Vuosikirja 2014
L I I T T Y Ä K A U P P A K A M A R I I N 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 JOKAINEN KONTAKTI ON MAHDOLLISUUS Verkostoitumalla luot kontaktit alueen yrityspäättäjiin ja saat mahdollisuuksia löytää uusia asiakkaita, kumppaneita ja osaajia. KEHITÄ OSAAMISTASI Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset verotuksesta taloushallintoon ja johtamisesta markkinointiin. HYVÄT NEUVOT EIVÄT OLE KALLIITA Saat maksutonta puhelinneuvontaa esimerkiksi laki-, yritysjuridiikka-, työsuhde-, ja verotusasioissa, sekä apua vaativiin ulkomaankaupan haasteisiin. PYSY AJAN TASALLA Saat ensimmäisten joukossa lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset jäsentiedotteista, oppaista ja selvityksistä sekä kauppakamari-kirjasarjan monipuolisista julkaisuista. TIETOLÄHTEET PÄIVITTÄISEEN TYÖHÖN Voit hankkia yrityksesi kirjastoon tuoreet ja luotettavat ammattikirjat tai ottaa käyttöösi sähköisen kauppakamaritietoverkkopalvelun, josta löydät aina ajantasaisen tiedon mm. työsuhde-, vero-, kirjanpito- ja palkka-asioissa. NÄKYVYYTTÄ JA LISÄÄ KONTAKTEJA Kauppakamarin tilaisuuksissa, julkaisuissa ja koulutuksissa sekä kauppakamariverkko.fi -palvelussa saat arvokasta valtakunnallista näkyvyyttä ja kontakteja yrityksellesi. Finncham-verkoston ja World Chambers Networkin kautta saat maailmanlaajuiset yhteydet. ASIAKIRJOJA ULKOMAANKAUPPAAN Kauppakamarit myöntävät ja vahvistavat kansainvälisessä kaupassa tarvittavia ulkomaankaupan asiakirjoja, saat myös 50 %:n alennuksen ATA Carnet -tulliasiakirjasta. APUJA KANSAINVÄLISIIN SOPIMUKSIIN Voit tilata kauppakamarista kansainvälisiä sopimuspohjia ja oppaita avuksi sopimusten laadintaan. VAIKUTA ELINKEINOELÄMÄSSÄ Kauppakamarien ainutlaatuisten ja monipuolisten verkostojen avulla voit vaikuttaa elinkeinoelämän kehittymiseen niin alueellisesti kuin kansallisesti. Kauppakamarin luottamustehtävät tarjoavat vaikuttamisen mahdollisuuksia yrityksesi edustajille. EDULLISEMMAT JÄSENETUHINNAT Jäsenenä saat alennusta koulutuksista, Keskuskauppakamarin ansiomerkeistä, asiantuntijatapahtumista, ulkomaankaupan asiakirjoista ja kauppakamarin julkaisuista.
Vuosikirja 2014 4 Puheenjohtajan katsaus 6 Toimitusjohtajan katsaus 10 Oulun-tehdas on tärkeä osa Nokian verkkoliiketoiminnan valmistusverkostoa 12 Toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä: Mitkä ovat Suomen mahdollisuudet? 14 Oululla on hyvät mahdollisuudet kasvaa matkailusektorilla YRITYSSIVUT 16 Terveystalo työterveyskumppanuudella tuloksia 18 Oulun OP 100 vuotta 20 BusinessOulu aikoo lisätä vientiä Norjaan 50 miljoonalla eurolla OULUN KAUPPAKAMARIN VUOSIKIRJA 2014 JULKAISIJA Oulun kauppakamari KUSTANTAJA Oulun Viestintätaito Oy PÄÄTOIMITTAJA Jaakko Okkonen TOIMITUS Oulun Viestintätaito Oy 22 Henkilökunta ja hallitus 24 Valiokunnat 26 Oulun Kauppakamarin Palvelu Oy 28 Maksuttomat neuvontapalvelut 30 e-vientiasiakirjat 32 KHT-tilintarkastajat ja KHT-yhteisöt 34 HTM-tilintarkastajat 36 Tavarantarkastajat, AKA- ja KHK-kiinteistöarvioijat 38 Jäsenet 26.4.2014 61 Kauppakamarit Suomessa TAITTO Marja Sarkkinen PAINO Joutsen Median Painotalo 3
PUHEENJOHTAJALTA Oulun kauppakamari vaikuttaa valtakunnallisesti myös kauppakamariryhmän kautta Kuva: Klaffi Tuotannot Oy Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilän johdolla on tiivistetty viime vuosien aikana Keskuskauppakamarin ja alueellisten kauppakamareiden yhteistä vaikuttamista. Vaikka eri alueilla on elinkeinorakenteessa ja toimintaympäristön osalta suuriakin eroja, on löydettävissä kaikille kauppakamareille yhteisiä teemoja ja niiden osalta on erinomaista yhdistää voimavaroja. Oulun kauppakamari on osallistunut aktiivisesti näiden yhteisten teemojen mietintään ja niitä käsitellään säännöllisesti myös Oulun kauppakamarin hallituksessa. 4
