilmailun säädökset Ilma-aluksen yleistuntemus Suoritusarvot ja lennonsuunnittelu Ihmisen suorituskyky ja rajoitukset Sääoppi Lentosuunnistus Lentotoiminta Lennonteoria Radiopuhelinliikenne Kurssin lopuksi kaikki aiheet tentitään TraFi ilmailun järjestämässä koetilaisuudessa Lentoharjoittelua lennonopettajan johdolla vähintään 45 tuntia http://www.blueskies.fi/?sivu=yksityislentajan_lupakirja_ppl_a

Moottorikoneen ohjaamo Cessna 152

Moottorilento tarjoaa monipuolisia virikkeitä ja haasteita ympäri vuoden Lentäminen voi olla yksinkertaisimmillaan vain paikallislentoja lähtö- ja laskupaikan ollessa oma tuttu kotikenttä tai esimerkiksi matkalento johonkin kotimaan kohteeseen tai ulkomaille esim. Viroon tai Ruotsiin.

Piper PA28 matkalennolla Oulu-Ranua- Pudasjärvi-Oulu

Kymi avoimet ovet 6.8.2016 - kesällä on erilaisia lentotapahtumia - lmailukerhot suhtautuvat kentällään vieraileviin ilmailijoihin ja muihin vierailijoihin hyvin myönteisesti - lisäksi mm. erilaisia Fly- In -tapahtumia ja lentoralleja järjestetään etenkin kesäisin niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Harrasteilmailulla on yhteiskunnallista merkitystä pienlentokoneita käytetään mm. metsäpalojen valvontalentoihin sekä etsintä- ja pelastuspalvelulentoihin.

Kilpailutoiminta esim. - tarkkuuslento -maaliinlaskukisat - taitolento esim Cessna 152 Aerobat laskuteline on kiinteä kärkiväli: 9 633 mm pituus: 7 500 mm korkeus: 2 800 mm tyhjäpaino alkup. asussa 792 kg Vinka lähdössä taitolennolle Pisin toimintamatka: 840 km (nopeudella 145 km/h) Suurin nopeus: 230 240 km/h merenpinnan tasalla Matkanopeus: 75 % teholla 215 km/h Paras kohoamisnopeus: pinnassa noin 5 m/s kaksipaikkaisena

Moottoripurjelento Moottoripurjekoneet (moput) ovat alkujaan lähtöisin purjekoneiden kehittelystä. Moottoripurjelento on nimestään huolimatta lentämistä moottorikoneella. Niissä on kiinteästi asennettu moottori, kiinteä tai sisäänvedettävä laskuteline, aerodynaamisesti hyvin muotoiltu koneen runko, ja ns. Cessna -tyyppisistä koneista poiketen pitkät, suhteellisen hyvän liitosuhteen mahdollistavat siivet. Näistä moottoripurjekoneista käytetään myös käsitettä Touring Motor Glider, TMG. http://www.oml.fi/ilmailuharrastus

Nykyisin mopu-lentäminen tarjoaa lähes saman suorituskyvyn kuin yksityislentäjän lupakirjalla (PPL) lennettävät Piper, Cessna ja yms. pienkoneet. Joissakin tapauksissa mopun suorituskyky on jopa parempikin. Konemerkkiesimerkkejä: Lasikuituiset kahden hengen rinnakkain istuttavat moput kuten Dimona, Grob G109 Puurakenteiset 1- ja 2 -paikkaiset moput kuten Fournier RF 4 ja RF 5 "Tuulia" sekä Scheibe SF25 Falke ja vielä ns. moottori-lerche. Nykyaikaisella lasikuituvalmisteisella moottoripurjekoneella päästään 160-220 km/h:n matkalentonopeuksiin, moottorit ovat kooltaan 1,6-2,5 - litraisia ja noin 60-90 -hevosvoimaisia. http://www.oml.fi/ilmailuharrastus

Diamond HK36 Super Dimona. Diamond HK36 Super Dimona. Yleisiä ominaisuuksia Istuinpaikkoja: 2 Kärkiväli: 16.0 m Siipipinta-ala: 15.24 m2 Tyhjäpaino: 497 kg Suurin lentoonlähtöpaino: 770 kg Polttoainesäiliö: 80 litraa Potkuri: 2-lapainen Hoffmann HO-V 62-R/L 160 T Suorituskyky Matkanopeus: 182 km/h Suurin sallittu nopeus VNE: 275 km/h Toimintasäde: 1,094 km Liitosuhde: 27:1 nopeudella 105 km/h Vajoamisnopeus: 0.91 m/s nopeudella 79 km/h Siipikuormitus: 48.56 kg/m²

