Onko meillä varaa tuhlata ruokaa? 22.9.2014 Maria Ohisalo, VTM, tutkija, jatko-opiskelija: Itä-Suomen yliopisto & pj: Vihreät nuoret Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen
Alustuksen sisältö 1. Miksi leipäjonot tutkimuskohteena? Tutkimuksen taustasta 2. Kansallisesta tutkimuksesta: Kaksoisongelma: ruokaköyhyys ja ruokahävikki HUSO / Maria Ohisalo 25.3.2015 2
1. Miksi leipäjonot tutkimuskohteena? Tutkimuksen taustasta 1. 4/2013-12/2014: KAKS-hanke Leipäjonojen ihmiset ja hyvinvointi 2. Syksy 2013: RAY-hanke Leipäjonojen organisointi HUSO / Maria Ohisalo 25.3.2015 3
1. Miksi leipäjonot tutkimuskohteena? Tutkimuksen taustasta Kansallinen tutkimus käynnistynyt talvella 2012 Kuopiosta Itä-Suomen yliopisto aloitteellinen ja hankkeen koordinaatiopiste (prof. Juho Saari) Rahoitus saatu Kunnallisalan kehittämissäätiöltä (KAKS) Työnimellä HUSO Huono-osaisin Suomi Tutkimusraportti valmistuu 2014 loppuun mennessä Perusraportin luvut kirjoitetaan kunta- ja ruoka-aputoimijoiden tarpeita vastaavaan muotoon Mukana: dosentti Sakari Kainulainen, tutkija Antti Kouvo, tutkija Anne Määttä, johtava tutkija, professori Mikko Niemelä, professori Juho Saari, tutkija Emilia Saukko HUSO / Maria Ohisalo 25.3.2015 4
SUOMALAINEN LEIPÄJONO -AINEISTO (n~300/kunta) HELSINKI 5-8/2012 VANTAA 5-8/2012 PORI 10/2012 ESPOO 4-7/2012 KUOPIO 2/2012 N = 3474 JYVÄSKYLÄ 10/2012 TURKU 12/2012 + PORVOO 12/2013 TAMPERE 1-2/2013 EU-RUOKA 11/2012-2/2013 LAHTI 6/2013 MIKKELI 12/2012 Kieltäytyneet: Joensuu Oulu Kouvola HUSO / Maria Ohisalo 25.3.2015 5
1. Miksi leipäjonot tutkimuskohteena?laajempi yhteiskunnallinen keskustelu Suurella enemmistöllä menee paremmin kuin koskaan Silti, sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kasvu sosiaalisen eriarvoisuuden ongelma Ei omakohtaisia niukkuuden ja köyhyyden kokemuksia Leipäjonot yleistyneet 1990-luvulta lähtien pienemmässä mittakaavassa ollut jo aiemmin Numeerista dataa ruoka-aputeemasta vähän Ruoka-avun maailmasta paljon oletuksia ja mutuilua HUSO / Maria Ohisalo 25.3.2015 6
1. Miksi leipäjonot tutkimuskohteena? Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu Ihmislähtöisyyden korostaminen Jalkautuminen jonoihin Hyvinvoinnin uusi ymmärrys resursseista toimintakykyihin ja koettuun hyvinvointiin Notkojen kansasta kato väestökyselyissä Näiden tutkimusten perusteella yliarvioimme suomalaisten hyvinvoinnin HUSO / Maria Ohisalo 25.3.2015 7
1. Miksi leipäjonot tutkimuskohteena? Ilmiön laaja-alaisuus elintarvikejärjestelmän ongelmat ruoan säilyvyysajat ruokahävikin kasvu ekologia yritysten yhteiskuntavastuu vs. jätehuoltokustannukset vapaaehtoistyön näkökulma kuntouttava työtoiminta EU-ruoka perusturvan riittämättömyys vuokra-asuntopolitiikan ongelmat HUSO / Maria Ohisalo 25.3.2015 8
