2. Lapin yliopiston aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. (AHOT) periaatteiden ja lomakkeiden hyväksyminen

ASIALISTA 9.6.2014 LAPIN YLIOPISTON HALLITUS 16.6.2014 Kokous 5/2014 ASIALISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Lapin yliopiston aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) periaatteiden ja lomakkeiden hyväksyminen 3. Tutkintosäännön muuttaminen 4. Lapin korkeakoulukonsernin hallintojohtosäännön muuttaminen 5. Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskuksen johtosäännön muuttaminen 6. Lapin korkeakoulukirjaston johtosäännön muuttaminen 7. Lapin yliopiston strategia 8. Korkeatasoisesta julkaisemisesta ja taiteellisesta toiminnasta palkitseminen 9. Lapin yliopiston rehtorin valinta toimikaudeksi 1.1.2015 31.12.2019 10. Ilmoitusasiat: - Tutkintototeuma ajalta 1.1. 31.5.2013 - Hallituksen seminaari ja kokous 11. 12.8.2014 - Lukuvuoden avajaiset 1.9.2014 11. Muut asiat

LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 9.6.2014 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Markus Aarto 040 484 4000 Kokous 5/14 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika 16.6.2014 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Micke Kari Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n 2 momentin mukaan kutsu monijäsenisen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin toisin ole päättänyt. Hallituksen 24.8.2009 tekemän päätöksen mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään seitsemän vuorokautta ennen kokousta ja kokouksen asialista on lähetettävä viimeistään viisi vuorokautta ennen kokousta. Johtosäännön 61 :n mukaan yliopiston hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Esitys Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 9.6.2014 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Markus Aarto 040 484 4000 Kokous 5/14 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika 16.6.2014 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Micke Kari Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 2. Lapin yliopiston aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) periaatteiden ja lomakkeiden hyväksyminen Lapin yliopiston aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) periaatteet hyväksyttiin Lapin yliopiston yliopistoneuvostossa kesäkuussa 2010. Periaatteet (järjestelmäkuvaus) vahvistettiin koko yliopiston tasolla ja kaikkia koulutusohjelmia koskevana säädöksenä ensimmäisenä yliopistona Suomessa. Yhteiset periaatteet ja hyväksilukemislomakkeet ovat olleet käytössä kaikissa tiedekunnissa ja opetusta tarjoavissa yksiköissä syksystä 2010 alkaen. Kuluneiden neljän vuoden aikana on yhteisistä periaatteista ja hyväksilukemisen prosesseista saatu paljon käytännön kokemusta. Kokemuksien pohjalta on yhteisissä periaatteissa havaittu useampia kehittämistarpeita. Kuluneiden vuosien aikana myös muut suomalaiset yliopistot ovat vahvistaneet omat AHOTperiaatteensa ja -lomakkeensa. Monilta osin muiden yliopistojen käytännöt ovat yhteneviä Lapin yliopiston käytäntöjen kanssa, mutta yliopistot ovat tehneet myös omia erilaisia tulkintojaan ja määräyksiään hyväksilukemisen periaatteista. Valtakunnallisesti on viime aikoina kehitetty erityisesti muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamistapoja. AHOT-ajattelu on yhteisten pohdintojen kautta edennyt pitkälle vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen aikaisista toimintamalleista. Myös Lapin yliopiston AHOT-periaatteita on ollut syytä täsmentää vastaamaan nykytilanteiden vaatimuksia. Uudet, täsmennetyt periaatteet valmistuivat huhtikuussa 2014. Päivitystyöstä vastasivat yliopiston opintoasiainhallinnon asiantuntijat. Koko talon yhteisiä periaatteita pidettiin hyvänä eikä niistä ollut nytkään syytä luopua. Periaatteita kuitenkin tarkennettiin käytännön kokemusten, yliopistojen eri tulkintojen ja käytäntöjen vertailun sekä valtakunnallisen keskuste-

lun pohjalta useilta kohdilta. Päivityksen yhteydessä pyrittiin lisäämään joustavuutta ja opiskelijoiden oikeudenmukaista kohtelua sekä säilyttämään matala byrokratia ja välttämään hallinnollisen työn lisäämistä. Yliopiston tiedekunnilla ja yksiköillä sekä ylioppilaskunnalla oli mahdollisuus lausua päivitetyistä AHOT-periaatteista ja -lomakkeista. Lausunnot saatiin ylioppilaskunnalta, kielikeskukselta ja oikeustieteiden tiedekunnasta. Lausunnot on otettu huomioon AHOT-periaatteita ja -lomakkeita viimeisteltäessä. Aiemmin hyväksyttyihin asiakirjoihin tehdyt muutokset näkyvät liitetiedostoissa punaisella värillä ja lausuntojen jälkeen edelleen täsmennetyt kohdat violetilla värillä. Uusien periaatteiden ja lomakkeiden on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2014. Asiaa valmistellut opintoasiainpäällikkö Mikko Vehkaperä esittelee asiaa kokouksessa. Esitys 1: Esitys 2: Hyväksyttänee Lapin yliopiston aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen päivitetyt periaatteet (järjestelmäkuvaus) ja hyväksilukemisessa käytettävät lomakkeet liitteiden 1-3 mukaisesti. Tiedekuntien ja yksiköiden tulee noudattaa ko. periaatteita ja käyttää ko. lomakkeita AHOT-menettelyissään 1.8.2014 alkaen. Yhteisten periaatteiden lisäksi tiedekunnilla ja yksiköillä voi olla omia tarkentavia ohjeitaan AHOTmenettelyistä.

1 Alkuperäinen kuvaus on hyväksytty Lapin yliopiston yliopistoneuvostossa 7.6.2010 Tämä päivitetty kuvaus on hyväksytty Lapin yliopiston hallituksessa x.x.2014. AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN LAPIN YLIOPISTOSSA Tämä dokumentti on kuvaus Lapin yliopiston aiemmin hankitun osaamisen (AHOT) tunnustamisjärjestelmästä. Tiedekunnilla ja yksiköillä voi olla lisäksi omia tarkentavia ohjeitaan AHOT-menettelyistä. Tämä dokumentti täsmentää yliopistolaissa (558/2009, 44 ) ja Lapin yliopiston tutkintosäännössä (x.x.2014, 8 ) kerrottuja hyväksilukemisen yleisperiaatteita. Käsitteet Muualla ennen opintojen alkamista tai opiskeluoikeuden aikana hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan sekä luetaan hyväksi opiskelijalle opintosuorituksina. Formaali oppiminen tapahtuu tavallisesti oppilaitoksissa ja oppiminen on oppimistavoitteiden, oppimiseen käytetyn ajan tai oppimiseen saatavan tuen osalta järjestelmällistä ja siitä saa todistuksen. Non-formaali oppiminen tarkoittaa epävirallista, mutta oppijan kannalta tarkoituksellista oppimista, joka on järjestelmällistä oppimistavoitteiden, oppimiseen käytetyn ajan tai oppimiseen saatavan tuen osalta. Tällaista oppimista tapahtuu mm. kansalaisopistoissa ja työpaikkakoulutuksessa. Informaali- eli arkioppiminen tarkoittaa oppimista päivittäisessä työhön perheeseen tai vapaa-aikaan liittyvässä toiminnassa Tunnistaminen opiskelijan näkökulma: opiskelija pyrkii ymmärtämään eri tavoin hankkimaansa osaamista ja jäsentää sitä suhteessa osaamistavoitteisiin niin, että hän pystyy kuvaamaan ja osoittamaan osaamisensa korkeakoulun näkökulma: yliopisto arvioi opiskelijan esittämän, hänen aiemmin (tai opiskeluaikanaan muualla) hankkimansa osaamisen suhteessa osaamistavoitteisiin Tunnustaminen tarkoittaa yliopiston virallisen hyväksynnän antamista opiskelijan muualla hankkimalle osaamiselle. 1 MUUALLA SUORITETTUJEN OPINTOJEN (FORMAALIN OPPIMISEN) HYVÄKSI- LUKEMINEN Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisen perusajatus on, että opiskelijalta ei vaadita uudelleen suorituksia, joita vastaavat opinnot hän on jo suorittanut toisessa yliopistossa, korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa kotimaassa tai ulkomailla. Opintoja voidaan lukea hyväksi edellyttäen, että koulutuksen tavoitteet saavutetaan. Hyväksilukeminen tapahtuu kahdella tavalla:

2 tutkintoon kuuluvia opetussuunnitelman mukaisia opintoja korvataan muualla suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla opinnoilla tutkintoon sisällytetään muualla suoritettuja opintoja, esim. sivuaineita tai ulkomaisessa yliopistossa suoritettuja opintoja. Opintokokonaisuuksien ja -jaksojen korvaavuuksia arvioitaessa kriteereinä ovat ensisijaisesti opintojen osaamistavoitteet, mutta myös niiden sisältö, vaatimustaso sekä laajuus. Koko opintojakson tai - kokonaisuuden korvaaminen on mahdollista, mikäli muualla suoritetut opinnot vastaavat pääosin Lapin yliopiston opintojaksoa tai -kokonaisuutta. Opintojakso tai -kokonaisuus voidaan korvata myös osittain. Sisällytettävien opintojen osalta ei edellytetä sisällöllistä vastaavuutta Lapin yliopiston opintojaksoihin tai -kokonaisuuksiin. Opintojen tulee kuitenkin vastata tasoltaan yliopiston opetussuunnitelmien mukaisia opintoja ja edesauttaa tutkinnoille asetettujen tavoitteiden täyttymistä. Yleisperiaatteita hyväksilukemiselle: Hyväksilukujen tulee sisältyä opiskelijan laatimaan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS). Opintoja voidaan korvata yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa suoritetuilla opinnoilla. Muualla, kuten esim. ammatillisessa koulutuksessa suoritetuilla opinnoilla voidaan korvaavuuksia myöntää vain poikkeustapauksissa. Yliopistotutkintojen osia sisältävien laajojen täydennyskoulutusohjelmien opinnot (esim. PD, MBA, emba-ohjelmat) käyvät korvaaviksi suorituksiksi tapauskohtaisesti ohjelman taso ja laajuus huomioiden. Lyhyistä täydennyskoulutuksista voidaan myöntää lähinnä osakorvaavuuksia. Tutkintoon voi sisällyttää vain yliopistossa suoritettuja opintoja, ei kuitenkaan em. täydennyskoulutusohjelmien opintoja. Tutkintoon voi lisäksi sisällyttää toisessa Lapin korkeakoulukonsernin tai Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin oppilaitoksessa ns. liikkuvuusopintoina suoritettuja opintoja. Mikäli opiskelija on jo suorittanut vastaavan opintojakson Lapin yliopistossa, ei samansisältöistä muualla suoritettua opintosuoritusta voida enää sisällyttää tutkintoon sivuaineopintoina. Lapin yliopiston opetussuunnitelmia vastaavien opintojen hyväksilukeminen tapahtuu ensisijaisesti korvaavuusmenettelyn kautta. Keskeneräisiä opintosuorituksia (opintojaksojen osia) ei hyväksilueta. Muualla kuin jossakin Lapin korkeakoulukonsernin oppilaitoksessa tai opiskelijavaihdossa suoritettuja kielten alkeiskursseja ei hyväksilueta. Aiempi opintosuoritus voi korvata useamman kokonaisen opintojakson tai osia useammasta opintojaksosta kuitenkin niin, että hyväksiluettava opintopistemäärä ei voi olla alkuperäistä suoritusta laajempi. Mikäli alkuperäinen suoritus on laajempi kuin korvattavan opintojakson opintopistemäärä, voidaan korvaavuuden myöntämisen jälkeen jäljelle jäävä opintopistemäärä hyväksilukea tutkintoon erikseen esim. sivuaineopintoina. Ulkomaisissa korkeakouluissa suoritetuilla opinnoilla ensisijaisesti korvataan Lapin yliopiston opetussuunnitelmien mukaisia opintojaksoja ja -kokonaisuuksia. Opinnot voidaan myös sisällyttää tutkintoon sivuaineopintoina tai ulkomailla suoritettuina kieliopintoina. Ulkomaisissa korkeakouluissa (lähinnä opiskelijavaihdossa) suoritetut jonkin oppiaineen opinnot voidaan sisällyttää tutkintoon myös opintokokonaisuutena opintoja yhteisesti kuvaavalla nimellä, jos ko. opinnot muodostavat temaattisen kokonaisuuden, tai Studies abroad / Ulkomailla suoritetut opinnot -otsakkeella, mikäli yhteistä nimittäjää ei ole. Kokonaisuus voidaan merkitä vain, mikäli opintoja on suoritettu vähintään 25 op. Kokonaisuuden nimestä päättää kv-asiain suunnittelija. Kokonaisuus voidaan hyväksyä opiskelijan sivuaineopintokokonaisuudeksi. Lapin yliopiston tutkintoihin ei sellaisenaan voi hyväksilukea toiseen korkeakoulututkintoon jo sisältyviä opintosuorituksia. Aiempaan tutkintoon sisältyvistä opinnoista voidaan kuitenkin hy-

