Työnvälityspalvelut. Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 1/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Transkriptio

1

2 Työnvälityspalvelut Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 1/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2010 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Työnvälityspalvelut Tiivistelmä Työvälitystoiminta ja erityisesti työvoiman vuokraus on suhteellisen nuori toimiala, vaikka muutamat alan tunnetuimmista yrityksistä ovat jo pitkään toimineita yrityksiä. Työvoiman vuokraus liiketoimintana on kiinteästi yhteydessä talouden kehitykseen. Viimeisien vuosien aikana työvoiman välitys ja vuokrauspalvelut ovat myös monipuolistuneet. Ala on yksi tärkeä talouden osakokonaisuus, ja sen arvioidaan jatkavan kasvua tulevina vuosinakin viime vuosien taantumasta huolimatta. Itse asiassa taloudellisesta taantumasta nouseminen antaa tälle toimialalle erinomaisen kasvumahdollisuuden, sillä vielä orastavan kasvun aikana yritykset eivät välttämättä halua voimakkaasti palkata uusia työntekijöitä. Kaikkiaan työnvälityspalvelujen alalla on maassamme yhteensä 1416 toimipaikkaa, ja ala työllistää henkilöä. Ala on kasvanut tasaisen voimakkaasti, sillä vielä vuonna 2000 ala työllisti noin kymmenen tuhatta henkilöä. Tilastokeskuksen mukaan alan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 1,5 miljardia euroa. Liikevaihtoluku on huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi hyvin perinteisellä liike-elämän palvelualalla taloushallintoalalla, jossa yhteenlaskettu liikevaihto on noin miljardi euroa. Ala on houkutellut Suomeen myös ulkomaisia alan yrityksiä. Eri lähteiden mukaan maassamme toimii noin 400 työnvälitystä harjoittavaa yritystä. Muun liike-elämän palvelun ohella työnvälityspalvelut on hyvin maantieteellisesti keskittynyt toimiala. Uudenmaan osuus korostuu erityisesti liikevaihdon kohdalla. Se, että reilut puolet alan liikevaihdosta tulee Uudeltamaalta, kertoo osin alan keskittymisestä, mutta myös siitä, että siellä on enemmän tarjontaa. Samalla Uudellamaalla on tarjolla myös erikoistuneempia alan yrityksiä. Toimialana työnvälitystoiminnan yrityskanta uusiutuu kovaa vauhtia. Esimerkiksi vuonna 2007 uusien yritysten osuus koko toimialalla oli vajaa neljännes. Samalla reilu joka kymmenes alan yrityksistä lopetti toimintansa. Alan yrittäjät näkevät oman alansa suhdanteet suhteellisen positiivisina. Alan yrityksistä 64 prosenttia kertoi, että suhdanteet tulevat paranemaan. Alaan on liitetty monenlaisia mielikuvia ja jopa ideologisia latauksia. Ala on kuitenkin kehittynyt nopeasti, ja siitä on tullut tiivis osa suomalaista elinkeinoelämää. Kehityksen myötä myös mielikuvat alasta ovat muuttuneet. Vielä vuosikymmen sitten alaan yhdistettiin monia negatiivisia mielikuvia, mutta nyt tiedon ja kokemusten myötä mielikuvat ovat muuttuneet positiivisempaan suuntaan. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, esa.tikkanen[]tem.fi, puh ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Timo Metsä-Tokila, timo.metsa-tokila[]ely-keskus.fi, puh Asiasanat Työnvälityspalvelut, työvoiman vuokraus, toimialan kehitys ISSN Kokonaissivumäärä 43 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN I Hinta - Kustantaja

5 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan HELSINGFORS PB STATSRÅDET Telefon Telefax (09) /2010 Författare Timo Metsä-Tokila Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Arbetsförmedlingstjänster Arbetsförmedling och särskilt personaluthyrning är en relativt ung bransch, även om några av de mest kända företagen i branschen redan länge har varit verksamma. Personaluthyrning som affärsverksamhet hänger nära samman med ekonomins utveckling. Under de senaste åren har förmedlingen av arbetskraft och uthyrningstjänsterna också blivit mångsidigare. Branschen är en viktig del av ekonomin och den uppskattas fortsätta att växa under de kommande åren trots de senaste årens recession. I själva verket ger återhämtningen från den ekonomiska recessionen branschen en utmärkt tillväxtmöjlighet, eftersom företagen under en spirande tillväxt inte nödvändigtvis ännu har lust att kraftigt satsa på att anställa nya arbetstagare. Sammanlagt finns det i Finland 1416 verksamhetsställen inom branschen för arbetsförmedlingstjänster och den sysselsätter personer. Branschen har stadigt vuxit, eftersom den ännu år 2000 sysselsatte ca tiotusen personer. Enligt Statistikcentralen är branschens sammanlagda omsättning ca 1,5 miljarder euro. Omsättningen är avsevärt större än t.ex. inom ekonomiförvaltningen, som är en mycket traditionell servicebransch för affärslivet, där den sammanlagda omsättningen är ca en miljard euro. Branschen har lockat också utländska branschföretag till Finland. Enligt olika källor finns det i Finland ca 400 företag som bedriver arbetsförmedling. Vid sidan av annan service för affärslivet är arbetsförmedlingstjänsterna geografiskt en mycket koncentrerad bransch. Nylands andel är framträdande speciellt i fråga om omsättningen. Det att drygt hälften av branschens omsättning kommer från Nyland, är dels ett tecken på koncentrationen inom branschen, dels ett tecken på att utbudet där är större. Samtidigt finns det i Nyland också mer specialiserade företag inom branschen. Företagsbeståndet inom arbetsförmedlingsbranschen förnyas i rask takt. T.ex. år 2007 var andelen nya företag i branschen en knapp fjärdedel. Samtidigt upphörde drygt vart tionde företag med sin verksamhet. Företagarna betraktar konjunkturerna i sin bransch som relativt positiva. Av branschföretagen uppgav 64 procent att konjunkturerna kommer att förbättras. Branschen har förknippats med många slags föreställningar och ideologiska laddningar. Den har dock utvecklats snabbt och har blivit en fast del av det finländska näringslivet. I takt med utvecklingen har också föreställningarna om branschen förändrats. Ännu för ett årtionde sedan var branschen förknippad med många negativa föreställningar, men i och med att kunskapen och erfarenheten har ökat, har föreställningarna förändrats i en mer positiv riktning. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: koncernstyrningsenheten/branschtjänst/esa Tikkanen, tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Timo Metsä-Tokila, tfn Arbetsförmedlingstjänster, personaluthyrning, branschutveckling ISSN Sidoantal 43 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

6 Sisällysluettelo Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Työnvälitystoiminta osana liike-elämän palveluja Toimialan rakenne Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen Henkilöstö- ja toimipaikkamäärän kehitys Toimialan suurimpia yrityksiä Toimialan työvoimarakenne Markkinoiden rakenne ja kehitys Kotimaan markkinoiden kehitys Vienti ja muu kansainvälinen toiminta Tuotanto ja tuotantomenetelmät Investoinnit Taloudellinen tila Toimialan menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Keskeiset ongelmat Alan kehittämistarpeita Tulevaisuuden näkymät toimialalla Yhteenvetoanalyysi (SWOT)...37 Liitteet TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

7 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kahdeksan päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, bioenergia, kivi- ja kaivosteollisuus sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivuilla ositteessa Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Toimiala Online -tietopalvelu on uudistunut kesän 2010 aikana siten, että kaikkien toimialaryhmien laajat tunnuslukutiedot mm. kokoluokittain ovat nyt vapaasti saatavissa osoitteesta Työnvälitystoiminta ja tarkemmin ottaen työvoiman vuokraus toimialana on suhteellisen uusi Suomessa, vaikka jotkut alan yrityksistä ovatkin jo vanhoja yrityksiä. Alaan on liitetty monenlaisia mielikuvia ja jopa ideologisia latauksia. Ala on kuitenkin kehittynyt nopeasti, ja siitä on tullut tiivis osa suomalaista elinkeinoelämää. Kehityksen myötä myös mielikuvat alasta ovat muuttuneet. Vielä vuosikymmen sitten alaan yhdistettiin pääasiassa negatiivisia mielikuvia, mutta nyt tiedon ja kokemusten myötä mielikuvat ovat muuttuneet positiivisempaan suuntaan. Työvoiman vuokraus liiketoimintana on kiinteästi yhteydessä talouden kehitykseen. Viimeisien vuosien aikana työvoiman välitys ja vuokrauspalvelut ovat myös monipuolistuneet. Ala on yksi tärkeä talouden osakokonaisuus, ja sen arvioidaan jatkavan kasvua tulevina vuosinakin viime vuosien taantumasta huolimatta. Itse asiassa taloudellisesta taantumasta nouseminen antaa tälle toimialalle erinomaisen kasvumahdollisuuden, sillä vielä orastavan kasvun aikana yritykset eivät välttämättä halua voimakkaasti palkata uusia työntekijöitä. Henkilöstön vuokrauksella voidaan pienentää henkilöstökuluihin liittyvää riskiä. Työvoiman vuokraus alaa lähemmin analysoimalla voidaan kertoa myös talouden tilasta paljon. Väitän, että alan menestys on yksi hyvä mittari talouden piristymisestä. Raportin tavoitteena on palvella henkilöstövuokrausalan yrityksiä, sekä niitä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan alan kehitystä. Henkilöstövuokrausalan kehitysnäkymiä tarkastellaan raportissa pääosin pk-yritysten näkökulmasta. Raportin laatimisessa on käytetty hyväksi mm. yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin perustuvia työ- ja elinkeinoministeriön tilaamia selvityksiä, joista uusin on toteutettu keväällä Lisäksi raporttia varten olen haastellut useita alan yrittäjiä niin kasvukeskuksissa kuin niiden ulkopuolella sekä muita toimijoita. Toimialapäälliköt ovat laatineet toimialaraporttien tueksi omat rahoitusnäkemyksensä ensisijaisesti ELY-keskusten tukien suuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010

