Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Terveyskampus hanke toiminnallinen selvitys, vaihe 2.

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Terveyskampus hanke toiminnallinen selvitys, vaihe 2.

Sisällys. Kampushanke, yleistä... 5 2. Toiminnallisuustarkastelu, yleistä... 5 2.. Muuntojoustavuus... 6 3. PÄIVYSTYS JA ENSKA... 7 3.. Ilman ajanvarausta toimiva vastaanotto... 7 4. KUVANTAMINEN... 9 5. LABORATORIO... 6. LÄÄKEKESKUS... 2 6.. Puhdastilat... 2 7. KUNTOUTUSPALVELUT... 5 7.. Lääkinnällinen kuntoutus... 6 7... Puheterapia... 6 7..2. Jalkaterapia... 6 7..3. Apuvälinelainaamo ja seudullinen hoitotarvikejakelu... 6 7..4. Laitoskuntoutus... 7 7..5. Kotikuntoutus ja sotainvaliidien kuntoutus... 7 7..6. Tulevaisuuden näkymät... 7 7.2. Psykiatrinen kuntoutus ja uusi kuntoutuskeskus... 7 7.2.. Psykiatrinen kuntoutus... 8 8. LEIKKAUSTOIMINNOT... 22 8.. Leikkaustoiminta... 22 8.2. Leikkaustoimintojen tilaohjelma... 23 9. VÄLINEHUOLTO... 24 2

0. HOITO- JA HOIVAPALVELUT... 25 0.. Asumispalvelut... 25 0... Palvelukeskukset... 25 0.2. Kotihoito... 26 0.3. Ohjuri... 27. Hyvinvointipalvelut... 28.. Perhekeskus... 28 2. Sosiaalitoimi... 29 2.. Sosiaalipalvelut... 29 2.2. Lastenkoti Taskukello... 29 2.3. Vammaispalvelut... 30 2.4. TYP- työvoiman palvelukeskus... 30 2.5. MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT... 3 2.5.. Valtakunnallinen suuntaus ja järjestämissuunnitelma... 3 2.5.2. Nykytilanne... 3 2.5.3. Tavoite... 3 2.5.4. Moduuliajattelu... 32 2.5.5. Terveyskampus, vaihe... 32 2.6. MT-osastopalvelut... 33 3. Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut... 34 3.. Tulevaisuus... 34 4. Hallinto- ja tukipalvelut... 35 4.. Hallintopalvelut... 35 4... Hallinto- ja lakipalvelut... 35 4..2. Henkilöstöpalvelut... 35 4.2. Talous-, tieto ja kehittämistoiminta... 35 4.2.. Talouspalvelut... 36 3

4.3. Tietohallinto, kehittämistoiminta... 36 4.3.. Yksiköiden arkistotilat... 36 4.4. Tukipalvelut... 37 4.4.. Ruokapalvelut... 37 4.4.2. Siivouspalvelut... 37 4.4.3. Toimikorttikuvaus ja sairaalatekninen huolto... 38 4.4.4. Yksiköiden varastot ja aputilat... 39 4.4.5. Poikkeusolojen varastotoiminta... 40 5. MUUT TILAT... 40 5.. Kokoustilat... 40 5.2. Avustavat työntekijät... 4 5.2.. Mielenterveyspalvelut... 4 5.2.2. Somaattiset palvelut... 4 5.2.3. Toimialasihteerit... 4 5.3. Vainajatilat... 4 5.4. Väistö- ja puskuritilat... 42 5.5. Vuokratut tilat... 42 5.6. Logistiikkaväylä terveyskeskuksen ja sairaalarakennuksen välillä... 42 5.7. Väestönsuojat... 42 5.8. Sosiaalitilat... 43 4

TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA LUONNOS 6.2.207. Kampushanke, yleistä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän käynnistämän Terveyskampus-projektin tavoitteena on sijoittaa hajallaan olevat palvelut selkeiksi kokonaisuuksiksi, parantaa tilatehokkuutta ja laatia toteutusohjelma, johon sisältyy hankkeen vaiheistus kustannusarvioineen ja tehtävine toimenpiteineen. Ylä-Savon SOTE:n tilastrategian kokonaistilatarkastelu osoitti, että tilatehokkuutta voidaan nostaa, osa käytössä olevista tiloista on epäkäytännöllistä ja samalla esiin on noussut myös useita sisäilmaongelmakohteita. Osaan kohteista on myös aluehallintoviranomaisen lausunnot tilojen korjauskehotuksista. Toteutettavaksi hyväksyttiin vaihtoehto, missä Iisalmen sairaalan vanhin osa (A-osa) saneerataan kevyempään käyttöön, 90-luvulla rakennettu osa (C-osa) saneerataan ja 70-luvulla rakennettu osa (B-osa) puretaan pois. Purettavalla alueella oleville toiminnoille rakennetaan uudet ajanmukaiset tilat uuteen paikkaan. Kampushankkeen. vaihe, missä Iisalmen sairaalan vanhin osa saneerataan uuteen käyttöön, on siirtynyt toteutusvaiheeseen. Hankkeen 2. vaiheeseen kuuluu uusien tilojen rakentaminen/saneeraaminen uuteen paikkaan ja vanhan osan pohjakerroksen saneeraus uuteen käyttötarkoitukseen. 2. Toiminnallisuustarkastelu, yleistä Tässä toiminnallisuussuunnitelmassa on tarkennettu ja päivitetty koko Kampushankkeen toiminnallinen suunnitelma niiltä osin, mikä ei ole sisältynyt. vaiheen toteutukseen. 5

Toiminnallisuustarkastelun tavoiteasettelut potilaan-, henkilöstön- ja resurssien näkökulmasta: Potilaan näkökulma Henkilöstön näkökulma Resurssien ja kustannusten näkökulma - potilasasiakas saa joustavammin tarvitsemansa palvelun - hoitoprosessit sekä -ketjut selkiytyvät - potilas saa hoitoprosessin kaikissa vaiheissa palvelua oikealta asiantuntijalta - potilassiirrot minimoidaan ja vältetään tiedonsiirron ongelmat - palvelujen laatu, saatavuus ja jatkuvuus parantuvat - kuntoutuspalvelut tarjotaan oikeaan aikaan, oikeaan tarpeeseen ja oikeassa paikassa - toiminta yhdenmukaistuu - työ selkiytyy, kun potilaat segmentoidaan eri prosesseihin - perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon konsultaatiomahdollisuudet ja yhteistyö helpottuu - resurssit turvataan yhteistyön avulla (mm. sovitut varajärjestelyt) - ja henkilöstöä hyödynnetään joustavasti - päiväsairaalatoiminta korvaa osastoilla ja poliklinikoilla nykyisin toteutettavia hoitoja - moniammatillinen tuki ja perehdytys paranevat - erikoistuneen resurssin käytön helpottuminen (esim. keskitetään vuodeosastopaikat), järkeistyminen ja yhteisten resurssien hyödyntäminen - päällekkäisten toimintojen välttäminen - materiaalilogistiikka helpottuu - palvelujen keskittäminen ja sen tuomat kustannussäästöt - standardoidut tilat mahdollistavat niiden tehokkaan käytön ja minimoivat tyhjäkäytön - logistiikka helpottuu, esim. potilaan kuljetuksiin käytettävä aika vähenee - ostopalvelujen todellinen tarve voidaan arvioida yhdenmukaisin perustein 2.. Muuntojoustavuus Erityisesti uudistilasuunnittelussa on huomioitava muuntojoustavuus. Rakennuksen elinkaaren aikana toiminnan luonne ja toiminnan tapa tulee muuttumaan useaan kertaan. Terveydenhuoltorakennuksissa tilojen uudelleenjärjestely ja seinien siirtely ei kuitenkaan ole erityisen helppoa, sillä huoneet riippumatta niiden käyttötarkoituksesta sisältävät huomattavan määrän erilaisia asennuksia ja tekniikkaa, jota ei voi ongelmattomasti siirtää. Keskeistä muuntojoustavuuden kannalta on pyrkimys mahdollisimman monikäyttöisiin ja standardikokoisiin tiloihin. Käyttötarkoitusten muuttamista edistää tilamoduulien suunnittelu ja tilojen mitoittaminen siten, että samankokoisiin ja muotoisiin tiloihin ja tilaryhmiin voidaan sijoittaa mahdollisimman monenlaisia toimintoja. Lisäksi tilat tulee suunnitella riittävän suureksi, jotta 6

muuntojoustavuus toteutuu. Tulevaisuudessa hoitomenetelmien tilantarve kasvaa entisestään, mikä johtuu muun muassa siitä, että hoidossa käytettävän tekniikan ja erilaisten laitteiden määrä lisääntyy jatkuvasti. Riittävän väljissä ja avoimissa tiloissa toiminta voi tällöin laajentua siten, ettei hoito häiriinny. Lisäksi, kun tilaa on riittävästi, voidaan laajentaminen toteuttaa ottamalla huomioon myös toiminnon sisäiset logistiset virrat, mikä takaa toiminnan tehokkuuden myös tulevaisuudessa. 3. PÄIVYSTYS JA ENSKA 3.. Ilman ajanvarausta toimiva vastaanotto Jarno Rieppo, Anssi Uutela, Sirpa Marjoniemi, Janne Forsberg 9.2.207 Sairaalahoitotasoinen päivystystoiminta on vahvasti keskittymässä yliopisto/keskussairaala -tasoisiin päivystysyksiköihin. Keskittyvillä päivystystoiminnalla tarkoitetaan ympärivuorokautisesti auki olevaa kaikkien erikoisalojen palveluja tuottavaa yksikköä. Keskittymistrendi ei poista tarvetta Ylä-Savossa tuotetuilta päivystysluonteisilta palveluilta. Tulevaisuudessa nykyään päivystystoiminta kattaa ns. kiireellisen ja puolikiireellisen toiminnan. Keskittäminen koskee erityisesti kiireellistä hoitoa vaativan osan päivystystoiminnasta. Aikakriittisten, vakavien sairauksien päivystystoiminta tulee keskittymään (aivoinfarkti, sydäntapahtumat, traumapotilaat, vatsakirurgia ja tehohoitoa vaativat potilaat). Koko väestön uusia terveysongelmia ei kuitenkaan tulla ratkaisemaan yksinomaan keskitetyissä päivystysyksiköissä. Ylä-Savon kokoinen väestömäärä ja etäisyys keskitetystä päivystystoiminnasta edellyttää jatkossakin kykyä vastata diagnostiikan ja hoidon aloittamisen uusissa terveysongelmissa. Osa potilaiden terveysongelmien selvittelyissä edellyttää asianmukaisia tarkkailutiloja. Tarkkailutilojen määrä on nykytilanteessa vähintäänkin riittävä. Jatkossa tarkkailupaikkojen määrää voidaan vähentää toiminnan siitä kärsimättä. Mikäli terveyskampusalueella joudutaan harkitsemaan uudisrakennusvaihtoehtoja, täytyy päivystyksen toimitiloja miettiä kokonaan uudelleen. Uudisrakentaminen mahdollistaisi ns. nopean palvelun yksikön luomisen. Nopean palvelun yksikkö yhdistäisi nykymuotoisen päivystyksen tarkkailutiloineen, ns. akuuttivastaanottotoiminnan sekä kotisairaalatoiminnan yhdeksi yhteiseksi kokonaisuudeksi. siten mahdollisessa uudisrakentamisvaihtoehdossa tulisi ko. asia tulla huomioiduksi. Kansallisen SOTE-suunnitelman mukaisesti ilta- ja viikonloppuaikana toteutettavaa vastaanottotoimintaa tulee lisätä. Enska- toiminta on päiväaikaisen vastaanottotoiminnan kulmakivi ja juuri Enska-toimintaa on suunnitelmissa laajentaa jatkossa virka-ajan ulkopuolelle. Arkisin Enska-toimintaa on tarkoitus toteuttaa arkena klo 8-8 ja viikonloppuisin päiväaikana. Tällä hetkellä ainoa virka-ajan ulkopuolelle ulottuva vastaanottopalvelu on päivystyksessä. Sijoittamalla Enska ja päivystys tilaratkaisujen osalta toistensa välittömään läheisyyteen, saavutetaan toiminnan kannalta merkittäviä etuja. Nykyään Enska ja päivystys sijaitsevat eri rakennuksissa, mikä aiheuttaa asiakkaille ylimääräistä vaivaa ja liikkumista yksiköiden välillä. Usein asiakkaat hakeutuvat hoidettavaksi väärään toimintayksikköön ja heitä joudutaan uudelleenohjaamaan yksiköstä toiseen. Tästä seuraa asiakkaalle ylimääräistä pompottelua ja henkilökunnalle ylimääräistä työtä. Sekä Enska että päivystys ovat luonteeltaan hankalasti ennakoitavia vastaanottomalleja ja ajoittain syntyy tilanteita, jolloin päivystys ruuhkautuu ja samaan aikaan Enskassa on rauhallinen potilastilanne tai päinvastoin. Tällaisissa tilanteissa toisessa yksikössä on henkilöstön osalta vajaamiehitystä ja toisessa yliresursointia. Yksiköiden sijoittaminen toistensa yhteyteen antaa mahdollisuuden myös henkilöstön aiempaa joustavampaan sijoitteluun potilastilanteen mukaan yksiköiden välillä. 7