Oulun kauppakamarin visiona on olla keskeisin vaikuttaja ja halutuin yhteistyökumppani toiminta-alueensa Kauppakamariryhmän edunvalvonnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2014 on valittu: 1. Julkisen sektorin reformi, jolla peräänkuulutetaan julkisen sektorin tehokkuuden lisäämistä kansantalouden näkökulmasta sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön lisäämistä. elinkeinopolitiikassa. Veli-Matti Puutio Oulun kauppakamarin puheenjohtaja 2. Sujuva liikenne, jonka tuotoksena syntyy kauppakamariryhmän määrittelemä yhteinen liikenneohjelma. Keskuskauppakamari on satsannut asiaan palkkaamalla organisaatioonsa liikennealan asiantuntijan, johtaja Samuli Haapasalon. 3. Digitalisaation edistäminen, jolla pyritään vauhdittamaan sähköisen liiketoiminnan hyödyntämistä kaikilla toimialoilla eli ict-alan osaamisen hyödyntämistä muilla aloilla ja päinvastoinkin ristiinpölyttämällä. Aiheesta järjestettiin loppusyksystä jo ensimmäinen tilaisuus Oulussakin. 4. Energiaomavaraisuuden parantaminen, joka on ollut myös Oulun kauppakamarin omassa strategiassa yhtenä tärkeimmistä tavoitteista ja ansiostamme tämä saatiin mukaan myös kauppakamariryhmän yhteisesti ajamiin asioihin. Tarkoituksena on arvioida Suomen energiahuollon haasteita ja mahdollisuuksia 19 kauppakamarin ja niiden 18 000 jäsenyrityksen näkökulmasta. Asiassa tehdään yhteistyötä Huoltovarmuuskeskuksen ja Energiateollisuuden kanssa. Kauppakamariryhmän yhteisen toiminnan vahvistaminen Tavoitteena on kauppakamariryhmän yhtenäisyyden vahvistaminen huomioiden kuitenkin kunkin alueen omat toiminnan tavoitteet. Edellä mainittujen substanssiasioiden lisäksi yhteistä toimintaa vahvistetaan myös seuraavien hankkeiden avulla: 1. Kauppakamariryhmän yhteiset vaalitavoitteet kevään EU-vaaleihin sekä vuoden 2015 eduskuntavaaleihin, 2. Kauppakamariryhmän ja EK:n yhteistyö mm. suhdannebarometrien osalta, 3. Kauppakamarien jäsenmäärän ja -tyytyväisyyden parantaminen, 4. Kansainvälistymisen edistäminen. Oulun kauppakamarin visiona on olla keskeisin vaikuttaja ja halutuin yhteistyökumppani toiminta-alueensa elinkeinopolitiikassa. Oma arviomme on, että olemme päässeet toiminnassa visiomme lähelle ja parannamme juoksuamme edelleen vuonna 2014. Tulkaa mukaan! 5
TOIMITUSJOHTAJALTA Lisää kauppaa ja vientiä: Yritysten kasvu keskiöön tulevissa eduskuntavaaleissa ja hallitusohjelmassa Jotta meillä riittää jaettavaa julkisen sektorin toiminnoille ja nykyisten sekä uusien työpaikkojen kautta ostovoimaa suomalaisille, aivan ensin pitää saada yksityinen sektori menestymään. Toiseksi julkisen sektorin tulee tehostaa ja innovoida toimintaansa jatkuvasti niin tekevät yrityksetkin. Yritysten kasvun mahdollisuuksia parannetaan karsimalla nykyistä säännöstöä. Lisäksi tarvitaan euroja Suomen infran kehittämiseen, lähienergian käytön ja energian omavaraisuuden kasvattamista, yrityskeskeisyyttä koulujärjestelmän laadun ja innovaatioiden kehittämiseksi. Tarvitsemme myös tasavertaisuutta kilpailijamaihin nähden yritysten verotuksessa, vientirahoituksessa, kuljetustuessa sekä sukupolvenvaihdoksiin liittyvässä verotuksessa. Lisää lähienergiaa Oulun kauppakamari näkee, että energian omavaraisuutta voidaan parantaa Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kestävällä tavalla. Käytettävissä tulee olla kaikki energian tuottamismuodot; vesivoiman lisärakentaminen, tuuli, turve, puu, biojäte ja ydinvoima. Vesivoiman lisärakentamisen osalta tarvitaan koskiensuojelulakiin muutoksia, jotta teknisesti uusi Kollajahanke voitaisiin viedä eteenpäin. Turpeen kilpailukyky tulee palauttaa palaamalla sen verotuksessa vuoden 2011 tasolle. Lisäksi turpeen tuotannolle on taattava 1 % turve- ja suomaasta 2050 asti. Pyhäjoen ydinvoimahankkeen etenemistä ei saa vaarantaa tulevassa poliittisessa prosessissa. Lisää saavutettavuutta Rahoitusta tarvitaan nyt kipeästi. Euroja kaivataan VT 4 Oulu- Kemi hankkeeseen 130 M, VT 8 Fennovoimapakettiin 30 M, VT 4 Jyväskylä-Oulu hankkeeseen 160 M, Oulun sataman väylään 15 M ja infrastruktuuriin 20 M. Myös muita alueemme tiestöjä tulee kehittää. VT 22:n investoinnit ovat lähdössä liikkeelle. VT 20:n osalta liikennemäärät tulevat nousemaan edelleen Mustavaaran kaivoksen käynnistyessä. VT 5:n osalta on hyvä seurata venäläisten matkailijoiden liikennemäärien kehittymistä ja myös mahdollisia kehittämistarpeita infrassa. Puunhankintaan ja matkailuun liittyvän alemman tiestön toimivuus