8 Laaditut rahoitusnäkemykset edustavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Tavoitteena on, että rahoitusnäkemykset yhdessä toimialaraporttien ja Toimiala Online -tilastokuvien kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka osaltaan tukee eri tahoja yrityshankkeiden suunnittelussa tai hankkeiden käsittelyssä sekä työvoiman koulutuksen suuntaamisessa. Julkaisu on aikaisempina vuosina ollut vain viranomaiskäytössä, mutta nyt se on vapaasti saatavilla, edellyttäen kuitenkin rekisteröintiä (jolla saa samalla käyttöönsä toimialaraportit). Haluan lausua kiitokseni kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa ja palvelee myös muita alasta kiinnostuneita. Turussa Timo Metsä-Tokila Toimialapäällikkö TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

9 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Raportissa käsitellään erityisesti työvoimanvuokrausalaa. Työvoimanvuokrausala kuuluu laajemmin ottaen TOL 2008 luokituksen mukaan toimialaluokkaan 78 työnvälitystoiminta. Työnvälitystoiminta kuuluu laajempaa hallinto- ja tukipalvelutoiminta kokonaisuuteen. Tähän pääluokkaan kuuluu liike-elämän yleisiä rutiiniluonteisia ja useimmiten lyhytkestoisia tukipalveluita. Työnvälitystoiminta jakautuu kolmeen alaluokkaan. Ensimmäinen niistä on 781 työvälitystoiminta, johon kuuluu työvälitystoiminta ja rekrytointitoiminta ml. työnvälitys verkkoympäristössä. Työllistettävät henkilöt eivät aina ole työsuhteessa työvoimaa välittävään yritykseen tai yhteisöön. Tähän kuuluu valtion järjestämä työnvälitystoiminta eli työ- ja elinkeinoministeriön alaiset työvoimatoimistot. Lisäksi alaluokkaan kuuluu työvoiman välitysyritykset, joiden tarkoituksena on varmistaa kausi- ja suhdanneluonteisen ammattityövoiman saatavuus sekä erikoistunut johtotason henkilöiden ja erityisammattilaisten työvälitys asiakkaan toimeksiannosta. Luokkaan kuuluvat myös erityisammattilaisten ja johtajien etsintä, arviointi ja valinta sekä valintatoimistojen toiminta, kuten näyttelijöiden ja mallien valintatoimistot. Toinen alaluokkaa on 782 työvoiman vuokraus, johon kuuluvat tilapäisen työvoiman hankinta asiakkaille korvaamaan tai täydentämään asiakkaan työvoimaa. Työllistetyt henkilöt ovat työsuhteessa työvoimaa vuokralle antavaan yritykseen. Työvoiman vastaanottavat yksiköt huolehtivat vuokratyöntekijöiden työnjohdosta ja valvonnasta. Ryhmä sisältää myös työvoiman vuokrauksen, esim. tietotekniikan ja viestintäalan työntekijät, toimistotyöntekijät, teollisuus- ja rakennustyöntekijät, kuljetus- ja varastotyöntekijät, hotelli- ja ravintolatyöntekijät, maatalouden työntekijät ja muiden toimialojen vuokratyövoiman. Kolmas alaluokka on 783 muut henkilöstön hankintapalvelut, joka muodostuu pitkäaikaisen tai jatkuvan henkilöstön hankinnasta asiakkaan yritystoimintaa varten. Henkilöstönhankintayritykset huolehtivat työnantajina asiakkaalle hankkimansa henkilöstön palkoista ja henkilöstöhallinnasta, mutta ne eivät ole vastuussa henkilöstön työnjohdosta tai valvonnasta asiakkaan tiloissa. Tällaiset henkilöstönhankintayritykset ovat usein erikoistuneet henkilöstön hankintaan tietyllä toimialalla toimiville yrityksille. Henkilöstön hankintapalveluihin luokitellaan myös yritys, joka huolehtii toimeksiantaja- tai emoyrityksen koko työvoiman hankinnasta eikä palvele muita toimeksiantajia. Ryhmä sisältää myös sellainen yrityksen, joka tuottaa työvoimapalveluja useille samalla toimialalla toimiville asiakkaille, kun nämä ovat ulkoistaneet työvoiman hankinnan (esim. pitkäaikaiset sopimukset lääkäripäivystyspalveluiden järjestämisestä). 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010

10 Kokonaisuuden kannalta on tärkeää tarkastella koko toimiala 78:a. Tällöin muodostuu kokonaisvaltaisempi kuva siitä, mitä työnvälityksen markkinoilla tapahtuu, vaikka tämän raportin erityinen kohde on työvoiman vuokraus. Työvoiman vuokraus on kuitenkin merkittävin alatoimiala kokonaisuudessa. Usein työvoiman vuokraus, ja sitä sivuavat toimialat tukevat toinen toisiaan ja asiakasyritykset käyttävät niiden palveluja monin eri tavoin. 1.2 Työnvälitystoiminta osana liike-elämän palveluja Työnvälitystoiminta on osa laajempaa liike-elämän palvelujen toimialaa. Toimiala on kasvanut länsimaissa jo noin kolmen vuosikymmenen ajan. Toimialan kasvu on ollut erityisen voimakasta viimeisten vuosien aikana. Kasvun on ennustettu jatkuvan selvästi työllisyyden keskitasoa nopeampana myös tulevina vuosina. Suomen avainklustereiden tulevaisuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan koko liike-elämän palvelusektorin työllisyys tulee Suomessa kasvamaan vuoteen 2015 mennessä vuosittain 2,8 prosenttia työllisyyden keskimääräisen vuosikasvun ollessa 0,7 prosenttia. Nykyinen talouden taantuma ei näytä hidastavan liike-elämän palveluiden käyttöä, sillä taantumassa yritykset tarvitsevat ehkä jopa enenevässä määrin liike-elämän palveluja. Tosin useat työvoiman vuokrausta harjoittavat yritykset ovat kertoneet taantuman vaikuttaneen niiden toimintaan erittäin paljon. Liike-elämän palvelujen sisällä ns. osaamisintensiiviset alatoimialat ovat herättäneet viime vuosina laajaa kiinnostusta. Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia. Osaamisintensiivisillä liikeelämän palveluilla (knowledge-intensive business services KIBS) tarkoitetaan niitä yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tuottamia palveluja, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin luetaan yleensä seuraavat toimialaluokat: ohjelmistoala, tutkimus ja kehittäminen, lainopilliset palvelut, taloushallinnon palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä konsulttija henkilöstöpalvelut. Kuten liike-elämän palvelualat yleensä ovat myös edellä luetellut osaamisintensiiviset alatoimialat kasvaneet voimakkaasti. Samalla niitä on leimannut voimakas keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Henkilöstön määrä osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluyrityksissä Suomessa oli vuonna 2007 lähes kolmanneksen suurempi kuin vuonna Vaikka kasvu on hidastunut 1990-luvun lopun ja kuluvan vuosituhannen alun luvuista, on ala vielä voimakkaasti kasvava ala. Kehitys eroaa selvästi useimpien muiden toimialojen yleisestä kehityksestä. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen merkitys ei rajoitu niiden asemaan keskeisenä kasvualana, vaan niillä on myös yleistä taloudellista kasvua tukeva merkitys. Toisin kuin aiemmin, jolloin liike-elämän palvelujen kasvun nähtiin johtuvan pelkästään kustannustekijöihin liittyvästä toimintojen ulkoistamisesta, on uudemmissa tutkimuksissa korostettu ulkopuolisten palvelujen käytön motiivina olevan usein asiantuntemuksen ja osaamisvaatimusten tason nousu. Yrityspalveluyrityksillä, joilla on asiakkainaan suuri määrä muita yrityksiä, näkökulma TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

11 on laajempi kuin mihin yksittäisen yrityksen sisällä on mahdollista päästä. Levittäessään tietoa uusista ideoista ja parhaista käytännöistä osaamisintensiiviset palveluyritykset ovat keskeisessä asemassa asiakasyritystensä liiketoiminnan kehittämisessä. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen pääryhmistä suurimmaksi ovat sekä henkilöstöllä että liikevaihdolla mitattuna nousseet 2000-luvulla tietojenkäsittelypalvelut. Taloushallinnon palveluissa on paljon pieniä toimipaikkoja; lähes joka viides osaamisintensiivisten liikeelämän palvelujen toimipaikoista edustaa taloushallintoalaa. Henkilöstömäärällä mitattuna työvoiman välityspalvelut muodostavat 31 prosenttia ja liikevaihdolla mitattuna 12 prosenttia kaikista osaamisintensiivisistä liike-elämän palveluista. Taulukko 1: Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto palvelujen pääryhmittäin vuonna 2008 Toimipaikat % Henkilöstö % Liikevaihto (1000 euroa) 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut , , ,1 70 Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi , , ,6 71 Arkkitehti- ja insinööripalv.; tekninen testaus ja analysointi , , ,4 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus , , ,4 78 Työllistämistoiminta , , ,5 Yhteensä , , ,0 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. % Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen henkilöstölisäyksestä vuosina nopeimmin ovat kasvaneet työnvälitystoimiala ja liikkeen johdon konsultoinnin alat. Työnvälitystoiminta on kasvanut suhteellisesti ottaen jopa kolmanneksen kolmessa vuodessa. Liikkeenjohdon konsultoinnin alalla kasvu on ollut jopa vielä nopeampaa. Kuten taulukossa 2 voimme havainta on kasvu ollut kaikilla aloilla huomattavaa henkilöstön määrän kehityksessä. Suuntaus kuvaa hyvin Suomessa tapahtunutta elinkeinoelämän kehitystä. Erityispalveluja ostetaan yritysten ulkopuolelta alan ammattilaisilta ja varsinkin kasvun aikoina ulkoisille palveluille on kysyntää. Näin suuremmat yritykset hakevat mm. joustoa omaan toimintaansa. Samalla on syntynyt uusia markkinoita erikoituneelle osaamiselle. Taulukko 2: Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden henkilöstön määrällinen ja suhteellinen muutos vuodesta 2006 vuoteen 2008 palvelujen pääryhmittäin. Määrällinen kasvu 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut ,4 70 Pääkontt. toiminta; liikkeenjohdon konsult ,1 71 Arkkitehti- ja insinööripalv.; tekninen test. ja analys ,5 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus ,3 78 Työllistämistoiminta ,2 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. Suhteellinen kasvuprosentti 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010