Enska ja päivystystoiminta ovat luonteiltaan vastaanottomalleja, joiden tehokkaan toiminnan edellytys on tiivis yhteistyö diagnostiikkapalvelujen kanssa. Molemmista yksiköistä joudutaan ohjaamaan asiakkaita päivittäin laboratorioon ja kuvantamistutkimuksiin ja usein asiakkaiden on itse vielä palattava takaisin alkuperäiseen toimintayksikköön. Päivystyksen osalta diagnostiikkapalveluiden käyttö sitoo myös hoitohenkilökuntaa potilaskuljetuksen vuoksi. Hoitoprosessit ovat usein monimutkaisia ja vaativat usein monen eri yksikön tiivistä yhteistyötä. Enskan ja päivystyksen sijoittaminen tulevissa tilaratkaisuissa tuleekin toteuttaa mahdollisimman tiiviiseen yhteyteen röntgen- ja laboratoriopalvelujen kanssa, jolloin asiakkaiden ja henkilökunnan ylimääräiseen liikkumiseen yksiköiden välillä kuluttama aika pysyy mahdollisimman vähäisenä ja toimintaprosessit saadaan tehokkaiksi. Päivystyksestä siirrytään jatkohoitoon tarvittaessa osastoille, joiden läheisyys on tärkeää tehokkaan toiminnan toteuttamisen kannalta. Päivystyksen alustava tilaohjelma TARVE kpl m2 yht tarkennus Selite 8 8 TRIAGETILA HOITAJAKANSLIAN YHTEYDESSÄ Triagetila hoitajakanslian välittömässä yhteydessä ollen kuitenkin oma tilansa potilaan yksityisyyden turvaamiseksi. 20 20 TAUKOTILA yhteiskäyttöinen tila (sis. kotisairaala, päivystys, päivystyksessä toimivat laitosapulaiset, rtg, laboratorio jne) päivystyksen välittömässä läheisyydessä. 2 20 40 VASTAANOTTOHUONE (ELVYTYS, PÄIVYSTÄVÄ LÄÄKÄRI) 20 20 KESKUSKANSLIA Hoitajakanslia 20 20 TOIMENPIDE PUHDAS 20 20 TOIMENPIDE LIKAINEN mm. kipsaus 2 6 2 VARASTO kipsivarasto, hoitotarvike + steriili 2 4 8 WC-INVA 4 4 HUOLTOHUONE huuhtelu, deko 8 8 LÄÄKEHUONE 4 4 YHTEISPÄIVYSTYKSEN ESIMIES Ylilääkärin ja esimiehen yhteinen työhuone 20 20 SISÄÄNTULOAULA mahdollisuuksien mukaan yhteinen Enskan, laboratorin kanssa 8

3.4.207 2 40 80 TARKKAILUTILA 5H 2 huonetta, molempiin 4 potilaspaikkaa, toiseen huoneeseen eristysmahdollisuus ja toiseen monitorivalvonta 8 8 TARKKAILUTILA ERISTYS, SIS WC + SULKU infektiopotilaat, jotka tarvitsevat eristystä/ potilaat, joiden hoito edellyttää rajattua tilaa 2 2 PÄIVYSTÄJÄN LEPOTILA sisältää kph/wc, tietokone 4 4 SIIVOUSTILA 20 5 00 LIIKENNETILAT laskennallinen tarve 408 YHTEENSÄ Tarkkailupaikkoja 8 +++= paikkaa Ambulanssipotilaille erillinen sisäänkäynti päivystyksen tiloihin. Potilaiden siirto osastolle ja tukitoimintoihin (laboratorio, röntgen) mielellään siten, että ei tarvitse kulkea odotusaulan läpi. Vainajatilan läheisyys on hyvä nykyisen lain säädännön puitteissa. Mikäli tulevaisuudessa vainajan toteamiskäytännöt lievenevät, ei vainajatilojen läheisyys ole välttämätöntä. Yhteiset hkl wc:t kaikille (mies ja nainen) 4. KUVANTAMINEN 6.2.207/Riitta Asikainen, Eija Jestola Kuvantamispalveluiden tehtävänä on tuottaa peruserikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tarvitsemia radiologisia palveluja Ylä-Savon alueella; Ylä-Savon SOTE kuntayhtymälle, ympäristökuntien terveyskeskuksille, Kuopion yliopistollisen sairaalalle, Vetrea Oy:lle, Iisalmen Työterveysasema Oy:lle, VERSO työterveydelle, S-työterveydelle, Sukevan vankilalle sekä yksityissektorille. Röntgenosaston toimipisteet sijaitsevat tällä hetkellä Iisalmen sairaalassa sekä Kiuruveden terveyskeskuksessa. Iisalmessa tehdään natiivitutkimuksia (luu- ja keuhkotutkimukset), mammografia-, ultraääni-, tietokonetomografia- ja UÄ-ohjattuja toimenpiteitä omilla laitteilla. Lisäksi ostopalveluna tehdään magneettitutkimuksia MRI-rekassa. Kuvantamisosastolla on käytössä viisi tutkimushuonetta, jotka ovat: CT-huone (laite on hankittu 2009, uusimistarve n. 0 vuoden välein) mammografiakuvaushuone (laite on hankittu 203) Ultraäänihuone (laite on uusittu 202) Natiivihuone = keuhkokuvaushuone (laite on hankittu 2006) Natiivihuone 2 = luukuvaushuone (2 detektoria) (laite on hankittu 204) 9

Kuvantamispalveluissa suurin ryhmä määrällisesti on natiivikuvaukset, joita varten on kaksi kuvantamishuonetta. Kahden huoneen tarve johtuu kuvausmäärien lisäksi toimintavarmuudesta, koska laiterikko voi aiheuttaa useamman päivän keskeytyksen kuvantamisessa ja tällä on omat vaikutuksensa päivystykseen ja leikkaustoimintaan. Kuvantamishuoneet ovat jäämässä pieneksi uusien laitteiden liikeratojen kannalta, jolloin mm. talotekniikan sovittaminen koneuusintojen yhteydessä on vaikeaa eikä laitteiden koko liikelaajuutta voida hyödyntää. Kuvantamismenetelmien kehityksen myötä kuvantamisosastolla on jäänyt tarpeettomaksi mm. rtg-filmien kehitys- ja käsittelytilat sekä filmi- ja liuosvarastot. Röntgentutkimukset arkistoidaan digitaaliarkistoon, KYS alue -Pacsiin. Filmikuva-arkisto poistuu kokonaan vuoteen 2026 mennessä. Suurin osa filmikuvista voidaan hävittää vuoteen 2020 mennessä. Arviolta tarve vuonna 2000 2006 syntyneiden kuville on noin 5m. Tulevaisuuden näkymiä: Jos seulontamammografiat tehdään jatkossa omana toimintana, tarvitaan tutkimuksia varten oma tutkimushuone pukutiloineen, noin 20 m2. Tämä vähentää toisen natiivihuoneen tilatarvetta 35 m2 -> noin 20-25m2. Jos Kartiokeila ja OPTG kuvakset (suun terveydenhuolto) tehdään jatkossa röntgenissä, voidaan laitteet sijoittaa mammografia laitteen kanssa samaan huoneeseen. MRI-tutkimukset omana toimintana on huomioitu tarveselvityksessä/tilatarpeessa. Jos MRI-rekkatoiminta jatkuu, on pyrittävä järjestämään rekka rakennuksen läheisyyteen. TARVE kpl m2 yht tarkennus Selite 45 45 CT-huone sis ohjaustila ja kuvaushuoneen 0 0 tekninen tila mm. CT 35 35 natiivihuone sis ohjaustila 35 35 natiivi- /mammografiahuone sis ohjaustila 20 20 UÄ-huone ultra 45 45 MRI-huone oma tai vuokra laite? Uusi toiminta 2 4 28 toimistotila esimiestila 4 4 pieni huuhteluhuone 2 2 kanslia ilmoittautuminen, sihteerin työtila 8 2,5 20 pukutilat -2 pukutilaa / tutkimushuone (sis. MRI:n tila) 0

3.4.207 2 4,5 9 wc-tilat kuvaustilan yhteydessä (UÄ ja CT) 0 4 4 steriilivarasto 3 3 lääketila 6 6 muu varasto 20 2 2 4 hlökunta wc Röntgenin osuus yhteisistä WC-tiloista? 9 9 lepohuone päivystävä röntgen? Varallaolo? 25 25 sanelutila lääkäritoimisto /sanelu 25 25 toimistotila PACS-hoitaja/laadunvarmistus/hoitajien työtila 30 5 50 liikennetila paariodotus, asiakkaat (röntgenin osuus yhteisestä odotustilasta) 0 odotusalue 20 taukotila Röntgenin osuus yhteisestä taukotilasta? laskennallinen määrä 59 yhteensä 5. LABORATORIO Laboratoriopalveluita tuottaa Itä-Suomen Laboratoriokeskus (ISLAB). Islabin käytössä on tällä hetkellä 438,8 hu-m2 sisältäen analyysi- ja näytteenottotilat. Ensisijaisesti tavoite on säilyttää näytteenotto- ja analytiikka yhdessä. Jos tilajärjestelyiden puitteissa näytteenotto ja analyysitilat eivät voi olla vierekkäin, voidaan analyysitilat sijoittaa suoraan näytteen oton yläpuolelle. Lähtökohtana on, että laboratorion toiminnan laajuus säilyy nykyisellä tasolla. Sijoittamalla laboratorion näytteen otto päivystyksen ja röntgenin kanssa samaan yhteyteen, voidaan yhdistää odotusaulatilat ja asiakasfasiliteetit. Tila LKM HY-M2 YHTEENSÄ hy-m2 Laboratorio Näytteenottotila pukuhuone EKG ekg-huone laitoshuolto välinehuolto asiakas-wc (inva) työtila varastotila hlökunta -wc 5 2 9 4,5 5 8 0 2 5 5 8 5 2 4 45 9 5 8 0 0 40 5 8 invamitoitus (puhtaampi) yksi näytteenottoa varten

