Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Toiminnan vaikutukset on todennettava. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa

(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi

(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi

Huono-osaisuus ja osallisuus Itä- Suomessa Turvallisuutta yhteistyöllä

Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen ja huono-osaisuuden mittaaminen

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

Hyvinvointi ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Itä-Suomessa

Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Päihdeavainindikaattorit

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Huono-osaisuus ja osallisuus Diakonia-symposium Oulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diak

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

- kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien?

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Hankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus

Tietopaketti 8: Mielenterveys ja päihteet. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

- kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien?

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Osallisuus ja hyvinvointi

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

YHTEISASIAKKAAT TILASTOJEN VALOSSA

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

Haasteita kehittämistyölle Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

"Poliisi" "Pelastus" Kartta. Katuturvallisuusindeksi Turvallisuuskysely

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

( -14,2%) Pohjois-Savo 68,0 % (2017) 4,5 % (2016) Työllisyysaste 3,6 % Asukkaita. Ulkomaalaistaustaisia 2,9 % (2017) Työllisiä

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

- kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien?

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

Lapsiperhepalvelujen rakennemuutos ja LAPE-työ

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo

Kouluterveyskysely 2008

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä

Tietopaketti 3: Nuoret aikuiset ja työikäiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2008

Transkriptio:

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017

Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä (toim.) Sote sosiaalisen kestävyyden vahvistajana, Diak puheenvuoro 2/2016 Sokra/ISEA, DIAK

Työikäisten huono-osaisuus ja osallisuus maakunnissa Inhimillinen Sosiaalinen/heijastevaikutukset Taloudellinen/palvelujärjestelmä Osallisuus Inhimillinen huono-osaisuus Alkoholikuolleisuus Asunnottomat yksinäiset Itsemurhakuolleisuus Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat Nuorisotyöttömät Pitkäaikaistyöttömät Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat Sosiaaliset seuraukset Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt Taloudelliset kustannukset Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat http://kuntalehti.fi/kuntaelamaa/2016/11/27/huono-osaisuushyvinvointi-huono-osaisuus-osallisuus-maakunnissa/ Osallisuus Aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuvat Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevat Luottamus oman kunnan päätöksentekoon Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa Sokra/ISEA, DIAK

Kainuu Keski- Lappi Pohjois- Pohjanmaa Pohjanmaa Inhimillinen huono-osaisuus 99 74 97 86 Alkoholikuolleisuus 126 66 75 66 Asunnottomat yksinäiset 6 27 67 36 Itsemurhakuolleisuus 141 86 99 96 Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus 117 112 109 104 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat 98 82 101 95 Nuorisotyöttömät, 18-24-vuotiaat 116 76 115 114 Pitkäaikaistyöttömät 99 56 108 98 Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet 100 98 91 101 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevat 106 104 100 90 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat 100 47 101 73 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat 85 55 101 75 Sosiaaliset seuraukset 120 89 108 93 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat 114 59 100 78 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 134 117 113 100 Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt 112 91 110 100 Taloudelliset kustannukset 136 79 110 99 Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki 79 57 105 99 Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset 89 63 90 81 Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä 269 77 178 137 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut 108 120 64 80 Osallisuus 96 103 101 100 Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvat 93 115 96 100 Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevat 95 95 104 103 Luottamus oman kunnan päätöksentekoon 101 98 100 101

Työikäisten inhimillinen huono-osaisuus Lapin kunnissa Keskiarvo 5:n indikaattorin suhdeluvusta koko Suomessa 1. koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret 2. nuorisotyöttömät 3. pitkäaikaistyöttömät 4. pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet 18-24-vuotiaat 5. sekä 25-64-vuotiaat

Huono-osaisuuden sosiaaliset seuraukset Lapin kunnissa Keskiarvo 3:n indikaattorin suhdeluvusta koko Suomessa 1. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat 2. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 3. Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt

Huono-osaisuuden taloudelliset vaikutukset Lapin kunnissa Keskiarvo 4:n indikaattorin suhdeluvusta koko Suomessa 1. Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki 2. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä 3. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä 4. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat

Nuorten huono-osaisuus ja osallisuus maakunnissa Inhimillinen huono-osaisuus Sosiaaliset seuraukset Taloudelliset kustannukset Osallisuus 1. Itsemurhakuolleisuus 20-34-vuotiailla 2. Ei yhtään läheistä ystävää, 8. ja 9. lk 3. Koettu terveys keskinkertainen tai huono, 8. ja 9. lk 4. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, 8. ja 9. lk 5. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, 8. ja 9. lk 6. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat 7. Nuorisotyöttömät, 18-24-vuotiaasta työvoimasta 8. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24- vuotiaat 9. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, 8. ja 9. lk 1. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, 8. ja 9. lk 2. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat 3. Rikoksista syyllisiksi epäillyt 0-14-vuotiaat 4. Rikoksista syyllisiksi epäillyt 15-17-vuotiaat 5. Rikoksista syyllisiksi epäillyt 18-20-vuotiaat 1. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria 13-17v 2. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana alle 18-v 3. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 1. Koulun työilmapiirissä ongelmia, 8. ja 9. lk 2. Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista, 8. ja 9. lk 3. Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla, 8. ja 9. lk 0-17-vuotiaat 4. Oppilaiden mielipiteitä ei huomioida koulutyön 4. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet kehittämisessä, 8. ja 9. lk 18-24-vuotiaat 5. Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin, 8. ja 9. lk 5. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24- vuotiaat 6. Vanhemmuuden puutetta, 8. ja 9.lk (vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan 6. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 15-24-vuotiaat vanhempiensa kanssa asioistaan, oppilas ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin.

Työikäisten inhimillinen huono-osaisuus 1. Alkoholikuolleisuus 2. asunnottomat yksinäiset 3. itsemurhakuolleisuus 4. itsensä yksinäiseksi tuntevat 5. koulutuksen ulkopuolelle jääneet 6. nuorisotyöttömät 7. pitkäaikaistyöttömät 8.psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet 9. terveytensä keskitasoiseksi tai huonoksi kokevat 10. toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24v 11. toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64v Sokra/ISEA, DIAK

Huono-osaisuuden sosiaaliset heijastevaikutukset Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt Sokra/ISEA, DIAK

Huono-osaisuuden taloudelliset vaikutukset/palvelujärjestelmään kohdistuneet kulut Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat Sokra/ISEA, DIA

Työikäisten osallisuus Aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuvat Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevat Luottamus oman kunnan päätöksentekoon Äänestysaktiivisuus Sokra/ISEA, kuntavaaleissa DIAK