12 Toimialatarkastelujen rinnalle ovat nousseet 1990-luvulla erilaiset talouden klusteritarkastelut. Tässä selvityksessä klusterikäsitettä käytetään melko väljässä merkityksessä viittaamaan yritysryppäisiin, jotka ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen voidaan katsoa muodostavan oman kokonaisuutensa tai klusterinsa, jossa keskeinen yhdistävä tekijä on osaamisen suhteellisen korkeat vaatimukset ja asiantuntemus. Toimialojen työntekijöille on tyypillistä korkea koulutustaso. Tällaista yhteistä resurssipohjaa hyödyntävää yritysrypästä tai verkostoa voidaan nimittää myös horisontaaliseksi klusteriksi. Perinteisemmin klusterikäsitteellä on viitattu samaan arvoketjuun kuuluvaan yritysverkostoon, jota voidaan nimittää vertikaaliseksi klusteriksi. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen muotoutumista yhä selvemmin omaksi klusterikseen kuvastaa alan sisäisten toimialarajojen hämärtyminen. Tyypillisin toimialarajojen hämärtymiseen liittyvä ilmiö on eri liike-elämän palvelujen siirtyminen osittain konsultoinnin alueelle. Kehitys on luonnollinen seuraus siitä, että sekä tietotekniset ratkaisut, markkinointiin ja viestintään liittyvät kysymykset, lainopilliset kysymykset että taloushallinnon ratkaisut liittyvät jokainen omalta osaltaan entistä tiiviimmin asiakasyritysten strategiaan ja johtamiseen. On selvästi havaittavissa, että työ muuttuu yhä enemmän taloudelliseksi konsultoinniksi kirjanpito- ja tilintarkastusta harjoittavissa yrityksissä. Havaintoa tukee myös tätä raporttia varten tehdyt haastatellut. Kuvio 1: Työvoiman välityspalveluiden kytkeytyminen muihin liike-elämän palveluihin. Työnjako eri liike-elämän palveluiden välillä on toisaalta selkeä, mutta osittain eri toimialat menevät päällekkäin. Lisäksi ne tukevat toinen toisiaan erittäin hyvin. Esimerkiksi kun yritys kokee voimakkaan kasvun ajan, se tarvitsee usein lisää osaavaa työvoimaa ja samalla sen tulee varmistaa, että yrityksen talous kestää kasvun ja markkinoille voidaan välittää oikeanlaisia viestejä. Näin esimerkiksi kasvavan yrityksen tukena voi olla niin työvoiman vuokrausyritykset, tilitoimistot, tilintarkastajat, rahoittajat ja muut konsultit. TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

13 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen Uusimmat toimialoittaiset tiedot toimipaikkojen lukumäärästä, henkilöstön määrästä sekä liikevaihdosta ovat saatavissa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkatilastosta vuodelta Yritys- ja toimipaikkatilastossa ovat mukana yritykset, jotka ovat työllistäneet henkilöitä vähintään puolen vuoden ajan ja ovat arvonlisäverovelvollisia. Tietoja on saatavissa sekä toimipaikoittain että yritysten mukaan. Tässä raportissa käytetään pääosin toimipaikan mukaisia tietoja. Nämä kuvaavat toiminnan alueellista jakautumista paremmin kuin yritystason tiedot, joihin vaikuttaa emoyhtiöiden toiminnan keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Taulukko 3: Työnvälitystoiminnan toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2008 alatoimialoittain. Toimipaikat % Henkilöstö % Liikevaihto (1000 euroa) 781 Työnvälitystoiminta 30 2, , ,5 782 Työvoiman vuokraus , , ,4 783 Muut henk. hank.p , , ,1 Yhteensä , , ,0 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. % Taulukosta 3 voimme havaita, että työnvälistystoiminta keskittyy alatoimialaan 782 työvoiman vuokraus. Kahdeksan kymmenestä toimipaikasta kuuluu kyseiseen alatoimialaan. Kaikkiaan alalla on yhteensä 1416 toimipaikkaa ja ala työllistää henkilöä. Asiakastiedon mukaan Suomessa toimii työnvälitysalan yrityksiä yhteensä 1930 toimipaikassa. Ero tilastokeskuksen lukuun selittyy suurelta osin sillä, että Suomessa toimii lähes 400 ulkomaista työvoimaa välittävää yritystä. Suurin osa näistä yrityksistä on virolaisia yrityksiä. Tilastokeskuksen mukaan alan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 1,5 miljardia euroa. Liikevaihtoluku on huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi hyvin perinteisellä liike-elämän palvelualalla taloushallintoalalla, jossa yhteenlaskettu liikevaihto on noin miljardi euroa. Työnvälityspalvelujen jakautumista alueittainen tarkastelemme tässä raportissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY-keskuksiin) perustuvan aluejaon mukaisesti. Liikeelämän palvelut ovat tyypillisesti keskittyneet suurille kaupunkiseuduille niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Suomessa keskittyminen ilmenee pääkaupunkiseudun (Uudenmaan ELY-keskuksen) suurena osuutena useimmilla liike-elämän palvelualoilla. Tilastokeskuksen omien selvitysten mukaan tosin kaikkien tietointensiivisten alojen kohdalla yritysten keskittyminen Uudellemaalle on tauonnut. 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010

14 Uudenmaan osuus korostuu erityisesti liikevaihdon kohdalla. Se, että reilu puolet alan liikevaihdosta tulee Uudeltamaalta, kertoo osin alan keskittymisestä, mutta myös siitä, että siellä on enemmän tarjontaa. Samalla Uudellamaalla on tarjolla myös erikoistuneempia alan yrityksiä. Työvoiman vuokraus on yleisempää siellä, missä taloudellinen aktiviteetti on suurempaa ja missä on vapaana olevaa työvoimaa enemmän. Lisäksi pääkaupunkiseudulla on pidemmät perinteet vuokratyövoiman käytössä kuin muualla maassa. Uudenmaan ELYkeskuksen alueen osuus alan toimipaikoista on noin 40 prosenttia ja osuus henkilöstöstä on 48 prosenttia. Kun verrataan työnvälistystoimintaa esimerkiksi kirjanpitoalaan, huomataan, että se on selvästi keskittyneempi toimiala maantieteellisesti. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluista noin kolmannes on pääkaupunkiseudulla, mutta esimerkiksi tilintarkastuksen henkilöstöstä jopa kolme neljästä henkilöstö työskentelee Uudellamaalla. Työnvälitystoiminta sijoittuu näiden kahden esimerkkialan väliin. Taulukko 4: Uudenmaan ELY-keskuksen määrät ja osuus työvälitystoiminnan toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta vuonna 2008 Koko maa Uudenmaan ELY Toimipaikat ,3 Henkilöstö ,5 Liikevaihto (1000 euroa) ,6 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. Uudenmaan prosenttiosuus TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

15 Kuvio 2: Työnvälitystoiminnan jakautuminen (%) henkilöstömäärän ja liikevaihdon mukaan ELY-keskuksittain vuonna 2008 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. Tarkasteltaessa ELY-keskusalueiden osuuden henkilöstömäärän ja liikevaihdon mukaisena prosenttijakautumana. Kaksi suurinta palveluja tarjoavaa maakuntaa Uudenmaan ohella ovat Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa. Mielenkiintoista on, että Satakunnassa ja Pohjois- Pohjanmaalla alan yritysten liikevaihdon osuus on suurempi kuin henkilöstön suhteellinen osuus. Taulukosta puuttuu Etelä-Savon ja Ahvenanmaan tiedot. Liitteen taulukossa 1 on esitetty alkuperäiset määrälliset tiedot henkilöstöstä yhdessä toimipaikkamäärän ja liikevaihtotietojen kanssa työvälitystoiminnan alatoimialaluokittain. Palvelujen tarjonnassa ilmeneviä alueellisia vaihteluja voidaan havainnollistaa vertaamalla, kuinka montaa yritystoimipaikkaa kukin työnvälitystoimintaa harjoittavaa yritystä eri alueilla palvelee. Vuonna 2008 työvälitysyrityksiä oli alueen yritystoimipaikkoja kohden keskitasoa enemmän erityisesti Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja hieman yllättäen Kainuussa. Myös näin tarkastellen alan palveluiden tarjonta osoittautui keskimääräistä vähäisemmäksi Ahvenanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa. 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010

16 2.2 Henkilöstö- ja toimipaikkamäärän kehitys Kuvio 3: Henkilöstömäärän kehitys työvälitystoiminnan alalla vuosina Työnvälitystoiminta 782 Työvoiman vuokraus 783 Muut henkilöstön hankintapalvelut Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. Kuviossa 3 on esitetty työnvälitystoiminnan henkilöstömäärän vuosittainen kehitys alatoimialoittain vuodesta 2006 vuoteen 2008, jolta viimeisimmät tiedot ovat saatavissa. Kuviosta näkyy selvästi, miten voimakkaasti työvoiman vuokraus on kasvanut. Työvälitystoiminta on kasvanut ko. ajankohtana erittäin vähän. Alalla työskenteli vuonna 2006 kaikkiaan 156 henkilöä. Kaksi vuotta myöhemmin luku oli noussut vain kahdella. Työvoiman vuokrauksessa kasvua on ollut kaikkiaan 30 prosenttia siten, että alan yritykset työllistivät reilut henkilöä vuoden 2008 lopussa. TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