3 väksilukea samansisältöiset kieli-, viestintä- ja metodiopinnot sekä muut pakolliset opinnot. Myös pääaineen perusopinnot on mahdollista hyväksilukea, vaikka ne kuuluvat jo aiempaan tutkintoon, mikäli opintoja jatketaan kandidaatin tutkintoon asti. Kokonaisista ammattikorkeakoulututkinnoista voidaan lisäksi myöntää tiedekunnan erikseen päättämät korvaavuudet. Opinnäytetyöt (kandidaatintutkielma, pro gradu -tutkielma) tulee lähtökohtaisesti suorittaa Lapin yliopistossa. Tutkielmaksi voidaan poikkeustapauksissa hyväksyä myös tekijän aikaisemmin julkaisema tutkimus edellyttäen, että se vastaa tutkielmalle asetettavia vaatimuksia. Jonkin tutkinnon opinnäytetyöksi jo hyväksyttyä tutkielmaa ei kuitenkaan voida sellaisenaan hyväksilukea. Toisessa korkeakoulussa suoritetut opinnot hyväksiluetaan niiden alkuperäisillä arvosanoilla, kieliopinnot kuitenkin ruotsin kieltä lukuun ottamatta hyväksytty-arvosanalla. Kokonaisesta ammattikorkeakoulututkinnosta myönnettävät korvaavuudet hyväksiluetaan hyväksyttyarvosanalla. Aiemmat opinnot voidaan hyväksilukea riippumatta niiden suoritusvuodesta. Toisen korkeakoulun päättämiä hyväksilukuja ei voida hyväksilukea sellaisenaan edelleen Lapin yliopistoon. Päätökset tehdään alkuperäisten suoritusten perusteella. 1.1 Hyväksilukemisen hakeminen Ennen hyväksilukemisen hakemista opiskelijan tulee keskustella mahdollisuudesta hyväksilukemiseen HOPS-ohjaajansa kanssa ja sisällyttää hyväksiluettava kurssi osaksi henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa. Hyväksilukemista on syytä hakea hyvissä ajoin ennen korvattavien opintojen alkamista. Käytännössä kaikki hyväksiluvut kannattaa hakea heti opintojen alkaessa. Myös läsnä olevaksi ilmoittautuneet avoimen yliopiston ja erillisoikeudella Lapin yliopistossa opiskelevat opiskelijat voivat hakea hyväksilukuja tiedekunnista sellaisten opintokokonaisuuksien osiin, joihin heillä on voimassaoleva opintooikeus. Hyväksilukemista haetaan sitä varten laaditulla lomakkeella, jonka voi tulostaa tiedekuntien ja kielikeskuksen Internet-sivuilta. Lomakkeen mukaan on liitettävä alkuperäinen tai oikeaksi todistettu todistus ja/tai opintosuoritusote suoritetuista opinnoista sekä korvaavuuksia haettaessa myös yksityiskohtaiset tiedot opintosuoritusten osaamistavoitteista, sisällöstä, vaativuustasosta ja laajuudesta (esim. kopio opinto-oppaasta). Opintojen sisällyttämistä haettaessa tulee hakemukseen liittää myös englanninkielinen opintosuoritusote tai muu todistus, josta käy ilmi suoritettujen opintojen viralliset englanninkieliset nimet. Liiteasiakirjat toimitetaan joko alkuperäisinä (opintosuoritusotteet) tai oikeaksi todistettuina jäljennöksinä (muut todistukset). Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemista haettaessa on hyväksilukemishakemuksen mukana toimitettava myös selvitys opintojen laajuudesta opintopisteinä ja käytetystä arvosteluasteikosta. Korvaavuuksia haettaessa hyväksilukemishakemus toimitetaan tiedekunnissa opintojakson tai -kokonaisuuden vastuuopettajalle. Vastuuopettajat on mainittu opinto-oppaassa. Kieli- ja viestintäopintojen hyväksilukemishakemus toimitetaan kielikeskuksen kansliaan, jossa opintosihteeri kirjaa hakemuksen saapuneeksi ja välittää sen eteenpäin opintojakson vastuuopettajalle käsittelyä varten. Haettaessa opintojen sisällyttämistä tutkintoon toimitetaan hyväksilukemishakemus tiedekunnan opintopäällikölle. Ulkomaisten opintojen hyväksilukemishakemus toimitetaan kansainvälisten asiain suunnittelijalle. Puutteellinen hakemus, jota ei pyynnöstä huolimatta täydennetä annetussa määräajassa, johtaa yleensä hylkäävään päätökseen. 1.2 Hyväksilukemisen ratkaisu

4 Opintojaksojen ja -kokonaisuuksien korvaamisesta päättää opintojakson tai -kokonaisuuden vastuuopettaja. Päätöksen opintojakson tai -kokonaisuuden sisällyttämisestä tutkintoon tekee Lapin yliopiston hallintojohtosäännön mukaan tiedekunnan dekaani. Käytännössä ratkaisuvalta on kaikissa tiedekunnissa delegoitu kotimaisten opintojen osalta opintopäällikölle ja ulkomailla suoritettujen opintojen osalta kansainvälisten asiain suunnittelijalle. Päätös hyväksiluvusta on tehtävä pääsääntöisesti kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä asianmukaisine liitteineen. Kesä heinäkuussa jätettyihin hakemuksiin päätös tehdään pääsääntöisesti elokuun loppuun mennessä. 1.3 Hyväksilukemisen tiedoksianto, rekisteröinti ja tallennus Hyväksytty tai osin hyväksytty hyväksiluku tallennetaan opintorekisterijärjestelmään. Opintorekisteriin kirjataan alkuperäisen suorituksen nimi, suorituspaikka ja -aika sekä laajuus ja arvosana. Suorituspäivämääräksi merkitään alkuperäisen suorituksen mukainen päivämäärä. Arvosanaksi merkitään alkuperäisen suorituksen mukainen arvosana, mikäli opinnot on suoritettu korkeakoulussa. Kieliopinnot ja kokonaisesta ammattikorkeakoulututkinnosta myönnettävät korvaavuudet merkitään kuitenkin ruotsin kieltä lukuun ottamatta hyväksytty-arvosanalla. Myös muissa oppilaitoksissa kuin korkeakouluissa suoritetuista opinnoista myönnettävät korvaavuudet merkitään hyväksytty-arvosanalla. Opintorekisteriotteella hyväksiluetut opintojaksot ja -kokonaisuudet näkyvät korvattu-merkinnällä. Laajennetulla opintorekisteriotteella näkyvät myös alkuperäisen suorituksen nimi ja laajuus sekä suorituspaikka. Varsinaiseen tutkintotodistukseen hyväksilukuja ei erikseen merkitä. Hyväksilukupäätöksen tehnyt antaa hylkäävän tai osittain hylkäävän päätöksensä sekä päätöksen perustelut opiskelijalle tiedoksi. Tieto voidaan antaa sähköpostitse, mikäli opiskelija antaa siihen hyväksilukemishakemuksessaan luvan. Päätöksen mukaan liitetään päätöksentekijän yhteystiedot lisätietojen kysymistä varten sekä oikaisuosoitus. Hyväksilukupäätökset liitteineen säilytetään tiedekunnassa ja kielikeskuksessa vähintään opiskelijan opintojen loppuun saakka. 1.4 Päätöksen oikaisumenettely Hyväksilukupäätökseen tyytymätön voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua päätöksen tehneeltä opettajalta/hallintohenkilöltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut päätöksestä tiedon. Oikaisupyyntö toimitetaan suoraan päätöksen tehneelle. Oikaisupyynnössä on tarkoin eriteltävä, mihin päätöksen kohtaan ja millä perusteilla oikaisua haetaan. Hyväksilukupäätöksen tehneen opettajan/hallintohenkilön tulee antaa oikaisupyyntöön tekemänsä päätös kuukauden kuluessa oikaisupyynnön jättämisestä. Päätös tulee antaa kirjallisesti. Hyväksilukemista koskevaan oikaisupäätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta Lapin yliopiston muutoksenhakulautakunnalta. Muutosta opiskelija voi hakea 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Muutoshakemus toimitetaan yliopiston kirjaamoon. Muutoksenhakulautakunnasta määrätään Lapin yliopiston hallintojohtosäännössä. Muutoksenhakulautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla (yliopistolaki 84 ).

5 1.5 Opintojen hyväksilukemisprosessi kuvana Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Opintopäällikkö / Opiskelija Opettajatuutori Kv-asiain suunnittelija Opintosihteeri Vastuuopettaja Oodi Laatii HOPS:n, esittää omat ajatuksensa AHOT:n käytöstä Tarkistaa HOPS:n Suosittelee AHOTmenettelyä (korvaavudet, hyväksyluvut, muut) Hakee AHOT:a KIKE:n hakemus Kirjaa hakemuksen saapuneeksi, ohjaa vastuuopettajalle Sisällyttäminen Korvaavuus Arvioi suorituksen vastaavuuden tutkintovaatimuksiin osaamistavoitteiden, sisällön, tason ja laajuuden perusteella Arvioi suorituksen vastaavuuden tutkintovaatimuksiin osaamistavoitteiden, sisällön, tason ja laajuuden perusteella Ei Hyväksyykö hakemuksen? Ei Hyväksyykö hakemuksen? KIKE Kyllä Kyllä Kirjaa käsitellyksi KIKE Rekisteröi Muut Saa tiedon käsittelystä Arkistoi Opintorekisteri Mahdollinen oikaisumenettely

