Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus Lapin liitto
Taloushallinnon palvelut Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 1/2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 1/2011 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Timo Metsä-Tokila Toimialapäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika 19.10.2011 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Taloushallinnon palvelut Tiivistelmä Taloushallintoala koostuu neljästä alatoimialasta; kirjanpito, laskentatoimi, tilintarkastus ja veroneuvonta. Raportissa käsitellään pääasiassa edellä olevista alatoimialoista kolmea ensimmäistä. Veroneuvonnan osuus on vain marginaalinen. Laajemmassa perspektiivissä taloushallinnon ala on osa liike-elämän palveluita. Meneillään olevan talouden epävarmuuden aikana toimivien liike-elämän palveluiden merkitys tulisi kasvaa. Vuonna 2009 taloushallinnon alan yrityksillä oli yhteensä 5020 toimipaikkaa, ja niissä työskenteli yhteensä 14554 henkilöä. Yhteensä näiden yritysten liikevaihto oli 1125 miljoonaa euroa. Varsinkin kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluita tarjoavat yritykset ovat keskimäärin suhteellisen pieniä. Perinteisesti alalla on arvostettu paikallisuutta ja läheisyyttä. Sähköisen asioinnin myötä tämä asetelma muuttuu ajan myötä. Tilintarkastustoiminnan kentälle on tullut myös suuria kansainvälisiä ketjuja. Lisäksi tilintarkastustoiminta on voimakkaasti keskittynyt Uudellemaalle. Vuosina 2006 2009 tilintarkastuspalvelut kasvoivat kaikkiaan 496 henkilöllä, mikä merkitsi sitä, että alan henkilöstömäärä kasvoi 18 prosentilla. Kirjanpitopalvelut kasvoivat samana aikana 1734 henkilöllä (suhteellinen kasvu 15 prosenttia). Myös toimipaikkojen määrä on selvästi kasvanut. Alan henkilöstön kasvu on monella tavalla positiivinen asia. Alalle tarvitaan nuoria osaajia, sillä yksi suurimmista alan tulevista haasteista on työntekijöiden ja yrittäjien eläköityminen. Houkutellakseen alalle nuoria alalla on ryhdytty toimiin esimerkiksi oppilaitosyhteistyön aktivoimiseksi. Taloushallintoalan palveluiden liikevaihdon kehitys on pääosin vuosina 2000 2011 ollut kasvava. Koko alan sekä yksittäisten yritysten tilanne on hyvä. Sekä kirjanpito- että tilintarkastusyritysten taloudelliset tunnusluvut ovat kehittyneet melko suotuisasti. Vakavaraisuutta kuvaava omavaraisuusaste on hyvä ja se on noussut entisestäänkin viime vuosina. Taloudellisen epävarmuuden aikana yrityksissä korostuu taloudellisten asioiden osaaminen ja ymmärtäminen. Vaikka mahdollinen talouskriisi vaikuttaa myös kirjanpito- ja tilintarkastusalan yrityksiin, tuo kriisi niille myös lisätyötä mm. erilaisten yritysjärjestelyjen myötä. Taantuman aikana korostuu myös kirjanpidon ja tilintarkastuksen peruspalveluiden merkitys. TEM:n yhdyshenkilö: Tieto-osasto /Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, s-posti: esa.tikkanen(at)tem.fi puh. 050 040 5459 ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Timo Metsä-Tokila; timo.metsa-tokila(at)ely-keskus.fi, puh. 040 750 2442 Asiasanat Taloushallinto, kirjanpito, laskentatoimi, tilintarkastus ISSN 1795-9985 Kokonaissivumäärä 48 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN 978-952-227-572-1 Hinta - Kustantaja
Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon 010 606 000 1/2011 00170 HELSINGFORS 00023 STATSRÅDET Telefax (09) 1606 2166 Författare Timo Metsä-Tokila Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Publiceringstid 19.10.2011 Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Ekonomiförvaltningstjänster Ekonomiförvaltningsbranschen består av fyra underbranscher: bokföring, redovisning, revision och skatterådgivning. I rapporten behandlas huvudsakligen de tre först nämnda underbranscherna. Skatterådgivningens andel är endast marginell. I ett vidare perspektiv utgör ekonomiförvaltningen en del av tjänsterna för affärslivet. Under den tid av ekonomisk osäkerhet som nu råder bör fungerande tjänster för affärslivet få ökad betydelse. År 2009 hade företagen inom ekonomiförvaltningsbranschen sammanlagt 5020 verksamhetsställen och vid dem arbetade totalt 14554 personer. Sammanlagt omsatte dessa företag 1125 miljoner euro. Speciellt de företag som erbjuder bokförings- och bokslutstjänster är i genomsnitt relativt små. Traditionellt har lokal närvaro och närhet uppskattats inom branschen. I och med e-tjänsterna förändras denna konstellation med tiden. Även stora internationella kedjor har kommit in på området för revisionsverksamhet. Dessutom har revisionsverksamheten starkt koncentrerats till Nyland. Under åren 2006 2009 ökade revisionstjänsterna med sammanlagt 496 personer, vilket betydde att antalet anställda i branschen ökade med 18 procent. Bokföringstjänsterna ökade under samma tid med 1734 personer (relativ tillväxt 15 procent). Även antalet verksamhetsställen har tydligt ökat. Ökningen av antalet anställda inom branschen är på många sätt en positiv företeelse. Branschen behöver unga förmågor, eftersom en av de största framtida utmaningarna för branschen är de anställdas och företagarnas pensionering. För att locka unga till branschen har åtgärder vidtagits för att t.ex. aktivera samarbetet med läroanstalterna. Omsättningsutvecklingen inom ekonomiförvaltningstjänster har i huvudsak varit positiv under åren 2000 2011. Situationen för hela branschen och för de enskilda företagen är god. Såväl bokförings- som revisionsföretagens ekonomiska nyckeltal har utvecklats rätt gynnsamt. Soliditeten är god och den har ytterligare stigit under de senaste åren. Under en tid av ekonomisk osäkerhet understryks betydelsen av att behärska och förstå ekonomiska frågor. Fastän en eventuell ekonomisk kris också påverkar bokförings- och revisionsföretagen, ger krisen dem också mer arbete, bl.a. till följd av olika företagsarrangemang. Under en recession får också basservicen inom bokföring och revision ökad betydelse. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Avdelningen för kunskapshantering/branschtjänst/esa Tikkanen, e-post: esa.tikkanen(at)tem.fi tfn 050 040 5459 Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Timo Metsä-Tokila; timo.metsa-tokila(at)ely-keskus.fi, tfn 040 750 2442 Nyckelord Ekonomiförvaltning, bokföring, redovisning, revision ISSN 1795-9985 Sidoantal 48 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN 978-952-227-572-1 Pris - Förläggare