17 Kuvio 4: Toimipaikkojen määrän kehitys työnvälitystoiminnassa vuosina Työnvälitystoiminta 782 Työvoiman vuokraus 783 Muut henkilöstön hankintapalvelut Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. Toimipaikkojen määrää tarkasteltaessa on luonnollisesta, että merkittävin määrällinen kasvu on tapahtunut työvoimaa vuokraavissa yrityksissä. Niiden määrä on noussut 804 toimipaikasta yhteensä 1131 toimipaikkaan. Prosentuaalista kasvua on tapahtunut 40 prosentin verran. Mielenkiintoista on havaita, että työvälityspalveluiden toimipaikkojen kasvu prosentti on 42, vaikka alatoimialan henkilöstö ei ole käytännössä kasvanut ollenkaan. Myös muut henkilöstön hankintaa harjoittavien yritysten toimipaikkojen määrä on kasvanut reilusti: 46 prosenttia tarkasteluajankohtana. Tosin molemmilla aloitta toimipaikkojen määrät ovat niin pieniä, että pienikin kasvu merkitsee huomattavaa suhteellista kasvua. 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010

18 Taulukko 5: Henkilöstömäärän muutos työnvälitystoiminnan piirissä vuodesta 2006 vuoteen 2008 ELY-keskuksittain Muutos % Koko maa ,8 Uudenmaan ELY ,0 Varsinais-Suomen ELY ,5 Satakunnan ELY ,7 Hämeen ELY ,5 Pirkanmaan ELY ,1 Kaakkois-Suomen ELY ,5 Etelä-Savon ELY *** *** Pohjois-Savon ELY ,6 Pohjois-Karjalan ELY ,8 Keski-Suomen ELY ,3 Etelä-Pohjanmaan ELY ,4 Pohjanmaan ELY ,0 Pohjois-Pohjanmaan ELY ,9 Kainuun ELY ,1 Lapin ELY ,2 Ahvenanmaa *** *** Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto; ***: Tieto puuttuu. Taulukossa 5 on tarkasteltu työvälitystoiminnan kasvua alueittain henkilömäärän perusteella. Taulukko osoittaa, että kasvu on ollut voimakasta tarkasteluajankohtana. Koko maassa kasvu on lähes neljänneksen luokkaan. Kasvua on esiintynyt Varsinais-Suomessa, Pohjois- Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Mielenkiintoista on havaita, että Varsinais-Suomessa kasvu on ollut hitaampaa verrattuna muuhun maahan. Syitä tälle on vaikea löytää, mutta ehkä elinkeinoelämän rakenne Varsinais-Suomessa ei suosi samalla tavalla alan yrityksiä kuin muualla. Nopeinta kasvu on ollut Satakunnassa, Lapissa ja Kainuussa. Lapin ja Kainuun selitys lienee sesonkiluontoinen matkailuala ja Satakunnan huiman kasvun takana voi olla Olkiluodon ydinvoimalan rakentaminen. Ydinvoimala työllistää huomattavan määrän myös vuokratyöntekijöitä. Raportin lopussa liitteissä on TOL 2002 mukaiset tiedot työvälitystoiminnan kasvusta vuodesta 2000 vuoteen Liitteissä on tiedot henkilöstön, toimipaikkojen ja liikevaihdon kasvusta. Yhteenvetona vuodesta 2000 ala on kasvanut henkilöstön osalta vajaasta työntekijää työllistävästä alasta noin henkilöä työllistäväksi alaksi. Liikevaihtoa tarkasteltaessa on alan yhteenlaskettu volyymi kasvanut noin 250 miljoonasta eurosta yli miljardiin. Myös toimipaikkojen määrä on kaksi ja puolikertaistunut. TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

19 Vuositason tiedot työnvälitystoiminnan alalle perustettujen uusien yritysten ja toimintansa lopettaneiden yritysten määristä ovat taulukossa 6. Uusia yrityksiä perustettiin luonnollisesti eniten työvoiman vuokraus alatoimialalle. Vuosi 2009 oli vilkkain uusyritysperustannan saralla. Kaikkiaan perustettiin 237 uutta alan yritystä. Vuonna 2007 perustettiin kaikkiaan 91 muuta henkilöstön hankintapalveluja tarjoavaa yritystä. Kasvuluvut ovat merkittäviä, sillä esimerkiksi vuonna 2009 uusia yrityksiä työvoimanvuokrauksessa oli kaikkiaan 18,5 prosenttia alan kaikista yrityksistä. Vertailun vuoksi esimerkiksi taloushallintoalalla uusien yritysten osuus koko alasta per vuosi on noin prosentin luokkaa. Havainto kertoo omalla tavallaan alan kasvusta ja siitä, että ala on vielä kaikesta huolimatta uusi. Taulukko 6: Aloittaneiden ja lopettaneiden työnvälitystoiminta-alan yritysten määrät vuosina Työnvälitystoiminta 782 Työvoiman vuokraus 783 Muut henk. hankintapalv. Aloittaneita Lopettaneita Aloittaneita Lopettaneita Aloittaneita Lopettaneita Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Lopettaneiden yritysten määrää tarkasteltaessa on selvästi havaittavissa talouden taantuman vaikutus. Kaikille alatoimialoilla on huomattavaa kasvua alan yritysten lopettamisissa vuonna 2008 ja Tästä huolimatta ainoastaan muiden henkilöstön hankintapalveluiden saralla nettoperustanta oli negatiivinen, eli alalla lopetti enemmän yrityksiä kuin sinne syntyi uusia yrityksiä. Osa selitys tälle ilmiölle voi olla se, että kokonaisuutena ala kehittyy kovaa vauhtia ja uudet alan yritykset ovat yhä selkeämmin suuntautuneita esimerkiksi työvoiman vuokraukseen eivätkä ne hamua liiketoimintaa monilta eri toimialoilta. 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010

20 Kuvio 5: Työnvälitystoiminnan alalla perustettujen ja lopetettujen yritysten suhteellinen osuus vuosina Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Tarkasteltaessa työvälitystoimintaa kokonaisuutena huomaamme, että ala uusiutuu kovaa vauhtia. Kuviossa 5 on kunakin vuonna perustettujen ja lopetettujen yritysten suhteellinen määrä. Liitteen kuviossa 4 on vastaavat tiedot TOL 2002 tietojen mukaan vuosilta Liitekuvion mukaan heti 2000-luvun puolivälin jälkeen on ollut nopeimman uusiutumisen aikaa toimialalla. Vilkkaimpina vuosina enemmän kuin joka viides alan yritys oli alle vuoden vanha. Tarkasteltaessa vireille pantuja konkursseja joudumme turvautumaan vanhaan TOL tilastoluokitukseen. Sen mukaan työnvälitystoiminnan konkurssit ovat olleet suhteellisen harvinaisia. Esimerkiksi vuonna 2003 ja 2005 vain 10 alan yritystä ajautui konkurssiin. Vuonna 2008 luku oli 26. Koko maassa vuonna 2008 vireille tuli yhteensä 2612 konkurssia. Suhteellisen matalia konkurssilukuja selittää osin se, että alan yritykset ovat pieniä ja usein yrittäjä ajaa yrityksen toiminnan alas ennen kuin konkurssi realisoituu. Työ- ja elinkeinoministeriö on vuosien saatossa teettänyt erilaisia selvityksiä pk-yritysten toimintaympäristöstä ja kehitysnäkymistä. Vuoden 2010 alusta ministeriö ja samalla TEM toimialapalvelu yhdisti resurssinsa Suomen Yrittäjien ja Finnveran toteuttaman pkyritysbarometrin kanssa. Näissä selvityksissä on saatavissa tietoja henkilöstökehityksestä kuluneen vuoden aikana samoin kuin tietoja yritysten odotuksista seuraavalle vuodelle. TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19

21 Yrityksiltä kysyttiin, miten suhdanteet ja yrityksen oma tilanne tulevat kehittymään seuraavan vuoden aikana. Kaikista vastaajista (n=71) 30 prosenttia ilmoitti, että ne tulevat palkkaamaan lisää työntekijöitä, ja vain 19 prosenttia näki, että ne vähentävät työntekijöitä. Loput noin 50 prosenttia vastaajista ei nähnyt työntekijöiden määrässä muutoksia. Työvoiman vuokrausta harjoittavien yritysten osalta tämä on myös tulkittavissa siten, että ne uskovat siihen, että lähitulevaisuudessa yritykset käyttävät yhä enemmän niiden palveluja. Verrattaessa laajempaan koko liike-elämän palveluita käsittelevään aineistoon (n=1133) työnvälistystoiminta näkee tulevaisuuden hieman positiivisempana. Kaikista liike-elämän palveluiden vastaajista vain 18 prosenttia tulee palkkaamaan uutta työvoimaan tulevan vuoden aikana. 2.3 Toimialan suurimpia yrityksiä Työnvälitystoiminnan suurimpien yritysten listaaminen niin henkilömäärän kuin liikevaihdonkin suhteen on haasteellinen tehtävä. Esimerkiksi Baronalla, joka on yksi tunnetuimmista työvoiman vuokrausta harjoittavista yrityksistä, on useita tytäryhtiöitä ja selvittääkseen kaikkien yhteenlasketun liikevaihdon ja henkilömäärän on tietoja etsittävä useasta lähteestä. Näyttää hyvin yleiseltä, että alalla toimivat isot yritykset ovat todellisuudessa yritysryppäitä. Lisäksi alalla käytetään paljon ketjuutumista. Suurimmat toimijat kuten VMP Group ja Barona ovat etabloituneet jo ulkomaille useaan maahan. Myös jotkin kuntien kokonaan tai osittain omistavat alan yritykset ovat erittäin merkittäviä toimijoita. Kuvio 6: Pk-yritysbarometriin vastanneiden yritysten ikäjakauma ,9% (34) ,3% (13) luvulta 23,9% (17) luvulta 4,2% (3) luvulta 2,8% (2) luvulta 1,4% (1) luvulta 1,4% (1) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/2010. Kuviossa 6 on pk-yritysbarometriin vastanneiden työnvälitysyritysten ikäjakauma. Kuvio kertoo siitä, että ala on monella tavalla uusi, mutta samalla alalta löytyy useita jo pitkään toimineita yrityksiä. Vaikka barometrin vastaajamäärä oli vain 71 yritystä, on niidenkin joukossa yksi yritys, joka on perustettu ennen vuotta TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010