3.4.207 analyysitilat odotustila liikennetilat 50 00 22 5 Yhteensä 50 00 0 520 voi olla yhteinen 6. LÄÄKEKESKUS Tarja Kärkkäinen, Liisa Lyytikäinen ja Eija Jestola. Lääkekeskus toimii Iisalmen sairaalan pohjakerroksessa ja asiakkaina ovat Ylä-Savon SOTE:n kuntayhtymän eri toimipisteet sekä Vetrea Terveys Oy:n Iisalmen ja Siilinjärven toimipisteet. Lääkekeskus huolehtii kuntayhtymän lääkehuollosta (esim. lääkkeiden tilaaminen, varastointi ja toimittaminen, lääkkeenvalmistus) Toimintaa ohjaavat monet lait ja säädökset, esim. velvoitevarastointilaki asettaa omat rajoitteensa varastointitilojen koolle. Lääkekeskuksia valvoo Fimea, jonka julkaisu Sairaala-apteekin ja lääkekeskuksen toiminta 6/202 antaa ohjeita mm. tiloista. Puhdastilojen laatua ohjaa. SFS - EN ISO 4644 -. puhdastilat ja puhtaat alueet. Fimean ohje sairaalan lääkekeskuksista edellyttää: 6.. tiloissa on kulunvalvonta ja murto- ja palosuojaus on huolehdittu saapuvien lääkkeiden vastaanotolle ja tarkistukselle on erillinen, tarvittaessa lukittu, tila varastointitilan säilytysolosuhteet on hallittu ja dokumentoitu tulenarat, räjähtävät, myrkylliset ja radioaktiiviset aineet sekä paineen alaiset kaasut on varastoitava niistä annettujen ohjeiden mukaisesti lääkejätteiden käsittelylle ja varastoinnille on varattava erillinen tila päivystysvaraston tulee olla erillinen lukittu huumausainelain mukaiset tuotteet on varastoitava erillisessä, murtovarmassa ja lukitussa varastossa lääkevalmistustilojen tulee vastata EU:n GMP-oppaan vaatimuksia Puhdastilat Suomessa lääkelaitos Fimea on määräyksellä 5/202 asettanut vaatimuksen EU:n hyvien tuotantotapojen noudattamisesta lääkevalmistuksessa ja siihen liittyvissä toiminnoissa. GMP puolestaan viittaa useissa kohdissa esim. puhtausluokituksen määrittämisessä ISO 4644 standardiin. GMP antaa neljä puhtausluokitusta A, B, C ja D, ilman partikkelipitoisuuden ja mikrobiologisen kontaminaation perusteella, näistä A on puhtain ja D epäpuhtain. Lääkekeskuksessa on A-luokan laminaarivirtauskaappi aseptista valmistusta varten ja samoin A-luokan turvakaappi sytostaattien käyttökuntoon saattamista varten. Kaappien taustatilat ovat luokkaa C, kun vaatimusten mukaan niiden kuuluisi olla luokkaa B. Nykyisiin tiloihin ei ole kuitenkaan ollut mahdollista rakentaa B-luokan taustatiloja. Yhteinen sulkutila aseptiselle ja sytostaattipuolelle on luokkaa D. A- luokan puhtausluokituksen tilat ovat paikallisia erittäin puhtaita alueita, jotka on varattu prosessin kriittisille vaiheille. Luokat C ja D ovat puhtaita alueita prosessin vähemmän kriittisille vaiheille. 2

Kampusalueelle joudutaan rakentamaan uusi lääkekeskus. Täysin GMP:n mukaisten tilojen rakentaminen ei ole nykyisillä valmistusmäärillä järkevää. Vaihtoehtoiset ratkaisumallit: a) rakennetaan nykyisen tasoinen, mutta hiukan paranneltu tila lääkkeenvalmistukselle. Materiaalivalinnoilla, ilmantuloa säätämällä, puhdasilmasuodattimilla ja oikeilla rakenneratkaisuilla saadaan aikaan tilat, joissa valmisteiden käyttökuntoon saattamista voidaan jatkaa. Tilojen olosuhteita tarkastelemalla sekä kontrolloimalla voitaisiin varmistaa, että tilat itsessään eivät aiheuta vaaraa valmisteiden turvallisuudelle. Nykyiset kaapit ovat mittauksissa täyttäneet niille asetetut vaatimukset. b) tehdään osa valmistuksista osastoille mahdollisesti sijoitettavassa laminaarivirtauskaapissa. Kipupumpun kasetteja ei näissä tiloissa voisi tehdä avoimen prosessin takia (avoimet ampullit), jäljelle jäisi sytostaattien käyttökuntoon saattaminen. Kaappien huolto, siivous ja olosuhdekontrollit on mietittävä tarkkaan, ettei erilaisten tuotteiden valmistaminen samassa kaapissa aiheuta riskiä tuotteen turvallisuudelle esim. ristikontaminaation takia. Sytostaatteja ja antibiootteja ei mielellään saa käsitellä samassa kaapissa, eikä osaston LIV-kaappi tule sijaitsemaan yhtä kontrolloiduissa ja säädellyissä olosuhteissa kuin lääkekeskuksessa. c) tilataan omavalmisteet KYS:n sairaala-apteekista niiltä osin kuin se on mahdollista. Ongelmaksi tässä vaihtoehdossa muodostuu hematologian poliklinikan potilaille valmistetut sytostaattiannokset, joita ei rajallisen keston takia voida tilata KYS:sta, mikä kenties merkitsisi sitä että näiden potilaiden hoitoa ei Iisalmessa voitaisi enää toteuttaa. Yhden Velcade-annoksen hinta on n. 300, KYSin valmistamana suunnilleen samaa luokkaa. Tässä vaihtoehdossa potilaan siirtyminen KYSin asiakkaaksi tuottaa kuntayhtymälle lisäkuluja paitsi lääkkeen ja mahdollisten muiden kulujen, myös saamatta jääneiden potilasmaksujen osalta. Toisaalta potilaan sijaan voidaan kuljettaa myös tarvittavat lääkeannokset KYS:sta esim. taksilla, tämä vaatisi jonkin verran organisointia sekä Iisalmen että KYSin päässä. Vuonna 206 Velcade-annoksia tehtiin meillä 24 ruiskua, myyntihinta 45 432 sekä muita sytostaattiannoksia 23 000 :lla. Kipupumpun kasetteja myytiin meiltä 9252 :lla, KYS:n valmistamat kasetit ovat hiukan kalliimpia, jonka lisäksi on otettava huomioon kasettien rajallinen kestoaika (2 vko), joten hävikkiä syntyy, kun kasetteja jouduttaisiin pitämään varastossa yllättävien tilanteiden varalle. Kampushankkeeseen sisältyy seuraavan tilaohjelman mukainen lääkekeskus: 3

Lääkekeskuksen tilaohjelma TARVE kpl m2 yht tarkennus Selite 5 5 vastaanottotila 40 40 varastotilat liuosvarasto 75 75 lääkkeiden varastointi ja pakkaus, ongelmajätteen käsittelytilaa, laatikoiden pesuja huoltotilaa 20 20 Lääkkeenvalmistustila/ liv-kaapit aseptiseen ja sytostaattien valmistukseen erilliset lukitut tilat huumausaineille. Tilassa tarvitaan kaksi työpistettä, tavaroiden laskutilaa + kylmiö A-luokan kaapit B-luokan taustatilassa Jos lääkkeenvalmistus tiloissa jatkuu, tarvitaan tilaa vähintään yksi sulkutila lisää. tilaa lääkkeenvalmistukselle tarvitaan siis yhteensä 20 m2 Lääkkeenvalmistustila/ etutila liv-kaapeille puhdastilat, C-luokka Lääkkeenvalmistustila/sulkutila etutila puhdastiloille, D-luokka 3 3 päivystysvarasto Osastot, päivystys hakee lääkkeitä lääkekeskuksen ollessa kiinni. 3 3 palavien nesteiden varasto paloluokiteltu 3 3 ongelmajätevarasto lukittu 2 2 siivousvälinevarasto 5 5 toimisto esimiehen työtila 5 8 taukotila voi olla yhteinen, jos muita toimijoita lähellä, ilmeisesti ei ole 0 5 50 liikennetilat Yht. 24 4

7. KUNTOUTUSPALVELUT Taulukko Kuntouttavat toiminnat eri tehtävä- ja vastuualueilla Kuntoutuksen muoto Kohderyhmä Toiminnasta Iisalmessa vastaava Lääkinnällinen kuntoutus Fyysisen toimintakyvyn palauttaminen Sairaalan puolella toimiva (esim. tuki- ja liikuntaelinsairauksissa) ja kuntoutusyksikkö toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtäävä kuntoutus. Kuntouttava työtoiminta työnhakijoille, jotka elämäntilanteensa ja työllistymisensä tukemiseksi ja eteenpäinviemiseksi tarvitsevat työvoimapalveluiden lisäksi muita palveluita. Työvoiman palvelukeskus (TYP), Ylä-Savo Talo Psykiatrinen kuntoutus Sosiaalinen kuntoutus Psykiatrinen kuntoutus liittyy ns. TUKU-toiminta, mielenterveyspotilaiden hoitoprosessiin. Monitoimitalo Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan Sosiaalipalveluiden keskus vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden (SOSPA), Ylä-Savo-talo paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla kuntoutettavan sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä. Sotilasvammalain mukainen kuntoutus Vammaispalvelut Järjestetään lakisääteisesti kaikille tarvitsijoille Vammaispalvelulain perusteella palveluja tarvitsevat Vetrea Sosiaalipalveluiden keskus (SOSPA), Ylä-Savo-talo Lääkinnällinen kuntoutus ja psykiatrinen kuntoutus ovat toimineet erillisinä johtuen erityisesti siitä, että Koljonvirralla sijaitsevat MT-osastot ovat 7 km:n päässä lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Koljonvirran toimintojen siirtyminen kampusalueelle mahdollistaa toimintatapojen tarkastelun uudelta kannalta. Vaikka kuntoutuksen luonne on erilaista, kuntoutustilat voivat olla yhteiset. Samassa yhteydessä voidaan huomioida myös eri potilasjärjestöjen kuntoutusta tukeva toiminta, jonka merkitys osana asiakkaan tukiverkkoa on merkittävä. Uuteen kuntoutuskeskukseen voidaan yhdistää kuntoutuksen tarvitsemat kokoontumis-, liikunta- ja toimintaterapia sekä työpajatilat, jotka ovat koko Ylä-Savon SOTE:n hyödynnettävissä. 5