6 2 MUUALLA KUIN MUODOLLISESSA KOULUTUKSESSA HANKITUN OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMINEN Opiskelija voi korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitulla osaamisella. Tällaista osaamista on voinut syntyä esimerkiksi epävirallisen eli non-formaalin oppimisen (täydennyskoulutukset, työpaikkojen lyhytohjelmat, vapaan sivistystyön koulutukset ym.) tai arki- eli informaalin oppimisen (työkokemus, luottamustoimissa tai harrastuksissa opitut asiat) yhteydessä. Keskeisessä roolissa on kokemuksen kautta opitut tiedot ja taidot, ei niinkään itse kokemus sinänsä. Muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukemisen lähtökohtana ovat opintojaksojen ja -kokonaisuuksien osaamistavoitteet. Opiskelijan hankkimaa osaamista verrataan korvattaviksi esitettyjen opintojaksojen ja/tai -kokonaisuuksien osaamistavoitteisiin. Mikäli osaaminen ja osaamistavoitteet vastaavat toisiaan, voidaan korvaavuus myöntää joko kokonaan tai osittain. Opiskelijalta voidaan edellyttää kirjallisen dokumentoinnin lisäksi näyttöä osaamisestaan. 2.1 Hyväksilukemisen hakeminen Ennen hyväksilukemisen hakemista opiskelijan tulee keskustella mahdollisuudesta hyväksilukemiseen HOPS-ohjaajansa (opettajatuutori) kanssa ja sisällyttää hyväksiluettava kurssi osaksi henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa. Hyväksilukemista on syytä hakea hyvissä ajoin ennen korvattavien opintojen alkamista. Käytännössä kaikki hyväksiluvut kannattaa hakea heti opintojen alkaessa. Myös läsnä olevaksi ilmoittautuneet avoimen yliopiston ja erillisoikeudella Lapin yliopistossa opiskelevat opiskelijat voivat hakea hyväksilukuja tiedekunnista sellaisten opintokokonaisuuksien osiin, joihin heillä on voimassaoleva opinto-oikeus. Hyväksilukemista haetaan sitä varten laaditulla lomakkeella, jonka voi tulostaa tiedekuntien ja kielikeskuksen Internet-sivuilta. Lomakkeessa tulee selvittää mm. minkälaista ja kuinka paljon aikaisempaa kokemusta opiskelijalla on millaista osaamista kokemuksen kautta on saavutettu miten osaaminen vastaa korvattavaksi esitettävien opintojaksojen ja/tai -kokonaisuuksien osaamistavoitteita mitä opintojaksoja ja/tai -kokonaisuuksia osaamisella on tarkoitus hyväksilukea. Lomakkeen mukaan on liitettävä hyväksiluvun arvioimiseksi tarvittava määrä liitteitä esim. diplomeita, työtodistuksia, portfolioita, oppimispäiväkirjoja, julkaisuja ja muita kirjallisia raportteja tai muita dokumentoituja osoituksia hankitusta osaamisesta. Oleellista siis on, että opiskelija ei esitä pelkästään dokumenttia, vaan myös kuvaa, mitä opintojen tavoitteisiin liittyvää osaamista hänellä on esitetyn dokumentin pohjalta. Lomake liitteineen toimitetaan tiedekunnan tai kielikeskuksen AHOT-vastaavalle. Tiedekunnat ja kielikeskus antavat tarvittaessa tarkempia ohjeita osaamisen dokumentoinnista ja tarvittavista liitteistä. Puutteellinen hakemus, jota ei pyynnöstä huolimatta täydennetä annetussa määräajassa, johtaa yleensä hylkäävään päätökseen. 2.2 Hyväksilukemisen ratkaisu Opiskelijan toimittama aineisto (lomake, portfolio ym. liitteet) käsitellään oppiaineen / koulutusalan kokouksessa, jossa on paikalla myös tiedekunnan tai kielikeskuksen AHOT-vastaava. Aineiston pohjalta

7 oppiaineen edustaja ja yksikön AHOT-vastaava voivat joko myöntää suoraan hyväksiluvun opintokokonaisuuksiin, -jaksoihin tai niiden osiin, vaatia opiskelijalta lisänäyttöä osaamisestaan tai hylätä hakemuksen. Lisänäyttönä voi olla esimerkiksi näyttökoe, haastattelu, portfolion suullinen esittely tai lisäraportin kirjoittaminen. Osaamisen näyttönä voi olla myös osallistuminen AHOT-tenttiin, joka järjestetään yleisenä tenttipäivänä tai kielikeskuksen rästitenttipäivänä. AHOT-tentissä arvioidaan, onko opiskelijalla jo opintojakson (tai -kokonaisuuden) osaamistavoitteiden edellyttämä osaaminen hallussa. Tentti ei painotu kurssilla käsiteltävään kirjallisuuteen, vaan pelkästään osaamistavoitteisiin. Tenttiin osallistuminen edellyttää edellä mainitun mukaista AHOT-käsittelyä ja -päätöstä ja sitä kautta lupaa näyttää osaaminen tentin avulla. AHOT-tenttiin voi osallistua vain kerran ja siihen ilmoittaudutaan normaalien ilmoittautumiskäytäntöjen mukaisesti. Muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukeminen arvioidaan asteikolla hylätty/hyväksytty. Hyväksytty merkintä voidaan antaa, mikäli korvattavaksi esitettävien opintojaksojen ja/tai -kokonaisuuksien vähintään edellyttämä osaamisen tavoitetaso voidaan katsoa saavutetuksi aiemmin hankitulla osaamisella. Päätös aiemmin hankitun osaamisen hyväksiluvusta tai lisänäytön antamisesta tehdään pääsääntöisesti kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä asianmukaisine liitteineen. Kesä heinäkuussa jätettyihin hakemuksiin päätös tehdään pääsääntöisesti elokuun loppuun mennessä. Päätöksessä tuodaan esille mahdollisten lisänäyttöjen osuus ja annetaan määräaika lisänäyttöjen esittämiselle. Lopullinen päätös tehdään kuukauden kuluessa lisänäytön antamisesta. 2.3 Hyväksilukemisen tiedoksianto, rekisteröinti ja tallennus Hyväksilukemisesta tehty osittain hyväksytty tai hylkäävä päätös perusteluineen annetaan opiskelijalle tiedoksi kopiona. Päätöksen mukaan liitetään päätöksentekijöiden yhteystiedot lisätietojen kysymistä varten sekä oikaisuosoitus. Hyväksytty tai osin hyväksytty hyväksiluku tallennetaan opintorekisterijärjestelmään. Opintorekisteriin kirjataan, että hyväksiluku on annettu AHOT-menettelyn kautta. Suorituspäivämääräksi merkitään AHOT-päätöksen päivämäärä. Opintojakson tai -kokonaisuuden lisätietoihin merkitään lyhyesti osaaminen, jonka perusteella hyväksiluku on myönnetty, sekä osittain hyväksytystä hyväksiluvusta myös suoritettavaksi jäävä opintojakson osa. Opintorekisteriotteella hyväksiluetut opintojaksot ja - kokonaisuudet näkyvät korvattu-merkinnällä ja hyväksytty-arvosanalla. Varsinaiseen tutkintotodistukseen hyväksilukuja ei erikseen merkitä. Hyväksilukupäätökset säilytetään tiedekunnassa ja kielikeskuksessa vähintään opiskelijan opintojen loppuun saakka. 2.4 Päätöksen oikaisumenettely Hyväksilukupäätökseen tyytymätön voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua päätöksen tehneeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut päätöksestä tiedon. Oikaisupyyntö toimitetaan opintopäällikölle. Oikaisupyynnössä on tarkoin eriteltävä, mihin päätöksen kohtaan ja millä perusteilla oikaisua haetaan. Päätöksen tehneen tulee antaa oikaisupyyntöön tekemänsä päätös kuukauden kuluessa oikaisupyynnön jättämisestä. Päätös tulee antaa kirjallisesti.

8 Hyväksilukemista koskevaan oikaisupäätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta Lapin yliopiston muutoksenhakulautakunnalta. Muutosta opiskelija voi hakea 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Muutoshakemus toimitetaan yliopiston kirjaamoon. Muutoksenhakulautakunnasta määrätään Lapin yliopiston hallintojohtosäännössä. Muutoksenhakulautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla (yliopistolaki 84 ). 2.5. Muun osaamisen hyväksilukemisprosessi kuvana Muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukeminen Opiskelija Opettajatuutori / opettaja AHOTvastuuhenkilö Opintosihteeri Oppiaineen kokous Oodi Laatii HOPS:n, esittää omat ajatuksensa AHOT:n käytöstä Tarkistaa HOPS:n Suosittelee AHOTmenettelyä (korvaavudet, hyväksyluvut, muut) Hakee AHOT:a Tarkistaa hakemuksen ja liitteet Arvioi osaamisen vastaavuuden tutkintovaatimuksiin osaamistavoitteiden perusteella Antaa lisänäytöt Kyllä Vaatiiko lisänäyttöä? Ei Arvioi lisänäytön Ei Hyväksyykö hakemuksen? Kyllä Saa tiedon käsittelystä Rekisteröi Opintorekisteri Arkistoi Mahdollinen oikausmenettely

1 MUUALLA KUIN MUODOLLISESSA KOULUTUKSESSA HANKITUN OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISLOMAKE Tällä lomakkeella haetaan korvaavuuksia Lapin yliopiston opetussuunnitelmien mukaisiin opintoihin muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitulla osaamisella. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseen on oma lomakkeensa. Muulla kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista on voinut syntyä esimerkiksi epävirallisen eli non-formaalin oppimisen (täydennyskoulutukset, työpaikkojen lyhytohjelmat, vapaan sivistystyön koulutukset ym.) tai arki- eli informaalin oppimisen (työkokemus, luottamustoimissa tai harrastuksissa opitut asiat) yhteydessä. Muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukemisen lähtökohtana ovat opintojaksojen ja -kokonaisuuksien osaamistavoitteet. Opiskelijan hankkimaa osaamista verrataan korvattaviksi esitettyjen opintojaksojen ja/tai -kokonaisuuksien osaamistavoitteisiin. Mikäli osaaminen ja osaamistavoitteet vastaavat toisiaan, voidaan korvaavuus myöntää joko kokonaan tai osittain. Opiskelijalta voidaan edellyttää kirjallisen dokumentoinnin lisäksi näyttöä osaamisestaan. Lomakkeella voi hakea korvaavuuksia vain yhden oppiaineen opintoihin. Lomakkeen mukaan on liitettävä hyväksiluvun arvioimiseksi tarvittava määrä liitteitä esim. diplomeita, työtodistuksia, portfolioita, oppimispäiväkirjoja, julkaisuja ja muita kirjallisia raportteja tai muita dokumentoituja osoituksia hankitusta osaamisesta. Tiedekunnat ja kielikeskus antavat tarvittaessa tarkempia ohjeita osaamisen dokumentoinnista ja tarvittavista liitteistä. Lomake liitteineen toimitetaan tiedekunnan tai kielikeskuksen AHOT-vastaavalle. AHOTvastaavien yhteystiedot löytyvät tiedekunnan/kielikeskuksen nettisivuilta. HAKIJAN TIEDOT Nimi Tiedekunta Opiskelijanumero Tavoitetutkinto Koulutusohjelma / pääaine Osoite Sähköpostiosoite Puhelinnumero Oppiaine, johon korvaavuutta haetaan

2 KOKEMUS Kerro/listaa lyhyesti, minkälaista kokemusta sinulla on hyväksilukemista hakemaltasi alalta, esim. työsuhteet, kurssit, harrastukset, luottamustehtävät. HANKITTU OSAAMINEN Kuvaa edellä mainitun kokemuksen kautta hankkimaasi osaamista. Mitä olet oppinut tehtävien, toimien, kurssien ym. tekemisten kautta? Mitä uusia taitoja olet oppinut? Millaisia asioita osaat nyt? Pelkkä kokemus sinänsä ei riitä, vaan oleellista on sen kautta tapahtunut oppiminen. Esim. pelkästään yrityksessä työskentely ei vielä riitä korvaavuuden hakemiseen, mutta esim. se, että osaat laatia markkinointisuunnitelmia, tunnet markkinointiviestinnän käsitteet läpikotaisin ja hallitset asiakastietojärjestelmät, voi jo olla hyväksilukemisen kannalta relevanttia.