22 2.4 Toimialan työvoimarakenne Julkisessa keskustelussa työvoiman vuokrausta harjoittavien yritysten olemassaoloa pidetään tärkeänä, koska nuoret saavat niiden kautta arvokasta työkokemusta ja, että yritykset voivat vaivatta vastata ajassa vaihteleviin työvoimatarpeisiin joustavasti. Tarkasteltaessa työssäkäyvän väestön ikärakennetta havaitaan tämä väite nuorten työllistämistä oikeaksi. Kuviossa 7 on verrattu työvälitysalan ikärakennetta kaikkiin työssäkäyviin henkilöihin. Ero kahden käyrän välillä on ilmeinen. Nuoret hyötyvät eniten työvoiman vuokrauksesta. Se usein sopii parhaiten myös heidän elämäntilanteeseensakin. Usein myös työtehtävät vuokrausyrityksen kautta voivat muuttua pysyväksi työsuhteeksi. Alan työllinen kehitys tulee jatkumaan hyvänä varsinkin kun taloudellinen taantuma kääntyy talouden nousuksi. Työvoiman vuokraamisesta ja muiden työvoimaan liittyvien palveluiden ostaminen yrityksen ulkopuolelta on muodostunut tavaksi monella alalla. Toimintamalli tulee leviämään uusille aloille seuraavien vuosien aikana. Lienee selvää, että vuokratyövoimaa tullaan käyttämään kaikilla toimialoilla seuraavan vuosikymmenen aikana. Nämä alat sisältävät myös korkeasti koulutettujen alat sekä perinteiset ammatilliset työpaikat. Näille aloille tulee syntymään hyvin pitkälle erikoistuneita työnvälistyspalveluja. Samalla alan merkittävimmät toimijat vakiinnuttavat asemansa ja alan toimintamallin tulevat entistä läpinäkyvämmiksi, mikä mahdollistaa myös sen, että mielikuvat alasta muuttuvat positiivisimmaksi. Kuvio 7: Työnvälitystoimialalla työskentelevän työvoiman suhteellinen prosenttiosuus verrattuna työvoimaan kaikilla aloilla kunkin ikäluokan kohdalla. Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21

23 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Kotimaan markkinoiden kehitys Ajantasaisinta tietoa Suomen markkinoiden kehityksestä on saatavissa Tilastokeskuksen Liiketoiminnan kuukausikuvaajat -tilastosta. Tilasto kuvaa toisaalta liikevaihdon, toisaalta palkkasummien kehitystä noin kolmen kuukauden viiveellä ja siitä on saatavissa myös vuositason tietoja tarkempaa tietoa kausivaihteluista. Kuvio 8: Työnvälitystoiminnan liikevaihdon kehitys 1/2000 6/2010 verrattuna kaikkien toimialojen liiketoiminnan kasvuun. 400 Työnvälitystoiminnan (TOL 78100) liikevaihtokehitys koko maassa Indeksi 2005= / / / / / / / / / / /2010 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus. Liiketoiminnan kuukausikuvaajat; 2005 = 100. Vuoden 2008 kesästä loppuvuoteen 2009 liikevaihto laski, mutta on nyt taas palannut voimakkaalle kasvu-uralle. Näyttää siltä, että ala reagoi talouden suhdanteisiin voimakkaasti ja se on näin ollen hyvä indikaattori talouden tilasta 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010

24 Kuvio 9: Suhdannenäkymät työvälitystoiminnan (n=71) alalla tulevan vuoden aikana. Liikevaihto Henkilökunnan määrä Investointien arvo Viennin arvo Tuonnin arvo Tuotantokustannukset Tuotteiden/palveluiden hinnat Yrityksen kannattavuus Vakavaraisuus Tuotekehityspanostukset Tilausten määrä Kapasiteetin käyttöaste 0% 11,4% (4) 12,1% (4) 25,0% (14) 44,9% (31) 46,3% (25) 36,5% (19) 47,1% (32) 20% 58,0% (40) 72,5% (50) 66,2% (45) 68,3% (43) 79,4% (54) 40% 77,1% (27) 75,8% (25) ,4% (40) 60% 55,8% (29) 55,1% (38) 48,1% (26) 51,5% (35) 40,6% (28) 80% 24,6% (17) 30,9% (21) 31,7% (20) 11,4% (4) 12,1% (4) 20,6% (14) 5,6% 7,7% (4) Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/2010; 1 = suhdanteet kohenevat, 2 = suhdanteet pysyvät ennallaan ja 3 = suhdanteet huonontuvat 100% Kuvaa alan markkinakehityksestä voidaan hahmottaa työnvälityksen osalta myös pkyritysbarometrin avulla. Kyselyn mukaan tilanne alalla on varsin hyvä, sillä tutkimuksessa mukana olleissa alan yrityksissä 64 prosenttia kertoi, että suhdanteet tulevan paranemaan. Vain neljä sadasta näkee suhdanteiden huononevan. Kuviossa 9 on eritelty työvälitysalan yritysten vastauksia eri asiakokonaisuuksien suhteen. Kuvio 10: Suhdannenäkymät liike-elämän palveluiden (n=1133) alalla tulevan vuoden aikana. Liikevaihto 53,5% (582) 35,5% (386) 11,0% (120) Henkilökunnan määrä 22,8% (247) 73,1% (793) 4,1% Investointien arvo 20,1% (213) 66,4% (704) 13,5% (143) Viennin arvo 15,5% (126) 76,3% (621) 8,2% Tuonnin arvo 6,5% 85,2% (681) 8,3% Tuotantokustannukset 34,0% (340) 58,1% (582) 7,9% Tuotteiden/palveluiden hinnat 47,5% (513) 48,3% (522) 4,2% Yrityksen kannattavuus 41,9% (456) 47,7% (519) 10,4% Vakavaraisuus 37,0% (399) 56,0% (604) 7,0% Tuotekehityspanostukset 26,1% (262) 64,8% (650) 9,1% (91) Tilausten määrä 45,3% (482) 46,5% (495) 8,2% Kapasiteetin käyttöaste 35,5% (372) 56,9% (596) 7,5% 0% 20% 40% % 80% 100% Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/2010; 1 = suhdanteet kohenevat, 2 = suhdanteet pysyvät ennallaan ja 3 = suhdanteet huonontuvat Lähes 80 prosenttia alan yrittäjistä uskoo siihen, että tilausten määrä tulee kasvamaan. Samoin liikevaihdon kasvun suhteen alan yrittäjät ovat hyvin positiivisia. 72 prosenttia vastaa liikevaihdon kasvavan. Kokonaisuutena työvälitystoimiala näkee tulevaisuuden hyvin TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23

25 positiivisena. Kuviossa 10 on koko liike-elämän palveluiden vastaavat tiedot. Vain viennin osalta näkymät ovat negatiivisemmat kuin koko liike-elämän palveluiden alalla. Kuvio 11: Työnvälitystoiminnan alan yritysten ensisijaiset markkinat. Paikallisilla 38,0% (27) Alueellisilla 28,2% (20) Valtakunnallisilla Suomessa 22,5% (16) Kansainvälisillä 11,3% (8) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/2010 Kuviossa 11 on tarkasteltu minkälaisilla markkinoilla työvälitystoimintaa harjoittavat yritykset toimivat. Lähes 40 prosenttia alan yrityksistä ilmoittaa, että ne toimivat vain paikallisilla markkinoilla. Aluetasolla yrityksistä toimii 28 prosenttia ja valtakukunnallisesti vajaa neljännes. Loput toimivat myös kansainvälisillä markkinoilla. Havainto tukee hyvin sitä, että suuri osa alan toimijoista on pieniä yrityksiä, jotka ennemmin kuin kasvattavat oman yrityksensä kokoa verkostoituvat muiden alan toimijoiden kanssa. Kuvio 12. Työnvälitystoiminnan alan yritysten suhtautuminen alihankintaan. ) Yrityksemme on pääasiassa järjestelmä / kokonaistoimittaja allaan alihankintaverkosto 10,0% (7) Yrityksemme on pääasiassa alihankintatoimittaja 31,4% (22) Yrityksemme on sekä kokonaistoimittaja että alihankintatoimittaja 25,7% (18) Yrityksemme ei käytä alihankkijoita eikä tarjoa alihankintaa muille yrityksille 32,9% (23) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/2010 Pk-yritysbarometrissä kysyttiin myös yritysten suhdetta alihankintaan. Kuviossa 12 on eritelty työnvälitystoiminnan vastaukset. Kun vertaa työnvälitystoimintaa koko liike-elämän palveluihin huomaamme, että alihankkijana toimiminen on huomattavasti yleisempää. 24 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010