7.. Lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuspalvelut vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä. Fysioterapia on liikuntaa ja harjoitusterapiaa, jossa korostuu kuntoutujan oma aktiivisuus. Toimitiloilta vaaditaan riittävää väljyyttä/liikkumatilaa, sillä suurin osa asiakkaista käyttää liikkumisen apuvälineitä. Osa harjoittelusta tehdään laiteharjoitteluna. Kuntoutuksessa tullaan lisäämään myös entistä enemmän ryhmäharjoittelua. Tällä hetkellä fysioterapiassa toimii tasapaino- ja kuntosaliryhmät, joiden toiminta edellyttää asianmukaisia tiloja. Lasten kanssa työskentely asettaa myös tietynlaisia vaatimuksia toimintaympäristölle. Iisalmen fysioterapia tarvitsee kuusi (6) vastaanottohuonetta, liikuntatilat ja välineistön säilytykseen suunnitellut tilat. Toimintaterapia perustuu asiakkaan aktiivisen toiminnan kautta tapahtuvaan toimintakyvyn harjoitteluun. Toimintaterapiassa suurin osa (n. 80 %) asiakkaista on lapsia, ja vastaanotolla tarvitaan paljon vapaata liikkumatilaa leikkiin ja toimintaan. Aikuisten toimintaterapiassa korostuu arjen toimintojen, hienomotoriikan ja kognitiivisten toimintojen harjoittelu. Aikuisten toimintaterapiassa tehdään myös ortooseja eli yläraajalastoja. Työskentelyssä tarvitaan riittävästi pöytätasoja työvälineitä varten. Iisalmen toimintaterapia tarvitsee kaksi (2) vastaanottohuonetta (noin 25m2) ja varastotilan. Lisäksi toimintaterapia käyttää yhteistä liikuntatilaa vastaanottojen yhteydessä. 7... Puheterapia Puheterapia perustuu asiakkaan aktiivisen toiminnan kautta tapahtuvaan kommunikaation edellytysten kartoittamiseen ja harjoittelemiseen. Puheterapiassa käyvistä asiakkaista on noin 90 % lapsia, vastaanotolla tarvitaan paljon vapaata liikkumatilaa leikkiin ja toimintaan. Puheterapiassa on käytössä runsaasti harjoitusmateriaalia, muun muassa pelejä, jotka tarvitsevat asianmukaiset säilytystilat. Iisalmen puheterapia tarvitsee neljä (4) vastaanottohuonetta (noin 25m2). Ihanteellisinta olisi, jos vastaanottotilat sijaitsisivat lähellä perheneuvolassa työskenteleviä työntekijöitä. 7..2. Jalkaterapia Jalkaterapeutin vastaanotto sijaitsee vastaanottojen yhteydessä. Jalkaterapia sisältää jalkaterän kliinistä ja toiminnallista tutkimista sekä jalkojenhoitoa. Fysioterapeutin vastaanotto ENSKA toiminnan yhteydessä sijaitseen vastaanottojen yhteydessä. Fysioterapia on tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien kliinistä tutkimista sekä asiakkaiden ohjausta ja neuvontaa itsehoitoon. 7..3. Apuvälinelainaamo ja seudullinen hoitotarvikejakelu Seudullisen apuvälinelainaamon päävarasto sijaitsee Iisalmen terveyskeskuksen 0.kerroksessa. Apuvälinepalvelusta lainataan apuvälineitä kotona asumisen ja itsenäisen toimintakyvyn tukemiseen. Seudullisesta apuvälinelainaamosta lähetetään täydennykset muiden kuntien lähivarastoihin. Lainattavien välineiden varastointi Iisalmessa tarvitsee suurehkot varastointitilat (väh.50m2) sekä tilat täydennys toimitusten pakkaukseen ja käsittelyyn. Puhdistus ja huolto tehdään varsinaisen apuvälinelainaamon ulkopuolella, muiden toimijoiden toimesta. Apuvälineiden puhdistus ja huolto tarvitsee uudet tilat ja varastotilat laajennuksen. Tilat huomioitu varastojen ja siivoustilojen huonetilaohjelmissa. Seudullinen hoitotarvikejakelu sijaitsee Iisalmen terveyskeskuksen 0.kerroksessa. Hoitotarvikejakelu huolehtii asiakkaiden hoitosuunnitelmissa määritellyt hoitotarvikkeet asiakkaille. Asiakkaat asioivat hoitotarvikejakelussa käymällä paikanpäällä määriteltyinä jakeluaikoina, tai asioimalla sähköisen asioinnin 6

tai puhelimen välityksellä. Tilaukset toimitetaan Iisalmesta muiden terveyskeskusten potilastoimistoihin. Tilatarpeet kohdistuvat vastaanotto- ja varastointitiloihin sekä pakkausten käsittelyyn. 7..4. Laitoskuntoutus Oma laitoskuntoutus on akuuttihoidon yhteydessä tapahtuvaa kuntoutusta ja toimintakyvyn tukemista. Kuntoutuksella pyritään palauttamaan asiakkaiden itsenäistä suoriutumista, joka on edellytys kotiympäristöön palaamiselle. Laitoskuntoutus perustuu toimintamalleihin ja aktivoivaan ympäristöön sekä välineistöön. Tilatarpeet on huomioitu osastotoimintojen suunnitelmissa ja osin kuntoutuspalveluiden tilatarpeiden yhteydessä. Ostettu laitoskuntoutus on ulkopuolisten toimijoiden kautta toteutettua vaativaa tai erittäin vaativaa kuntoutusta, jossa kaikki toiminnot perustuvat asiakkaan toimintakykyyn sen tukemiseen. Toiminta perustuu lähinnä vastaanotoilla tapahtuvaan tarvearviointiin ja maksusitoumusten tekoon. Ei erityisiä tilatarpeita. 7..5. Kotikuntoutus ja sotainvaliidien kuntoutus Kotikuntoutus on asiakkaan toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista asiakkaiden kotiympäristössä. Kotikuntoutus on kuntoutushenkilöstön, kotihoidon sekä asiakkaan ja hänen lähipiirin yhteistoimintaa asiakkaan toimintakyvyn edistämiseksi. Tilatarve perustuu lähinnä kirjaamis- ja suunnittelutyöhön. Rintamaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutus on Valtinkonttorin ohjeistamaa ja rahoittamaa toimintaa, joka näkyy palveluissa lähinnä palvelutarpeen arviointina ja erilaisina viranomaisetuuksien päätöksen tekona. Ei erityisiä tilatarpeita. 7..6. Tulevaisuuden näkymät Tulevaisuuden näkymät: Kuntoutuksen toiminnoissa tulee painottumaan ryhmämuotoisuus ja tämä on huomioitu tilatarpeita määriteltäessä. Vastaanottotilojen tarve tulee oletettavasti säilymään entisellään. 7.2. Psykiatrinen kuntoutus ja uusi kuntoutuskeskus Lääkinnällinen kuntoutus ja psykiatrinen kuntoutus erityisesti ryhmätilojen osalta ovat toimineet pitkälti erillisinä johtuen erityisesti siitä, että Koljonvirralla sijaitsevat MT-osastot ovat 7 km:n päässä lääkinnällisen kuntoutuksen tiloista. Lisäksi MT-puolella on ollut oma tutkimus- ja kuntoutusyksikkö avopalveluna kampusalueella sijaitsevassa Monitoimitalossa, jonka omistaa Ylä-Savon sairaanhoidon tukisäätiö. Terveyskeskuksen puolella olevaa liikuntatilaa käytetään kuntoutuksessa lasten yksilöterapiaan sekä lastenryhmäterapiaan kerran kuukaudessa. Tilassa tulisi olla korkeutta vähintään kolme metriä. Aurinkokehrässä on kuntosali, joka on varustettu testamenttivaroin. Kuntosalia käyttävät talon asukkaat ja ympäröivä asutus. Tämän lisäksi kuntosali on kuntayhtymän työntekijöiden käytettävissä. Tällä hetkellä vuoroja on arkipäivisin yhteensä 2, mutta tila on käytettävissä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tila on matala, mutta valoisa. Kuntosali on perusteltua säilyttää, eteenkin kun Ilvola- säätiö on suunnittelemassa Brofeltin alueelle myös uutta palveluasumista. 7

3.4.207 Koljonvirralla on käytettävissä kuntosali sekä entinen ruokasali liikuntatilana. Lisäksi Koljonvirralla on useita työpajatiloja osastojen käyttöön. Erityisesti kuntosalitoiminta koetaan tärkeänä. Koljonvirran osastojen siirto kampusalueelle mahdollistaa toimintatapojen tarkastelun uudelta kannalta. Vaikka kuntoutuksen lähtökohta ja tavoite eroavat, kuntoutuksen tiloille asetetut vaatimukset ovat samanlaisia. Samassa yhteydessä voidaan huomioida myös eri potilasjärjestöjen kuntoutusta tukeva toiminta, jonka merkitys osana asiakkaan tukiverkkoa on merkittävä. Uuteen kuntoutuskeskukseen voidaan yhdistää kuntoutuksen tarvitsemat kokoontumis-, liikunta-, toimintaterapia- ja työpajatilat, jotka ovat kaikkien Ylä-Savon SOTE:n työalojen hyödynnettävissä, kuntoilutiloja voidaan käyttää myös TYKYtoimintaan. Keskeinen osa sisäkuntoutustilojen lisäksi on MT-osastoja varten ulko-oleskelutilat ja mahdollisuus ulkoliikuntaan. 7.2.. Psykiatrinen kuntoutus Psykiatrinen kuntoutus on tavoitteellista, ohjattua, psyykkisesti sairastuneen henkilön toimintakyvyn ylläpitämiseen, paranemiseen tai palautumiseen tähtäävää toimintaa. Kuntoutujan näkökulmasta mielenterveyskuntoutus on palveluprosessi, jossa yksilöllisen hoidon jälkeen tai jo hoidon aikana hänen psykososiaalista toimintakykyään ja subjektiivista hyvinvointiaan edistetään erilaisten tukitoimenpiteiden avulla. Myös fyysisen toimintakyvyn edistäminen tukee mielenterveyttä. Kuntoutujalle laaditaan yksilöllinen, moniammatillinen kuntoutumissuunnitelma, jota seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Kuntoutusta voidaan toteuttaa eri toimijoiden välisenä yhteistyönä liittäen yhteen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden tarjoamia palveluja. Kuntoutusta ei kuitenkaan voida ulkoistaa, vaan yksityinen taho ja kolmassektori täydentävät julkisen sektorin palveluja. Psykoterapia on tavallisin yksityisen sektorin tuottama palvelu, jota KELA tukee. Kolmassektori tuottaa erilaisia vertaistukipalveluja, joita voidaan toteuttaa osin yhteistyössä julkisen sektorin kanssa. Kuntoutus on prosessi, joka tapahtuu osittain samanaikaisesti hoidon aikana. Se tulee aloittaa mahdollisimman varhain ja joskus hoitoa ja kuntoutusta on vaikea erottaa toisistaan. Erityisesti skitsofreniapotilaat hyötyvät toiminnallisesta, konkreettisesta yhdessä tekemisestä enemmän kuin psykoterapeuttisista keinoista. Skitsofreniaan sairastuneiden käytännön elämän taidot ovat usein joko kokonaan oppimatta tai sairastumisvaiheen aikana kadonneet. Skitsofreniapotilaan oma sisäinen toiminnan ohjaus on puutteellinen ja tarvitaan lukemattomia toistoja, jotta arkitoiminnot alkavat sujua. Psykiatrinen kuntoutus on suurelta osaltaan ryhmätoimintoina tapahtuvaa ohjattua toimintaa. Ryhmätoimintoja tulee olla erilaisille potilasryhmille: vastasairastuneille, pitkään sairastaneille, eri-ikäisille, masennuspotilaille, skitsofreniapotilaille, ikääntyneille, jne. Ryhmissä on keskeistä myös vertaistuki. Kuntoutuksen tiloissa tapahtuu samanaikaisesti useita ryhmätoimintoja. Käynnissä voi olla toiminnallinen kädentaitoja vahvistava ryhmä, keskusteluryhmä, musiikkiryhmä, liikuntaryhmä. Injektioryhmä kokoontuu tällä hetkellä kaksi kertaa viikossa: toinen ryhmä on pitkään sairastaneille skitsofreniapotilaille, joilla on injektiolääkitys ja toinen nuorille, vastasairastuneille injektiolääkityspotilaille. Ryhmiin voi osallistua myös muita potilaita, jotka kokevat hyötyvänsä vertaistuesta. Mahdollisesti injektiolääkitysten lisääntyessä ryhmiä tulee toteuttaa useampiakin kuin kaksi viikossa. Injektioryhmä tarvitsee suuren kokoontumistilan ja sitä ohjaavat työntekijät injektioiden pistohuoneen, joka on välittömässä läheisyydessä ryhmätilaan nähden. Osa ryhmätoiminnoista on määräaikaisia tiheästi kokoontuvia ryhmiä, joissa voidaan tutkia työkykyä tai yhteisöhoidon menetelmin nopeuttaa kuntoutumista ja siten ehkäistä sairaalajaksoja. 8