3 MITÄ OPINTOJAKSOJA/-KOKONAISUUKSIA HALUAT KORVATA Listaa tähän opintojaksot ja/tai -kokonaisuudet, jotka arvioit muualla hankitulla osaamisella korvaavasi. Huomaa, että voit hakea korvaavuuksia yhdellä lomakkeella vain yhden oppiaineen opintoihin. MITEN OSAAMISESI VASTAA KORVATTAVIEN OPINTOJAKSOJEN/ -KOKONAISUUKSIEN OSAAMISTAVOITTEITA Kerro tässä perustelusi sille, miksi korvaavuus tulisi myöntää esittämiisi opintojaksoihin ja/tai -kokonaisuuksiin. Kerro, miten oma osaamisesi vastaa korvattaviksi esittämiesi opintojaksojen ja/tai -kokonaisuuksien osaamistavoitteita. Kerro myös, mikäli sinulla on jo olemassa joku konkreettinen näyttö osaamisestasi (esim. raportti, lausunto, muu kirjallinen työ tai dokumentoitu työsuoritus, taideteos, julkaisu).

4 LIITTEET Listaa tähän hakemuksesi mukaan liittämäsi ja hyväksiluvun arvioinnissa tarvittavat dokumentit (esim. työtodistukset, portfoliot, oppimispäiväkirjat, julkaisut jne.). Muista kuvata dokumenttien todentama osaaminen edellisessä kohdassa. Tarkempia ohjeita sopivista liitteistä ja portfolion muodoista saat tarvittaessa tiedekunnasta/kielikeskuksesta. HYVÄKSILUVUT MUISSA OPPIAINEISSA Merkitse tähän, mikäli olet hakenut tai aiot hakea samalla kokemuksella korvaavuuksia myös toisen oppiaineen opintojaksoihin ja/tai -kokonaisuuksiin. Listaa kurssikoodit alla olevaan laatikkoon. Vakuutan tässä lomakkeessa antamani tiedot oikeiksi ja paikkansapitäviksi. Paikka ja pvm. Allekirjoitus

5 PÄÄTÖS Korvaavuus myönnetään edellä esitettyjen ansioiden perusteella täysimääräisenä seuraaviin opintojaksoihin ja/tai -kokonaisuuksiin: Hakijan osaamisesta vaaditaan alla olevia lisänäyttöjä. Korvaavuus myönnetään opintojaksoihin ja/tai -kokonaisuuksiin, mikäli näyttö suoritetaan onnistuneesti. Näyttö annettava..20 mennessä. Korvaavuus myönnetään osittain seuraaviin opintojaksoihin. Hakijalta edellytetään seuraavia lisätehtäviä/näyttöjä opintojakson loppuunsaattamiseksi:

6 Hyväksilukua ei myönnetä. Päätöksen perustelut: Allekirjoitukset Pvm. Oppiaineen edustaja Yksikön AHOT-vastaava Tiedoksianto Kopio päätöksestä lähetetty opiskelijalle.. 20. Oikaisumenettely Hyväksilukupäätökseen tyytymätön voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua päätöksen tehneeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut päätöksestä tiedon. Oikaisupyyntö toimitetaan opintopäällikölle. Oikaisupyynnössä on tarkoin eriteltävä, mihin päätöksen kohtaan ja millä perusteilla oikaisua haetaan. Päätöksen tehneen tulee antaa oikaisupyyntöön tekemänsä päätös kuukauden kuluessa oikaisupyynnön jättämisestä. Päätös tulee antaa kirjallisesti. Hyväksilukemista koskevaan oikaisupäätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta Lapin yliopiston muutoksenhakulautakunnalta. Muutosta opiskelija voi hakea 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Muutoshakemus toimitetaan yliopiston kirjaamoon. Muutoksenhakulautakunnasta määrätään Lapin yliopiston hallintojohtosäännössä. Muutoksenhakulautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla (yliopistolaki 84 ).

MUUALLA SUORITETTUJEN OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMISLOMAKE Opiskelija voi tiedekunnan/kielikeskuksen päätöksen mukaisesti a) sisällyttää tutkintoonsa muissa koti- tai ulkomaisissa korkeakouluissa suoritettuja opintoja sekä b) korvata tutkintoon kuuluvia opetussuunnitelman mukaisia opintoja muualla suoritetuilla, osaamistavoitteiltaan, sisällöltään ja vaatimustasoltaan vastaavilla opinnoilla. Opintojakson tai opintokokonaisuuden korvaavuudesta päättää opintojakson tai -kokonaisuuden vastuuopettaja. Tutkintoon sisällytettävät opinnot hyväksyy opintopäällikkö, ulkomailla suoritetettujen opintojen osalta kansainvälisten asiain suunnittelija. OTK:ssa oikeudellisten aineiden sisällyttämisestä päättää oppiaineen vastuuopettaja. Huom. Vain yhden opettajan kurssit samaan lomakkeeseen! Kieliopintoihin voit kuitenkin hakea korvaavuuksia samalla lomakkeella kaikkiin saman kielen kursseihin. Toimita lomake liitteineen opintojakson tai -kokonaisuuden vastuuopettajalle, opintopäällikölle tai kv. asiain suunnittelijalle em. mukaisesti. Kieliopintojen korvaavuusanomukset toimitetaan kielikeskuksen kansliaan. Liitä mukaan opintosuoritusotteet, mahdolliset todistusjäljennökset, kurssien sisältökuvaukset sekä muut asiapaperit, joilla voit osoittaa korvaavuuden! Muista myös muut liitteet, esim. englanninkielinen rekisteriote tai selvitys arvosteluasteikosta. Ks. tarkemmat ohjeet Lapin yliopiston AHOT-kuvauksesta! Nimi Opiskelijanumero Tiedekunta PÄÄTÖKSEN TEKIJÄ TÄYTTÄÄ Koulutusohjelma / pääaine Tavoitetutkinto (harmaat alueet) Puhelinnumero Sähköpostiosoite / Postiosoite A B Suoritettu Sisälly- Korvataan Hyv. Hyl. Hyv. Koodi Opintojakson/-kokonaisuuden nimi ov / op / arvosana tetään Koodi Opintojakson/-kokonaisuuden nimi op arvosana muutoksin Oppilaitos, jossa opinto on suoritettu ja suorituspäivä ECTS Vakuutan, että en käytä yllä olevia opintoja korvaamaan muita Lapin yliopiston opintojaksoja/-kokonaisuuksia. Hylkäävästä ja osittain hylkäävästä päätöksestä voidaan ilmoittaa minulle sähköpostilla yllä mainittuun sähköpostiosoitteeseen. Pvm. Opiskelijan allekirjoitus Oikaisumenettely: Hyväksilukupäätökseen tyytymätön voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua päätöksen tehneeltä opettajalta/hallintohenkilöltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut päätöksestä tiedon. Oikaisupyyntö toimitetaan suoraan päätöksen tehneelle. Oikaisupyynnössä on tarkoin eriteltävä, mihin päätöksen kohtaan ja millä perusteilla oikaisua haetaan. Tarkemmat ohjeet oikaisupyynnöstä on kerrottu Lapin yliopiston AHOT-kuvauksessa. Pvm. Päätöksen tekjiän allekirjoitus Nimen selvennys (lisätietoja ja perustelut kääntöp.) Päätös kirjattu / ilmoitettu opiskelijalle..20 Täyttöohje: Kirjoita vasempaan kenttään tiedot opintojaksoista/opintokokonaisuudesta, jotka olet suorittanut. Jos haluat sisällyttää opintojakson/-kokonaisuuden opintoihisi sellaisenaan, merkitse rasti kohtaan A. Jos haluat korvata suorittamillasi opinnoilla tiedekunnan/kielikeskuksen opintojakson/-kokonaisuuden, merkitse korvattavan opintojakson/-kokonaisuuden tiedot kohtaan B.

Lisätietoja:

LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 9.6.2014 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Markus Aarto 040 484 4000 Kokous 5/14 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika 16.6.2014 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Micke Kari Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 3. Tutkintosäännön muuttaminen Yliopistolain (558/2009) 41 :n ja Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 9 :n mukaan hallituksen tehtävänä on vahvistaa koko yliopistoa koskevat johtosäännöt. Opiskelua, opiskelijaksi ottamista ja opiskelijan oikeusturvaa koskeva sisäinen sääntely on vakiintuneesti kirjattu tutkintosääntöön. Lapin yliopiston hallitus on hyväksynyt tutkintosäännön kokouksessaan 5/2010. Tutkintosäännön muuttaminen on tullut ajankohtaiseksi, kun yliopistossa on otettu käyttöön Urkundplagioinnin tunnistusjärjestelmä ja opiskelijakurinpitoa koskevia säännöksiä on uudistettu. Näitä koskeva sääntely on nyt kirjattu tutkintosääntöön. Lisäksi asiakirjaan on tehty myös joitakin pienempiä tarkistuksia ja täsmennyksiä. Tutkintosäännön (liite 1) muutokset on valmisteltu yhteystyössä tiedekuntien opintopäälliköiden kanssa. Asia oli hallituksen kokouksen 8.4.2014 asialistalla, jolloin yleiskeskustelussa ilmeni, että Lapin yliopiston ylioppilaskunta haluaa vielä erikseen lausua tutkintosäännöstä. LYY antoi lausuntonsa 24.4.2014 (liite 2). Ylioppilaskunnan lausunnon perusteella luonnokseen lisättiin opintopäällikkökokouksessa viittaukset ns. SORA-lainsäädäntöön, tulosten julkistamisen enimmäisaikaa lyhennettiin viikolla ja julkistamiselle asetettiin ns. perälauta. Mainintaa etäkuulustelusta ei lisätty, koska kyse on yleisestä kuulustelusta (muita tenttejä ja suorituksia voi toki tehdä etänä opettajan kanssa sovituilla tavoilla). Plagiaatin tunnistusjärjestelmästä kertominen taas ei ole tutkintosääntöasia. Opintosuoritusvilpin osalta tutkintosäännössä kuvataan ns. virallismenettely, minkä lisäksi tiedekuntien oma-aloitteiset selvitys- ja kuulemistoimet

ennen virallismenettelyn käynnistämistä ovat toki suotavia, mutta eivät tutkintosääntötasoisia asioita. Esitys: Päätettäneen hyväksyä Lapin yliopiston tutkintosääntö liitteen 1 mukaisena.