26 Kaikista liike-elämän palveluiden vastaajista 15 prosenttia ilmoitti olevansa pääasiassa vain alihankkija, kun työnvälitystoiminnassa vastaava luku on 31 prosenttia. Liike-elämän palveluiden kokonaisuudessa 38 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei käytä alihankintaa ollenkaan. Vastaava luku työvälitystoiminnassa on 32 prosenttia. Kyselyssä selvitettiin myös yritysten kasvun ja markkinoiden toimivuuden esteitä. Puolet vastaajista toteisi, että kilpailutilanne on niin kireä, että se jopa estää toiminnan kehittämisen. Muita asioita, joita moitittiin markkinoiden suhteen, liittyivät palkkausjärjestelmien jäykkyyteen. 3.2 Vienti ja muu kansainvälinen toiminta Pk-yritysbarometrin mukaan työnvälitysalan yrityksistä vain noin joka kymmenes ilmoittaa olevansa kiinnostunut myös markkinoista Suomen rajojen ulkopuolella. Todellisuudessa kansainvälistymisestä kiinnostuneiden osuus on vielä pienempi johtuen alan pienyritysvoittoisuudesta. Yritysbarometrissä kysyttiin myös tuonnista. Kuusi prosenttia vastaajista kertoi harjoittavansa myös tuontia. Tällöin kyseeseen tulee ulkomailta välitettyjen työntekijöiden tuominen Suomeen. Yrityksiltä on myös kysytty yritysten kansainvälistymisen astetta sekä toimenpiteitä, jota edistäisivät niiden kansainvälistymistä. Vastausten mukaan työnvälitysalan yritykset orientoituvat kotimaan markkinoille. Vain muutamat alan suuret toimijat ovat aloittaneet toiminnan kansainvälistämisen. Täten on luonnollista, että suuri osa alan yrityksistä ei tarvitse apua kansainvälistymisessä. Mahdollinen vienti tulisi suuntautumaan Suomen lähialueelle tai Saksaan. TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25

27 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät Varsinaisilla tuotannollisilla menetelmillä ja koneilla on vain marginaalinen merkitys työvälityspalveluiden toimialalla. Alalla on kuitenkin omat toimintatapansa, ja alan kattojärjestö edistää yhteisten standardoitujen hyväksi havaittujen toimintamallien ja tapojen leviämistä alalle. Alalle onkin tullut mahdollisuus auditoida alan yritykset, ja auditoinnin läpäisevät yritykset voivat käyttää tätä esimerkiksi mainonnassa. Kuvio 13: Merkittävimmät alan yritysten kehittämistarpeet (n=67). Johtaminen 4,5% (3) Yrityksen hallitustyöskentely 4,5% (3) Henkilöstön kehittäminen ja koulutus 16,4% (11) Markkinointi ja myynti 38,8% (26) Rahoitus, talous ja laskentatoimi 3,0% (2) Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu 3,0% (2) Yhteistyö / verkottuminen, alihankinta 16,4% (11) Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 1,5% (1) Ei kehittämistarpeita 11,9% (8) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/2010. Kuten kaikissa liike-elämän palveluissa palveluiden myynti korostuu. Ne yritykset, jotka ovat kehittäneet ja systematisoineet myyntiä ja markkinointia onnistuvat useammin vakiinnuttamaan asemansa markkinoilla. Myynti ja markkinointi ovat perinteisesti olleet suomalaisten pienten yritysten keskeisimpiä ongelmia. Kysyttäessä alan yrityksiltä missä asioissa niiden tulisi kehittää omaa toimintaansa, esiin nousee juuri myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen. Lähes neljä kymmenestä yrityksestä kaipaa tässä asiassa tukea. Toiseksi merkittävimmäksi kehityskohteeksi nousi erilaisten yhteistyömuotojen etsiminen ja verkottuminen sekä alan yrityksissä työskentelevien henkilöiden kouluttaminen. Työvälitystoiminnassa ymmärretään hyvin verkottumisen merkitys, sillä usein parhaiden asiakassuhteiden eteen on tehtävä pitkäjännitteistä työtä, jossa yritysten välinen luottamus korostuu. 26 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010

28 Kuvio 14: Merkittävimmät työvälistysalan yritysten kehittämisen esteet (n=71). Yritystoiminnan sääntely 7,0% (5) Kustannustaso 4,2% (3) Kilpailutilanne 11,3% (8) Rahoitus 8,5% (6) Resurssitekijät 11,3% (8) Yleinen suhdannetilanne/taloustilanne 43,7% (31) Muut tekijät, joihin yrityksenne ei voi suoraan vaikuttaa 2,8% (2) Ei vastattu 11,3% (8) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/2010. Yrityksiltä kysyttiin myös, mitkä tekijät hidastavat niiden kehittymistä eniten. On mielenkiintoista havaita, että lähes puolet vastaajista kertoo yleisen suhdannetilanteen olevan merkittävin toiminnan kehittämisen este. Vastaukset kertovat hyvin siitä, että yritykset eivät edes kuvittele, että ulkopuolinen taho kuten valtio pystyisi säätelemään tai ohjaamaan markkinoita tavalla, joka kohentaisi yritysten kehitystä. Taloudellisen nousun kautta alan palveluiden kysyntä kasvaa, ja lisääntynyt liiketoiminta puolestaan antaa yrityksille mahdollisuuksia kehittää toimintaansa. On hyvin todennäköistä, että erikoistuminen tulee lisääntymään alalla. Jo nyt alalla toimii paljon yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi taloushallinnon ammattilaisten, optikkojen, lääkärien tai sairaanhoitajien vuokraukseen. Alalla on myös osuuskuntia ja pienyrityksiä, joiden tehtävä on vuokrata edelleen itse yrittäjää. Esimerkiksi alalla toimii yritys, jonka on rekrytoinut kaksi optikkoa, ja sen liikeideansa on vuokrata heitä alan liikkeisiin. On myös yrityksiä, jotka ovat perustaneet omia tytäryhtiöitä hoitamaan työntekijöiden vuokrausta. Näin yritykset yrittävät saada lisää joustoa esimerkiksi sellaisilla teollisuuden aloilla, joissa kausittaisilla vaihteluilla merkittävä rooli. Seuraavien vuosien aikana tullaan varmasti näkemään myös erilaisia julkisen sektorin ja työvälitysalan yritysten yhteishankkeita. Erilaisia hankkeita esimerkiksi työttömien kouluttamisesta sellaisille aloille, jossa työvoiman vuokraus on yleistä, on toteutettu. Talouden taantuman väistyessä on myös varmaa, että työvälitystoiminta tulee levittäytymään myös uusille aloille ja se löytää uusia asiakkaita. Jotta toiminnan leviäminen uusille aloille tapahtuu jouhevasti, ovat monet alan yritykset aloittaneet yhteistyön mm. ammattiliitojen kanssa. Yhdessä ammattiliittojen kanssa alan toimijat voivat laatia kunkin alan toimintamalleja, ja näin madaltaa ennakkoluuloja ja kynnyksiä kullekin uudelle toimialalle. Työvälitystoiminta tulee leviämään entistä laajemmalle koko maahan. Samalla kuitenkin pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten merkitys alalla kasvaa. Erityisesti erikoistuneiden palveluiden kohdalla on luontevaa, että nämä yritykset sijaitsevat kasvukeskuksissa. TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 27

29 5 Investoinnit Investoinnit ovat usein väline yrityksen kasvuun. Työ- ja elinkeinoministeriön, Finnveran ja Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometrissa yrityksiltä kysyttiin niiden halukkuutta ottaa lainaa investointeihin ja toiminnan kehittämiseen. Työvälitystoiminnan alalla yrityksistä noin joka viides on viimeisen vuoden aikana ottanut lainaa tehdäkseen investointeja tai kehittääkseen yritystä. Pankit ovat selvästi merkittävin alan yritysten rahoittaja, sillä noin 65 prosenttia vastaajista ilmoitti ottaneensa lainan pankista. Finnveran osuus oli vain noin viidennes. Pääomasijoittajien osuus oli myös noin viidennes. Merkillepantavaa on se, että vain yksi vastaaja kertoi ottaneensa lainan rahoitusyhtiöstä. Kuvio 15: Työnvälitystoiminnan alan yritysten mahdolliset kehittämiskohteet (n=21). Koneiden ja laitteiden korvausinvestointeihin 4,8% (1) Koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin 33,3% (7) Käyttöpääomaksi (yrityksen kasvun vaatima lisäkäyttöpääoma, kausirahoitus tai suhdanteista johtuva käyttöpääomatarve) 28,6% (6) Omistusjärjestelyihin / yrityskauppoihin 14,3% (3) Yrityksen kehittämishankkeisiin 9,5% (2) Muuhun tarkoitukseen 9,5% (2) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/2010 Yrityksiltä kysyttiin myös, aikovatko ne ottaa tulevan vuoden aikana lainaa rahoittaakseen kehittämistä tai investointeja. Vajaa kolmannes aikoo ottaa lainaa yrityksellensä. Merkittävin investoinnin kohde on koneet ja laitteet. Toiseksi merkittävin kohde on yrityksen käyttöpääoma ja kolmas on yrityskaupat. Mielenkiintoista on havaita, että toiminnan kehittämisen osuus on hyvin pieni. Olisi voinut luulla, että alalla panostetaan enemmän toiminnan ja prosessien kehittämiseen ja varsinkin asiakassuhteiden hoitamiseen. Nähtäväksi jää milloin alalle tulee uusia innovaatioita liittyen esimerkiksi sähköisen asioinnin lisäämiseen. Alan yritykset jo nyt käyttävät internetiä monella tavalla, mutta prosessien virtaviivaistamisessa sähköisen asioinnin lisäämisellä on varmasti paikkansa. 28 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010

30 Taulukko 7: Työnvälitystoiminnan toimialan yritysten tasetietoja vuosilta (Keskiarvotietoja 1000 euroa per yritys). 78 Työllistämistoiminta Pitkäaikainen vieras pääoma 79,9 52,6 54,6 Lyhytaikainen vieras pääoma 262,3 256,7 261,1 Aineeton käyttöomaisuus: lisäykset 2,4 2,8 5 Aineellinen käyttöomaisuus: lisäykset 10,1 10,4 10,3 Rakennukset ja rakennelmat: lisäykset 0,2 0,8 2,3 Koneet ja kalusto: lisäykset 9,5 8,6 7,8 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus; yritysten tilinpäätöstietokanta. Taulukossa 7 on vertailtu työnvälistystoiminnan alalla tapahtuneita yritysten investointeja. Samalla kun yrityksissä vieraan pääoman määrä ei ole lisääntynyt vaan pikemminkin vähentynyt ei myöskään investoinnit niin koneisiin ja muihin asioihin ovat suhteellisen vähäisiä. TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 29