saa uusia haasteita sääolosuhteiden muuttuessa. Riskien ennakoimiseksi suunnitelmia olisi hyvä tehdä ajoissa. Oulu- Seinäjoki-radan investointi pitää saattaa huolella loppuun ja sen osalta tarvitaan myös jatkoseurantaa. Lentoliikenteen ja ympärivuotisen meriliikenteen toimivuus ja infrastruktuuri on pidettävä kilpailukykyisenä. Lisää kilpailukykyinnovaatioita ja osaamista Oulun kauppakamari tunnistaa koulujärjestelmissä viime vuosina tapahtuneen rakennemuutoksen ja sen jatkuvuuden. Elinkeinoelämän mielestä koulutusjärjestelmä varmistaa myös omaa tulevaisuuttaan, mikäli sen suunnittelussa ja toiminnoissa nostetaan elinkeinoelämä nykyistä paljon vahvemmin keskiöön. 6
Oulun kauppakamari näkee, että energian omavaraisuutta voidaan parantaa Pohjois-Pohjanmaalla Lisää tasavertaisuutta kilpailijamaihin verrattuna Suomi tarvitsee pikaisesti myös tilannetarkistusta Suomen ja Pohjoismaiden välillä esimerkiksi viennin rahoituksessa, kuljetustuessa sekä sukupolvenvaihdoksiin liittyvässä verotuksessa. Tasavertaisuus on tässä draiveri miksi asettaisimme itsemme heikompaan lähtötilanteeseen kuin naapurit. ja Kainuussa kestävällä tavalla. Jaakko Okkonen toimitusjohtaja Sääntelyn purkua Ympäristöluville tulisi asettaa 9 kuukauden lupatakuu. Myös kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvät prosessit on tarkistettava ja pyrittävä vaikuttamaan niiden läpimenoaikojen lyhentämiseen. Purkamista tarvitaan myös EU:n kautta tulleiden uhanalaisten lajien listojen osalta. Kyseenalaista on, ovatko esimerkiksi viitasammakko, liito-orava tai vaikkapa susi Suomessa uhanalaisia siinä määrin kuin ehkä muualla Euroopassa. Äärimmäisen suurina uhkina elinkeinoelämän kehittymiselle ja kilpailukyvylle nähdään meriliikenteelle voimaan tuleva rikkidirektiivi. Voimalaitosvero ja muutossuunnitelmat kuntien kiinteistöverojen menetyksistä (50 % valtiolle) tuovat mukanaan myös uhkakuvia energiateollisuudelle ja niiden yhteistyölle kuntien kanssa. Kaupan alalla kehittymismahdollisuuksia toisi kauppojen aukioloajan säännöstelyn purkaminen. Oulun kauppakamarin vuosi 2013 lyhyesti Vuosi 2013 oli monella tavalla tuloksekas kauppakamarissa, vaikka ympäröivä talous muuten olikin taantuman kourissa. Sekä kauppakamarin että sen tytäryhtiön, Oulun kauppakamarin Palvelu Oy:n, tulos oli positiivinen. Jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 18 %:a, ja oli vuoden vaihteessa 1201. Kauppakamarin palveluksessa oli viime vuonna viisi vakituista työntekijää ja Palvelu Oy:ssä kaksi henkilöä. Lisäksi kauppakamarin osastoissa toimi neljä OTO-asiamiestä. Vuoden 2013 liikevaihto; varainhankinta, ulkomaankauppa-asiakirjapalvelu, sijoitustoiminta ja muut palvelut olivat yhteensä 721 000. Palvelu Oy:n liikevaihto oli 350 000. Koko konsernin liikevaihto oli siis n. 1,1 miljoonaa euroa. Kuva: Timo Heikkala 7
LISÄÄ KAUPPAA Lisää kauppaa -hallitusohjelma LISÄÄ KAUPPAA, VIENTIÄ LISÄÄ LÄHI-ENERGIAA LISÄÄ SAAVUTETTAVUUTTA LISÄÄ KILPAILUKYKYINNOVAATIOTA LISÄÄ TASAVERTAISUUTTA SÄÄNTELYN PURKU 8
9
Kuvaaja: Teija Soini / Kaleva Erikoisrooli uusien tuotteiden ylösajotehtaana Oulun-tehdas tärkeä osa Nokian verkkoliiketoiminnan valmistusverkostoa Tehtaanjohtaja Erja Sankari istahtaa neuvotteluhuoneen tuoliin ja vetäisee laukustaan nipun tarroja, joissa lukee Dare to dream big uskalla unelmoida suurista asioista. Ikään kuin allekirjoituksena tarroissa on Nokian tuttu sininen logo. Tarrat kertovat isompaa tarinaa: Sankarin johtama tehdas Oulun Ruskossa tunnettiin vuodesta 2007 alkaen tähän kevääseen asti NSN:n tukiasematehtaana, mutta nyt se on palannut takaisin Nokian nimen ja värien alle. Sankari on paluusta mielissään. Hän myöntää, että siirtyminen vanhaan kunnon Nokia-nimeen on mukavaa. Käytöstä poistuu kirjainlyhenne NSN, joka ensin tarkoitti Nokia Siemens Networksia ja sittemmin Nokia Solutions and Networksia. Tehtaan tehtävä on toki entinen: radioverkkojen uusien tukiasematuotteiden valmistaminen. Meidän arkipäivän tekemiseemme brändin muutoksella ei ole suurta vaikutusta, mutta se tuntuu kivalta, Sankari tuumailee. Nimenmuutos liittyy Nokian muutamaa päivää aikaisemmin julkistamaan Microsoft-kaupan jälkeiseen strategiaan. Yhtiö kertoo strategiansa rakentuvan vahvalle liiketoiminnalle verkoissa, sijaintipalveluissa ja teknologioissa. Verkkoliiketoiminta suurin palanen Verkkoliiketoiminnassa Nokia sanoo keskittyvänsä tuotteisiin ja palveluihin, joita operaattorit tarvitsevat käsitelläkseen kasvavaa langattoman dataliikenteen määrää. Liikenteen määrän arvioidaan jatkossa enemmän kuin kaksinkertaistuvan joka vuosi. Sijaintipalvelujaan HERE-liiketoimintaansa yhtiö 10