Liite 1 LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ Lapin yliopiston hallitus on 16. päivänä kesäkuuta 2014 annetun yliopistolain (558/2009) 41 :n nojalla hyväksynyt seuraavan tutkintosäännön: 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Lapin yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin ja niihin kuuluviin opintoihin sekä soveltuvin osin erillisiin opintoihin sekä avoimena yliopisto-opetuksena ja täydennyskoulutuksena järjestettäviin opintoihin. 2 Tutkinnot, koulutusohjelmat ja pääaineet Tutkinnoista ja opiskelusta on voimassa, mitä yliopistolaissa (558/2009) ja asetuksessa yliopiston tutkinnoista (794/2004) on säädetty ja niiden nojalla määrätty. Koulutusvastuun tarkemmasta jakautumisesta yliopistojen kesken, erikoistumiskoulutusten aloista ja koulutusohjelmista sekä siitä, mitä erikoistumiskoulutusten aloja ja koulutusohjelmia kussakin yliopistossa on, säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella (1474/2011, 728/2013). Tiedekunnat päättävät opetussuunnitelmistaan. Jos oppiaine tai koulutusohjelma lakkautetaan, yliopiston tulee järjestää sen opiskelun aloittaneille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa kesken olevat opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa huomioiden yliopistolain määräykset opintojen tavoitteellisesta suorittamisajasta. Tiedekuntaneuvosto päättää siirtymäkauden järjestelyistä, jollei siirtymäkaudesta ole muuta säädetty tai määrätty. Tiedekunnissa voi suorittaa jatkotutkintoja tiedekunnassa edustettuina olevilla tieteen ja taiteen koulutusaloilla ja tutkimusaloilla siten kuin tiedekuntaneuvosto päättää. 3 Opiskelijavalinta Hallitus päättää tiedekuntaneuvostojen esityksestä yliopistoon vuosittain alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa taikka pelkästään alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan otettavien uusien opiskelijoiden määrästä. Tiedekuntaneuvostot päättävät valintaperusteista. Tiedekunnat asettavat valintaperusteiden valmistelua sekä valinnan käytännön järjestelyjä varten valintatoimikuntia. Tiedekunnat voivat myös sopia yhden tai useamman yliopiston kanssa, että opiskelijoiden valinta suoritetaan näiden yliopistojen yhteistyönä. Opiskelijavalinta järjestetään korkeakoulujen hakujärjestelmän avulla.

Tiedekuntaneuvosto päättää tieteellisiin, taiteellisiin ja ammatillisiin jatkotutkintoihin ottamisen edellytyksistä ja valinnan perusteista. Dekaani ottaa uudet opiskelijat. Tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua. Tutkintoa suorittamaan otettavien opiskelijoiden valintaan tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua dekaanilta 14 päivän kuluessa tulosten julkistamisesta. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi. Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen voi asianosainen hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/96) säädetään. Tiedekunta voi peruuttaa opiskelijavalinnassa myönnetyn opiskeluoikeuden, mikäli ilmenee, että opiskeluoikeutta haettaessa on annettu virheellisiä tai puutteellisia tietoja, joilla on voinut olla vaikutusta valinnan tulokseen. Myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttaminen voi olla este opiskelijaksi ottamiselle. 4 Opiskeluoikeus Valittaessa uusia perustutkinto-opiskelijoita opiskeluoikeus myönnetään sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon tai pelkästään alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon. Tiedekuntaneuvosto päättää niistä perusteista, joiden mukaan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneelle ja vain siihen opiskeluoikeuden saaneelle opiskelijalle voidaan antaa oikeus jatkaa opiskelua ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi. Yliopistolaissa on määritelty alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteelliset suorittamisajat ja säädetty opiskeluoikeuden kestosta. Tiedekunnan dekaani voi myöntää hakemuksesta lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, jos opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen saattamiseksi loppuun. Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa tai myönnetyssä lisäajassa, tai jolle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Jatkokoulutukseen hyväksytylle annetaan opiskeluoikeus tohtorin tutkintoon tai lisensiaatin tutkintoon. Opiskelija voi luopua opiskeluoikeudestaan ilmoittamalla siitä kirjallisesti opiskelupalveluihin. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Hallitus voi peruuttaa opiskelijan opiskeluoikeuden, mikäli on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään täytä opiskelun edellytyksiä kyseisellä koulutusalalla. Lapin yliopistossa tämä koskee sosiaalityön ja opettajankoulutuksen aloja, joilla edellytetään, että opiskelija on kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin ja harjoitteluun. Opiskelija voidaan suostumuksellaan siirtää yliopiston sellaiseen muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Mikäli suostumusta ei saada tai muuta koulutusta ei löydy, peruutetaan opiskeluoikeus. Opiskeluoikeuden peruuttamispäätökseen voi hakea muutosta valtakunnalliselta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta Jos

opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on hakeuduttava uudestaan opiskelijaksi opiskelijavalintamenettelyn kautta. 5 Opiskelijaksi ilmoittautuminen Rehtori päättää vuosittain opiskelijoiden ilmoittautumisajan. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut määräaikaan mennessä, menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava opiskelupalveluista oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. 6 Opetus Yliopiston lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Lukuvuoden aikana annettavan opetuksen yleisistä alkamis- ja päättymisajoista, lukuvuoden jaksottamisesta opetusperiodeihin sekä normaalista poikkeavista opetuspäivistä päättää rehtori. Tarkemmista opetuksen ajankohdista päättävät tiedekunnat ja opetusta antavat yksiköt. Tiedekuntaneuvosto hyväksyy seuraavan lukuvuoden opetussuunnitelmat toukokuun loppuun mennessä. Suunnitelmat voidaan hyväksyä myös useammaksi lukuvuodeksi. Opetussuunnitelmien valmistelua varten tiedekunta asettaa työryhmiä tai muita toimielimiä, joissa on jäseninä sekä opettajia että opiskelijoita. Jäseniksi voidaan kutsua myös sidosryhmien edustajia. Opetussuunnitelma on opetuksen ja opintojen suunnittelun väline. Sen avulla opetuksesta muodostetaan tavoitteellinen kokonaisuus ja osoitetaan eri opintojen välisiä yhteyksiä. Opetussuunnitelmassa kuvataan tutkinto-, opintokokonaisuus- sekä opintojaksokohtaiset osaamistavoitteet. Opetussuunnitelmiin sisällytetään ne tiedot, jotka opetuksen toteuttamisen, opiskelijoiden opintosuunnitelmien laadinnan sekä opintosuoritusten arvioinnin ja rekisteröinnin kannalta ovat tarpeellisia. Lukuvuoden opetusohjelmassa opetus, kuulustelut ja muu oppimisen arviointi on järjestettävä siten, että opiskelijat voivat harjoittaa opintoja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä, tehokkaasti ja tutkintoasetuksen mukaisessa ajassa. Tiedekunnat ja yksiköt seuraavat koulutuksen tuloksellisuutta ja kehittävät opetuksen ja opiskelun laatua ja laadunvarmistusta sekä hyödyntävät palautejärjestelmiä. 7 Opintojen suorittaminen Tutkintoon myönnetty opiskeluoikeus sisältää oikeuden opetussuunnitelmassa mainittujen tutkintoon kuuluvien opintojen suorittamiseen. Opetussuunnitelman asettamissa rajoissa tutkintoon voidaan sisällyttää sivuaine- tai muita vapaasti valittavia opintoja myös muista tiedekunnista tai muista yliopistoista. Opiskelijalla on oikeus opinto-ohjaukseen sekä opintojen kuluessa että opinnäytetyön laadinnassa. Opiskelija laatii opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jota käytetään opinto-ohjauksen välineenä. Henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan myös tieteellisiin ja taiteellisiin jatko-opintoihin. Tiedekunta antaa tarkemmat ohjeet opintosuunnitelman laadinnasta ja sisällöstä.

8 Opintosuoritusten ja muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksi lukeminen Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija voi korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. Hallitus päättää aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) yleisistä periaatteista. Periaatteet sisältävät sekä opintosuoritusten että muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukemisen. Tiedekuntaneuvostot ja kielikeskus voivat antaa tarkempia ohjeita hyväksilukemiseen. Opintosuoritusten hyväksilukemiset voidaan myöntää käyttäen joko opintojen korvaamista tai opintojen sisällyttämistä tutkintoon. Opintojen korvaamisessa tutkintoon kuuluvia opetussuunnitelman mukaisia opintoja korvataan muualla suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla opinnoilla. Opintojen sisällyttämisessä tutkintoon sisällytetään muualla suoritettuja opintoja sellaisenaan. Dekaani päättää kotimaisessa ja ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritettujen opintojen sisällyttämisestä tutkintoon. Opintojakson korvaamisesta päättää opintojakson vastaava opettaja. Muulla tavoin hankitulla osaamisella voidaan korvata tutkintoon kuuluvia opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukemisesta päättää oppiaineen/koulutusalan kokous. Opiskelijalta voidaan edellyttää lisänäytön antamista osaamisestaan ennen hyväksiluvun myöntämistä. 9 Opintosuorituksissa käytettävä kieli Yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Yliopistossa voidaan käyttää muita kieliä, myös saamenkieliä, opetus- ja tutkintokielinä ja opintosuorituksissa, jos tiedekuntaneuvosto näin päättää. Opiskelijalla on oikeus käyttää kuulusteluissa ja muissa opintosuorituksissa suomen kieltä elleivät kuulusteltavan aineen osaamistavoitteet muuta edellytä. Opiskelijan oikeudesta käyttää kuulusteluissa ja muissa opintosuorituksissa muuta kieltä päättää tiedekunta. 10 Kuulustelun järjestäminen Opintosuoritusten arvioimiseksi voidaan järjestää kuulusteluja. Yleisiä kirjallisia kuulusteluja järjestetään dekaanin vahvistamina kuulusteluajankohtina yliopiston tiloissa. Yleisiin kuulusteluihin osallistumiskertoja ei saa rajoittaa ellei tiedekunta toisin päätä. Kertauskuulustelu tai muu opetukseen liittyvä kuulustelu järjestetään opetuksen tai sen osan päätyttyä opetussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Kertauskuulustelun jälkeen varataan vähintään yksi mahdollisuus kuulustelun uusimiseen. Joissain kielten opintojaksoissa järjestettäviin vapaaehtoisiin alkukokeisiin voi kuitenkin osallistua vain kerran. Kuulustelujen ajankohdat on määrättävä siten, että opiskelijat voivat tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä, keskeytyksettä ja tehokkaasti harjoittaa opintojaan. Kuulustelutilaisuus voidaan siirtää vain pakottavista syistä.

Kuulusteluja voidaan järjestää myös sähköisinä tentteinä. 11 Ilmoittautuminen opetukseen ja kuulusteluun Opetukseen, sisältäen kertauskuulustelun, ilmoittaudutaan sähköisesti. Yleiseen kuulusteluun tulee ilmoittautua opinto-oppaassa ilmoitettavalla tavalla viimeistään kymmenen (10) päivää ennen kuulustelua. Kesäaikana järjestettäviin kuulusteluihin ilmoittaudutaan toukokuun loppuun mennessä. Kuulustelija voi hyväksyä myöhästyneen ilmoittautumisen, mikäli pitää sitä perusteltuna. Opiskelijan, joka ilmoittautuu opetukseen tai kuulusteluun eikä aio siihen osallistua, tulee perua ilmoittautuminen. Sähköiseen tenttiin ilmoittaudutaan Tenttis-järjestelmän kautta. Sähköiseen tenttiin tehdään varaus ennen tenttitilaisuutta. Mikäli opiskelija ei voi osallistua varaamaansa tenttiin, tulee hänen perua varauksensa viipymättä, jolloin tenttiaika vapautuu muiden opiskelijoiden käyttöön. 12 Kuulustelutilaisuus Kuulusteluaika alkaa siitä hetkestä, jolloin opiskelijat näkevät tehtävänsä. Valvojien tulee huolehtia siitä, että kaikki opiskelijat näkevät tehtävät samanaikaisesti. Opiskelija ei saa poistua tilaisuudesta ennen kuin puoli tuntia on kulunut sen alkamisesta. Kuulustelun alkamisen jälkeen saapuvalle opiskelijalle valvojan tulee antaa mahdollisuus osallistua kuulusteluun, mikäli hän saapuu puolen tunnin kuluessa kuulustelun alkamisesta. Tämän jälkeen opiskelijalla on oikeus osallistua kuulusteluun, mikäli kukaan ei ole poistunut tilaisuudesta. Opiskelijan on todistettava henkilöllisyytensä kuulustelusta lähtiessään. Kuulustelutilaisuuksissa tulee olla riittävästi valvojia. Yleisten kuulustelujen valvontajärjestyksen päättää dekaani. Kukin opettaja valvoo opetukseensa liittyvät kertauskuulustelut. Sähköinen tentti valvotaan tallentavalla videovalvonnalla. Kuulusteluun saapuvan opiskelijan on todistettava henkilöllisyytensä. Opiskelija ei saa poistua sähköisestä tentistä kesken tenttinsä. 13 Opintosuoritusten arviointi ja tulosten julkistaminen Opintoja arvioidaan kuulustelulla, harjoitustyöllä, esseellä, luentopäiväkirjalla, oppimispäiväkirjalla, näyttökokeella tai muulla opetussuunnitelmassa määrättävällä tavalla. Opintosuoritusten arviointi perustuu opetussuunnitelmissa määriteltyihin osaamistavoitteisiin. Opintosuoritusten arvostelussa käytetään numeerista asteikkoa nollasta viiteen kokonaislukuina tai sanallista arviota hyväksytty tai hylätty. Tutkielmissa noudatetaan tiedekunnan määräämiä arvosteluasteikkoja. Toisen kotimaisen kielen taidon arvioinnissa käytetään asteikkoa hyvä, tyydyttävä tai hylätty.