Liikunta on oleellisen tärkeää kuntoutumisessa. Kuntosalia ja liikuntatilaa käyttävät ohjatusti osaston potilaat sekä avohoidon potilaat sovittuina ryhmäkäynteinä. Liikuntatilat ovat yhteiskäytössä myös muiden kuntayhtymän yksiköiden kanssa. Liikuntatilojen tulee olla samassa rakennuksessa osaston kanssa, koska potilaiden toiminta kuntoutuksen tiloissa edellyttää valvontaa ja osalla potilaista ei ole lupaa liikkua osaston ulkopuolella yksin. Rakennuksen ulkopuolelle potilasryhmän kanssa lähteminen sitoisi vähintään kaksi työntekijää, jolloin osastolle jäisi riittämätön määrä henkilöstöä. Kuntoutuksen ns. sininen huone on rentoutusta varten ja sinne sijoiteaan FA-tuoli, jota sekä avohoidon että osaston potilaat käyttävät työntekijän ohjauksessa. Kuntoutuksessa toimii ohjattu työpaja, jossa potilaat tekevät erilaisia askartelu- ja käsitöitä ym. virikkeellistä toimintaa koulutetun ohjaajan kanssa. Erityisesti osaston potilaille tämä on tärkeää toimintaa. Työpajatoimintaan voi osallistua niin avohoidon kuin osastonkin potilaita. Potilaille voidaan antaa myös yksilökuntoutusta. Tätä tarkoitusta varten kuntoutuksen tiloissa on mm. harjoituskeittiö. Potilaille voidaan opettaa jo osastohoidon aikana esim. ruokaostosten suunnittelua, ostosten tekoa ja ruuan valmistusta sekä muita arkielämän taitoja. Harjoituskeittiötä käytetään myös sekä osastolla olevien potilaiden että avohoitopotilaiden työ- ja toimintakyvyn arviointiin. Ruuanlaittoprosessin sujuvuus kertoo paljon henkilön keskittymiskyvystä ja toiminnan ohjauksen toimivuudesta. Kotikuntoutus on toimiva malli itsenäisesti asuvien potilaiden kuntoutuksessa. Kotikuntoutus toteutuu potilaan asumisympäristössä. Kotikuntoutus käyttää kuntoutuksen tiloja toimintansa ja päiväohjelmansa suunnitteluun ja potilastapaamisten kirjaamiseen. Kotikuntoutuksen työntekijät ohjaavat injektioryhmiä. Kolmassektori voi käyttää virka-ajan ulkopuolella kuntouksen vapaana olevia tiloja vertaistukiryhmien järjestämiseen. Tällöin potilaita voidaan ohjata vähitellen siirtymään käyttämään myös näitä toimintoja ja mahdollisesti vähentämään julkisen sektorin palvelun käyttöä ja samalla saamaan uutta sisältöä elämäänsä. Varhain käynnistyvän kuntoutuksen ja ryhmätoimintojen merkitys on lisääntymässä koko ajan. On tärkeää, että potilaan hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvat henkilöt tekevät tiivistä yhteistyötä, mikä parhaiten onnistuu, kun toimitilat ovat yhteiset. Kun työntekijät ovat samasta organisaatiosta, toteutuu kuntoutumisen suunnittelu, toteutus ja arviointi parhaiten, eikä päällekkäisyyksiä synny. 7.2... Psykiatrinen kotikuntoutus Psykiatrinen kotikuntoutus tapahtuu kuntoutujan omassa elinympäristössä. Kotikuntoutuksen avulla autetaan kuntoutujaa parempaan arkielämän hallintaan sekä edistetään oireidenhallintaa ja toimintakykyä. Toimintamuotoja ovat kotikäynnit ja tutustumiskäynnit esimerkiksi vertaistukikeskuksiin, auttaminen virasto- ja kauppa-asioinneissa, ohjaus ja neuvonta sekä tukipuhelut. Tällä toimintamuodolla vähennetään pitkäaikaiseen psykoosiin sairastuneen sairaalahoidon tarvetta. Kotikuntoutus tarvitsee henkilökunnalleen työhuonetilan, jossa on useampia työpisteitä sekä ison ryhmätilan injektiolääkepotilaiden ryhmätoimintaa varten -2 kertaa viikossa koko päiväksi virka-aikana. Ryhmätilan vieressä on oltava erillinen huone, joka soveltuu lääkeinjektioiden pistämiseen. Kotikuntoutuksen toimitilat voivat olla joko akuuttityöryhmän tai psykiatrisen kuntoutuksen yhteydessä. Aikuispsykiatrisella poliklinikalla on useita kuntouttavia ryhmätoimintoja, jotka tarvitsevat tilat. Depressiohoitajat pitävät säännöllisesti depressioryhmää, joka on keskusteluryhmä ja tila tarvitaan n. 8 potilaalle ja 2 vetäjälle. Tilassa tarvitaan atk-laitteisto ja data-heitin, white board sekä naulakot seinälle sekä terapiatuolit ja sohvapöytä sekä pöytätasoa tavaroille ja säilytyskaapisto. Tilan koko n.25m2. 9

Isompi ryhmätila päihderyhmiä ja toiminnallisia ryhmiä varten(50m2) vesipisteellä, riittävillä säilytyskalusteilla ja keittiövarustuksella, atk-ja tv-liitännät, dataheitin, white board. Keittiövarustus mahdollisia ruuanvalmistusryhmätoimintoja varten. Palvelee eri psykiatristen yksikköjen tarpeita. Ikäihmisten työryhmän toiminnallinen ryhmätila edellyttää esteetöntä liikkuvuutta, koska osa potilaista tulee rollaattorien kanssa. Lisäksi tärkeää on akustiikka, tilassa ei saisi kaikua, koska osalla on käytössään kuulolaitteita ja kaikuminen huoneessa häiritsee. Taideterapiatila n. 35m2, muunneltavia pöytiä ja kaapistot, atk-liitännät, säilytys kaapistoa, naulakot seinälle yhteiskäyttöön. Musiikkiterapiatila 25m2, akustiikka huomioiden. Atk-liitännät, tv liitännät, säilytystilaa välineistölle. Tila fysioakustiselle tuolille 20m2 hyvällä äänieristyksellä yhteiskäyttöön. Kuntoutusyksikkö tarvitsee omaa tilaa n.20m2. Tähän sisältyy viisi työhuonetta, taukotila, olohuonemainen yhteisön ryhmätila. Muutoin pystyvät hyödyntämään yhteisiä ryhmätiloja. Sosiaaliset tilat suunniteltava ko. henkilöstölle lisäksi. 20

Kuntoutusosaston tilaohjelma Lääkinnällinen ja MT-kuntoutus TARVE kpl m2 yht tarkennus Selite 4 4 toimisto esimiestila 8 8 44 vastaanottotilat asiakastilat, huonekorkeus 2,5-3m. Lisäksi yhdessä huoneessa tulee olla tehostettu ilmanvaihto toiminnallisista syistä 8 8 odotusaula 2 3 6 asiakas-wc-t 4,5 4,5 inva-wc 3 3 hlökunta-wc 2 2 taukotila 2 8 6 apuvälinevarasto terapiatarvikkeet, apuvälineet 20 20 kirjaamistila avotoimisto, hiljainen piste (kotikuntoutus ja osastofysioterapia) 8 5 90 liikennetilat laskennallinen MT-kuntoutus työhuone MT-työpajavastaava 3 8 54 vastaanottohuone psykiatrisen kuntoutuksen vastaanottotilat 50 50 kuntosali kaksi ryhmää yhtä aikaa 50 50 liikuntatila vähimmäiskorkeus 3m 5 5 varasto 2 0 20 pukeutumistila huomioitava avustettavuus 4 4 rentoutushuone ns. sininen huone, äänieristetty, valot 00 00 työpaja askartelu- ja työpajatilaa, jaettavissa pienempiin injektiotila sänky ja lääkekaappi 2 4,5 9 Inva WC 4 4 harjoituskeittiö kokoontumistilan yhteyteen 5 5 siivous yhteinen 3 33 liikennetilat huomioitu, että kuljetaan läpi tilojen Yhteensä 720,5 huom! Kuntoutustilat erikseen, yhteiset mt:n kanssa sekä vuodeosastojen yhteydessä 2

8. LEIKKAUSTOIMINNOT 8.. Leikkaustoiminta Leikkausosasto on toiminnassa viisi-kuusi (5-6) päivää viikossa, kymmenen (0) tuntia/ päivä. Toimenpiteisiin tulevat potilaat kutsutaan porrastetusti leikkausosastolle, jossa heidät haastatellaan ja tutkitaan. Potilaat siirtyvät odotustilasta leikkaussaliin ja toimenpiteen jälkeen heräämöön. Jos potilas kotiutuu samana päivänä (Herko-potilas), hän siirtyy odotustilaan odottamaan kotiutusta. Jos potilas jää osastolle (Leiko-potilas) yöksi, hänet siirretään voinnin salliessa heräämöstä sängyllä osastolle. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän tavoitteena on leikkaustoiminnan ylläpitäminen niissä toiminnoissa, jotka voidaan tuottaa kustannustehokkaasti omana toimintana. Leikkaustoimintaa kehitetään perustamalla leikkausosaston yhteyteen LEIKO-yksikkö, jota varten tarvitaan tilamuutoksia leikkausosastolla. Osastolle tarvitaan lisäksi asianmukaiset asiakkaiden pukeutumis- ja hygieniatilat. Toimintojen yhtenäistyessä tarvitaan lisää haastattelu- ja tutkimustiloja. Varastotilojen määrää voidaan vähentää hieman. Tilatehokkuuteen vaikuttaa oleellisesti myös leikkaussalien määrä, mikä uudistilavaihtoehdossa on vähennetty kahteen (2). Tilatehokkuuden ansiosta ja leikkaussalien vähentämisestä johtuen uusi leikkausosasto olisi n. 70 % nykyistä pienempi huoneohjelmaltaan. Lopullinen tilaratkaisu on riippuvainen siitä, peruskorjataanko nykyiset päiväkirurgian tilat ja säilytetään 2000 -luvulla peruskorjattu leikkausosasto, vai uudistetaanko kaikki tilat? ESIMERKKI TOIMENPIDEAIKKOJA ajalla..- 3.5.206 03 22 saliaika, jos valmistelu ja seuranta salissa työpäivää KPL AIKA VALMIS- TELU SEU- RANTA VÄLI- SIIVOUS min Olkapää 54min 40min 0min 30min 34 4,3 Lonkkaproteesi sementitön 85min-04 30 min 30min 34 39,03 Polviproteesi 47 80min 45min 8min 40min 73 78,94 Polven tähystys + tp 6 75min 5min 90 5,24 Kaihileikkaus 356 30min 0min 2min 5min 55 90,0 Canalis carpi 27 20min 5min 5min 5min 9 23,85 Ihomuutoksen poisto 36 40min 30min 6min 5min 9 3,8 Tyrät 63 50-70min 5min 85 5,99 Sappi 24 80min 35min 0min 5min 40 32,62 Eturauhasen höyläys 4 60min 25min 6min 30min 2 6,45 Rintojen pienennys 7 40min 35min 0min 5min 90 2,9 Nielurisat 6 20min 5min 0min 0min 55 32,57 Laskeumat,kohtu 46 70min 30min 0min 5min 25 55,83 Virtsarakon tähystys 9 20min 25min 5min 5min 65,99 Kitarisat, putkitus 58 25min 5min 40 22,52