Verkkoliiketoiminnan asema Nokiassa on kehittää vahvistaakseen edelleen niiden asemaa sijaintitiedon ja -kokemusten lähteenä eri käyttöjärjestelmille, alustoille ja näytöille. Nokian teknologialiiketoiminta puolestaan tähtää alan johtavan innovaatiosalkun luomiseen. Nokian toiminnasta verkot muodostavat nyt selvästi suurimman siivun. Kun yhtiö on vielä ilmaissut tahtonsa panostaa vahvasti verkkoliiketoiminnan kehittämiseen, vaikuttaa Oulun-tehtaan tilanne varsin valoisalta. Erja Sankari sanoo itsekin suhtautuvansa tulevaisuuteen luottavaisesti. Verkkoliiketoiminnan asema Nokiassa on vahva. Niin on myös Oulun asema. Katsomme hyvillä mielillä eteenpäin, sillä näemme itsemme tekemisen ytimessä. Myös Nokian uusi toimitusjohtaja Rajeev Suri on maininnut Oulun yhdeksi yhtiön keskeisistä toimipisteistä. Tyytyväisyyden tunteeseen emme saa silti tuudittautua, sillä meidän on lunastettava paikkamme uudelleen joka päivä, hän korostaa. Nokia kehittää ja valmistaa Oulussa langattomissa verkoissa tarvittavia tukiasematuotteita asiakkailleen eri puolille maailmaa. Täällä tehdään nimenomaan sekä tutkimus- ja kehitystyötä että valmistetaan tuotteita. Yhteiselo näiden toimintojen välillä on saumatonta. vahva. Niin on myös Oulun asema. Katsomme hyvillä mielin eteenpäin, sillä näemme itsemme tekemisen ytimessä. Erja Sankari tehtaanjohtaja Merkittävä keskittymä Tutkimus- ja kehitystyössä Oulu on yksi Nokian globaaleista keskuksista. Erja Sankarin mukaan iso osa yhtiön 4G-tuotteista jotka myyvät tällä hetkellä erinomaisesti markkinoilla on kehitetty täällä. Nyt tutkimus- ja kehitystyö kurkottaa jo täyttä päätä matkaviestinnän seuraavaan sukupolveen eli 5G:hen. Tuotteiden valmistajana Oulun-yksikkö on puolestaan keskeinen valmistusverkoston osa. Yhtiön muut omat tehtaat sijaitsevat Kiinassa ja Intiassa. Oulun-yksikön roolina on toimia tuotekehityksen ja volyymivalmistuksen välissä uusien tuotteiden tuotannollistamisja ylösajotehtaana. Yhteistyö tuotekehityksen ja tuotannon välillä on kiinteää tehdas osallistuu tuotekehitysprojekteihin jo aikaisessa vaiheessa ja hioo valmistettavuuden sellaiseksi, että uutuus voidaan siirtää volyymitehtaille massatuotantoon. Ylösajotehtaan rooliin kuuluu tuotteen valmistettavuuden ja itse valmistusprosessin kehittäminen yhdessä tuotekehityksen kanssa. Tehtävämme on myös siirtää valmistusosaaminen tehokkaasti volyymitehtaille, kertoo Erja Sankari. Toki oululaiset myös auttavat tarvittaessa varsinaisessa volyymituotannossa. Viime aikoina tuki on ollut tarpeen, sillä tämän vuoden alussa uusien 4G-tukiasemien kysyntä on ollut suurta eikä vauhdin hiipumisesta ole merkkejä. Oulu selvinnyt melko vähällä Nokian Oulun-yksikössä työskentelee nyt noin 2 300 ihmistä. Näistä noin 1 200 toimii tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa, reilu 900 tuotannon, hankinnan, toimitusten hallinnan ja kehittämisen parissa, ja loput 200 muissa tehtävissä. Henkilöstömäärä on noussut varsinkin tutkimuksen ja tuotekehityksen puolella viime aikoina jonkin verran. Sankari arvioi, että Oulu on selvinnyt vuosien mittaan tehdyissä toimintojen uudelleenjärjestelyissä varsin vähällä. Toisaalta hän ei usko, että tuotanto Oulussa kasvaisi nykyisestään. Tehtaalla täällä on erikoisroolinsa ja massavalmistus tehdään jatkossakin muualla. Kustannuksilla Oulu ei voi kilpailla, joten sen vahvuudet löytyvät muualta. Meillä on erittäin vankka tuotanto-osaaminen sekä uusien tuotteiden ylösajo-osaaminen. Olemme myös joustavia, meillä on nopeat toimitusajat ja teemme hyvää laatua, vakuuttaa tehtaanjohtaja Sankari. 11