Lapin yliopistossa on käytössä Urkund-plagiaatintunnistusjärjestelmä. Järjestelmää käytetään plagioinnin tunnistamiseen, mutta myös pedagogisena välineenä opastettaessa opiskelijoita tieteelliseen kirjoittamiseen. Plagiaatintunnistusjärjestelmää käytetään kandidaatin- ja pro gradu -tutkielmien tarkastamisessa. Lisäksi järjestelmää voidaan käyttää myös muiden kirjallisten töiden tarkastamiseen. Tulokset julkistetaan viimeistään neljän viikon kuluttua kuulustelusta tai kirjallisten töiden palautuspäivämäärästä. Määräaika koskee pääsääntöisesti myös sähköisen tentin tuloksia. Milloin tulosta ei voi pätevästä syystä ilmoittaa määräajassa, on tästä sekä uudesta julkistamisajankohdasta ilmoitettava ennen määräajan päättymistä. Kesäkuun 1. päivän ja elokuun 31. päivän välisenä aikana järjestettyjen kuulustelujen tulokset voidaan julkistaa edellä mainittua pidemmän ajan kuluttua, kuitenkin viimeistään neljän viikon kuluttua elokuun kuulustelusta. Opiskelijalla on oikeus korottaa arvosanaa, jolloin paras arvosana jää voimaan. Yleiseen kuulusteluun osallistumiskertoja ei saa rajoittaa ellei tiedekunta toisin määrää. Kertauskuulustelun arvosanaa voi korottaa osallistumalla opintojaksosta järjestettävään uusintakertauskuulusteluun tai suorittamalla opintojakso kokonaan uudestaan opetussuunnitelman mukaisesti. Kirjallisten opintosuoritusten, kuten esseiden ja vastaavien arvosanaa voi korottaa vähintään kerran opettajan antaman määräajan kuluessa, tai suorittamalla opintojakso kokonaan uudestaan opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Dekaani määrää maisterin tutkinnon tutkielman tai vastaavan opintosuorituksen tarkastamista varten vähintään kaksi (2) tarkastajaa. Opiskelijalle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen arvostelusta ennen tutkielman hyväksymisestä päättämistä. Tiedekuntaneuvosto arvostelee maisterin tutkinnon tutkielman tai vastaavan opintosuorituksen tarkastajien lausunnon perusteella. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä tarvittaessa arvosanalautakunnan. Ennen väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen arvostelua on tekijälle varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan, vastaväittäjän tai arvosanalautakunnan lausunnosta. Tekijällä on myös mahdollisuus huomauttaa esitarkastajaksi, tarkastajaksi, vastaväittäjäksi tai arvosanalautakunnan jäseneksi valittavan esteellisyydestä. 14 Opintosuoritusten rekisteröinti ja vanheneminen Opintosuoritusten tulokset tallennetaan sähköiseen rekisteriin. Opiskelijalla on oikeus saada virallinen opintosuoritusrekisteriote suorittamistaan opinnoista kolmen arkipäivän kuluessa pyynnön esittämisestä. Opintosuoritukset ovat voimassa rajoittamattoman ajan, keskeneräisten suoritusten voimassaolosta päättää tiedekunta. 15 Opintosuoritusten oikaisumenettely

Opintosuorituksensa arvosteluun tai opintojen hyväksilukemista koskevaan päätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua päätöksen tehneeltä. Pro gradu -tutkielman, lisensiaatin tutkimuksen tai väitöskirjan tai vastaavien opinnäytteiden tai vastaavien opinnäytteiden arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää kirjallisesti oikaisua tiedekuntaneuvostolta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen tai päätös hyväksilukemisesta tietoonsa. Mikäli opettaja ei ole määräaikana tavoitettavissa, kirjallinen oikaisupyyntö voidaan jättää tiedekunnan kansliaan. Opettajan tulee antaa oikaisupyyntöön tekemänsä hylkäävä päätös kirjallisesti opiskelijan sitä pyytäessä. Opintosuorituksen arvostelua ja hyväksilukemista koskevaan oikaisupäätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta muutoksenhakulautakunnalta. Muutosta opiskelija voi hakea 14 päivän kuluessa siitä, kun on saanut päätöksestä tiedon. Valitus toimitetaan yliopiston kirjaamoon. Muutoksenhakulautakunnan päätökseen ei enää saa hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhakulautakunnasta määrätään Lapin yliopiston hallintojohtosäännössä. 16 Opintosuoritusvilppi ja kurinpitomenettely Opintosuoritusvilppi on kaikissa muodoissaan kiellettyä ja opiskelijan tulee noudattaa kaikessa opiskelussaan hyvää tieteellistä käytäntöä. Opintosuoritusvilpillä tarkoitetaan tiedeyhteisön tai kuulustelijan taikka muun päätöksentekijän harhauttamista. Opintosuoritusvilppiä on muun ohella luvaton lainaaminen eli plagiointi, tutkimustulosten tai havaintojen keksiminen taikka vääristely, luottamuksella hankitun aineiston luvaton esittäminen omissa nimissä ja kuulusteluvilppi. Opiskelija, jonka kuulustelun valvoja epäilee syyllistyneen kuulusteluvilppiin, voidaan välittömästi poistaa kuulustelutilasta, jos vilppi on ilmeinen tai opiskelija myöntää syyllistyneensä vilppiin. Mikäli opiskelija kiistää menetelleensä epäillyin tavoin, saa opiskelija jatkaa kuulustelua ja hänen vastauspapereihinsa tehdään merkintä epäillystä vilpistä. Opiskelijan, joka aiheuttaa kuulustelutilaisuudessa häiriötä voi kuulustelun valvoja välittömästi poistaa kuulustelutilasta. Kuulustelun valvojan, tai milloin vilppi on havaittu vasta kuulustelun päätyttyä tarkastavan opettajan, tulee ilmoittaa epäillystä vilpistä tiedekunnan dekaanille. Dekaani tai hänen määräämänsä henkilö pyytää kirjallisen lausuman epäilystä vilpistä opiskelijalta, kuulustelun valvojalta, tarkastavalta opettajalta ja tarvittaessa muiltakin henkilöiltä, joilla voi olla epäillyn vilpin selvittämisen kannalta olennaisia tietoja. Aineisto toimitetaan kokonaisuudessaan yliopiston hallinto- ja lakiasiainjohtajalle sen arvioimiseksi, onko asiassa syytä käynnistää yliopistolain 45 :n mukainen kurinpitomenettely. Edellä kuvattua menettelyä noudatetaan myös epäiltäessä tutkielman tai muun kirjoitelman plagiointia. Yliopistolain 45 :n mukaisina seuraamuksina rehtori voi antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen tai opiskelija voidaan yliopiston hallituksen päätöksellä erottaa enintään yhden vuoden määräajaksi. Mikäli opiskelijan todetaan syyllistyneen kuulusteluvilppiin, hänen opintosuorituksensa hylätään. Opintosuoritus hylätään myös silloin kun vilppi havaitaan vasta kuulustelun jälkeen.

Myös muu opintosuoritus hylätään, mikäli opiskelijan voidaan todeta sitä suorittaessaan syyllistyneen vilppiin. 17 Erinäisiä määräyksiä Tätä tutkintosääntöä tarkemmat määräykset tutkinnoista, opinnoista ja opetuksesta sekä tutkintohallintoon kuuluvista asioista antaa tiedekunta. 18 Voimaantulo Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1. päivänä elokuuta 2014.

LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 9.6.2014 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Markus Aarto 040 484 4000 Kokous 5/14 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika 16.6.2014 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Micke Kari Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 4. Lapin korkeakoulukonsernin hallintojohtosäännön muuttaminen Lapin yliopiston hallitus on kokouksessaan 17.12.2012 hyväksynyt Lapin korkeakoulukonsernin hallintojohtosäännön. Hallintojohtosäännön päivittäminen on tullut ajankohtaiseksi Lapin ammattikorkeakoulun syntymisen myötä. Liitteenä 1 olevaan luonnokseen Lapin korkeakoulukonsernin hallintojohtosäännöksi on muutettu ammattikorkeakouluviittaukset koskemaan Lapin ammattikorkeakoulua. Samassa yhteydessä johtosäännöstä on poistettu viittaus talousasioita koskevaan konserniohjeeseen. Muita muutoksia ei ole tehty. Lapin korkeakoulukonsernin johtoryhmä on hyväksynyt hallintojohtosäännön kokouksessaan 4.2.2014 ja Lapin ammattikorkeakoulun hallitus toukokuun kokouksessaan. Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 9 :n mukaan johtosäännöt hyväksyy yliopiston hallitus. Esitys: Päätettäneen hyväksyä liitteenä 1 oleva Lapin korkeakoulukonsernin hallintojohtosääntö.

LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 9.6.2014 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Markus Aarto 040 484 4000 Kokous 5/14 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika 16.6.2014 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Micke Kari Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 5. Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskuksen johtosäännön muuttaminen Lapin yliopiston hallitus on hyväksynyt Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskuksen johtosäännön. Johtosäännön päivittäminen annettiin Lapin korkeakoulukonsernin tehtäväksi Lapin yliopiston hallituksen joulukuussa 2012 antamien konsernin kehittämistä koskevien linjausten johdosta. Palvelukeskuksen liitteenä 1 olevaan johtosääntöön on muutettu ammattikorkeakouluviittaukset koskemaan Lapin ammattikorkeakoulua. Samassa yhteydessä johtosäännöstä on poistettu viittaus omaan johtokuntaan, koska palvelukeskuksen ja kirjaston johtokunnat on yhdistetty. Samalla johtosääntöön on lisätty maininnat IT-palvelualueen johtoryhmästä, sen asemasta ja kokoonpanosta ja tehty teknisluonteisia korjauksia. Johtajan toimivaltasäännöt on yhdenmukaistettu kirjaston johtajan kanssa. Palvelukeskuksen johtokunta on käsitellyt muutokset ja ne on esitelty henkilöstölle. Lapin korkeakoulukonsernin johtoryhmä on hyväksynyt johtosäännön kokouksessaan 4.2.2014 ja Lapin ammattikorkeakoulun hallitus toukokuun kokouksessaan. Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 9 :n mukaan johtosäännöt hyväksyy yliopiston hallitus. Esitys: Päätettäneen hyväksyä liitteenä 1 oleva Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskuksen johtosääntö.

LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 9.6.2014 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Markus Aarto 040 484 4000 Kokous 5/14 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika 16.6.2014 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Micke Kari Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 6. Lapin korkeakoulukirjaston johtosäännön muuttaminen Lapin yliopiston hallitus on hyväksynyt Lapin korkeakoulukirjaston johtosäännön. Johtosäännön päivittäminen annettiin Lapin korkeakoulukonsernin tehtäväksi Lapin yliopiston hallituksen joulukuussa 2012 antamien konsernin kehittämistä koskevien linjausten johdosta. Johtosäännöstä on laadittu useita eri luonnoksia ja korkeakoulukonsernin johtoryhmän 13.11.2013 antamien linjausten pohjalta laadittiin lopullinen liitteen 1 mukainen versio, joka hyväksyttiin korkeakoulukirjaston ja palvelukeskuksen johtokunnan kokouksessa 27.1.2014. Henkilökunnalla oli mahdollisuus esittää kommentteja luonnokseen 3.2.2014 saakka, minkä jälkeen henkilöstöltä tulleet palautteet käsiteltiin konsernin johtoryhmässä, joka hyväksyi johtosäännön kokouksessaan 4.2.2014. Johtosääntöön on muutettu ammattikorkeakouluviittaukset koskemaan Lapin ammattikorkeakoulua. Samassa yhteydessä johtosäännöstä on poistettu viittaus omaan johtokuntaan, koska palvelukeskuksen ja kirjaston johtokunnat on yhdistetty. Lapin korkeakoulukirjaston johtajan toimivaltaa on lavennettu poistamalla eri kampuksien erilliset päällikkötehtävät. Lisäksi johtosäännön kirjoitusasua on suoraviivaistettu ja synkronoitu muiden konsernin yksiköiden kanssa. Lapin ammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt johtosäännön toukokuun kokouksessaan. Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 9 :n mukaan johtosäännöt hyväksyy yliopiston hallitus. Esitys: Päätettäneen hyväksyä liitteenä 1 oleva Lapin korkeakoulukirjaston johtosääntö.

LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 9.6.2014 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Markus Aarto 040 484 4000 Kokous 5/14 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika 16.6.2014 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Micke Kari Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 7. Lapin yliopiston strategia vuoteen 2025 Lapin yliopiston hallitus käsitteli yliopiston strategiaa iltakoulussaan 7.4.2014, jolloin myös yksiköiden johtajat olivat paikalla sekä kokouksessaan 8.4.2014. Keskeisimpiä kysymyksiä olivat tuolloin matkailututkimuksen rooli yliopiston strategiassa ja strategian laajuus. Hallitus päätti, että strategia tehdään jatkossa ns. lyhyessä muodossa. Yliopiston hallituksen kokouksessa 12.5.2014 päätettiin muuttaa yliopiston visio muotoon: Lapin yliopisto on kansainvälisesti selkeästi profiloitunut, kansainvälisesti tunnustettu, arktinen ja pohjoinen tiede- ja taideyliopisto. Lisäksi pohjoisen hyvinvoinnin ja työn painoalaa täsmennettiin otsikkotasolla lisäämällä siihen sana koulutus. Matkailututkimuksesta erillisenä profiilialueena päätettiin luopua ja sitä kehitetään jatkossa yhtenä arktisen ja pohjoisen profiilialueen painoalana. Kokouksessa 12.5.2014 lyötiin kiinni strategian asialliset pääkohdat ja päätettiin pyytää strategiasta vielä tiedekuntien, AK:n, MTI:n ja LYY:n lausunnot 6.6.2014 mennessä. Määräaikaan mennessä lausuntonsa antoivat AK, MTI, KTK, TTK ja LYY sekä 9.6.2014 vielä OTK. (liitteet 2-7). YTK ei lausunut esityksestä. Lisäksi viestintäyksikkö laati oman tekstin, jossa tekstiä on muotoiltu ja korostettu tekstin luettavuutta (liite 8). Saatujen lausuntojen ja aiempien käsittelyvaiheiden perusteella on liitteeksi 1 laadittu esitys Lapin yliopiston strategiasta vuoteen 2025. Strategian hyväksymisen jälkeen laaditaan strategian toimeenpanosuunnitelma, joka sisältää tehtäväkohtaiset tavoitteet vuosille 2015 2020. Hallituksen pää-

töksen 12.5.2014 mukaisesti hallitus käsittelee toimenpanosuunnitelman lokakuun kokouksessaan. Esitys: Päätettäneen hyväksyä Lapin yliopiston strategia vuoteen 2025 liitteen mukaisena.

LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 9.6.2014 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Markus Aarto 040 484 4000 Kokous 5/14 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika 16.6.2014 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Micke Kari Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 8. Korkeatasoisesta julkaisemisesta ja taiteellisesta toiminnasta palkitseminen Lapin yliopistossa on noudatettu käytäntöä, jonka mukaan joka toinen vuosi on palkittu opetus- ja tutkimushenkilöstöä korkeatasoisesta julkaisemisesta ja joka toinen vuosi opetuksesta. Lapin yliopiston hallitus päätti vuoden 2014 budjetin käsittelemisen yhteydessä muuttaa voimassa ollutta järjestelmää siten, että jatkossa tutkimuksesta palkitaan joka vuosi. Järjestelmämuutoksen vuoksi palkitseminen vuonna 2014 koskee kuitenkin sekä vuotta 2012 että vuotta 2013. Hallituksen päätettyä muuttaa järjestelmää, se ei samassa yhteydessä tehnyt päätöstä palkitsemiseen kohdennettavasta määrärahasta. Vuonna 2012 palkitsemiseen käytettiin n. 72.000 euroa, mutta tuolloin julkaisemisessa otettiin huomioon vain yhden vuoden julkaisut. Jotta palkintoraha per julkaisu pysyy kannustavalla tasolla, tulee palkintosumman olla vuosia 2012 2013 koskien tätä isompi. Osaltaan varattavan määrärahan suuruuteen vaikuttaa se, millaisista julkaisuista palkitaan. Liitteeseen 1 on koottu erilaisia vaihtoehtoja kustannuksineen palkitsemisen toteuttamiseksi. Kohdissa 1-3 on palkittavina julkaisuina pidetty jufoluokkia 1-3, erilaisin summin per artikkeli. Kohdissa 4-6 sama vertailu on tehty huomioiden vain jufoluokat 2-3. Kohdassa 7 on otettu palkitsemisen kohteeksi jufoluokista 2-3 vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut (luokka A) ja tieteelliset kirjat (luokka C1). Liitteenä 2 on luettelo tieteellisistä julkaisuista vuodelta 2013. Taiteellisen toiminnan palkitsemisen kriteerit esitellään kokouksessa. Vuoden 2012 palkitseminen toteutettiin erillisellä haulla, jossa jokainen opettaja/ tutkija joutui paitsi hakemaan rahaa myös ilmoittamaan julkaisunsa uudelleen. Tätä pidettiin tarpeettomana byrokratiana yliopistoyhteisön piirissä. Yliopiston

johtoryhmä käsitteli asiaa kokouksessaan 3.6.2014 ja päätyi sille kannalle, että opettajat/ tutkijat, jotka haluavat tulla palkitsemisessa huomioiduiksi täyttävät lyhyen vapaamuotoisen hakemuksen hakuajan kuluessa ja heidän julkaisunsa poimitaan OKM:n julkaisutietokannasta hallintoyksikössä ns. virkatyönä. Aikataulullisesti julkaisutiedot ovat yliopiston käytössä kesäkuussa 2014, jolloin haku ja palkitsemispäätös voidaan tehdä elo-/syyskuussa 2014. Edellisellä hakukerralla palkitsemisesta kertynyt loppusumma on ollut opettajan/ tutkijan käytettävissä avustuksina osallistumiseen kansainvälisiin tieteellisiin konferensseihin tai taidenäyttelyihin, tai tutkimuksen-/taiteellisen toiminnan oheiskuluihin, kuten esimerkiksi kirjallisuuden hankintaan. Palkintosummaa ei makseta kenellekään henkilökohtaisena tulona. Esitys 1: Esitys 2: Esitys 3: Esitys 4: Tehdään osoitettavan määrärahan ja julkaisutasojen huomioimisen sekä taiteellisen toiminnan kriteerien osalta kokouksessa käydyn keskustelun perusteella. Päätettäneen, että korkeatasoisesta julkaisemisesta palkitsemiseen avataan elokuussa 2014 haku, jossa Lapin yliopistoon palvelussuhteessa hakuhetkellä olevat ilmoittavat halukkuutensa olla mukana palkitsemisessa ja että heidän julkaisutietonsa poimitaan OKM:n julkaisutietokannasta hallintoyksikössä. Päätettäneen, että palkitsemisesta kertynyt loppusumma on opettajan/ tutkijan käytettävissä avustuksina osallistumiseen kansainvälisiin tieteellisiin konferensseihin tai taidenäyttelyihin tai tutkimuksen-/taiteellisen toiminnan oheiskuluihin, kuten esimerkiksi kirjallisuuden hankintaan. Todettaneen, että edellä muotoiltuja kriteerejä noudatetaan myös tulevina vuosina palkitsemisen yhteydessä.

1. Korkeatasoisesta julkaisemisesta palkitseminen, jufoluokat 3, 2 ja 1 Vuosi Jufo 3, kpl Jufo 2, kpl Jufo 1, kpl Jufo 3 /kpl Jufo 2 /kpl Jufo 1 /kpl Yhteensä 2013 13 90 251 1000 500 200 108200 2012 9 67 194 1000 500 200 81300 YHTEENSÄ 22 157 445 189500 2. Korkeatasoisesta julkaisemisesta palkitseminen, jufoluokat 3, 2 ja 1 Vuosi Jufo 3, kpl Jufo 2, kpl Jufo 1, kpl Jufo 3 /kpl Jufo 2 /kpl Jufo 1 /kpl Yhteensä 2013 13 90 251 1000 500 100 83100 2012 9 67 194 1000 500 100 61900 YHTEENSÄ 22 157 445 145000

3. Korkeatasoisesta julkaisemisesta palkitseminen, käytetään enintään 90000 (50/2013+40/2012) Vuosi Jufo 3, kpl Jufo 2, kpl Jufo 1, kpl Jufo 3 /kpl Jufo 2 /kpl Jufo 1 /kpl Yhteensä 2013 13 90 251 550 200 100 50250 2012 9 67 194 550 200 110 39690 YHTEENSÄ 22 157 445 89940 4. Korkeatasoisesta julkaisemisesta palkitseminen, jufoluokat 3 ja 2 Vuosi Jufo 3, kpl Jufo 2, kpl Jufo 3 /kpl Jufo 2 /kpl Yhteensä 2013 13 90 2500 800 104500 2012 9 67 2500 800 76100 YHTEENSÄ 22 157 180600

5. Korkeatasoisesta julkaisemisesta palkitseminen, jufoluokat 3 ja 2 Vuosi Jufo 3, kpl Jufo 2, kpl Jufo 3 /kpl Jufo 2 /kpl Yhteensä 2013 13 90 1400 600 72200 2012 9 67 1400 600 52800 YHTEENSÄ 22 157 125000 6. Korkeatasoisesta julkaisemisesta palkitseminen, käytetään enintään 90000 (50/2013+40/2012) jufoluokat 3 ja 2 Vuosi Jufo 3, kpl Jufo 2, kpl Jufo 3 /kpl Jufo 2 /kpl Yhteensä 2013 13 90 800 450 50900 2012 9 67 800 450 37350 YHTEENSÄ 22 157 88250