Sisällys 0 Saatteeksi... 7 1 Toimialan määrittely ja sisältö... 9 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus... 9 1.2 Taloushallinnon palvelut osana liike-elämän palveluja... 10 2 Toimialan rakenne... 15 2.1 Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen... 15 2.2 Henkilöstö- ja toimipaikkamäärän kehitys... 18 2.3 Toimialan suurimpia yrityksiä... 22 2.4 Toimialan työvoimarakenne ja työllisyyden kehitys... 24 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 28 3.1 Kotimaan markkinoiden kehitys... 28 3.2 Vienti ja muu kansainvälinen toiminta... 31 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät... 32 5 Investoinnit... 34 6 Taloudellinen tila... 35 7 Toimialan keskeiset menetystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet... 36 7.1 Keskeiset ongelmat... 36 7.2 Osaamisen kehittämistarpeet... 37 8 Tulevaisuudennäkymät toimialalla... 40 8.1 Tilitoimistoalan kehityssuuntia... 40 8.2 Tilintarkastusalan kasvavia osa-alueita... 42 8.3 Yritysten suhdanneodotukset ja katsaus taloushallintoalan kasvuun 43 9 Yhteenvetoanalyysi... 46 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5
6 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
0 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, kone- ja laiteteollisuus, puutuoteteollisuus, luonnonkiviteollisuus ja kaivosalan, bioenergia, matkailu, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet -sivuilla ositteessa www.toimialaraportit.fi. Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Lisäksi Toimiala Online tietopalvelusta asaa nykyisin vapaasti paljon tilastotietoja osoitteesta www.toimialaonline.fi. Toimialaraportit yhdessä toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset julkaisun kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka osaltaan tukee eri alojen kehittämisessä, eri tahoja yrityshankkeiden suunnittelussa tai hankkeiden käsittelyssä sekä työvoiman koulutuksen suuntaamisessa. Taloushallintoala jakaantuu kahteen pääryhmään: tilitoimistoihin, joita nimitetään myös kirjanpitotoimistoiksi, sekä tilintarkastustoimistoihin. Taloushallinto on vanha ja vakiintunut toimiala, joka aiemmin on keskittynyt pääasiassa lakisääteisten tehtävien hoitoon. Viimeisien vuosien alan tulevaisuudesta on keskusteltu paljon ja alan palvelut ovat monipuolistuneet ja muuttuneet yhä enemmän asiakasyritysten liikkeenjohtoa tukeviksi neuvontapalveluiksi. Samanaikaisesti rutiinipalvelut ovat siirtymässä osin tietotekniikan avulla hoidettaviksi. Ala on yksi tärkeä talouden osakokonaisuus ja sen arvioidaan jatkavan kasvua tulevina vuosinakin nykyisistä epävakaista taloudellisista näkymistä huolimatta. Tämän raportin tavoitteena on palvella taloushallintoalan yrityksiä sekä niitä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan alan kehitystä. Taloushallintoalan kehitysnäkymiä tarkastellaan tässä raportissa pääosin pk-yritysten näkökulmasta. Raportti osin aiemmin julkaistuihin vastaaviin raportteihin ja se pohjautuu uusimpaan käytettävissä olevaan aineistoon. Raportin laatimisessa on käytetty hyväksi mm. yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin perustuvia työ- ja elinkeinoministeriön selvityksiä, joista uusin on toteutettu keväällä ja kesällä 2011. Lisäksi raporttia varten olen haastellut useita alan yrittäjiä niin kasvukeskuksissa kuin niiden ulkopuolella sekä muita alan keskeisiä toimijoita. Raportissa esitetyt tilastolliset tarkastelut mm. toimipaikkamäärän, henkilöstön ja liikevaihdon kehityksestä koskevat osin sekä kirjanpito- että tilintarkastusalaa. Samoin raportissa esitetyt tutkimustulokset koskevat koko alaa. Työ- ja elinkeinoministeriön selvitysten tuloksia kuvataan tässä raportissa myös erikseen kirjanpitopalveluja ja tilintarkastusalaa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7
Lausua kiitokseni kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa ja palvelee lisäksi myös muita alasta kiinnostuneita. Turussa 30.9.2011 Timo Metsä-Tokila Toimialapäällikkö timo.metsa-tokila@te-keskus.f 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Tässä raportissa taloushallintoalan määrittelyn lähtökohtana käytetään toimialaluokituksen TOL 2008 mukaista toimialaluokkaa 6920: laskentatoimi, kirjanpito, tilintarkastus ja veroneuvonta. Toimialalla on kolme alaluokkaa. Ensimmäinen alaluokka on kirjanpito ja tilinpäätöspalvelut (69201). Tähän luokkaan kuuluu kirjanpidon ja tilinpäätöksen laadinta asiakkaan laskuun sekä palkkojen laskeminen, liikevaihtoverolaskelmien ja reskontrien laatiminen, mikäli se kuuluu osana palveluun. Kiinteistöhuoltoyhtiöiden kirjanpitopalvelu kuuluu kuitenkin luokkaan 68320 kiinteistöjen isännöinti. Perinteisesti kiinteistöjen isännöinti ja tilitoimistopalvelut ovat löytyneet samasta yrityksestä. Viime vuosien kehitys on kuitenkin ollut sen suuntainen, että tilitoimistot keskittyvät yritysten kirjanpidon hoitamiseen eivätkä jaa työpanostaan useiden asiakokonaisuuksien kesken. Toisen alaluokan muodostavat tilintarkastuspalvelut (69202). Tähän kuuluu yrityksen tai muun kirjanpitovelvollisen tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon, tarkastaminen sekä tilintarkastuslaissa tai muualla, sekä lainsäädännössä edellytettyjen raporttien kuten tilintarkastuskertomuksen antaminen asiakkaan laskuun. Kolmas ja viimeinen alaluokka on muut laskentatoimen palvelut (69209). Luokkaan kuuluu yritysten ja luonnollisten henkilöiden tulo- ja varallisuusveroilmoitusten laadinta sekä verotukseen liittyvä neuvonta asiakkaan laskuun. Myös asiakkaan edustaminen veroviranomaisten luona muissa kuin oikeudellisissa asioissa kuuluu tähän luokkaan. Sen sijaan tämä luokka ei sisällä laskentajärjestelmien ja muiden taloushallintoon liittyvien järjestelmien suunnittelua, joka kuuluu luokkaa liikkeenjohdon konsultointi. Luokka ei myöskään sisällä laskujen perintää eikä luottotietopalvelua. Tilastolliset luokitukset vastaavat taloushallinnon kohdalla moneen muuhun alaan verrattuna melko hyvin toimialan jakautumista käytännössä. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelua tarjoavat tilitoimistot, joita nimitetään myös kirjanpitotoimistoiksi. Tilintarkastuspalveluja tarjoavat tilintarkastustoimistot ja -yritykset. Tilastollisen luokituksen mukaista ns. muuta laskentatoimen palvelua tarjoavat kuitenkin useammat eri tahot, sekä tilitoimistot että tilintarkastustoimistot, asianajo- ja lakiasiaintoimistot jne. Taloushallinnon kohdalla on viime vuosina tapahtunut muutoksia, joita tilastollisilla luokituksilla on vaikea tavoittaa. Tärkein muutos lienee se, että varsinkin tilintarkastustoimistot, mutta jossain määrin myös tilitoimistot, tarjoavat yrityksille monia muita palveluja kuin edellä esitettyihin kuvauksiin sisältyvät kokonaisuudet. Joiltain osin tilitoimistojen ja tilintarkastustoimistojen tehtäväkentät myös sekoittuvat toisiinsa. Näitä kysymyksiä käsitellään tarkemmin myöhemmissä luvuissa. Osa tilitoimistoista on muuttanut toimintansa suuntaa yhä enemmän vain peruskirjanpidon pitämisestä myös yrityksen taloudellisen neuvonantajan rooliin. Yksittäisen yrittäjän näkökulmasta katsottuna kirjanpitäjästä tai tilintarkastajasta on voinut tulla jo lähes konsultin tapainen neuvoja yritykselle. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9