Suomen mahdollisuudet? Suomen talous ei ole uudistunut toiveiden mukaan. Alamäki on ollut pitkä ja se jatkuu. Keskeisiä kysymyksiä on kaksi. Ensiksi, mitkä ovat Suomen mahdollisuudet? Toiseksi, mitä julkisen vallan pitäisi tehdä, jotta kasvu vihdoinkin alkaisi? Suomessa puhutaan paljon Start-upeista ja Cleantechistä. Itse katson mieluummin karttaan ja pohdin, millaisia mahdollisuuksia löytyy Suomen eri osista. Kuusi modernia talousmaakuntaa Mielestäni Suomessa on kuusi modernia talousmaakuntaa, joiden profiilit eroavat toisistaan. Etelästä löytyy Pääkonttori- Suomi. Ahvenanmaalta Turkuun ja Tampereelle ulottuva kaistale on Teknologia-Suomi. Pohjanlahden rannikko on Yrittäjä- Suomi, Kaivannais- ja Matkailu-Suomi koostuu Kainuusta ja Lapista. Pietari-Suomi on Kaakkois-Suomi ja Biotalous-Suomi on maamme keskiosiin jäävä perinteinen metsätalousalue. Rajat ovat ohjeellisia, sillä Oulu ja Pohjois-Pohjanmaa ovat osa Yrittäjä-Suomea, mutta eittämättä myös osa Teknologia-Suomea. Jokaisesta näistä alueista kuuluu sekä hyviä että huonoja uutisia. Samaan aikaan kun yhdellä metsäteollisuuspaikkakunnalla aloitetaan yt-neuvottelut, kerrotaan toisella yli miljardin investointisuunnitelmasta. Samaan aikaan kun teknologiasektori kokonaisuudessaan pienenee, kulkevat toiset yritykset voitosta voittoon. Valtiokapitalismi vai markkinatalous Kysymys kuuluu, miten näistä moottoreista saadaan täydellinen teho irti? Vastakkain on kaksi koulukuntaa: valtiokapitalismi ja markkinatalous. Valtiokapitalismin kannattajat hakevat kasvua keskitetyn teollisuuspolitiikan, valtio-omistuksen, valtiollisen riskirahoituksen ja kuntakapitalismin keinoin. Tavoitteena eivät ole tasavertaiset toimintaedellytykset kaikille yrityksille. Tavoitteena on valtiollisin toimin luoda sellaisia yrityksiä, jotka pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa. Korkeat veroasteet ja suuri julkinen sektori eivät tässä katsannossa ole ongelma vaan tapa tasoittaa elintasoeroja ihmisten ja alueiden välillä. 12
Kauppakamarit ovat aina olleet vapaan talouden kannalla. Siksi on luonnollista, että haemme kasvun mahdollisuuksia markkinatalouden vapauttamisesta eikä sääntelyn lisäämisestä. Risto E. J. Penttilä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja MOV Tilintarkastus Oy Tilintarkastus Yritysjärjestelyt Konsultointi KHT Olavi Virtanen 050 5322 060 olavi.virtanen @movaudit.fi HTM Soili Raive-Annanolli 040 5631 872 soili.raive-annanolli @movaudit.fi KTM Mervi Pietikäinen 041 5027 083 mervi.pietikainen @movaudit.fi KTM Pirjo Alaruikka 040 7275 271 pirjo.alaruikka @movaudit.fi Markkinatalouden kannattajat hakevat kasvua kilpailun ja sääntelyn purkamisen keinoin. Heidän mielestään julkisen vallan tärkein taloudellinen tehtävä on luoda yrityksille samat toimintaedellytykset kaikkialla Suomessa ja kaikkialla Euroopassa. Tämän koulukunnan mukaan korkeat veroasteet ja suuri julkinen sektori ovat ongelma eikä siunaus. MOV Tilintarkastus Oy Technopolis Ydinkeskusta Sepänkatu 20, 90100 Oulu www.movaudit.fi Tarvitaan uudenlaista elinkeinopolitiikkaa Kauppakamarit ovat aina olleet vapaan talouden kannalla. Siksi on luonnollista, että haemme kasvun mahdollisuuksia markkinatalouden vapauttamisesta eikä sääntelyn lisäämisestä. Uusi, erilaisiin talousalueisiin perustuva Suomi edellyttää politiikalta uutta otetta. Talous- ja elinkeinopolitiikkaa ei voi tehdä vain vientiteollisuuden tai vain palveluiden ehdoilla, eikä koulutuspolitiikka voi tähdätä tuottamaan tiettyä määrää insinöörejä tietylle toimialalle. Valtio tai kukaan muukaan ei yksinkertaisesti voi tietää, mikä ala tai mikä alue on Suomen menestyksen seuraava valttikortti. Siksi valtion tulisi luoda mahdollisimman kannustavat ja virtaviivaiset yleiset puitteet kaikelle yritystoiminnalle ja jättää räätälöinti yrityksille, ihmisille ja kasvukeskuksille. 13