MUUT 240 75 min 5min 90 209,7 tunteina 045 3,83 Valmisteluaika = potilas on salissa, mutta salia valmistellaan Seuranta-aika = potilas on salissa ennen siirtoa heräämöön, tartuntavaarallinen potilas voi olla koko heräämönvaiheenkin salissa, tuolloin myös siivousaika pidempi Teoreettisesti toimenpiteet voidaan hoitaa kahdella (2) salilla. Kuitenkin otanta edustaa muutaman kuukauden ajanjaksoa ja tehtävien toimenpiteiden päiväkohtainen määrä ja laatu vaihtelevat suuresti. Kaarisairaalassa on toteutettu valmistelusaliratkaisu (induktiosali), mutta käytännössä valmistelut tehdään pääsääntöisesti leikkaussaleissa. Trendi on siirtää perinteisesti leikkaussaleissa tehtäviä toimenpiteitä poliklinikoilla tehtäviksi. Tämä voi kuitenkin hajauttaa leikkaustoimintaan liittyvää erityisosaamista. Toiminnallisen suunnitelman lähtökohta on keskittää toimenpiteet leikkausyksikköön, jolloin potilasturvallisuus muun muassa hygieniatason kannalta on tehokkaammin hallittavissa. Lyhytkestoiset polikliiniset toimenpiteet voidaan suunnitella siten, että ne suoritetaan hyödyntäen potilaiden valmisteluaikaa, jolloin potilaiden hoitoprosessit limittyvät. Tätä on voitu hyödyntää jo nyt, kun saleja on kuusi (6). Tällä hetkellä heräämöpaikkojen tarve vaihtelee kuuden-yhdeksän (6-9) paikan välillä. Toimenpidettä tai kotimatkaa odottavia asiakkaita, jotka eivät ole heräämössä, on keskimäärin kolme-neljä (3-4). Odotus- ja heräämätilat mitoitetaan 6+6+ paikkaisesti siten, että yksi paikka on eristys- /lapsipotilaan tarkkailupaikka. Leikkausosaston tilaohjelmaan vaikuttaa, voidaanko potilaiden haastatteluihin käyttää yhteiskäyttöisiä vastaanottotiloja, vai tuleeko ne olla omana. Tilaohjelmaan on nyt varattu leikkausosaston omat haastattelutilat. 8.2. Leikkaustoimintojen tilaohjelma Tila LKM HY- M2 YHTEENSÄ hy-m2 Leikkaustoiminta 339 mitoitusperuste: 3 leikkaussalia, heräämö/leikotila 0-2 paikkaa leikkaussali 2 45 90 heräämö/odotustila 60 60 sisältää valvomopisteen odotustila 2 2 24 haastattelu/tutkimustila 2 5 30 voi toimia myös lasten odotustilana kanslia 6 6 toimisto 3 8 24 esimies, lääkäri, sanelu tms. pukuhuone 2 4 8 asiakkaiden pukutila M/N asiakas-wc 2 4,5 9 invamitoitettu hk wc 2 2 streriilivarasto 2 2 23

hoitotarvikevarasto 2 2 yleisvarastot 3 4 2 siivous, lääkehuone, yleisvarasto laitetila 2 2 osastokeittiö 8 8 odotustilan yhteydessä huuhteluhuone 2 2 valmistelutila/henkilökunta 8 8 käsienpesu, vaatteet Yhteensä 339 9. VÄLINEHUOLTO (Sisko Kostiainen, Eija Jestola) Ylä-Savon SOTE:ssa välinehuoltoa tehdään Iisalmessa, Kiuruvedellä ja Sonkajärvellä. Välinehuolto toimittaa puhtaita, desinfioituja ja steriilejä instrumentteja kuntayhtymän eri toimipisteiden tarpeisiin. Välineiden esipesua tehdään tarvittaessa eri toimipisteissä. Tähystinlaitteet huolletaan kokonaisuudessaan gastroenterologian poliklinikalla. Tällä hetkellä välinehuollon käytössä on 268 h-m2. HY- Tila LKM M2 YHTEENSÄ hy-m2 välinehuolto 8 mitoitusperuste: nykyiset tilat )vastaanotto 2 2 lajittelu, pesukoneiden likainen puoli 2)puhdistustila 40 40 pesukoneet, käsinpesu, UÄ-pesu, vaunupesu 3)vedenpehmitin ja höyrysulku 2 2 likaisen ja puhtaan välillä 4)tarkistus ja pakkaus 40 40 5)sterilointi 40 40 pesukoneiden ja steriloiden välissä, tarkistus, pakkaus, sterilointi autoklaavien toinen puoli, leikkausosaston välineet, instrumenttivaunujen varustelu jne 6)lähetys 5 5 7)varastotilat 2 2 pesuaineet jne 8)erilliset siivoustilat 2 3 6 puhtaalle ja likaiselle omat 9)sulkutilat 2 2 4 pesuhuone - pakkaus ja pakkaussteriili Varasto 9 9 likaisten varasto Liikennetilat 2 60 Yhteensä 250 Kommentit: 24

3.4.207. Vastaanotto= likaisen tavaran tuonti välinehuoltoon. Kuljetuskärry sopii tilaan josta työntekijä sen ottaa käsiteltäväksi. Pelkkä huonetila, ei kaapistoja tms. 2. Puhdistustila= ns. likainen puoli, tavara siirtyy tähän vastaanottotilasta. Uusien tilojen myötä, hyvin järjesteltynä ja organisoituna riittää nykyistä pienempi tila. Esim. isompi pöytä tavaran käsittelyyn, ei monta erillistä pöytää. Tässä yhteydessä huomioitava se, miten leikkaussalin tavarat tulevat jatkossa käsittelyyn? Nyt hissi, onko jatkossa esim. kuljetuskärry? 3. Vedenpehmentimen tarvitsema tila sekä höyrysulut. Löytyvät nykyisessä tilassa vaunupesun takatilasta. 4. Tarkistus ja pakkaus 5. Sterilointi 6. Tästä tilasta tavarat lähtevät yksiköihin. Tästä tilasta on oltava läpiantokaappi tilaan, josta tavara lähtee puhtaana yksiköihin. Puhtaan tavaran hakutilassa on oltava tilaa muutamalle kuljetusvaunulle. 7. Varastotilat. 8. Erilliset siivoustilat puhtaalle ja likaiselle tarvitaan 9. Sulkutilat tarvitaan kaksi (2) kappaletta. Toinen on likaisen ja puhtaan välissä ja toinen tila on steriloinnin ja lähetyksen välissä 0. HOITO- JA HOIVAPALVELUT 0.. Asumispalvelut Asumispalvelut on tarkoitettu ensisijaisesti ikäihmisille, jotka tarvitsevat hoivaa ja huolenpitoa vuorokauden kaikkina aikoina, silloin kun omassa kodissa asuminen ei ole enää mahdollista kotiin annettavien palveluiden tukemana. Asumispalveluiden tehtävänä on tukea asiakkaan omatoimisuutta ja toimintakykyä sekä antaa turvallinen asumisympäristö ja tarvittava hoiva ja huolenpito. Asumispalveluiden toimipiste sijaitsee tällä hetkellä Ylä-Savo talolla. Toiminta tarvitsee väistötilat, jotka alustavasti on suunniteltu Veljeskodin tiloihin. Asumispalveluiden tulevaisuuden mahdolliset järjestelyt eivät sisälly tähän hankkeeseen. Asumispalveluiden hallinnon tilantarve TARVE kpl m2 yht tarkennus 24 hallinnon toimistot 5 liikennetilat 39.0 Yhteensä 3 3 8 5 0... Palvelukeskukset Ylä-Savon SOTE:n alueella omaa palvelusasumista tarjoaa Iisalmessa palvelukeskus Kirkonsalmi, Kangaslammin pienkotikeskus, Onnimanni ja 2/207 valmistunut Aurinkokartanon palvelukeskus. Laitoshoidon pitkäaikaispaikkojen purku on muuttanut palvelukeskusten toimintakuvaa, mutta tilaratkaisumuutoksia on tarvittu vähän. Palvelutaloissa on tarvetta lisätä omatoimisuutta lisääviä aputukivälineitä sekä parantaa tilojen turvallisuutta ja valvottavuutta. Myös ergonomian parantaminen apuvälineiden kehittyessä on tarpeen. Muutokset eivät kuitenkaan edellytä merkittäviä investointeja. 0... Palvelukeskus Kirkonsalmi Palvelukeskus Kirkonsalmen mittava peruskorjaus valmistui vuonna 200. Palvelukeskus Kirkonsalmea on totuttu kutsumaan rakennuksen muodon mukaisesti "Aurinkokelloksi", jossa on vanhusten 25

3.4.207 sosiaalihuoltolain mukaista pitkäaikaislaitoshoitoa 69 paikkaa ja tehostettua palveluasumista 9 paikkaa. Tulevina vuosina laitoshoidon paikkoja tullaan muuttamaan tehostetun palveluasumisen paikoiksi, mikä mahdollistaa vanhusten yksityisyyden ja kodinomaisuuden asumisessa. 0...2. Kangaslammin pienkotikeskus Palvelukeskus Kangaslammen peruskorjaus on valmistunut vuonna 2004. Kangaslammella on vanhusten tehostettua palveluasumista 30 paikkaa sekä omaishoitoa ja kotihoitoa tukevia lyhytaikaishoitopaikkoja 3 paikkaa. Tulevina vuosina Palvelukeskuksen käyttötarkoitus pysyy samana. Palvelukeskuksen toiminnallisia muutostarpeita ovat palvelukeskuksen pienet WC tilat joissakin asiakashuoneissa sekä kahden solun (Kievari ja Tupa) kapeat ovet, joiden suurentaminen mahdollistaisi paremman ergonomian ja apuvälineiden käytön. Pikaisesti on uusittava myös hälytys- ja hoitajakutsujärjestelmä. 0...3. Onnimanni Palvelukeskus Onnimannissa on 9 tehostetun palveluasumisien paikkaa muistisairaille. Äärellä on Onnimannin asunto-osa, johon sijoittuu 3-5 tavallisen palveluasumisien paikkaa.palvelukeskus Onnimannissa ja asunto-osassa työskentelee yhteinen henkilöstö. Tulevina vuosina Palvelukeskus Onnimannin tilat voivat nykyisen vaihtoehdon lisäksi tarjota mahdollisuuden vanhusten ryhmäasumiseen, perhehoitoon, vanhusten vuokra-asumiseen. (Tarja Huttunen) 0...4. Aurinkokartano Helmikuussa 207 on valmistunut Aurinkokartanon palvelutalo. Aurinkokartanon toimintoja on aikaisemmin operoinut Ilvolasäätiö ja toimipisteenä on ollut Ilvolanpirtti. 0.2. Kotihoito Ylä-Savon SOTE:n Iisalmen kotihoidolle on varattu tilat väistötilat Vetreasta. Kotihoidolla on Iisalmessa 8 tiimiä sekä lisäksi kotihoidon päällikkö, toimistosihteeri kotihoidon kolmen esimiehen ja työnjakajien työtilat. Tulossa on lisäksi määräaikainen kehittäjä. Kotihoidon henkilöstön työkuvaan sisältyy kotikäyntien lisäksi toimistotyötä (välillistä työtä), joka painottuu työvuoron loppupuolelle. Toimistotyöhön sisältyy kirjaamistyön lisäksi vuoronvaihdoissa tehtävät yhteispalaverit. Hilkka-toiminnanohjausjärjestelmä on vähentänyt tiimihuoneessa tehtävää päätetyötä, mutta toimistotyöhön tarvitaan kuitenkin tilaa. Kotihoito toimii 24/7. Lääkäripalvelut on yksityistetty ja toiminta 24/7 (säännöllinen kotihoito). Kotihoidossa hyödynnetään hyvinvointi teknologiaa ja edetään kohti digitalisaatiota mm. virtuaalihoiva. Vaatehuolto toteutetaan keskitetysti jatkossa. Maisa tilaaja on keskitetty seudullisesti, toimii työnjaon ohessa. Kotihoito tarvitsee kotihoidon autoille pysäköintipaikat 24/7. Omat autot voidaan pysäköidä pidemmän matkan päähän. Kotihoidon ja kotihoidon hallinnon tilantarve TARVE kpl m2 8 9 yht 22 tarkennus 88 tsto + (hallinto + esimiehet) 98 tiimihuone, 8h neuv. + 4 atk-.pistettä 26