31 6 Taloudellinen tila Taulukossa 8 on esitetty keskeiset taloudelliset tunnusluvut työnvälitystoiminnan osalta Tilastokeskuksen yritysten tilinpäätöstietokannan mukaan. Koko toimialalla tilanne keskiarvotietojen valossa näyttävät suhteellisen hyvälle. Liitteen taulukosta 2 löytyy samat tiedot mediaanitietoina. Työvoiman vuokraus on selvästi merkittävin alatoimiala alla olevista aloista. Niin liikevaihto kuin liikevaihto per henkilö ovat parantuneet alalla. Yritysten maksuvalmius on suhteellisen hyvässä kunnossa, vaikka taantuman onkin vaikuttanut siihen. Havaintoa tukee myös kyselytutkimuksen tulos, että vain 18 prosenttia alan yrityksistä on ollut maksuvalmiuksia viimeisten kuukausien aikana. Yritykset raportoivat myös, että lähes joka toisella asiakasyrityksellä on ollut maksuvaikeuksia. Taulukko 8: Työnvälistystoiminnan taloudellisia tunnuslukuja (mediaanit) vuosilta Työnvälitystoiminta Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys 1000e 387,2 482,1 166,7 Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e 387,2 482,1 167,4 Liikevaihto/henkilö 1000e 92,4 79,8 47 Jalostusarvo/henkilö 1000e 37,4 45,1 30,5 Taseen loppusumma/yritys 1000e 153,4 149,8 79,3 Käyttökate-% 5,4 12,1 2,3 Rahoitustulos-% 4,5 9,6 1,5 Quick ratio 1,7 2 2,1 782 Työvoiman vuokraus Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys 1000e 294, ,6 Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e 295,3 252,2 270,6 Liikevaihto/henkilö 1000e 33,6 34,2 36,6 Jalostusarvo/henkilö 1000e 27 27,2 29,9 Taseen loppusumma/yritys 1000e 101,5 92,9 106,7 Käyttökate-% 2,5 2,1 1,6 Rahoitustulos-% 1,9 1,3 0,9 Quick ratio 1,2 1,2 1,2 783 Muut henkilöstön hankintapalvelut Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys 1000e ,5 77,7 Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e 79,6 105,7 79,1 Liikevaihto/henkilö 1000e 38,3 38,5 38,2 Jalostusarvo/henkilö 1000e 25 26,1 26,2 Taseen loppusumma/yritys 1000e 50,9 74,2 55,5 Käyttökate-% 2,9 3,1 1,9 Rahoitustulos-% 2,2 1,2 0,9 Quick ratio 1,3 1,4 1,5 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritysten tilinpäätöstietokanta. 30 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010

32 Tarkasteltaessa tarkemmin työvoiman vuokrausta niin voimme vertailla alan yrityksiä yleensä esimerkiksi alle viisi henkilöä työllistäviin yrityksiin. Taulukon 9 tarkempi vertailu osoittaa, että pienissä yrityksissä liikevaihto per henkilö on huomattavasti korkeampi ja vaikka muutamat talouden tunnusluvut ovat alhaisemmat kuin vertailujoukolla on alan pienyritystoiminta suhteellisen kannattavaa. Taulukko 9: Työvoiman vuokrauksen taloudellisia tunnuslukuja (keskiarvot) vuodelta Työvoiman vuokraus Alle 5 hlöä Kaikki Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys 1000e ,7 Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e 87, ,2 Jalostusarvo/yritys 1000e 50, Liikevaihto/henkilö 1000e 56,9 42 Taseen loppusumma/yritys 1000e 71,5 534,5 Myyntikate-% 85,4 98,5 Käyttökate-% 0,3 5,7 Quick ratio 1,6 1,3 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritysten tilinpäätöstietokanta TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 31

33 7 Toimialan menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet 7.1 Keskeiset ongelmat Työnvälitystoiminta on suhteellisen nuori toimiala kokonaisuudessaan Suomessa, vaikka alalla onkin toimijoita, joilla on pitkä historia. Ala on kasvanut nopeasti ja se on houkutellut alalle monenlaisia ja eritasoisia yrittäjiä. Nopean kasvun tilanteessa alalle on tullut myös yrittäjiä, jotka ovat tulleet alalle nopeiden voittojen toivossa. Alalla menestymiselle on kuitenkin tyypillistä asiakkaan ja palveluja tarjoavan yrityksen välinen korkea luottamus, joka rakentuu ajan kuluessa. Yksikin huono kokemus työvoiman vuokrauksesta voi vaikuttaa yrityksen asenteisiin pitkän ajan. Varsinkin talouden nousukauden aikana ala on kärsinyt jopa työvoimapulasta, ja on joitakin aloja, joilla työvoimatarpeita on enemmän kuin pystytään täyttämään. Näitä vajeita osin täyttämään ovat muutamat alan yritykset ryhtyneet tuomaan työntekijöitä myös ulkomailta, mikä on herättänyt monenlaisia tunteita niin kohdeyritysten ja työpaikkojen kanssatyöntekijöissä kuin laajemmin kansalaisissa. Julkisuudessa on ollut myös tapauksia, joissa työvoimaa vuokrannut yritys ei ole kunnioittanut alan työsopimuksia ja yleisiä työn tekemiseen liittyviä sääntöjä. Yksi alan ongelma lieneekin tietynalinen mediaherkkyys. Tällä tarkoitan sitä, että yksittäiset epäkohdat voivat saada runsaasti julkisuutta ja näin vahingoittaa koko toimialaa. Toimialasta vallalla olevien mielikuvien valossa onkin erityisen tärkeää, että alasta on saatavilla riittävästi tietoa niin yrityksen kuin työntekijän näkökulmasta katsottuna. Edellä oleviin epäkohtiin on puututtu monella tasolla ja tavalla. Niin ammattiliitot, työnantajat ja lainsäätäjät ovat tiedostaneet ongelmat ja ryhtyneet toimenpiteisiin näiden ääri-ilmiöiden poistamiseksi. Aiemmin hyvin hajanainen ala on alkanut järjestäytyä, ja esimerkiksi Henkilöstöpalveluliitto on rakentanut alalle oman auktorisointijärjestelmän, mikä takaa liiton jäsenyrityksissä työn laadun. Laatustandardien laatiminen alan yrityksille tuo myös työntekijöille tietyn turvan. Oman suomalaisen haasteen alalle tuo myös julkisen vallan mukana olo alan markkinoilla. Joillakin suuremmilla paikkakunnilla TE-toimistoilla on alan yritysten kanssa kilpailevaa toimintaa. Myös kunnat ja kaupungit ovat perustaneet omia työvoiman vuokraukseen keskittyneitä yrityksiä. Julkisuudessa ja alan yritysten kesken on moneen otteeseen käyty keskustelua asiasta ja monet toivovat viranomaisten keskittyvän vain sellaisiin tehtäviin, joita markkinat eivät hoida. Yrittäjien huoli on aito ja oikea, sillä julkisen vallan toiminta markkinoilla ei edistä vapaata kilpailua. TE-toimistojen ja alan yritysten ei tarvitse olla kilpailijoita keskenään, vaan kummallekin on nähtävissä oma paikkansa. 32 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010

34 7.2 Alan kehittämistarpeita Työnvälitystoiminta näyttää kaikin puolin olevan kannattavaa liiketoimintaa, vaikka kilpailu alalla onkin erittäin kovaa. Kilpailun kovuudesta kertoo mm. se, että alalle syntyy kokoajan merkittävä määrä uusia yrityksiä ja samalla huomattava osa alan yrityksistä lopettaa toiminnan. Alan pienillä yrityksillä ei välttämättä ole riittävää painoarvoa aloittaa vuoropuhelua niin lainsäätäjän kuin ammattiliittojen kanssa. Alan suuret toimijat jo tekevät osittain tätä, mutta ehkä alan järjestäytymisasteen kohotessa myös pienet yritykset saavat äänensä paremmin kuuluviin. Samoin alalla on varmasti paljon annettavaa myös julkisen sektorin toimijoille ja erityisesti työvoimaviranomaisille. Julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteiset hankkeet esimerkiksi sellaisille aloille, joille työllistyminen on vaikeaa tai yhteishankkeet, joissa pyritään ratkaisemaan rakenteellisia työttömyysongelmia, ovat erittäin suositeltavia. Vuokratyövoimaa tarjoavan yrityksen, oppilaitoksen ja TE-toimiston kolmikantana voitaisiin saada aikaa uusia väyliä työmarkkinoille esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille. Pk-yritysbarometri osoitti, että alan pienyritykset tarvitsevat myynnillistä ja markkinoinnillista osaamisen kohottamista. Yksi tapa kohentaa pienyritysten asemaa on edistää alan toimijoiden verkottumista toinen toistensa kanssa. Alalla tapahtuu väistämättä erikoistumista, ja tällöin pienyritykset voivat täydentää toinen toisiaan osaamisen ja asiakaskontaktien saralla. Yksi keskeinen tehtävä alan toimijoilla on levittää oikeaa tietoa alasta. Vaikka kansalaisilla on yhä enemmän omakohtaisia kokemuksia esimerkiksi työvoimaa vuokraavista yrityksistä, on alan edun mukaista, että alalla tapahtuvista asioista tiedotetaan runsaasti. Oikean tiedon leviäminen takaa alan yrityksille paremmat toimintamahdollisuudet. Vaikka alan yritykset ovat ottaneet käyttöön internetin suhteellisen hyvin, on sähköisen asioinnin saralla vielä paljon tehtävää. Vuokratyötä välittävän yrityksen, potentiaalisen työntekijän ja asiakasyrityksen välistä vuorovaikutusta voidaan vielä sähköistää ja vähentää hallinnollisia toimenpiteitä. Näin saadaan aikaa kaivattua tehokkuutta. TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 33