Hotellinjohtaja Tarja Karvola korostaa eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitystä myös matkailusektorilla. Oululla kaikki mahdollisuudet kasvattaa matkailua Oulun seutu tarjoaa hyviä mahdollisuuksia matkailun kasvuun. Kaupungilla on kehittyvä keskusta ja alueella hyvät terveys- ja hyvinvointipalvelut sekä toimivat kulkuyhteydet. Kasvun aikaansaamiseksi tarvitaan kuitenkin kaikkien toimijoiden tiivistä yhteistyötä sekä yhteiskunnan tukea. Matkailijan kokemuksen muodostaa palvelujen kokonaistarjonta. Palveluiden tulee olla jatkuvasti laadukkaampia ja monipuolisempia sekä paremmin saavutettavissa. Asiakkaidemme yksilölliset tarpeet on pystyttävä huomioimaan. Myös ostamisen helppous on tärkeää, muistuttaa hotellinjohtaja Tarja Karvola. Hän korostaa sitä, että palvelujen lisäksi matkailijat arvostavat ympärillä olevaa luontoa. Oulun seudulla on upea merellinen ympäristö, mutta sen lisäksi myös niittyjä, tuntureita ja mielenrauhaa tarjoavia metsiä. Ulkomaiset matkailijat arvostavat neljää vuodenaikaamme, erityisesti talvea ja lunta. Keskustan kehittäminen luo uusia mahdollisuuksia Matkailija kaipaa sekä työ- että vapaa-ajan matkallaan myös muita palveluita. Kivisydän mahdollistaa keskustan kehittymisen sekä uuden kauppakeskuksen ja yksittäisten liikkeiden tulon markkinoille. Keskustan kehittyminen auttaa myös nykyisiä liikkeitä menestymään entistä paremmin. Oulu sijaitsee Suomen keskiössä. Capital of Northern Scandinaviaksi määritelty pohjoisen pääkaupunki sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä. Oulun lentoaseman kehitys on huomattu; aseman nykyaikainen ilme, toimivuus ja palvelutaso ovat saaneet kiitosta. Lisäksi meillä on hyvät junayhteydet sekä toimiva maantieverkosto. Taloustilanne tuo haasteensa matkailutoimialaan Hotellinjohtaja Karvola tietää, että matkailu on toimiala, johon taloudellisella tilanteella on suuri heijastevaikutus. Matkailulla menee hyvin silloin kuin yrityksilläkin. Hyvinä aikoina yritykset käyttävät rahaa henkilöstön virkistyspäiviin 14
ja asiakastilaisuuksiin. Myös työmatkustus yrityksissä kasvaa. Kun taas ympärillä oleva talous on vaikeuksissa, matkailualan palvelut ovat ensimmäisten karsittavien palveluiden listalla. Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa suoraan myös yksityisten käyttäytymiseen; palveluja käytetään entistä vähemmän, ja kun niitä käytetään, vaatimukset palvelujen tasolle ovat entistä korkeammalla. Asiakkaan kokemus onkin kaiken keskiössä, ja sen kokemuksen kasvattajat ovat menestyjien joukossa. Yhteistyöllä menestykseen Vaikka Oululla on matkailun kannalta hienot mahdollisuudet menestyä, Karvolan mukaan jatkuva kehitystyö kaikilla edellä mainituilla osa-alueilla on tärkeää. Matkailupalveluiden tulee olla laadukkaita ja asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioivia. Meille on päästävä helposti. Onnistuaksemme tarvitsemme kaikkien toimijoiden, niin matkailu- kuin muidenkin yritysten, yhteistyötä. Oulun Matkailu on hyvä esimerkki: se yhdistää useita matkailutoimijoita isommaksi kokonaisuudeksi ja linkittää palvelut asiakkaalle yhtenäiseksi palveluketjuksi. Uudetkin toimijat ovat tervetulleita Ouluun. Nämähän vain nostaisivat kiinnostavuuttamme matkailukohteena. Mitä paremmin onnistumme verkottumaan, sitä paremmin kilpailemme matkailijoiden sydämistä ja matkailijamääristä. Tarja Karvolan mielestä yhteistyö tarkoittaa myös yhteiskunnan tukea matkailuelinkeinon kehittymiseen. Apua tarvitaan esimerkiksi matkailupalvelujen kehittymisen mahdollistavien kaavaratkaisujen syntymiseen sekä monipuoliseen koulutustarjontaan, jolla varmistetaan ammattitaitoinen henkilökunta. Yritysten välisellä yhteistyöllä ja yhteiskunnan tuella pystymme vastaamaan haasteisiin ja onnistumaan Oulun matkailun kehittymisessä positiiviseen suuntaan. OULU RAAHE KEMINMAA ROVANIEMI KUUSAMO KAJAANI 15
TERVEYSTALO Työterveyskumppanuudella tuloksia Kuva: Aki Rask Tekemättömän työn kustannukset ovat Suomessa vuosittain noin 4-5 miljardia euroa. Tehokkaalla työkykyjohtamisella kustannuksia voitaisiin vähentää merkittävästi ja saavuttaa miljardisäästöt. Tässä työssä asiantunteva työterveyskumppani on kullan arvoinen. Terveystalo tuntee Oulun seudun yritykset ja niiden liiketoiminnan olosuhteet. 16 Heikki Kiiskilä, liiketoimintajohtaja