5 5 kopiotila 0 0 päätearkisto 30 30 taukotila 7,5 7,5 taukotilan keittiö 3 3,5 0,5 hlökunta-wc 4,5 4,5 asiakas-wc (inva) 70 70 henkilöstötilat (pukuk+s+wc) miehet / naiset 8 8 lääkehoitohuone + hoitotarvikkeet 27 5 35 liikennetilat 566,5 Yhteensä 0.3. Ohjuri Iisalmen asiakasohjaus ja keskitetty seudullinen matalan kynnyksen neuvontapiste asiakasneuvonta Ohjuri on 30.2.206 muuttanut Ilvola-Säätiön tiloihin Riistakatu 2 A (Ilvolanpirtti). Tavoitteena ollut keskeinen sijainti kampus alueella tai sen läheisyydessä hyvällä saavutettavuudella sekä esteettömyydellä on saavutettu. Asiakasohjaukseen ja - neuvontaan on koottu moniammatillinen osaaminen, jolloin asiakkaalle riittää yksi yhteydenotto tarjolla olevan palveluvalikoiman saavuttamiseksi. Maakunnallinen toimintamalli palveluohjaukseen on valmistelussa. Palveluohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin merkitys lähipalveluna tulee korostumaan. Digitalisaatio muuttaa palveluohjausta ja neuvontaa sähköiseen muotoon ja tukee asiakkaiden itsenäistä tiedonhakua. Puhelinneuvontaa ja ohjausta voidaan tehdä suuremmalla alueella kuin Ylä-Savo. Omais- ja perhehoidon keskukset maakunnallisena toimintamallina (koskee kaikenikäisiä) voi vaikuttaa omaishoidon palveluohjaajien työhön ja työpisteen sijaintiin. TARVE kpl m2 yht tarkennus 7 8 56 perustoimisto h 2 2 neuvotteluhuone 0 0 taukotila 2 3,5 7 wc-tilat 5 55 liikennetilat 40 Yhteensä 27

. Hyvinvointipalvelut.. Perhekeskus Perheneuvola: Perheneuvola palvelee lapsiperheitä ajanvaraus periaatteella. Vastaanotolla voi olla yksittäinen lapsi, koko perhe tai suurempi verkosto joka käsittää perheen lisäksi esim. päivähoidon henkilökuntaa, koulun opettajia, sosiaalitoimen henkilöstöä jne. Palveluun kuuluu myös erilaiset ryhmämuotoiset palvelut. Toimimme pääsääntöisesti virka-aikana. Koulutiimi: Koulutiimi työskentelee lähellä oppilaan arkea, joten myös toimitilat tulee olla välittömässä koulun läheisyydessä, mielellään samassa rakennuksessa oppilaiden kanssa. Työntekijät tapaavat oppilaita vastaanotolla omassa työhuoneessa, mutta toimivat myös kouluilla luokkatilanteissa. Kirjaaminen tapahtuu omassa työhuoneessa. Koulutiimi tarvitsee myös oman ryhmätilan, jossa voi järjestää toimintaa suuremmille ryhmille. Koulutiimi tarvitsee myös oman neuvottelutilan omille tiimeille sekä verkostotapaamisille. Koulutiimiin kuuluu kaksi (vuoden 206 talousarviossa esitetty 3) koulupsykologia ja lisäksi koulukuraattoreita on peruskoulujen puolella 3 ja toisella asteella,5. Peruskoulukuraattoreista kaksi toimii Iisalmessa. Perhekeskuksen koulutiimi toimii tällä hetkellä kirkkoaukion koulukampuksella Lumakeskus Majakan tiloissa. Lumakeskus-Majakan tiloja on suunniteltu myös koulutoimen käyttöön, jolloin on selvitettävä, löytyykö koulutiimille vastaavia toimitiloja muualta koulukampusalueelta. Terveydenhuoltolain 6 :n perusteella kunnan tulee järjestää koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle tilat. Perhetyöntekijöiden kirjaamistila sijoitetaan kampusalueelle, sijoituspaikka on riippuvainen valitusta toteutusvaihtoehdosta. Perheohjaajat: Perheohjaajat työskentelevät asiakkaiden kotona. Ohjaajat tarvitsevat yhden työtilan kirjaamista varten sekä sosiaaliset tilat. Perheohjaajat vetävät myös ryhmiä, joten tarvitsevat myös ryhmätilaa. Ennaltaehkäisevä lastensuojelu: perheneuvola tekee tiivistä yhteistyötä ennaltaehkäisevän lastensuojelun kanssa, joten toivoisi, että jatkossa he työskentelisivät välittömässä läheisyydessä perheneuvolan ja perheohjaajien kanssa. Tällä hetkellä ennaltaehkäisevä lastensuojelu on sosiaalikeskuksessa. Perheapu: Perheapu on perhekeskuksen palvelunohjaus, jossa kartoitetaan perheen tarvitsema palvelu ja ohjataan perhe palvelun piiriin. Perheavun työntekijä tarvitsee työtilan, jossa ottaa puhelut vastaan sekä kirjaa. Perhekeskus on suunniteltu sijoitettavaksi samaan tilakokonaisuuteen mielenterveyspuolen avovastaanottojen kanssa, vaikkakin perhekeskus tekee yhteistyötä myös sosiaalipalveluiden kanssa. Perhekeskus käyttää yhteisiä sihteeripalveluilta mielenterveyspuolen kanssa. (Helena Lindman) 28

2. Sosiaalitoimi 2.. Sosiaalipalvelut Iisalmen sosiaalikeskuksessa toimii seudullisena palveluina sosiaalityön seudullinen palveluohjaus sisältäen Kela-yhteydet, perheoikeudelliset palvelut (lastenvalvojan tehtävät, lapsen huolto- ja tapaamisoikeustehtävät), sijaishuollon ohjaus (lastensuojelun sijoitusprosessin ohjausta ja koordinointia, perhehoitajien ohjaus ja rekrytointi, koulutus), mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden järjestäminen, vammaispalveluiden sosiaalityö ja palveluohjaus, vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun palveluohjaus ja avustajatoiminta, sosiaalityön hallinto (esimiehet ja toimistosihteerit), Työvoiman Palvelukeskus. Lisäksi keskuksessa on Iisalmen lähipalveluiden perhesosiaalityö, lastensuojelu ja aikuissosiaalityö. Iisalmen sosiaalikeskus on tällä hetkellä toimiva kokonaisuus. Tulevaisuuden palvelujen järjestelyssä sotekeskus on tavoiteltava tila, jossa kaikki Iisalmen sosiaalikeskuksen toiminnot ovat samassa toimitilassa perhekeskus- ja terveyspalveluiden kanssa. Sosiaalityössä oleva perhe- ja lastensuojelu, perheoikeudelliset palvelut tulee nähdä samassa toimitilassa perhekeskuksen (neuvolat, koulusosiaalityö, perhetyö, perheneuvola). Tämä kaikki vahvistaa ennalta ehkäisevää työtä ja varhaista tukea perheille ja lapsille. Malli tuo palvelut asiakkaalle, perheille samalta luukulta matalan kynnyksen periaatteella. Päällekkäiset asiakkuudet vähenet ja resurssit ovat tehokkaassa käytössä. Aikuissosiaalityö on tarkoituksenmukaista sijoittaa lähelle niitä terveydenhuollon palveluita, joissa on paljon yhteisiä asiakkaita, kuten mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä perusterveydenhuollon päivystys ja vastaanottotoiminta. Edut ovat asiakkaan näkökulmasta ja organisaation kannalta samat kuin perheiden osalta. Iisalmen sosiaalikeskus ja Työvoiman palvelukeskus muuttavat 5.3.207 väistötiloihin Poliisitalolle, osoitteeseen Virrankatu 2. Vuokrasopimus päättyy aikaisintaan 28.2.2020. Väistötiloissa on myös kuntayhtymän TYP:n työntekijä aikuissosiaalityön kanssa vierekkäisissä tiimitiloissa Ritva Pääkkönen 2.2. Lastenkoti Taskukello Taskukellon lastenkoti toimii Kirkonsalmella, palvelukeskuksen läheisyydessä. Tilat on remontoitu 20, mutta vuonna 207 arvioidaan sisäilmatutkimuksien käynnistämistä oireilun vuoksi. Lain mukaiset vaatimukset mm. wc-tilojen ja makuuhuoneiden osalta täyttyvät. Yhden lastenkotiosaston koko on 7 lasta, eli vaikka siitä voidaan tilapäisesti poiketa ja siihen tarkoitukseen (ja yövieraita, sosiaalipäivystystä varten) myös 8:s makuuhuone on olemassa, lastenkodin yhden osaston paikkamäärää ei voida kasvattaa, esim 8 tai yhdeksään, vaikka täällä siihen tiloja olisi. Vaan paikkaluvun kasvutilanteessa tilat pitäisi osastoida esim. kahteen päätyyn tai kahteen kerrokseen max. 7+7 paikkaluvuin, mutta toista osastoa ei voida kellaritiloihin rakentaa eikä vajaakokoisia osastoja eri päätyihin esim. 5 + 4 kokoisia kannata remontoida koska henkilökunta pitää osastoilla olla erikseen, eli mieluiten max määrä lapsia aina yhdelle osastolle. Alakerran harraste-, sosiaali-, varasto- ja saunatilat ovat tarkoituksenmukaisia. Tilaahan siellä on runsaasti, vaikeasti hyödynnettävissä esim. SOTE:n muihin toimintoihin. Sosiaalityössä ei ole erillistä suunnitelmaa yksikön kasvulle tai suuntautumiselle, voidaan todeta, että tilat ovat nykyvaatimusten mukaiset. Yksikön käyttöaste ei voi tästä enää nousta. Iisalmen kaupunki on kaavoittanut tämän tontin erilleen vanhainkodin tontista ja samalla tontille määriteltiin 29

lisärakennusoikeutta 2000 neliöön saakka (nykyään 450 neliötä), joka mahdollistaisi tulevaisuudessa lisärakentamisen jos ja kun lastenkotitoiminnalle tulee lisätilan tarvetta. PoSoTe-uudistuksessa lastenkodin toiminta voi tulla yhtiöitettäväksi 208, mutta se ei vaikuta palvelun tuottamiseen. Nämä tilat eivät sisälly hankevaiheisiin 2 ja 3. 2.3. Vammaispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vammaissosiaalityön palveluita järjestää sosiaalityön palveluihin kuuluva vammaispalvelujen sosiaalityön ja palveluohjauksen tiimi. Tiimissä työskentelee kolme sosiaalityöntekijää ja kolme palveluohjaajaa. Tiimin toimipiste sijaitsee Iisalmen sosiaalikeskuksessa. Lisäksi vammaispalveluissa on henkilökohtaisen avun järjestäminen työntekijöinä yksi palveluohjaaja ja 8-0 avustajaa. Henkilökohtaisen avun palvelut voivat myös tulla yhtiöittämisen piiriin 202 Posote-valmistelussa. Ylä-Savon Soten kehitysvammaisten päivätoimintakeskus Purjelle valmistuu uusi toimitila alkukesästä 207. 2.4. TYP- työvoiman palvelukeskus TYP-palvelu on TE-keskuksen ja Ylä-Savon SOTE:n yhteispalvelupiste, joka toimii yhteistyössä myös sosiaalityön, terveydenhuollon ja Kelan kanssa. TYP tarjoaa moniammatillista palvelua työllistymisen edistämiseen. Palvelua tarjotaan ensisijaisesti pitkään työttömänä olleille henkilöille ja henkilöille, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä. Palvelu on tarkoitettu myös alle 30-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat henkilökohtaista tukea koulutus- ja työllistymissuunnitelmien pohdinnassa ja toteutuksessa. SOSPA tilantarpeet TARVE 290 sosiaalityön hallinto kpl m2 yht tarkennus 5 8 90 esimiestyö ja neuvottelu +5 hlö 20 20 3 tstosihteeriä, tiimitila 225 aikuissosiaalityö 4 4 56 asiakastyö +2 2202 perhepalveluiden sosiaalityö 32 32 monityötila, 3 työntekijää 4 44 asiakastyö +4, lastensuojelu, perhesosiaali, perheoikeus 2292 sijaishuolto 4 4 asiakastyö +2 2207 seudullinen sosiaalityön palveluohjaus/kela yhteys 20 20 asiakasneuvontapisto, puhelinpalvelu, palveluohjaus 2 hlö 2004 vammaispalvelut/sosiaalityö ja palveluohjaus 2 6 2 hiljaisen työn pisteet 30