35 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla Kuvio 16: Suhdanneodotukset lähimmän vuoden aikana taloudessa Kaikki toimialat Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/2010 Kuviossa 16 on verrattu suhdanneodotuksia eri alojen yritysten liikevaihdon suhteen. Luvut on niin sanottuja saldolukuja, jotka kuvaavat positiivisesti liikevaihdon kehitykseen suhtautuvien määrää. Kaikkein positiivisimmat näkymät nähdään olevan palveluiden saralla. Tosin kaikki toimialat ovat nousseet jo positiivisen kehityksen yläpuolelle. Alhaisimmillaan tulevaisuuden näkymät olivat vuoden 2009 alussa. 34 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010

36 Kuvio 17: Yritysten kasvutavoitteet työnvälitystoiminnan toimialalla. Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 27,5% (19) Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 37,7% (26) Pyrimme säilyttämään asemamme (ja tämä edellyttää kasvua) 29,0% (20) Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita 5,8% (4) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/2010 Positiivisia tulevaisuuden näkymiä luovat myös erilaiset kuluttajabarometrit. Niiden mukaan taloudessa on tapahtunut käänne parempaa mikä lisää taloudellista aktiviteettia. Pk barometrissä kysyttiin yrityksiltä myös niiden omaa kasvua liittyen yleiseen taloudelliseen tilanteeseen. Kuviosta 17 voimme havaita, että vastaajista 27,5 prosenttia kertoi olevansa voimakkaasti kasvuhaluinen ja etsii kasvua omalle yritykselleen. 38 prosenttia vastaajista kertoi kasvavansa mahdollisuuksien mukaan, ja lähes joka kolmas vastaaja koki nykyisen tilanteen ja aseman markkinoilla hyväksi. Vain kuusi prosenttia alan vastaajista kertoi, ettei heillä ole kasvutavoitteita ollenkaan. TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 35

37 Kuvio 18: Yritysten kasvutavoitteet työnvälitystoiminnan toimialalla. 0,7 0,6 %-osuus yritysten lukumäärästä 0,5 0,4 0,3 0,2 0, /1 2009/2 2009/3 2009/4 2010/1 2010/2 0-15% kasvaneet yli 15% kasvaneet Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Tilastokeskuksen suhdannepalvelu tuottaa tietoa myös siitä miten kunkin toimialan kasvu edistyy ja mikä on kunkin alan kasvun mekanismit. Kuviossa 18 on havainnollistettu sitä miten työnvälitystoiminnan alalla kasvaneet yritykset ovat kasvaneet. Luvuista voimme havaita, että vaikka taantuma on painanut maamme taloutta työnvälityspalveluiden saralla yli puolet yrityksistä on jatkanut kasvua. Kuvio 18:stakin kertoo siitä, että vuoden 2010 aikana talous on kääntynyt voimakkaampaan kasvuun, sillä yhä useampi toimialan yritys kasvaa. Kuvio 19: Kasvaneiden ja supistuneiden yritysten vaikutus toimialan kasvuun kasvuvaikutus %-yksikköä * * /1 2009/2 2009/3 2009/4 2010/1 2010/2 Kasvuvaikutus %-yksikköä Supistumisvaikutus %-yksikköä Kasvu toimialalla % Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuviossa 19 on eritelty kasvun vaikutuksia koko toimialaan. Vaikka useat alan yritykset ovat kasvaneet taantuman aikana, supistuneiden yritysten vaikutus ollut voimakkaampi koko toimialan volyymiin. Voimme kuitenkin havaita, että vuoden 2010 aikana vaikutus on kääntynyt kokonaisuutena positiiviseksi ja voimme todeta koko alan olevan nyt kasvuala. 36 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010

38 Kuviossa 20 on vielä eritelty taantuman ja kasvun vaikutuksia niin pieniin kuin isompiinkin yrityksiin. Näyttää siltä, että taantuma on vaikuttanut merkittävin 5 20 henkilöä työllistäviin yrityksiin ja kasvun alettua isot yritykset kasvavat nopeimmin. Ehkä yksi syy tähän lienee niiden kyky ja osaaminen markkinoida palvelujaan paremmin kuin pienet toimijat Kuvio 20: Yrityskokoluokkien vaikutus toimialan kasvuun kasvuvaikutus %-yksikköä /2009 2/2009 3/2009 4/2009 1/2010 2/2010 Alle 5 henkilöä 5-20 henkilöä Vähintään 20 henkilöä Kasvu toimialalla % Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 37

39 9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT) SWOT-analyysi kuvaa yhteenvetona taloushallintoalan vahvuuksia (strengths) ja heikkouksia (weaknesses) sekä mahdollisuuksia (opportunities) ja uhkia (threats). Vahvuudet Dynaaminen ala Ala levittäytyy uusille asiakastoimialoille Mielikuvat muuttumassa positiiviseen suuntaan Uusia liiketoimintamalleja etsitään koko ajan Asiakaskunta laajenee tulevina vuosina Potentiaalinen vientiosaamistuote Mahdollisuudet Ammattimaisen toiminnan osuuden lisäys Neuvontapalveluiden lisääminen ja monipuolistaminen; asiakkaan strateginen neuvonantaja Asiakasryhmäkohtaisen erikoistuminen Verkostoituminen, oppilaitosyhteistyö, viranomaisyhteistyö Sähköisen asioinnin lisääminen ja tietotekniikan soveltaminen tuo tehokkuutta Heikkoudet Joidenkin yritysten sivutoimisuus, ammatillistumisen keskeneräisyys Yhden henkilöiden yritysten määrä Neuvontataitojen puute Markkinointitaitojen puute Uhat Alan polarisoituminen Osaajien puute, rekrytointiongelmat Asiakkaan asenteet ja osaamisen puute: työnvälitystoiminta nähdään pakkona, ei liikkeenjohdon apuvälineenä Nopeat muutokset lainsäädännössä poliittisten ideologioiden mukaan 38 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010

40 Liitteet Taulukko 1: Työnvälitystoiminnan toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2008 ELY-keskusalueittain ELY-keskusalue 781 Työnvälitystoiminta 782 Työvoiman vuokraus 783 Muut henkilöstön hankintapalvelut Toimipaikat Koko maa Uudenmaan ELY Varsinais-Suomen ELY Satakunnan ELY *** 48 3 Hämeen ELY Pirkanmaan ELY Kaakkois-Suomen ELY *** 54 6 Etelä-Savon ELY *** 10 5 Pohjois-Savon ELY *** 41 3 Pohjois-Karjalan ELY Keski-Suomen ELY Etelä-Pohjanmaan ELY *** 19 2 Pohjanmaan ELY *** 41 4 Pohjois-Pohjanmaan ELY *** 79 4 Kainuun ELY Lapin ELY Ahvenanmaa *** 1 1 Henkilöstö Koko maa Uudenmaan ELY Varsinais-Suomen ELY Satakunnan ELY *** Hämeen ELY *** *** Pirkanmaan ELY *** *** Kaakkois-Suomen ELY *** Etelä-Savon ELY *** 97 *** Pohjois-Savon ELY *** Pohjois-Karjalan ELY *** *** 67 Keski-Suomen ELY *** 897 *** Etelä-Pohjanmaan ELY *** *** *** Pohjanmaan ELY *** Pohjois-Pohjanmaan ELY *** Kainuun ELY *** 231 *** Lapin ELY *** 460 *** Ahvenanmaa *** *** *** Liikevaihto (1000 euroa) Koko maa Uudenmaan ELY Varsinais-Suomen ELY Satakunnan ELY *** Hämeen ELY *** *** Pirkanmaan ELY *** *** Kaakkois-Suomen ELY *** Etelä-Savon ELY *** 3348 *** Pohjois-Savon ELY *** Pohjois-Karjalan ELY *** *** Keski-Suomen ELY *** *** Etelä-Pohjanmaan ELY *** *** *** Pohjanmaan ELY *** Pohjois-Pohjanmaan ELY *** Kainuun ELY *** *** Lapin ELY *** *** Ahvenanmaa *** *** *** Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. ***: tietoja ei ole käytettävissä tietosuojan vuoksi TYÖNVÄLITYSPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 39

41 Taulukko 2: Toimialan taloudellisia tunnuslukuja (keskiarvot) vuosilta Työnvälitystoiminta Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys 1000e 869,7 934,7 776,3 Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e 870,9 937,4 779,1 Liikevaihto/henkilö 1000e 105,9 120,6 141,6 Jalostusarvo/henkilö 1000e 73,3 81,4 77,7 Taseen loppusumma/yritys 1000e 523,3 599,3 427,2 Käyttökate-% 28 32,6 22,9 Rahoitustulos-% 20,8 24,1 16,3 Quick ratio 3 3,4 3,7 782 Työvoiman vuokraus Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys 1000e 1 489, , ,7 Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e 1 498, , ,2 Liikevaihto/henkilö 1000e 35,6 37,6 42 Jalostusarvo/henkilö 1000e 30,2 31,6 34,7 Taseen loppusumma/yritys 1000e 592,9 529,3 534,5 Käyttökate-% 6,2 5,5 5,7 Rahoitustulos-% 4,7 4,5 4,8 Quick ratio 1,2 1,3 1,3 783 Muut henkilöstön hankintapalvelut Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys 1000e 351, ,7 Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e 353,5 500,3 440,1 Liikevaihto/henkilö 1000e 53,5 57,5 61,7 Jalostusarvo/henkilö 1000e 34,1 33,3 35,2 Taseen loppusumma/yritys 1000e 163,6 257,2 224,5 Käyttökate-% 8,4 6,5 6,2 Rahoitustulos-% 7,2 6,9 4,7 Quick ratio 1,8 1,4 1,2 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritysten tilinpäätöstietokanta.

42 Kuvio 1: Työvoiman vuokraus ja muun työvoiman ja henkilökunnan hankinta toimialojen henkilöstön kehitys vuosia Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus; Huom. TOL 2002 luokitus. Kuvio 2: Työvoiman vuokraus ja muun työvoiman ja henkilökunnan hankinta toimialojen toimipaikkojen kehitys vuosia Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus; Huom. TOL 2002 luokitus.