1.2 Taloushallinnon palvelut osana liike-elämän palveluja Palvelujen merkityksen kasvu on ollut jo pitkään keskeinen elinkeinoelämän kehitystä ohjaava trendi länsimaissa. Palvelujen kasvavasta roolista kertoo yhtäältä se, että kuluttajat käyttävät yhä suuremman osan tuloistaan palveluihin. Toisaalta yritysten tuotantopanoksista ja lopputuotteista aikaisempaa suurempi osa on palveluita. Palvelujen merkityksen kasvu näkyy sekä palvelualojen laajentumisena että palveluliiketoiminnan lisääntymisenä perinteisissä teollisuusyrityksissä. Kuviossa 1 on esitetty miten eri toimialat ovat kasvaneet toimipaikkojen määrällä mitattuna vuoden 2006 jälkeen Suomessa. Voimakkaita kasvu on ollut tieteellisteknisillä toimialoilla kuten liike-elämän palveluiden saralla. Kuvio 1. Eri toimialojen suhteellinen kasvu vuosina 2007 2009. (2007 = 100) 120 115 110 105 100 95 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 90 2007 2008 2009 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Taloushallinnon palvelut ovat osa laajempaa liike-elämän palvelujen toimialaa. Toimiala kokonaisuutena on kasvanut länsimaissa jo noin kolmen vuosikymmenen ajan. Kasvun on ennustettu jatkuvan selvästi työllisyyden keskitasoa nopeampana myös tulevina vuosina. Suomen avainklustereiden tulevaisuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan koko liike-elämän palvelusektorin työllisyys tulee Suomessa kasvamaan vuoteen 2015 mennessä vuosittain 2,8 prosenttia työllisyyden keskimääräisen vuosikasvun ollessa 0,7 prosenttia. Nykyinen talouden epävarmuus ei näytä hidastavan alan toimintaa, sillä taantumassa ja epävarmoina aikoina yritykset tarvitsevat ehkä jopa enenevässä määrin liike-elämän palveluja. Liike-elämän palvelujen sisällä ns. osaamisintensiiviset alatoimialat ovat herättäneet viime vuosina laajaa kiinnostusta. Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla (knowledge-intensive business services KIBS) tarkoitetaan niitä yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tuottamia palveluja, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin luetaan yleensä seuraavat toimialaluokat: ohjelmistoala, tutkimus ja kehittäminen, lainopilliset palvelut, taloushallinnon palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä konsultti-ja henkilöstöpalvelut. 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Kuten liike-elämän palvelualat yleensä ovat myös edellä luetellut osaamisintensiiviset alatoimialat kasvaneet voimakkaasti. Samalla niitä on leimannut voimakas keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Henkilöstön määrä osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluyrityksissä Suomessa oli vuonna 2009 noin kymmenyksen suurempi kuin vuonna 2006. Vaikka kasvu on hidastunut 1990-luvun lopun ja kuluvan vuosituhannen alun luvuista, on ala vielä voimakkaasti kasvava ala. Esimerkiksi 2000-luvun alussa kasvu on nopeaa, sillä vuodesta 2002 vuoteen 2007 alan henkilöstömäärä kasvoi kolmanneksen. Kehitys eroaa selvästi useimpien muiden toimialojen yleisestä kehityksestä. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen merkitys ei rajoitu niiden asemaan keskeisenä kasvualana, vaan niillä on myös yleistä taloudellista kasvua tukeva merkitys. Toisin kuin aiemmin, jolloin liike-elämän palvelujen kasvun nähtiin johtuvan pelkästään kustannustekijöihin liittyvästä toimintojen ulkoistamisesta, on uudemmissa tutkimuksissa korostettu ulkopuolisten palvelujen käytön motiivina olevan usein asiantuntemuksen ja osaamisvaatimusten tason nousu. Yrityspalveluyrityksillä, joilla on asiakkainaan suuri määrä muita yrityksiä, näkökulma on laajempi kuin mihin yksittäisen yrityksen sisällä on mahdollista päästä. Levittäessään tietoa uusista ideoista ja parhaista käytännöistä osaamisintensiiviset palveluyritykset ovat keskeisessä asemassa asiakasyritystensä liiketoiminnan kehittämisessä. Taulukko 1. Osaamisintensiivisten toimialojen toimipaikkojen määrän kehitys vuosina 2006 2009. Toimipaikat 2006 2007 2008 2009 6201 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 2 985 3 173 3 368 3 375 6202 Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 1 390 1 515 1 550 1 548 6203 Tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyttö- ja hallintapalvelut 306 357 361 344 6209 Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 43 46 59 72 691 Lakiasiainpalvelut 1 621 1 634 1 639 1 626 69201 Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu 4 239 4 318 4 372 4 429 69202 Tilintarkastuspalvelu 506 494 519 523 69209 Muu laskentatoimen palvelu 53 56 57 68 7022 Muu liikkeenjohdon konsultointi 4 847 5 621 6 206 6 346 711 Arkkitehti- ja insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi 7 489 7 907 8 149 8 157 712 Tekninen testaus ja analysointi 586 639 673 713 7311 Mainostoimistot ja mainospalvelu 2 771 2 988 3 126 3 259 781 Työnvälitystoiminta 21 23 30 43 782 Työvoiman vuokraus 804 979 1 131 1 213 783 Muut henkilöstön hankintapalvelut 174 232 255 232 Yhteensä 27 835 29 982 31 495 31 948 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen pääryhmistä suurimmaksi on henkilöstöllä mitattuna noussut 2000-luvulla henkilöstövuokraus. Alan kasvu on hyvä esimerkki siitä miten se toimii talouden ja kasvun indikaattorina ja puskurina. Yritykset hakevat kasvua ja säästöjä tiukkoina aikoina mahdollisimman joustavasti ja tähän ovat henkilöstövuokraus- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11
alan yrityksen pystyneet vastaamaan. Koko toimialan kasvu henkilöstön määrällä mitattuna oli vuosine 2006 2009 noin 12 prosenttia. Koko toimialan kasvu samana aikana oli noin 15 prosenttia toimipaikkojen määrällä laskettuna. Taloushallinnon palvelut ovat hyvin tasaisen kasvun toimiala. Alalla on paljon pieniä toimipaikkoja; noin 17 prosenttia osaamisintensiivistenliike-elämän palvelujen toimipaikoista edustaa taloushallintoalaa. Henkilöstömäärällä mitattuna taloushallinnon palvelut muodostavat 10 prosenttia ja liikevaihdolla mitattuna 6,8 prosenttia kaikista osaamisintensiivisistä liike-elämän palveluista. Taulukko 2. Osaamisintensiivisten toimialojen henkilöstön määrän kehitys vuosina 2006 2009. Henkilöstö 2006 2007 2008 2009 6201 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 21 761 23 055 25 179 23 050 6202 Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 6 163 5 381 5 661 6 384 6203 Tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyttö- ja hallintapalvelut 6 922 8 192 8 182 8 326 6209 Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 352 277 320 249 691 Lakiasiainpalvelut 3 731 3 888 3 867 4 018 69201 Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu 9 843 10 371 10 842 11 577 69202 Tilintarkastuspalvelu 2 333 2 519 2 658 2 829 69209 Muu laskentatoimen palvelu 83 98 129 148 7022 Muu liikkeenjohdon konsultointi 7 782 9 851 10 863 10 975 711 Arkkitehti- ja insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen 31 711 33 766 34 641 33 184 konsultointi 712 Tekninen testaus ja analysointi 3 