1. Miksi leipäjonot tutkimuskohteena? Yhteiskunnallinen keskustelu Vuonna 2013 yli 200 verkkoartikkelia teemasta, sama 2014 Mm. paikallisraportit, toimittajien taustoittaminen, tekstien kirjoittaminen pitäneet asiaa esillä Silti, keskustelua ei juuri ole käyty politiikan tasolla se mitä on käyty on liittynyt ruokahävikkiin 1990-luvulla diskurssi vain sosiaalipoliittisessa ongelmassa nyt se ei enää tunnu kiinnostavan - leipäjonot hyväksytty osaksi suomalaista köyhyyspolitiikkaa HUSO / Maria Ohisalo 25.3.2015 9
Siis Vakiintunut käytäntö Ei herätä poliittista intohimoa Uusi diskurssi ruokahävikissä Aloitteita paikallistasoilla + eduskunnassa HUSO / Maria Ohisalo 25.3.2015 10
2. Kansallisesta tutkimuksesta Kaksoisongelma: ruokaköyhyys ja -hävikki Selvitetty mm.: Keitä suomalaisessa ruoka-avussa käyvät ovat? Mitä tukia ja palveluita ruoka-avussa käyvät käyttävät? Koetaanko ruoan hakemisesta häpeää? Kuinka ruoka-avussa käyvät kokevat oman hyvinvointinsa, terveytensä jne.? Mikä on ruoka-apua saavien luottamus muita ihmisiä kohtaan? HUSO / Maria Ohisalo 25.3.2015 11
2. Kansallisesta tutkimuksesta Tunnistettava kaksi ongelmaa tarvitaan useita ratkaisuja Ruokaköyhyys, nälkä Sosiaalipolitiikka: perusturvan taso Asuntopolitiikka: mm. yksin asuvat Työllisyyspolitiikka ja - toimet Kuntatasolla sos.työn yms. jalkautuminen jne. Ruokahävikki Määrä valtava Ei tule loppumaan hetkessä Ruokapankki Toimijoiden yhteistyö ja ääni Hävikkiruoan brändääminen Köyhäinavusta ekoteoksi? HUSO / Maria Ohisalo 25.3.2015 12
Ongelman kimppuun hävikin kautta Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko (2009): ilmasto- ja energiapolitiikasta: Suomessa pyritään vähintään puolittamaan ruoan hävikki. Valtioneuvoston ruokapolitiikkaa koskevan selonteon (2010) mukaan: vähennetään ruoan hävikkiä kuluttajien tietoisuutta lisäämällä sekä minimoimalla jätevirrat koko ruokaketjussa. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (2013) toteaa, että vähennetään ruokahävikkiä elintarvikeketjun joka vaiheessa ja korostetaan ruokavalintojen merkitystä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. HUSO / Maria Ohisalo 25.3.2015 13
Ongelman kimppuun hävikin kautta Hävikkitutkimusten mukaan Suomen ruokahävikkimäärä yht. 335-460 miljoonaa kg/vuosi Henkilöä kohden 62-86 kg/vuosi Koko ruokaketjun hävikin arvioitu ilmastovaikutus vastaa väh. 200 000 henkilöauton vuotuisia päästöjä HUSO / Maria Ohisalo 25.3.2015 14
Vaikka julkinen keskustelu on ruokahävikissä, pitää ruoka-apu tunnistaa/tunnustaa ennen kaikkea sosiaalipoliittisena teemana! Jonoihin päädytään edelleen sosiaalisista syistä hyvinvointivaltion pohja vuotaa vastuu kaikista heikoimmassa asemassa olevien hyvinvoinnista siirtynyt tältä osin kolmannelle sektorille ja kirkolle ruoka-avussa ei laajaa yhteistyötä eikä yhteistä ääntä yhdenvertaisuuden dilemma kuinka julkinen valta mukaan, jotta perustuslain 19 toteutuu jatkossakin? HUSO / Maria Ohisalo 25.3.2015 15
Yläjuoksu-alajuoksu-metafora HUSO / Maria Ohisalo 25.3.2015 16
Kuka seisoo leipäjonossa? Kunnallisalan kehittämissäätiön raportti julkaistu 3.12.2014 http://www.kaks.fi/sites/default/files/tut kjulk_83_net.pdf Lisätietoja tutkimuksesta: maria.ohisalo@uef.fi 050 374 4219 www.uef.fi