Panostukset työterveyteen tulisi nähdä suoraan yrityksen tuottavuuteen ja kilpailukykyyn vaikuttavana investointina. Työterveyskumppanilta edellytetään tänä päivänä entistä laajaalaisempaa osaamista ja asiakkaan toimialan ja työn tuntemusta niin käytännössä kuin strategisella tasolla. Paikallisuus on valttimme ja valtakunnallisuus voimavaramme. Tunnemme Oulun seudun yritykset ja paikallisia työterveyden ammattilaisiamme on helppo lähestyä. Valtakunnallisena terveyspalveluyrityksenä toiminnassamme näkyy Terveystalon panostus laatuun ja toiminnan kehittämiseen. Voimme tarjota asiakkaillemme työelämän nykyhaasteita tukevat työterveyspalvelut, mutta myös monipuoliset yleis- ja erikoislääkäripalvelut sekä tutkimukset, leikkaukset ja toimenpiteet. Oulussa Terveystalolla on viisi toimipaikkaa, josta suurin on täyden palvelun lääkärikeskus-sairaala, kertoo Pohjois-Suomen alueen liiketoimintajohtaja Heikki Kiiskilä Terveystalosta. Asiakkaamme arvostavat sitä, että esimerkiksi tapaturmatilanteissa voimme hoitaa heidän työntekijänsä työkuntoon ilman turhia viivytyksiä. Sairauspoissaoloista kertyy iso kustannus. Panostukset työterveyteen tulisikin nähdä suoraan yrityksen tuottavuuteen ja kilpailukykyyn vaikuttavana investointina. Tekemättömän työn kustannusvertailututkimukseen vuonna 2012 osallistuneiden 64 yrityksen tekemättömän työn kustannusten yhteenlaskettu summa oli noin 180 miljoonaa euroa. Yksittäisissä yrityksissä kustannukset vaihtelivat yrityksestä riippuen 850 eurosta jopa 4 300 euroon työntekijää kohden. Suomen koko yksityiseen sektoriin suhteutettuna kokonaisvuosikustannus oli 4 5 miljardia. Puhutaan siis varsin merkittävästä asiasta koko Suomen elinkeinoelämälle, kiteyttää Kiiskilä. Tehokkaalla työkykyjohtamisella ja työhyvinvointia lisäämällä tekemättömän työn kustannuksia pystyttäisiin vähentämään keskimäärin 27 %, jolloin vuosittainen kustannussäästö Suomessa olisi jopa 1,3 miljardia euroa. Tekemättömän työn kustannusvaikutuksia voidaan hahmottaa Terveystalo Kustannusanalyysin avulla. Se tuottaa kokonaiskuvan tekemättömästä työstä aiheutuvista keskeisistä kustannuksista ja niiden kehityssuunnasta. Kokonaiskuva auttaa vertailemaan oman organisaation kustannustasoa yleiseen sekä toimialan kustannustasoon, ja helpottaa poikkeamien löytämistä. Tiedon avulla kustannusten tasoon voidaan paremmin vaikuttaa. Työterveys- ja työhyvinvointitoimenpiteiden kohdentamisessa on syytä hyödyntää työterveystoiminnasta saatavaa tietoa ja monipuolisia työkaluja. Näin toiminnasta tulee myös kustannustehokkaampaa ja vaikuttavampaa. Terveystalo on Suomen suurin terveyspalveluyritys, joka tarjoaa monipuolisia terveys-, työterveys-, sairaanhoito-, sairaala- ja tutkimuspalveluja yli 60 paikkakunnalla lähes 150 toimipaikassa eri puolella Suomea. Terveystalo tarjoaa monipuolisia työterveyspalveluja yrityksille, yhteisöille ja julkiselle sektorille. Työterveyden asiakkaina on noin 16 000 organisaatiota ja lähes 500 000 työntekijää. Terveystalo vastaa 20 % suomalaisen työväestön työterveydestä. Työterveysjohtamisen työkalut Monipuolinen työterveysraportointi työkykyjohtamisen suunnittelun tueksi ja kokonaiskustannusten seurantaan. Terveystalo Terveyskyselyn avulla kartoitetaan työkyvyttömyyden, sairastuvuuden ja tuottavuuden riskejä. Terveystalo Sirius HR -järjestelmä on erityisesti keskisuurille ja suurille organisaatioille suunnattu tapa hallita kokonaisvaltaisesti sairauspoissaoloja ja johtaa työkykyä oikean tiedon perusteella. Terveystalo Työterveys Extranet helpottaa ja tukee yrityksen ja työterveyden välistä tietojen hallintaa ja soveltuu kaikenkokoisille yrityksille. Terveystalo Kustannusanalyysi antaa kokonaiskuvan tekemättömästä työstä aiheutuvista keskeisistä kustannuksista ja niiden kehityssuunnasta. Terveystalo Tuottavuusanalyysi antaa kokonaiskuvan yrityksen henkilöstön työhyvinvoinnista ja tuottavuudesta. Oma Terveys -verkkopalvelussa voi tarkastella omaan terveydentilaan liittyviä tietoja. 17
OULUN OP Ensimmäiset 100 vuotta: Oulun OP on jäsentensä omistama pankki Ensimmäinen pankkiautomaatti oli Oulun OP:n asiakkaiden käytössä jo 1970-luvun alussa. 18 Pankin edeltäjän, Oulujoen Osuuskassan ensimmäiset toimitilat sijaitsivat Pikkaralan koululla.