038 3 450 3 768 3 838 7311 Mainostoimistot ja mainospalvelu 6 556 7 521 7 769 8 089 781 Työnvälitystoiminta 156 163 158 230 782 Työvoiman vuokraus 25 677 31 411 33 371 28 166 783 Muut henkilöstön hankintapalvelut 1 077 1 803 1 775 1 338 Yhteensä 127 185 141 746 149 183 142401 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Taulukko 3. Osaamisintensiivisten toimialojen liikevaihdon määrän kehitys vuosina 2006 2009. Liikevaihto (1000 euroa) 2006 2007 2008 2009 6201 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 2 820 700 3123920 3528597 2874599 6202 Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 887 118 843557 881899 999190 6203 Tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyttö- ja 1 060 145 1276953 1377286 1487634 hallintapalvelut 6209 Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 33 194 25901 32199 20720 691 Lakiasiainpalvelut 526 018 591761 623195 603049 69201 Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu 615 786 729495 746969 763541 69202 Tilintarkastuspalvelu 267 272 301008 336550 349041 69209 Muu laskentatoimen palvelu 4 989 8298 10781 13170 7022 Muu liikkeenjohdon konsultointi 1 259 285 1717659 1923338 1727513 711 Arkkitehti- ja insinööripalvelut ja niihin liittyvä 3 741 347 4288506 4731502 4076541 tekninen konsultointi 712 Tekninen testaus ja analysointi 308562 356187 437849 450330 7311 Mainostoimistot ja mainospalvelu 1414799 1565774 1590976 1526911 781 Työnvälitystoiminta 16701 18722 22929 22922 782 Työvoiman vuokraus 942708 1168640 1398439 1217307 783 Muut henkilöstön hankintapalvelut 59646 107845 109060 69757 Yhteensä 13 958 270 16 124 226 17 751 569 16 202 225 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen henkilöstölisäyksestä vuosina 2006 2009 nopeinten on kasvanut henkilöstövuokraustoimiala. Alan on kasvanut suhteellisesti ottaen jopa 150 prosenttia. Kuten taulukoista 2 voimme havainta on kasvu ollut kaikilla aloilla huomattavaa. Tosin vuoden 2009 luvut ovat pienemmät kuin vuoden 2008. Taloushallintoalan kasvu on ollut hyvin tasaista määrällisesti tarkasteltuna. Alan kasvusta yksityiskohtaisemmin myöhemmissä luvuissa. Toimialatarkastelujen rinnalle ovat nousseet 1990-luvulla erilaiset talouden klusteritarkastelut. Tässä selvityksessä klusterikäsitettä käytetään melko väljässä merkityksessä viittaamaan yritysryppäisiin, jotka ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen voidaan katsoa muodostavan oman kokonaisuutensa tai klusterinsa, jossa keskeinen yhdistävä tekijä on osaamisen suhteellisen korkeat vaatimukset ja asiantuntemus. Toimialojen työntekijöille on tyypillistä korkea koulutustaso. Tällaista yhteistä resurssipohjaa hyödyntävää yritysrypästä tai verkostoa voidaan nimittää myös horisontaaliseksi klusteriksi. Perinteisemmin klusterikäsitteellä on viitattu samaan arvoketjuun kuuluvaan yritysverkostoon, jota voidaan nimittää vertikaaliseksi klusteriksi. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen muotoutumista yhä selvemmin omaksi klusterikseen kuvastaa alan sisäisten toimialarajojen hämärtyminen. Tyypillisin toimialarajojen hämärtymiseen liittyvä ilmiö on eri liike-elämän palvelujen siirtyminen osittain konsultoinnin alueelle. Kehitys on luonnollinen seuraus siitä, että sekä tietotekniset ratkaisut, markkinointiin ja viestintään liittyvät kysymykset, lainopilliset kysymykset että taloushallinnon ratkaisut liittyvät jokainen omalta osaltaan entistä tiiviimmin asiakasyritysten strategi- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13
aan ja johtamiseen. Työn muuttuminen yhä enemmän taloudelliseksi konsultoinniksi kirjanpito-ja tilintarkastusta harjoittavissa yrityksissä on selvästi havaittavissa. Havaintoa tukee myös tätä selvitystä varten haastatellut henkilöt. Taloushallintoalan osalta kytkentä ei liity varsinaiseen johdon konsultointiin, vaan ennen muuta asiakasyrityksille annettaviin muihin neuvontapalveluihin, joita tarjoavat myös monen muun toimialan yritykset. Esimerkiksi yritysjärjestelyihin liittyviä neuvontapalveluja tarjotaan tilintarkastustoimistojen ohella rahoitussektorilla; erityisesti sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset ja osin myös liikepankit tekevät näitä tehtäviä. Tilintarkastustoimistot antavat myös lainopillisia neuvoja. Työnjako asianajotoimistoihin päin on tältä osin kuitenkin melko selkeä: tilintarkastustoimisto ei edusta päämiestä eli toiminta ei kohdistu kolmansiin osapuoliin. Viime aikoina suurilla tilintarkastustoimistoilla on kytkentöjä myös ohjelmistoalaan tietojärjestelmiä koskevan konsultoinnin muodossa. Tilitoimistot puolestaan kytkee ohjelmistoalaan kirjanpidon automatisoinnin kehitys. Kuvio 2a. Liike-elämän palveluiden eri kokonaisuudet ja niiden limittyminen toinen toisiinsa. Kuvio 2b. Liike-elämän palveluiden eri kokonaisuudet ja niiden liikevaihto suhteutettuna koko toimialaan vuonna 2009. (Luvut toimialan perässä ovat 1000 euroa.) 78 Työllistämistoiminta; 1 309 985 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus; 1 671 717 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta; 5 382 144 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi; 4 526 871 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut; 1 728 800 70 Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi; 1 828 567 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen Uusimmat toimialoittaiset tiedot toimipaikkojen lukumäärästä, henkilöstön määrästä sekä liikevaihdosta ovat saatavissa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkatilastosta vuodelta 2009. Yritys- ja toimipaikkatilastossa ovat mukana yritykset, jotka ovat työllistäneet henkilöitä vähintään puolen vuoden ajan ja ovat arvonlisäverovelvollisia. Tietoja on saatavissa sekä toimipaikoittain että yritysten mukaan. Tässä raportissa käytetään pääosin toimipaikan mukaisia tietoja. Nämä kuvaavat toiminnan alueellista jakautumista paremmin kuin yritystason tiedot, joihin vaikuttaa emoyhtiöiden toiminnan keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2009 taloushallinnon palveluiden koko liikevaihto oli reilu yksi miljardia euroa. Alan yritystoimintaa harjoitettiin 5020 toimipaikassa. Henkilöstön määrä oli 14554. Toiminnan jakautuminen alatoimialoihin vuonna 2009 on esitetty taulukossa 4. Taulukko osoittaa, että valtaosa taloushallinnon toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta on kirjanpitoja tilinpäätöspalvelujen alatoimialalla. Tilintarkastustoiminta kattaa toimipaikoista kymmenesosan ja henkilöstöstä 19 prosenttia; liikevaihdosta alan osuus on jonkin verran alle kolmanneksen. Muu laskentatoimen palvelu on alatoimialana hyvin pieni, mikä selittyy sillä, että esimerkiksi veroneuvonta on useimmiten muita taloushallinnon palveluja tai lainopillisia palveluja tarjoavien yritysten lisätoimintamuoto, ei yritysten ensisijainen toiminta. Taulukossa 5 on tarkemmin eritelty toimialan sisäistä liikevaihdon jakautumista henkilöstön ja toimipaikkojen suhteen. Taulukko 6 osoittaa miten pienyritysvaltainen toimiala on. Alalla on vain kolme yli 250 henkeä työllistävää yritystä ja 95,6 prosenttia alan yrityksistä on alle 10 henkilön yrityksiä. Pienempien yritysten osuus on pienentynyt kolmessa vuodessa vain yhden prosentin eli muutokset alalla ovat hitaita. Taulukko 4. Taloushallinnon palvelujen toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2009 alatoimialoittain. %-osuus %-osuus 2009 Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 ) %-osuus 69201 Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu 4 429 88,2 11 577 79,5 763 541 67,8 69202 Tilintarkastuspalvelu 523 10,4 2 829 19,4 349 041 31,0 69209 Muu laskentatoimen palvelu 68 1,4 148 1,0 13 170 1,2 Yhteensä 5 020 100,0 14 554 100,0 1 125 752 100,0 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15