Edullisen matkalentämisestä nauttimiseen mopu on oivallinen valinta. Mopuilla voidaan lentää myös talvella, sillä niissä on lämmityslaite Ilmailukerhojen perimät konevuokrat mopuilla ovat noin 30-90 /tunti(vaihtelee runsaasti) Moottoripurjelentäjän lupakirjan edellyttämän lentokoulutuksen hinta on suurin piirtein henkilöauton ajokortin hintaa vastaava. Lentokoulutuksen lisäksi vaatimuksiin kuuluu noin 60 teoriatunnin opiskelu sekä tietopuoliset kokeet. Useilla paikkakunnilla teoriakurssit järjestetään kansalais- tai työväenopistoissa. Ikärajavaatimus mopulupakirjan samiseksi on 17 vuotta ja lentokoulutusvaihe edellyttää ilmailulääkärin tarkastuksen läpäisemistä Terveydelliset vaatimukset eivät ole kovin tiukat. Esimerkiksi silmälaseja voi käyttää, eikä lievä värisokeuskaan välttämättä muodosta estettä. http://www.ilmailuliitto.fi/fi/lajit/moottoripurjelento

Video Visual approach for landing katsottavissa: https://www.youtube.com/watch?v=kgvlxq_siwk Matkalento Mopulla katsottavissa: https://www.youtube.com/watch?v=grhfg-ern_e

Lentopaikat Suomessa on hieman alle 60 virallista valvomatonta lentopaikkaa eli kansankielellä korpikenttää tai pienlentokenttää. Tämän lisäksi monia peltokenttiä ja kevytlentopaikkoja. Lähde LENTOPAIKAT.FI

Onnettomuudet harrasteilmailussa Perjantai 4.6.2010 klo 19.55 (päivitetty klo 20.07)Iltalehti Purjekoneen lentäjä selvisi säikähdyksellä maahansyöksystä Nummelan lentokeskuksessa Vihdissä.

Onnettomuudet suomalaisille yleis- ja harrasteilma-aluksille vuonna 2016: 25.5.2016 Ultrakevyen pakkolasku hakkuuaukealle moottorivian jälkeen Forssassa, kone vaurioitui merkittävästi 12.7.2016 Ultrakevyt vesikone kallistui laskussa ja siipi osui veteen. Kone kääntyi nokan kautta ympäri Iissä. 27.7.2016 Purjekoneen runko katkesi maastolaskussa peltoon Janakkalassa 24.9.2016 Yleisilmailukoneen ohjaajan inkapasitaatio lähestymisen aikana, sai koneen tuotua alas mutta se rullasi laskun jälkeen pois kiitotieltä ja romuttui. Lentäjä menehtyi myöhemmin. OTKES tutkinta L2016-01. http://katsaukset.trafi.fi/etusivu/ilmailu/yleis-jaharrasteilmailun-turvallisuustilanne-q42016.html

10.01.2017 Vuonna 2016 yleis- ja harrasteilmailun turvallisuus kehittyi positiiviseen suuntaan. Yleisilmailussa tapahtui yksi onnettomuus ja harrasteilmailussa kolme. Yhteensä onnettomuuksia oli huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kukaan ei kuollut onnettomuuksissa. Edellinen kuolemantapaus yleis- tai harrasteilmailussa on tapahtunut elokuussa 2014.

Merkittävin yksittäinen syy onnettomuuksiin on ollut lentäjän virhe Omien kykyjen ja taitojen arvioinnissa Lentotilan arvioinnissa Koneen suorituskyvyn arvioinnissa Lentosään arvioinnissa Suppea analyysi Paavo Himanen Liikenteen analyysit 15.1.2014 Keskeiset riskialueet: Tietoinen tai tiedostamaton riskinotto, omien rajojen tuntemattomuus Päätöksentekokyvyn puutteet Lennonvalmistelun puutteet Hallinnan menetys(erityisesti ultrat, lentoonlähtö, lähestyminen, laskeutuminen ja sakkaus. Omat rajat ylittävä riskinotto, koneen massa/painopisteet Lentotuntimäärien hiipuminen(kustannusten nousu) Lähde: Ylijohtaja Pekka Hanttu Trafi

Motto: Ammattilaista on vaikea saada aloittamaan ja harrastelijaa lopettamaan. Kiitos mielenkiinnostanne