7. Korkeatasoisesta julkaisemisesta palkitseminen, vertaisarvioideut tieteelliset julkaisut (luokka A) ja tieteelliset kirjat (luokka C1) jufoluokissa 3 ja 2, käytetään enintään 90000 Vuosi Jufo 3, kpl Jufo 2, kpl Jufo 3 /kpl Jufo 2 /kpl Yhteensä 2013 13 61 2000 500 56500 2012 8 33 2000 500 32500 YHTEENSÄ 21 94 89000

Vuosi 2013 Tieteelliset julkaisut koulutusaloittain Ensisijaisen koulutusalan mukaan Kasvatus- Taide- Oikeus- Yhteiskunta- Erittele- Yhtieteellinen teollinen tieteellinen tieteellinen mätön teensä A Kv. vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit yht. 67 11 29 58 23 188 A1 Alkuperäisartikkeli 40 6 9 36 18 109 A2 Katsausartikkelit 15 1 0 1 2 19 A3 Kirjan/muun kokoomateoksen osa 8 1 19 19 3 50 A4 Artikkeli konferenssijulkaisuissa 4 3 1 2 0 10 A Kotimaiset vertaisarvioidut tiet. artikkelit yht. 23 23 17 58 2 123 A1 Alkuperäisartikkeli 4 4 12 10 2 32 A2 Katsausartikkelit 1 1 0 3 0 5 A3 Kirjan/muun kokoomateoksen osa 18 18 5 45 0 86 A4 Artikkeli konferenssijulkaisuissa 0 0 0 0 0 0 B Vertaisarvioimattomat tiet. kirjoitukset yhteensä 13 33 61 67 2 176 B1 Kirjoitus tiet. aikakausilehdessä kotimaiset 1 2 11 22 0 36 B1 Kirjoitus tiet. aikakausilehdessä ulkomaiset 1 3 23 5 1 33 B2 Kirjan/muun kokoomateoksen osa, kotimaiset 8 28 19 34 1 90 B2 Kirjan/muun kokoomateoksen osa, ulkomaiset 0 0 5 2 0 7 B3 Artikkeli konferenssijulkaisussa, kotimaiset 0 0 0 2 0 2 B3 Artikkeli konferenssijulkaisussa, ulkomaiset 3 0 3 2 0 8 C Tieteelliset kirjat (monografiat) yhteensä 9 8 15 24 0 56 C1 Kustannettu tieteellinen erillisteos, kotimaiset 0 0 7 2 0 9 C1 Kustannettu tieteellinen erillisteos, ulkomaiset 3 0 2 1 0 6 C2 Toim. kirja, kokoomateos, konf.julk, lehden er.nro kotimaiset 5 8 1 17 0 31 C2 Toim. kirja, kokoomateos, konf.julk, lehden er.nro ulkomaiset 1 0 5 4 0 10 Koulutusalan tieteelliset julkaisut yhteensä 112 75 122 207 27 543 * kotimaiset yhteensä 37 61 55 135 3 291 * ulkomaiset yhteensä 75 14 67 72 24 252 Ulkomaisten %-osuus 66,96 % 18,67 % 54,92 % 34,78 % 88,89 % 46,41 %

Vuosi 2013 Ammattiyhteisölle ja suurelle yleisölle suunnatut julkaisut Ensisijaisen koulutusalan mukaan Kasvatus- Taide- Oikeus- Yhteiskunta- Erittele- Yhtieteellinen teollinen tieteellinen tieteellinen mätön teensä D Ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut yht. 10 15 68 29 2 124 D1 Artikkeli ammattilehdessä, kotimainen 1 4 10 6 1 22 D1 Artikkeli ammattilehdessä, ulkomainen 0 2 1 0 0 3 D2 Artikkeli ammat. Käsi- tai opaskirjassa ym. Kotimainen 8 9 52 9 0 78 D2 Artikkeli ammat. Käsi- tai opaskirjassa ym.ulkomainen 1 0 0 0 1 2 D3 Artikkeli ammatillisessa konferenssijulkaisussa, kotimainen 0 0 0 1 0 1 D3 Artikkeli ammatillisessa konferenssijulkaisussa, ulko 0 0 0 2 0 2 D4 Julkaistu kehittämis- tai tutk.raportti, selvitys, kotim. 0 0 1 9 0 10 D4 Julkaistu kehittämis- tai tutk.raportti, selvitys, ulkom. 0 0 0 0 0 0 D5 Oppikirja, ammatillinen käsi- tai opaskirja, kotim. 0 0 1 2 0 3 D5 Oppikirja, ammatillinen käsi- tai opaskirja, ulkom. 0 0 3 0 0 3 E Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut yhteensä 8 11 3 55 1 78 E1 Yleistajuinen artikkeli, sanomalehtiartikkeli, kotim. 8 10 3 51 0 72 E1 Yleistajuinen artikkeli, sanomalehtiartikkeli, ulkomainen 0 0 0 2 0 2 E2 Yleistajuinen monografia, kotimainen 0 1 0 2 1 4 E2 Yleistajuinen monografia, ulkomainen 0 0 0 0 0 0 Koulutusalan muut julkaisut yhteensä 18 26 71 84 3 202 * kotimaiset yhteensä 17 24 67 79 2 189 * ulkomaiset yhteensä 1 2 4 2 1 10

LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 9.6.2014 Hallitus Markus Aarto 040 484 4000 Kokous 5/14 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika 16.6.2014 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Micke Kari Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 9. Lapin yliopiston rehtorin valinta toimikaudeksi 1.1.2015 31.12.2019 Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 7 kohdan mukaan rehtorin valitsee yliopiston hallitus. Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 62 :n mukaan päätökset yliopistossa tehdään esittelystä. Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotolan nykyinen 5-vuotinen toimikausi päättyy 31.12.2014, mistä syystä Lapin yliopiston hallitus päätti kokouksessaan 12.5.2014 käynnistää ilmoittautumismenettelyn rehtorin tehtävään. Hakuilmoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa ja Lapin kansassa sekä keskeisissä työnhaun verkkosivustoissa (esim. Oikotie). Rehtorin tehtävään tuli ilmoittautua 6.6.2014 klo 13.00 mennessä. Asetettuun määräaikaan mennessä ilmoittautumisia tuli kolme (3) kappaletta. Tehtävään ilmoittautuivat professori Vesa Puuronen, rehtori Mauri Ylä-Kotola ja erikoistutkija Kari Kangas. Yliopistolain (558/2009) 18 :n rehtoriksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorin tutkinnon ja että hänellä on rehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito. Olennaista on, että rehtori on hyvin perehtynyt yliopiston toimialaan ja kykenee kehittämään Lapin yliopistoa sen omista lähtökohdista käsin. Tehtävään ilmoittautuneista Puuronen on yhteiskuntatieteiden tohtori, Ylä- Kotola filosofian tohtori sekä Kangas maatalous- ja metsätieteiden tohtori. Kaikki tehtävään ilmoittautuneet täyttävät näin ollen rehtorin tehtävään asetetun tutkintovaatimuksen.

Yliopistolain 18 :ssä asetetun käytännössä osoitettua hyvää johtamistaitoa koskevan vaatimuksen osalta hakijoista rehtori Ylä-Kotola erottuu omaan kastiinsa. Ylä-Kotola on toiminut Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan dekaanina n. 6 vuotta ja kahden yliopiston eli Kuvataideakatemian ja Lapin yliopiston rehtorina n. 10 vuotta. Professori Puurosella ei ansioluettelon mukaan ole kokemusta yliopistoyksikön, yliopiston tai muun organisaation operatiivisesta johtamisesta, vaan hänen johtamiskokemuksensa on tutkimusohjelmiin liittyvää sekä yliopistoyhteisön kollegiaaliseen päätöksentekoon liittyvää. Erikoistutkija Kankaalla on hakemusasiakirjojen mukaan pätkätyyppistä johtamiskokemusta yrityspuolelta noin 2-3 vuoden verran. Hakemusasiakirjojen perusteella vain rehtori Ylä-Kotola täyttää kiistattomasti käytännössä osoitettua hyvää johtamistaitoa koskevan vaatimuksen. Kolmas yliopistolain 18 :ssä asetettu edellytys on tarvittava kyky ja ammattitaito, joka kiinnittää arvioinnin yliopiston johtamisessa tarvittaviin edellytyksiin, kuten akateemisuuteen, yliopistolaitoksen tuntemukseen ja kansainvälisyyteen ym. Hakijoista akateemisilta meriiteiltään erottuvat selkeästi Ylä-Kotola ja Puuronen. Ylä-Kotolalla on runsas kansallinen ja kansainvälinen tuotanto ja hän on toiminut professorina yhtäjaksoisesti vuodesta 1997 alkaen. Ylä-Kotola on myös kunniatohtori kahdessa ulkomaisessa yliopistossa. Puuronen on taas tehnyt merkittävän perinteisen yliopistouran lähinnä nykyisessä Itä-Suomen yliopistossa ja saanut pysyvän professuurin Oulun yliopistoon vuonna 2013. Puurosen tuotanto, kansainväliset suhteet ja tieteelliset ansiot ovat laajoja. Kankaan työura on hakemusasiakirjojen mukaisesti enemmän yrityspainotteinen ja hänellä on kokemusta lähinnä metsätalouteen liittyvistä johtamis- ja konsulttitöistä eri yrityksissä ja virastoissa. Yliopistollisissa tehtävissä Kangas on toiminut tutkijakoulutettavana ja yliassistenttina. Kankaan tieteellinen pohja (maa- ja metsätalous) ei linkity Lapin yliopistossa edustettuihin tieteenaloihin. Hakemusasiakirjoja vertailtaessa kaikilla hakijoilla vaikuttaa olevan yliopistolain 18 :ssä tarkoitettu kyky ja ammattitaito rehtorin tehtävään. Hakijoista Ylä- Kotolalla on pisin kokemus professorin tehtävästä ja hänen kansalliset, kansainväliset ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen palautuvat meriittinsä ovat tehtävään ilmoittautuneista parhaat. Hakija Puurosen ansiot ovat myös merkittävät, mutta eivät samalla tasolla kuin Ylä-Kotolan erityisesti tarkasteltaessa rehtorin tehtävään tarvittavia ansioita. Hakemusasiakirjojen perusteella hakija Kankaan meriitit ovat selvästi vähäisempiä akateemisen johtajuuden näkökulmasta kuin muiden. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että rehtori Ylä-Kotola on hakijoista ainoa, joka kiistatta täyttää kaikki tehtävään valitsemiselle laissa asetetut edellytykset ja lisäksi Ylä-Kotola nousee ansioiden ja johtamiskokemuksen kokonaisarviossa selkeästi korkeammalle kuin muut hakijat. Tästä syystä Vesa Puurosen tai Kari Kankaan kutsumiselle haastatteluun ei ole mielekästä perustetta. Hallitus haastattelee Mauri Ylä-Kotolan kokouksessaan 16.6.2014. Lapin yliopiston hallitus päätti kokouksessaan 12.5.2014, että rehtori valitaan 5- vuotiselle toimikaudelle.

Hakuilmoitus rehtorin tehtävään on liitteenä 1. Hakemusasiakirjat toimitetaan hallituksen jäsenille esityslistan liitteinä (liitteet 2-4). Esitys: Päätettäneen valita rehtori, professori Mauri Ylä-Kotola Lapin yliopiston rehtoriksi 5-vuotiseksi toimikaudeksi, joka alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2019.