Taulukko 5. Liikevaihdon jakautuminen taloushallinnon alatoimialoilla henkilöstön ja toimipaikkojen suhteen vuonna 2009. 2009 Liikevaihto / toimipaikka (1000 euroa) Liikevaihto / henkilö (1000 euroa) 69201 Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu 172 66 69202 Tilintarkastuspalvelu 667 123 69209 Muu laskentatoimen palvelu 194 89 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Taulukko 6. Taloushallintoalan toimipaikkojen jakautuminen toimipaikassa työskentelevien henkilöiden määrän mukaan vuosina 2006 2009. Toimipaikat alle 10 henkilöä 10 49 henkilöä 50 249 yli 250 henkilöä Yhteensä henkilöä 2006 4 632 157 6 3 4 798 2007 4 682 171 12 3 4 868 2008 4 755 176 14 3 4 948 2009 4 804 198 15 3 5 020 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Taloushallinnon palvelujen jakautumista alueittainen tarkastelemme tässä raportissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY-keskuksiin) perustuvan aluejaon mukaisesti. Liike-elämän palvelut ovat tyypillisesti keskittyneet suurille kaupunkiseuduille niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Suomessa keskittyminen ilmenee pääkaupunkiseudun (Uudenmaan ELY-keskuksen) suurena osuutena useimmilla liike-elämän palvelualoilla. Taloushallinnon palveluissa eritoten tilintarkastuspalvelut ovat voimakkaasti keskittyneet Uudenmaan alueelle. Sen sijaan kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa maantieteellinen jakautuminen on tasaisempi, kuten taulukosta 7 voidaan havaita. Tilastokeskuksen omien selvitysten mukaan tosin niin taloushallinnon palveluiden kuin kaikkien tietointensiivisten alojen kohdalla yritysten keskittyminen Uudellemaalle on hieman tauonnut. Myös verrattaessa edellisiin taloushallinnon palveluita käsitteleviin toimialaraportteihin on Uudenmaan korostunut asema hieman laskenut. Taulukko 7. Uudenmaan ELY-keskuksen osuus (%) kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelujen, tilintarkastuspalvelujen sekä muiden laskentatoimen palveluiden toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta vuonna 2009. Uudenmaan prosenttiosuus 2009 Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 euroa) 69201 Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu 33,2 31,2 34,3 69202 Tilintarkastuspalvelu 37,9 74,7 74,7 69209 Muu laskentatoimen palvelu 44,1 48,6 57,9 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa Uudenmaan osuus alan liikevaihdosta, toimipaikoista ja henkilöstöstä on noin kolmannes. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelujen maantieteellinen jakautuminen vastaa pitkälti koko talouden keskittymisastetta, ei liike-elämän palveluille tyypillistä maantieteellistä jakautumista. Toisin kuin kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut, joissa pieniä toimipaikkoja on ympäri maata, tilintarkastuspalvelut ovat henkilöstön ja liikevaihdon osalta keskittyneet Uudellemaalle jopa liike-elämän palvelujen keskitasoa jyrkemmin. Ilmiö liittyy tilintarkastusalan kahtiajakoisuuteen: pääkaupunkiseudulla on hyvin suuria toimipaikkoja, toisaalta pieniä toimipaikkoja on muuallakin maassa. Varsinkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella tilintarkastajat toimivat usein osa-aikaisina esimerkiksi liikkeenjohdon konsultin työn ohessa. Kuviossa 3 on tarkasteltu kirjanpitopalvelujen sijoittumista ELY-keskuksittain. Kuvio esittää eri ELY-keskusalueiden osuuden henkilöstömäärän ja toimipaikkojen mukaisena jakautumana. Kaksi suurinta palveluja tarjoavaa maakuntaa Uudenmaan ohella ovat Varsinais- Suomi ja Pirkanmaa. Niiden jälkeen tulevat Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset. Liitteen taulukossa 1 on esitetty alkuperäiset määrälliset tiedot henkilöstöstä yhdessä toimipaikkamäärän ja liikevaihtotietojen kanssa sekä kirjanpitoja tilinpäätöspalveluista että tilintarkastuspalveluista. Palvelujen tarjonnassa ilmeneviä alueellisia vaihteluja voidaan havainnollistaa vertaamalla, kuinka montaa yritystoimipaikkaa kukin kirjanpitotoimistoa ja tilintarkastusta harjoittavaa yritystä eri alueilla palvelee. Vuonna 2009 kirjanpitoyrityksiä oli alueen yritystoimipaikkoja kohden keskitasoa enemmän erityisesti Uudellamaalla, Hämeessä ja Etelä-Savossa. Myös näin tarkastellen kirjanpitopalvelujen tarjonta osoittautui keskimääräistä vähäisemmäksi Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Tilintarkastusta harjoittavia yrityksiä on suhteessa vähiten Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Toimipaikkoihin suhteutettuna eniten tilintarkastusta harjoittavia toimipaikkoja on Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa ja Hämeessä.ja liikevaihtotietojen kanssa sekä kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluista että tilintarkastuspalveluista. Kuvio 3. Henkilö- ja toimipaikkamäärän jakautuminen kirjanpitoalalla ELY-keskuksittain. Ahvenanmaa Lapin ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Henkilöstö Toimipaikat 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17