Oulun OP:n Isonkadun konttori uudistui vuonna 2013, kun pankki- ja vakuutuspalvelut levittäytyivät Isoltakadulta Kirkkokadulle, Kalevankulmaan saakka. Uudistustyöt jatkuivat vielä 2014, kun Hallituskadun puolelle rakennettiin suoraa hissiyhteyttä pankista Kivisydämen pysäköintitiloihin. Yritys, jonka historia ulottuu itsenäistä Suomea edeltävään aikaan, on valtakunnallisessakin mittakaavassa hyvin harvinainen. Oulun OP:n syntyhetkellä sen perustajat asettivat tavoitteekseen ihmisten auttamisen rahoitusta järjestämällä. Tätä tehtävää pankki on menestyksekkäästi toteuttanut 100 vuoden ajan. Osuustoiminta syntyi 1800-luvun lopulla yhteiskunnallisen heräämisen ja itsenäisyysajattelun yhtenä ilmentymänä. Suomeen osuustoiminta saapui Saksassa opiskelleen Hannes Gebhardin mukana. Tämä Kemijärvellä syntynyt ja Oulussa koulunsa käynyt liikemies, taloushistorian ja taloustieteen professori onkin nimetty Suomen osuustoiminnan isäksi. Osuustoiminnan päämääränä oli yhdistää ihmisiä ja rakentaa heidän yhteisten hankkeidensa toteuttajiksi osuuskuntia. Osuustoiminnalla oli alusta alkaen kaksi tehtävää: toteuttaa isompia hankkeita, joihin yksittäisen ihmisen rahkeet eivät riittäneet ja toisaalta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kohottaa kansan sivistystä yhteisten asioiden hoidossa. Osuustoiminta-aatteen vaikutus kansan sivistykseen maaseudulla oli yhtäaikainen ja melkein yhtä voimakas kuin kansakoulu, paikoin suurempikin. Osuuskassojen nopea leviäminen ei ollut mikään erillinen ilmiö, vaan looginen osa osuustoimintaaatteen voittokulkua. Tarvittiin yhteisöllistä rahoittajaa, ja sitä tehtävää osuuskassat lähtivät menestyksekkäästi toteuttamaan. Kasvu vauhtiin sotien jälkeen Oulun Osuuspankin edeltäjä, Oulujoen Osuuskassa, syntyi Oulujoen varrella vuonna 1914, jolloin monet asiat olivat eri tavalla kuin mihin nykysuomalaiset ovat tottuneet. Oulun OP:n Satanen Oulun Osuuspankki 100 vuotta -juhlakirjan johdannossa kirjailija Jukka Ukkola toteaa, että kassa ei ollut perustettaessa vuonna 1914 aivan ensimmäisten joukossa, saati suurimpien, eikä sen kasvu lähtenyt varsinaisesti vauhtiin vielä silloinkaan, kun se muutti Oulujoelta Oulun kaupunkiin vuonna 1929. Vasta kun 1930-luvun alun pula-ajasta ja sodista oli selvitty, Oulun Seudun Osuuskassa alkoi varsinaisesti kasvaa. Lähiseudun osuuskassoja alkoi liittyä Oulun Seudun Osuuskassaan, ja jälleenrakennus sekä 1960- ja 1970-lukujen maaltamuutto toivat sille valtavasti uusia jäseniä ja asiakkaita. Vähitellen siitä muodostui yksi Suomen suurimmista osuuspankeista. Ja kun vielä Osuuspankkiryhmä laajeni ja vahvistui kokonaisuutena yhdistyessään Pohjola Vakuutuksen kanssa, Oulun Osuuspankista tuli alueen johtava täyden palvelun rahalaitos. Yhteiskuntavastuu osana liiketoimintaa Yhteiskuntavastuu on luonteva osa Oulun OP:n liiketoimintaa ja jokapäiväistä tekemistä. Käytännön työtä ohjaavat OP-Pohjolan yhteiskuntavastuuohjelma ja hyvän liiketavan periaatteet. Yhteiskuntavastuuohjelman painopistealueet ovat paikallisuus ja yhteiskunta, eettinen liiketoiminta, tuotteiden ja palveluiden vastuullisuus, ympäristövastuu sekä vastuu sidosryhmistä. Yhteiskuntavastuutaan Oulun OP toteuttaa monin tavoin. Esimerkiksi kuluvana vuonna Oulun OP on jatkanut nuorten työllistämistä toimialueensa yhdistyksiin: kesällä pankin myötävaikutuksella työllistyy 50 nuorta. Juhlavuoden kunniaksi pankki lahjoittaa järjestämänsä konsertin lipputulot paikalliseen hyväntekeväisyyskohteeseen. Uusimpana yhteiskuntavastuuprojektina pankki on käynnistänyt yhteistyössä Oulun Seudun Setlementti ry:n Tyttöjen ja Poikien talojen kanssa Vauhtia elämään -projektin. Sen tavoitteena on vahvistaa nuorten selviytymistä yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi. Oulun OP oli jo viime syksynä mukana myös Yrityskylässä, joka on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Erinomaisten kokemusten rohkaisemana pankki on tulevanakin syksynä tiiviisti mukana luomassa pohjaa lasten työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksille. Tämän alueen pankki Oulun OP kunnioittaa päämääriä, jotka sille 100 vuotta sitten asetettiin. Pankin toiminta-ajatuksena on edistää asiakkaidensa taloudellista menestymistä. Tuota tehtäväänsä se toteuttaa tarjoamalla asiakkailleen kilpailukykyisiä finanssipalveluja ja palkitsemalla asiakkuutensa keskittäneet asiakkaat OP-bonuksilla. Alue ja sen asukkaat ovat Oulun OP:lle tuttuja ja tärkeitä. Sen lisäksi, että pankki tarjoaa asiakkailleen kilpailukykyiset pankki- ja vakuutuspalvelut samasta paikasta, nämä hyötyvät monipuolisesti asiakkuutensa keskittämisestä. Osuuskunta yritysmuotona sekä osuustoiminta aatepohjana puolestaan luovat yhteisöllisyyttä ja jatkuvuutta. Ensimmäiset 100 vuotta ovat nyt takana. Samalta, terveeltä arvopohjalta Oulun OP ponnistaa seuraavaan 100 vuoteen. 19