24 24 monityötila, 6 työntekijää 2275 Työvoiman palvelukeskus/soten työntekijät 6 6 monityötila, 4 sotelaista 2 22 asiakaspalvelu 5 55 työhuone, 5TE_TSTO 2290 perheoikeudelliset palvelut 2 8 36 asiakastyö +4 yhteispalvelutilat päätearkisto 6 3 8 hlökunta WC 30 30 taukotila + kk/kahvi, ruokatila 24 24 kokoushuone 0-25 hlö 5 h/vko 2 8 6 asiakirja-arkisto ja toim.tarv.varasto 4 4 kopiotila 2 8 36 odotustila 2 4,5 9 asiakas-wc, toinen inva 49 5 225 liikennetilat 803 Yhteensä 2.5. MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT 2.5.. Valtakunnallinen suuntaus ja järjestämissuunnitelma Voimassa olevan Paras-lain mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio eli palvelujen yhtenäistäminen on edellyttänyt perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota. Nyt valmisteilla oleva Sote-uudistus edellyttää myös tätä integraatiota. Lisäksi valtakunnallisten mielenterveyspalvelujen suositusten mukaisesti psykiatrisen sairaalahoidon tulee olla somaattisen hoidon läheisyydessä ja päivystävän psykiatrisen sairaalan toiminta muun päivystyksen yhteydessä. 2.5.2. Nykytilanne Mielenterveys- ja päihdeosasto siirtyy Kampushankkeen ensimmäisessä vaiheessa Koljonvirralta sairaalan tiloihin. Palveluiden saatavuus paranee näin olennaisesti. 2.5.3. Tavoite Valtakunnallisten suositusten mukaisesti psykiatrisen osastotoiminnan tulee siis sijaita somaattisen sairaanhoidon ja muun peruspalvelutoiminnan yhteydessä. Usein psykiatrinen asiakas on myös somaattisen sairaanhoidon palvelun piirissä sekä sosiaalihuollon palvelujen piirissä. Asiakkaan kannalta palvelun saatavuus ja laatu paranevat oleellisesti, kun palvelut sijaitsevat toistensa läheisyydessä. Psykiatrisen osastotoiminnan sekä selviämisaseman sijaitseminen muiden palveluiden yhteydessä tiivistää yhteistyötä esimerkiksi somatiikan päivystyksen kanssa, jolloin yhteistyö, konsultointi ja avunanto helpottuvat huomattavasti. 3

Tilaratkaisuissa on selvitetty eri vaihtoehdot psykiatrisen osastotoiminnan sijoittamiselle nykyisiin Soten käytössä oleviin tiloihin tai mahdollisesti uudisrakennukseen. Lähtökohtana on ollut tilojen tehokas käyttö ja hajallaan olevien toimintojen kokoaminen yhteen. Tämä parantaa sekä toiminnan tehokkuutta että asiakkaan näkökulmasta palvelujen saatavuutta ja laatua. 2.5.4. Moduuliajattelu Mielenterveys- ja päihdeosaston potilaspaikkamäärä säilyy vuoden 205 tasolla yhteensä 26 sairaansijassa. Tilojen tulee mahdollistaa venymisvara, jotta tarvittaessa moduuleihin voidaan sijoittaa enemmän potilaita. Psykiatrisille sairauksille on ominaista sairaalahoidon tarpeen vaihtelu toimivasta avohoidosta riippumatta, josta syystä potilasmäärien vaihtelu osastolla on huomattavaa ja ennustamatonta. Osasto jakautuu kolmeen hoitomoduuliin: akuuttipsykiatrinen hoitomoduuli, psykoosien hoitomoduuli ja riippuvuuksien hoitomoduuli. Lisäksi osaston yhteydessä toimii selviämisasema. Moduuliajattelun tavoitteena on erilaisten potilasryhmien erilaisten tarpeiden huomioiminen ja vertaistuen mahdollistaminen. Etenkin päihdepotilaat kokevat vaikeaksi olla hoidossa psykoottisten mielenterveyspotilaiden kanssa samalla osastolla ja jättävät mieluummin hakeutumatta hoitoon. Akuuttipsykiatrinen hoitomoduuli ja psykoosien hoitomoduuli muodostavat psykiatrisen osastohoitokokonaisuuden, jossa hoidetaan potilaita, joilla on pitkäaikainen psykoottinen sairaus, mielialahäiriö, syömishäiriö tai elämäntilannekriisi. Osa osastopaikoista on ns. matalankynnyksen paikkoja, joille potilaat voivat tulla ilman lähetettä lyhyelle, yhden - muutaman vuorokauden pituiselle hoitojaksolle. Psykiatristen moduulien yhteydessä on eristys- ja vierihoitoyksikkö, jossa voidaan hoitaa psykiatrista tehohoitoa tarvitsevia potilaita. Potilaspaikkoja on näissä kahdessa moduulissa yhteensä 8, mutta tarvittaessa moduuleihin on voitava sijoittaa 22 potilasta. Riippuvuuksien hoitomoduuli on 8 sairaansijan yksikkö, johon on tarvittaessa mahduttava 0 potilasta. Moduulissa hoidetaan potilaita, joilla on alkoholi-, huumausaine-, lääke- tai esimerkiksi peliriippuvuus sekä kaksoisdiagnoosipotilaita. Moduulissa toteutetaan lisäksi opioidiriippuvaisten potilaiden korvaushoitoa. Potilashuoneet on suunniteltu pääosin yhden hengen huoneiksi, joka on valtakunnallinen suositus. Yhden hengen huoneilla taataan potilaille yksityisen suoja ja voidaan ehkäistä pakkotoimenpiteiden tarvetta kuten eristämistä muista potilaista. Lisäksi infektioiden leviäminen on vähäisempää yhden hengen huoneissa. Yhden hengen huoneita on mahdollista muuntaa kahden hengen huoneiksi, jos potilaspaikkoja tarvitaan lisää. (Pia Kumpulainen, Marja Kesti) 2.5.5. Terveyskampus, vaihe Terveyskampushankkeen. vaiheessa Akuutti ja psykoosiosastot, riippuvaisuusosasto, selviämisasema, lasten, nuorten, akuuttipalvelut, aikuispalvelut sekä perhekeskus saavat uudet tilat Iisalmen sairaalan A- osalle. 32

3.4.207 2.6. MT-osastopalvelut 2.6... Ulkoilualueet MT-osastotoimintaa tukeman tarvitaan ulkoilualue. Ulkoalueet eivät ole sisältyneet Kampushankkeen. vaiheeseen. Alueen ei tarvitse olla suljettu ja aidalla rajattu, mutta alue tulisi kuitenkin erottua yleisestä alueesta esim. näkösuojaa antavalla kasvillisuudella. Oleskelualueesta on esitetty, että siellä tulisi olla: - pihakeinu - penkkejä, istuma-alueita ja pöytäryhmiä kivetyllä alueella - tupakointitila - katettu patio grillaus- ja letunpaistomahdollisuuksin - monivuotiset istutukset, marjapensaita ja ikivihreitä havuryhmiä - lyhyt kävelylenkki kieppi, joka pidettävissä auki myös talvikautena - lukittava varastotila pihapeleille ja puutarhavälineille 2.6..2. MT-osastot Mielenterveysosaston.rakennusvaiheesta jääneet tilat sijoitetaan seuraavissa rakennusvaiheissa. Sijoitus tulee olla osastojen yhteydessä. TARVE kpl m2 yht 3 4 7 4 8 8 60 5 2.6..3. tarkennus 42 kuntoutuspsykologi, osaston psykologi, kuntoutusohjaaja 4 osaston sosiaalityöntekijä 8 MT-osaston esimies 8 osaston lääkäri 60 kokoushuone, voi olla yhteinen 35 liikennetilat 87 Yhteensä Riippuvaisuussolu Riippuvaisuussolun. rakennusvaiheen ulkopuolelle on jääneet solun yleistilat tilaohjelman mukaan. TARVE kpl m2 2 7 yht 5 5 3 2 2 5 5 30 5 3 2 2 5 35 2 tarkennus potilashuone 2HH jakelukeittiö siivoustila vaatehuolto varastotila taukotila liikennetilat Yhteensä 33

3. Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut Tällä hetkellä ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut toimii Iisalmessa kahdessa osoitteessa; Riistakatu 5 B, 3.krs, missä on ympäristönsuojelun ja terveysvalvonnan tilat sekä Haukisaarentie 4, missä on Ylä-Savon eläinklinikka. Riistakadulla terveysvalvonnan henkilöstöön kuuluu kolme ympäristöterveystarkastajaa ja ympäristöterveydenhuollon päällikkö. Ympäristönsuojelun henkilöstöön kuuluu kolme ympäristönsuojelutarkastajaa. Lisäksi Riistakadulla on vastuualuejohtajana toimivan ympäristöjohtajan sekä vastuualueen toimialasihteerin työtilat. Haukisaarentieltä työskentelee neljä kunnaneläinlääkäriä, valvontaeläinlääkäri ja klinikanhoitaja. Klinikka toimii myös eläinhoitajaopiskelijoiden harjoittelupaikkana. Kuva 5 Riistakatu 5 - tilat. Ympäristö- ja terveysvalvonnan käytössä olevat tilat on ympäröity punaisella, lisäksi on kaksi huonetta fysioterapiahuoneen vieressä. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän aloittaessa v. 2004 ympäristö- ja terveysvalvonnan tehtävät sijoittuivat Riistakatu 5:n neljänteen kerrokseen, missä toimi myös kuntayhtymän ympäristölaboratorio. Laboratorio lakkautettiin pian kuntayhtymän aloitettua toimintansa ja ympäristönsuojelu ja terveysvalvonta siirrettiin säätiön omistamiin tiloihin Riistakatu 9 (missä nyt työterveyshuolto). Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän aikana alettiin suunnitella Koljonvirran sairaalan toimintojen siirtämistä lähemmäksi terveyskeskusta ja sairaalaa ns. kampusalueelle. Tällöin katsottiin, että Riistakatu 9 tilat tarvitaan terveyspalveluiden käyttöön ja ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut alkoi etsiä uutta osoitetta. Parin vuoden aktiivisen etsimisen ja useiden vaihtoehtojen läpikäynnin jälkeen tilat järjestyivät Iisalmen Teollisuuskylän omistamasta Riistakatu 5:stä. Tilat ovat tällä hetkellä mitoitukseltaan, sijainniltaan ja toimivuudeltaan sopivat. Eläinklinikka rakennettiin v. 2004 eläinlääkinnän tarpeisiin ja tilat omistaa Ylä- Savon SOTE kuntayhtymä. Riistakatu 5 on 50-luvulla rakennettu toimistotalo, missä on lähitulevaisuudessa tarvetta peruskorjaukselle. Tällöin tulee varautua väistötiloihin. 3.. Tulevaisuus Ympäristöterveydenhuolto siirtynee maakuntahallintoon vuoden 209 alusta lähtien. Ympäristönsuojelu jää kunnalliseksi toiminnaksi. Oletuksena on, että ympäristöterveydenhuollon lähipalvelut tarvitsevat toimitiloja nykyisessä laajuudessaan, vaikka hallinto siirtyy maakunnalle. Vastaavasti oletuksena on, että 34