2.2 Henkilöstö- ja toimipaikkamäärän kehitys Kuviossa 4 on esitetty taloushallinnon palvelujen henkilöstömäärän vuosittainen kehitys alatoimialoittain vuodesta 2006 vuoteen 2009, jolta viimeisimmät tiedot ovat saatavissa. Taloushallinnon palvelujen henkilöstömäärä on kasvanut vuosina 2002 2007 kaikkiaan 2295 henkilöllä (16 prosentilla). Koko toimialan tasolla kasvu on ollut jatkuvaa ja vakaata yleisestä epävarmuudesta huolimatta. Vaikka ala onkin kasvanut tasaisesti, niin 2000-luvun lopun kehitys on ollut suhteellisen hidasta verrattuna esimerkiksi vuosien 1993 2003 vuosien kasvuun. Tuolloin ala kasvoi peräti 69 prosenttia henkilöstön määrällä tarkasteltuna. Kuvio 4. Henkilöstömäärän kehitys taloushallinnon palveluissa vuosina 2006 2009. 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 69209 Muu laskentatoimen palvelu 69202 Tilintarkastuspalvelu 69201 Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu 2000 0 2006 2007 2008 2009 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Taloushallinnon palvelujen kasvusta valtaosa on tapahtunut suurimmalla alatoimialalla eli kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa. Suhteellisesti tarkasteltuna tilintarkastuspalvelujen lisäys on kuitenkin ollut voimakkaampaa. Vuosina 2006 2009 tilintarkastuspalvelut kasvoivat kaikkiaan 496 henkilöllä, mikä merkitsi sitä, että alan henkilöstömäärä kasvoi 18 prosentilla. Kirjanpitopalvelut kasvoivat samana aikana 1734 henkilöllä (suhteellinen kasvu 15 prosenttia). Aiemmin 2000-luvulla tilintarkastus kasvoi huomattavasti nopeammin verrattaessa sitä kirjanpitoon. Kasvun vuosittaista vaihtelua on esiintynyt molemmilla alatoimialoilla. Toimipaikkojen määrä on kasvanut taloushallinnon palveluissa vuosina 2006 2009 yhteensä 222 toimipaikalla eli reilulla neljällä prosentilla. Kasvu on siis ollut hyvin maltillista. Toimipaikkojen kasvu onkin ollut huomattavasti maltillisempaa alalla 2000-luvulla kun 1990-luvulla. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa lisäys vuosina 2006 2009 oli 190 elikkä noin neljä prosenttia. Kasvu on ollut hyvin tasaista; vajaat sata yritystä vuodessa. Tilinpäätösyritysten määrä kasvoi 17:lla vuosina 2006 2009. Prosentuaalisesti kasvu alan toimipaikoissa on kolmen prosentin luokkaa. Muun laskentatoimen osalta toimipaikkojen määrä kasvoi 15 uudella toimipaikalla tarkasteluajanjaksona. 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Kuvio 5. Toimipaikkojen määrän kehitys taloushallinnon palveluissa vuosina 2006 2009. 5200 5000 4800 4600 4400 4200 69209 Muu laskentatoimen palvelu 69202 Tilintarkastuspalvelu 69201 Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu 4000 3800 2006 2007 2008 2009 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Taulukossa 8 on tarkasteltu taloushallinnon palvelujen kasvua alueittain henkilöstömäärän perusteella. Taulukko osoittaa, että kasvua taloushallinnon palveluissa on 2000-luvulla ollut lähes kaikilla alueilla. Kasvu on ollut hitainta Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, ja Pohjois-Pohjanmaalla. Mielenkiintoista on havaita, että 1990-luvulla toimiala kasvoi esimerkiksi juuri Pohjois-Pohjanmaalla erittäin voimakkaasti. Uudellamaalla alalle on syntynyt tasan 1000 uutta työpaikkaa. Se on merkinnyt noin 18 prosentin kasvua alan työllisyydessä. Suhteellisesti suurinta kasvu on kuitenkin ollut Keski- ja Kaakkois- Suomessa. Myös Lapissa ja Pohjois-Savossa kasvu on ollut huomattavaa. Taulukko 8. Henkilöstömäärän muutos taloushallinnon palveluissa (kirjanpito- ja tilintarkastuspalvelut yhteensä) vuodesta 2006 vuoteen 2009 ELY-keskuksittain. Henkilöstö 2006 2009 Muutos Muutos-% Uudenmaan ELY-keskus 4 795 5 795 1 000 17,3 Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 073 1 128 55 4,9 Satakunnan ELY-keskus 412 424 12 2,8 Hämeen ELY-keskus 734 838 104 12,4 Pirkanmaan ELY-keskus 1 172 1 500 328 21,9 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 526 694 168 24,2 Etelä-Savon ELY-keskus 288 341 53 15,5 Pohjois-Savon ELY-keskus 397 493 96 19,5 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 237 272 35 12,9 Keski-Suomen ELY-keskus 475 644 169 26,2 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 456 495 39 7,9 Pohjanmaan ELY-keskus 560 596 36 6,0 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 630 719 89 12,4 Kainuun ELY-keskus 122 144 22 15,3 Lapin ELY-keskus 305 384 79 20,6 Ahvenanmaa 76 88 12 13,6 12 258 14 555 2 297 15,8 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19
Vuositason tiedot taloushallinnon toimialalle perustettujen uusien yritysten ja toimintansa lopettaneiden yritysten määristä on taulukossa 9. Uusia yrityksiä perustettiin taloushallintoalalle 2000-luvun toisella puoliskolla varsin tasaisesti. Aloittaneiden määrät ovat olleet vajaan 290 ja reilun 340 yrityksen välillä. Reilu kymmenen vuotta aiemmin tilanne on huomattavasti erilainen. Esimerkiksi vuonna 1995 aloittaneita yrityksiä oli yli 500. Suhteutettaessa taloushallintoalan uusia yrityksiä kaikkiin uusiin yrityksiin on niiden osuus laskenut hieman. Vuonna 2002 niiden osuus kaikista uusista yrityksistä koko maassa oli 1,3 prosenttia. Vuonna 2007 luku oli laskenut yhteen prosenttiin ja vuonna vastaava luku oli 0,6 prosenttia. Ilmiö kertoo mm. siitä, että muille aloille on perustettu suhteessa enemmän yrityksiä ja taloushallintoalan yrittäjät voivat palvella yhä kasvavaa yrityskuntaa. Samalla alalla olevat yritykset pystyvät yhä tehokkaammin palvelemaan yrityskenttää mm. sähköisten palveluiden lisääntyessä. Ilmiö kertoo myös siitä, että alan yritykset ovat kuitenkin kasvamassa hieman. Taulukko 9. Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrät taloushallintoalalla vuosina 2006 2009. 69201 Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu 69202 Tilintarkastuspalvelu 69209 Muu laskentatoimen palvelu Vuosi Aloittaneita Lopettaneita Aloittaneita Lopettaneita Aloittaneita Lopettaneita 2005 289 194 23 11 11 7 2006 276 200 18 15 5 6 2007 316 200 31 25 11 4 2008 304 249 27 28 10 4 2009 293 246 21 19 8 5 2010 285 176 21 20 11 6 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Lopettaneiden yritysten määrän kehitys on koko tarkastelujaksoa ajatellen ollut erittäin tasainen ja on vaihdellut noin 210 280 yrityksen välillä. Vuonna 2010 lopettaneiden määrä oli alhaisin. Silloin toimintansa lopetti 202 yritystä. Niin lopettaneiden kuin perustettujen yritysten määrät kuvaavat alan kehityksen vakiintumista hyvin. 1990-luvulla ala kasvoi voimakkaammin kuin 2000-luvulla. Samalla voi todeta, että ala ei myöskään ole mitenkään erityisen herkkä talouden nousu- ja alamäille. Tarkasteltaessa vuoden 2011 alkua on havaittavissa pieni nousu. Esimerkiksi vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä perustettiin yhteensä 100 kirjanpito- ja tilinpäätösyritystä. Tosin yritysten perustaminen usein sijoittuu alkuvuoteen. Vuonna 2010 kaikista uusista yrityksistä vajaa prosentti oli taloushallintoalan yrityksiä. Uusien yritysten määrä suhteessa yrityskantaan taloushallinnon palveluissa vuonna 2010 oli 5,3 prosenttia, mikä on pienempi osuus kuin kaikilla toimialoilla keskimäärin. Kaikilla aloitta uusien yritysten osuus on noin 9,7 prosenttia. Havainnot kertovat mm. siitä, että ala on monia muita aloja vakiintuneempi. Vireille pantuja konkursseja taloushallinnon palveluissa oli tilastokeskuksen konkurssintilastojen mukaan vuoden 2003 aikana yhteensä 21. Vastaava luku vuonna 2008 oli 23. 20 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Konkurssiin menneissä yrityksissä työskenteli yhteensä 46 henkilöä elikkä konkurssiin ajautuneet yritykset ovat hyvin pieniä. Vuonna alan yrityksiä ajautui konkurssiin 16 ja vuonna 2010 yhteensä 23 yritystä lopetti toimintansa konkurssin kautta. Taloushallintoalan osuus kaikista konkursseista on hyvin pieni. Esimerkiksi vuonna 2008 koko maassa vireille tuli yhteensä 2612 konkurssia. Jos jollakin alalla, niin taloushallintoalalla ymmärretään yrityksen talouden käänteet niin hyvään kuin huonoon suuntaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on vuosien saatossa teettänyt erilaisia selvityksiä pk-yritysten toimintaympäristöstä ja kehitysnäkymistä. Vuoden 2010 alusta ministeriö ja samalla TEM toimialapalvelu yhdisti resurssinsa Suomen Yrittäjien ja Finnveran toteuttaman pkyritysbarometrin kanssa. Näissä selvityksissä on saatavissa tietoja henkilöstökehityksestä kuluneen vuoden aikana samoin kuin tietoja yritysten odotuksista seuraavalle vuodelle. Vuoden 2011 liike-elämän palveluja koskevassa selvityksessä yhteensä 950 yritystä vastasi kyselyyn. Vastaajista 209 edusti kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluja ja 27 tilintarkastusta tekeviä yrityksiä. Kuvio 6. Taloushallinto- ja tilintarkastusalojen yritysten toimintaympäristö. Lähde: PK-yritysbarometri 2/2011, Suomen Yrittäjät, Finnvera, TEM. Keväällä 2011 tehdyn selvityksen mukaan alan yritykset toimivat useimmiten paikallisesti. Lähes yhtä suuri joukko sanoo toiminta-alueensa olevan alueellinen ja vain kahdeksan prosentti vastaajista kertoo toimivansa valtakunnallisesti. Kommentoidessaan alan näkymiä taloushallintoalan yrityksistä yli 70 prosenttia näkee tilanteen pysyvän nykyisellään. Vain kahdeksan sadasta näki suhdanteiden muuttuvan huonompaan suuntaa ja joka viiden näkee tulevaisuuden parempana kuin tämän hetken tilanne. Tämäkin havainto tulee alan tasaista kehitystä myös jatkossa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 21
Kuvio 7. Näkemyksen alan ja suhdanteiden kehityksestä seuraavan vuoden aikana (N=236). Lähde: PK-yritysbarometri 2/2011, Suomen Yrittäjät, Finnvera, TEM. 2.3 Toimialan suurimpia yrityksiä Taulukoissa 10 ja 11 on lueteltu taloushallintoalan suurimpien yritysten toimipaikkoja ja yksittäisiä yrityksiä henkilöstömäärän mukaan. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelujen osalta tiedot perustuvat Taloushallintoliiton jäsenrekisteriin. Tilintarkastuksen osalta mukaan on otettu vain suurimmat yritykset, jotka edustavat yli puolta tilintarkastustoiminnan henkilöstömäärästä ja liikevaihdosta; nämä tiedot on hankittu yritysten internet-sivuilta. Tilastokeskuksen tietoja ei suurimpien yritysten tarkastelussa ole käytetty tietojen vanhentuneisuuden ja niihin sisältyvien luokitteluongelmien vuoksi. (Ongelmat näkyvät siinä, että suurimpien yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä yritysten omien ilmoitusten mukaan on tilintarkastusalalla huomattavasti suurempi kuin aiemmin tässä raportissa esitetyt tilastotiedot suurimpien yritysten yhteenlasketusta henkilöstömäärästä. Kysymys on mm. vaikeudesta luokitella monialaisia tilintarkastusyrityksiä.) 22 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Taulukko 10. Taloushallintoliiton suurimmat jäsenyritykset henkilöstömäärän mukaan vuonna 2011. Yritys Henkilöstö SOK Palveluässä 210 Pretax Accounting Oy 108 Pretax Tampere Oy 100 Visma Services Oy 84 SOK Palveluässä 80 Pretax City Oy 79 Talenom Oulu 68 Administer Oy 60 Tietotili Consulting Oy 58 Lahden Tilikeskus Oy 51 Pretax Kuopio Oy 42 Talenom Helsinki 36 Tampereen Kirjanpitotoimisto Oy 36 Tilitoimisto A. Karppinen Oy 36 Aallon Tilitoimisto Oy 35 Pretax Pori Oy 35 TietoAkseli Oy 34 Pretax Turku Oy 32 Ålands Företagsbyrå Ab 30 Tampereen Tilitoimisto Oy 27 Lähde: Taloushallintoliiton www-sivut Taloushallintoliiton luettelossa alan yritykset esiintyvät toimipaikoittain eriteltynä eli samasta konsernista on mukana useampia toimipaikkoja. Taulukko 10 osoittaa, että suurimmatkin kirjanpitoyritysten toimipaikat ovat kooltaan pieniä, 20 70 henkilön toimipaikkoja. Luettelo myös kuvastaa sitä aiemmin todettua seikkaa, että kirjanpitopalvelut ovat melko tasaisesti jakautuneet ympäri maata eikä mittavampaa toimintojen keskittämistä ole vielä tapahtunut. Läheisyys asiakkaisiin koetaan usein erittäin merkittäväksi asiaksi. Suurimmasta 20 Taloushallintoliiton jäsenyrityksestä vain neljännes on Helsingissä, ja suurimpien yritysten joukossa on toimistoja myös Pohjois- ja Itä-Suomesta, kuten Oulusta, Kuopiosta ja melko pienistäkin kaupungeista, kuten Kajaanista ja Maarianhaminasta. Taulukossa 11 luetellut tilintarkastusyritykset ovat kansainvälisiä ketjuja, joilla on kuitenkin taustallaan ketjuun liittynyt suomalainen tilintarkastusyhteisö. Yritysten koko on kirjanpitopalveluihin ja muihin tilintarkastusyrityksiin verrattuna huomattavan suuri. PriceWaterhouse Coopers, KPMG ja Ernst & Young työllistävät kukin 600 700 henkilöä ja Deloitte 400 henkilöä. Helsingin lisäksi kaikilla mainituilla yrityksillä on useita alueellisia toimistoja ympäri Suomea. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 23
Taulukko 11. Tilintarkastusalan suurimmat yritykset ja niiden henkilöstömäärä yritysten oman ilmoituksen mukaan vuonna 2010. (Deloitten tieto on vuodelta 2009.) Yritys Henkiköstö Liikevaihto milj. euroa Pricewaterhouse Coopers 700 87,7 KPMG 643 79,3 Ernst & Young 600 76,0 Deloitte 400 47,2 Tilintarkastuskenttä järjestyi kansainvälisten ketjujen osalta uudelleen vuonna 2002, kun Arthur Andersen tilintarkastusyhteisö joutui lopettamaan toimintansa. Lopettamisen taustalla olivat eettiset ongelmat, jotka olivat syntyneet johdon konsultoinnin kytkemisestä tilintarkastustoimintaan. Nämä ongelmat tulivat julkisuuteen, kun Andersen tuomittiin suuriin korvauksiin osallisuudesta Enron-yhtiön todellisen taloudellisen tilanteen salaamiseen. Suomessa Arthur Andersenin toiminta sulautettiin tilintarkastuksen osalta Ernst & Young tilintarkastusyhtiöön heinäkuun alussa 2002. Kaikki suuret tilintarkastusyritykset ovat myös luopuneet konsulttitoiminnastaan eriyttämällä tämän toiminnan erilliseksi yritykseksi joko oman yrityksen rinnalle (kuten KPMG ja Deloitte) tai yhteistyössä IT-alan yritysten kanssa (kuten Ernst & Young CapGeminin kanssa ja Pricewaterhouse Coopers IBM:n kanssa). 2.4 Toimialan työvoimarakenne ja työllisyyden kehitys Taloushallinnon palvelujen alalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: kirjanpitäjät, tilintarkastajat, palkanlaskijat, taloushallinnon suunnittelijat ja kustannuslaskijat. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne taloushallinnon ammateissa vuoden 2011 alkupuoliskolla maakunnittain ilmenee alla olevasta kartasta. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet TE-toimiston tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Kuvaan on lisäksi merkitty työ- ja elinkeinotoimistojen keväällä 2011 raportoimat taloushallinnon alan avoimet työpaikat, joita on ollut vaikea täyttää. 24 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Kuvio 8. Työvoiman kohtaantotilanne taloushallinnon suunnittelijoiden ja kustannuslaskijoiden ammateissa keväällä 2011. Kuvio 9. Työvoiman kohtaantotilanne kirjanpitäjien ja palkanlaskijoiden ammateissa keväällä 2011. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 25
Taloushallinnon ammattilaisesta on pulaa yleisesti Suomessa. Alalle koulutetuista henkilöistä ei näytä olevan myöskään ylitarjontaa. Taloushallinnon palvelujen alalla työvoiman kysyntää on edelleen olemassa. Koko maan tasolla alan työvoiman kysyntä tarjontatilannetta voidaan edelleen pitää varsin tasapainoisena. Erot maakuntien välillä ovat kuitenkin edelleen olemassa. Työvoiman ikääntyminen on lähivuosien keskeisimpiä työvoimapoliittisia ongelmia. Ongelma koskee myös taloushallintoalaa. Koko työvoiman ikäjakautumaan verrattuna taloushallintoalan tilanne on kuitenkin hieman parempi, kuten kuvio 9 osoittaa. Alalle on tämä kuvion mukaan tullut nuoria enemmän kuin palkansaajien keskuudessa yleensä. Kaikista taloushallintoalalla työskentelevistä henkilöistä noin 38 prosenttia on täyttänyt jo 45 vuotta. Työntekijöiden eläköityminen on nostettu alan piirissä yhdeksi keskeiseksi asiaksi ja nuoria houkutellaan alalle. Nuorten houkuttelu alalle on mm. sen vuoksi vaikeaa, koska työskennelläkseen alalla henkilöllä tulee olla tietty peruskoulutus ja -ymmärrys alasta. Noin 30-vuotiaiden osuuden lasku voi selittyä osin alan naisvaltaisuudella. Kuviossa 10 on tarkastelu alan yrittäjien ikärakennetta verrattuna kaikkien alojen yrittäjiin. Kuviosta huomaamme miten taloushallintoalan yrittäjät ovat selvästi iäkkäämpiä kuin muut yrittäjät. Kuvio 10. Taloushallintotoimialalla ja lakiasioiden alalla toimivien yrittäjien suhteellinen prosenttiosuus verrattuna yrittäjiin (pl. maatalous) kaikilla aloilla kunkin ikäluokan kohdalla. 25,0 20,0 15,0 10,0 Kaikki toimialat yhteensä 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut 5,0 0,0 18-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65- Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto 2008 26 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Kuvio 11. Taloushallintotoimialalla ja lakiasioiden alalla palkansaajien suhteellinen prosenttiosuus verrattuna palkansaajiin kaikilla aloilla kunkin ikäluokan kohdalla. 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 Kaikki toimialat yhteensä 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut 2,0 0,0 18-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65- Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto 2008 Tarkasteltaessa tehtyjä ennusteita työvoiman määristä esimerkiksi vuonna 2015, saamme tulokseksi, että ennusteiden mukaan nykyisestä työvoimasta reilu viidennes on jo siirtynyt eläkkeelle ko. vuoteen mennessä. Tarkkaa lukua taloushallintoalasta ei ole saatavilla, mutta analyysi alan nykytilasta viittaa siihen, että eläköityminen on lähes yhtä nopeaa kuin muillakin aloilla. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 27
3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Kotimaan markkinoiden kehitys Ajantasaisinta tietoa Suomen markkinoiden kehityksestä on saatavissa Tilastokeskuksen Liiketoiminnan kuukausikuvaajat -tilastosta. Tilasto kuvaa toisaalta liikevaihdon, toisaalta palkkasummien kehitystä noin kolmen kuukauden viiveellä ja siitä on saatavissa myös vuositason tietoja tarkempaa tietoa kausivaihteluista. Liikevaihdon osalta viimeinen saatavissa oleva tieto on huhtikuulta 2011. Taloushallinnon palvelujen kohdalla tiedot kuvaavat koko toimialaa eli kirjanpitoa, tilintarkastusta ja veroneuvontaa yhteensä. Liikevaihdon kehitystä kuvaava tilasto osoittaa, että vuosina 2000 2011 trendi taloushallinnon palveluiden liikevaihdossa on ollut yleissuunnaltaan kasvava, joskin kehityksessä on ollut vaiheita, joissa liikevaihto on pysynyt lähes paikallaan tai jopa hieman laskenut. Viimeksi tällainen vaihe oli esimerkiksi vuoden 2002 kesällä ja syksyllä. Vuoden 2008 lopun taloudellinen taantuma ei varsinaisesti näy alan liikevaihdon kehityksessä radikaalina pudotuksena. Väliaikaisesta pysähdyksestä huolimatta liikevaihto on kääntynyt kasvuuralle ja on sen jälkeen kasvanut tasaisesti, joskaan ei kovin voimakkaasti. Vaihtelut vuoden aikana ovat liikevaihdon määrässä melko suuret, alan luonteesta johtuen liikevaihto on korkeimmillaan keväällä ja putoaa säännöllisesti keskikesällä. Kuvio 12. Taloushallinnon palvelujen liikevaihtoindeksin kehitys vuosina 2000 2011. (Indeksi 2000=100.) 180 160 Kausitasoitettu sarja Trendisarja 140 120 100 80 60 40 Tammikuu Toukokuu Syyskuu Tammikuu Toukokuu Syyskuu Tammikuu Toukokuu Syyskuu Tammikuu Toukokuu Syyskuu Tammikuu Toukokuu Syyskuu Tammikuu Toukokuu Syyskuu Tammikuu Toukokuu Syyskuu Tammikuu Toukokuu Syyskuu Tammikuu Toukokuu Syyskuu Tammikuu Toukokuu Syyskuu Tammikuu Toukokuu Syyskuu 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Tammikuu Palkkasummaindeksillä mitattuna taloushallinnon palvelujen kasvutrendi on koko tarkasteluajanjakso huomioiden ollut hyvin samanlainen kuin liikevaihdolla mitattuna, kasvu on myös samaa suuruusluokkaa. Palkkasummien kasvu on ollut liikevaihdon kasvua jonkin 28 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
verran tasaisempi. Viimeksi kuluneina vuosina kausivaihtelua on kuitenkin ollut aiempaa enemmän. Erityisesti indeksihuippu, joka palkkasummien kohdalla ajoittuu liikevaihtoon nähden päinvastaisesti eli palkkasummat ovat korkeimmillaan keskikesällä, on ollut aiempia vuosia suurempi. Palkkasummaindeksin kasvussa oli lyhyt hidastuminen vuosien 2002 ja osin 2003 kohdalla. Keväästä 2003 lähtien indeksi on jatkuvasti kasvanut. Kasvu on jopa kiihtynyt vuodesta 2006 alkaen. Kuvaa alan markkinakehityksestä voidaan hahmottaa taloushallinnon palveluissa ja tilintarkastuksessa myös TEM:n pk-barometrin avulla. Kyselyn mukaan tilanne alalla on varsin hyvä, sillä tutkimuksessa mukana olleissa yritysten näkemys seuraavan vuoden kehityksestä nähdään suhteellisen hyvänä. Esimerkiksi kuvion 11 mukaan 42 prosenttia alan yrityksistä näkee liikevaihtonsa kasvavan tulevana vuonna. Vain 13 prosenttia yrityksistä kokee, että liikevaihto tulee laskemaan. Samalla kuitenkin nähdään, että alan tuotantokustannukset tulevat kasvamaan. Tuotantokustannusten kasvu väistämättä tulee nostamaan myös alan hintoja. Näin myös ennakoi lähes joka toinen alan yritys tämän kyselyn mukaan. Varsinkin taloushallintoalalla on olemassa huomattavia paineita nostaa palveluiden hintoja. Kuvio 13. Suhdannetekijät seuraavan vuoden aikana eri osa-alueittain taloushallinnon ja tilintarkastuksen aloilla keväällä 2011. (1=suurempi, 2=yhtä suuri, 3=pienempi; N=236.) Lähde: PK-yritysbarometri 2/2011, Suomen Yrittäjät, Finnvera, TEM. Suurin osa vastaajista näkee alan hyvin tasaisen kehityksen jatkuvan. Ainoastaan investoinneista kysyttäessä suurempi osa vastaajista näkee niiden laskevan tulevan vuoden aikana kuin nousevan. Positiivista on se, että niin tilausten määrässä, vakavaraisuudessa, kannattavuudessa ja henkilöstön määrässä nähdään kasvua tulevana aikana. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 29