POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA TALOUSARVIO 2018 LUONNOS

POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 TALOUSARVIO 2018 LUONNOS

Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelma 2018 2020 Talousarvio 2018 Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan liitto Sepänkatu 20, 90100 Oulu puhelin 040 685 4000 kirjaamo@pohjois-pohjanmaa.fi Kotisivu: www.pohjois-pohjanmaa.fi Oulu 2017 Kannen kuvat: Arja Hankivaara

Sisältö 1 Maakuntajohtajan katsaus...4 2 Pohjois-Pohjanmaan näkymät...5 3 Maakunnan johtaminen ja suunnittelu...7 4 Strategiset linjaukset ja tavoitteet 2018-2020...8 5 Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit 2018-2020...10 5.1 Luottamushenkilöhallinto...10 5.2 Aluesuunnittelu...10 5.3 Aluekehitys...16 5.4 Hallinto ja talous...19 6 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2019-2020...21 6.1 Yleisperustelut...21 6.2 Talousarvioasetelma ja sitovuustaso...21 6.3 Henkilöstösuunnitelma 2018 2020...22 Talousarviotaulukot vuodelle 2018 ja suunnitelma vuosille 2018 2020...23 Jäsenkuntien maksuosuudet...28 Hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx.2017

POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 4 1 Maakuntajohtajan katsaus

5 POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 2 Pohjois-Pohjanmaan näkymät Väestörakenne maan nuorin Pohjois-Pohjanmaalla oli 411 150 asukasta vuoden 2016 lopussa. Maakunnan väkiluvun kasvu on hidastunut vuosittain noin 500 henkilöllä kolmena vuonna peräkkäin. Maakunnassa kasvun hidastumisen syitä ovat syntyvyyden aleneminen ja kasvanut negatiivinen maassamuutto. Vuonna 2016 syntyi noin 4700 lasta. Syntyneiden määrä on laskenut vuosikymmenen alun luvuista reilulla tuhannella. Kuntien välinen nettomuutto on lähes kolminkertaistunut samassa ajassa. Kuolleisuus on hieman lisääntynyt. Vuonna 2016 positiivinen nettosiirtolaisuus oli noin 1168 henkilöä. Nettosiirtolaisuuden kasvu hieman hidasti väestönkasvun hiipumista. Lähes puolet maakunnan asukkaista asuu Oulussa. Maakunnan seuduista vain Oulun seudun väkiluku kasvoi, vaikka seudun kunnista väkiluku väheni Tyrnävällä ja Muhoksella. Muun maakunnan kunnista väkilukuaan kykenivät kasvattamaan vain Ylivieska ja Nivala. Vuoden 2017 alkupuoliskolla Pohjois-Pohjanmaan väkiluvun kasvu on lähes pysähtynyt. Ennakkotietojen mukaan maakunnan väkiluku kasvoi vuoden alkupuoliskolla vain noin 90 henkilöllä. Väestön määrä on lisääntynyt vuoden ensimmäisen puoliskon aikana Raahen ja Oulun seuduilla, muilla seuduilla väkiluku on vähentynyt. Väestönkasvun hidastumisesta huolimatta Pohjois-Pohjanmaa on ikärakenteeltaan edelleen maan nuorin maakunta. Vuonna 2016 väestön keski-ikä oli Pohjois-Pohjanmaalla 39,6 vuotta, koko maan keski-ikä oli 42,5 vuotta. Kaksi kuntaa laski tuloveroprosenttia Maakunnan kunnista Oulainen ja Siikalatva laskivat veroprosenttiaan vuodelle 2017. Veroprosenttiaan nostivat Liminka ja Pyhäjärvi. 16 kunnalla tuloveroprosentti on 21 tai enemmän. Maakunnan alhaisin tuloveroprosentti on Pyhännällä, korkein Haapajärvellä, Haapavedellä, Reisjärvellä ja Siikajoella. Pohjois-Pohjanmaan kuntien tulo- ja yhteisöverojen yhteenlasketut tilitykset kasvoivat vuoden 2017 tammi-heinäkuun aikana 0,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tilitykset kasvoivat yhdeksässä kunnassa. Eniten verotulot kasvoivat Pyhäjärvellä, Kempeleessä, Limingassa ja Ylivieskassa. Euromääräisesti verotulot kasvoivat eniten Oulussa, jossa kasvua oli noin kuusi miljoonaa euroa. Peräti 21 kunnassa tilitykset laskivat. Suurimmat alenemat kunnallisverojen ja yhteisöverojen tilityksissä oli Reisjärvellä, Merijärvellä, Haapavedellä, Siikajoella ja Alavieskassa. Työllisyys paranee Pohjois-Pohjanmaalla oli työttömiä työnhakijoita keskimäärin noin 27 400 henkilöä vuonna 2016, mikä on noin 1 200 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. Työttömien työnhakijoiden määrän aleneminen on jatkunut myös alkuvuonna 2017. Tammi-kesäkuussa työttömiä työnhakijoita on ollut Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin 26 000 henkilöä eli työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli keskimäärin 13,9 %. Työttömistä työnhakijoista yli puolet on miehiä. Miesten ja naisten osuudet työttömistä työnhakijoista ovat pysyneet samana edelliseen vuoteen verrattuna. Sekä nuorten että yli 50-vuotiaiden työttömyys on alentunut edellisvuodesta. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli tammi-kesäkuussa 2017 keskimäärin 4400 henkilöä, mikä on 370 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2016 keskimäärin. Yli 50-vuotiaitten työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2017 tammi-kesäkuussa keskimäärin noin 8 100 henkilöä, mikä on noin 300 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on kääntynyt alkuvuoden 2017 aikana laskuun. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita työnhakijoita oli tammi-kesäkuussa 2017 keskimäärin 7900 henkilöä, missä on vähennystä edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna noin 540 henkilön verran.

POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 6 Rakentaminen työllistää Pohjois-Pohjanmaan kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden 2016 aikana tasaisesti. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 10 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Päätoimialoista selvästi parhaiten on kehittynyt rakentaminen, jonka liikevaihto on kivunnut jo useamman vuoden ajan kiihtyvää tahtia. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä rakentamisen liikevaihto oli kasvanut noin 22 % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Myös teollisuuden, muiden palveluiden sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimialojen liikevaihto oli vuoden 2017 alussa korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Pohjois-Pohjanmaan päätoimialojen henkilöstömäärien on ollut maltillisempaa kuin liikevaihdon kehitys. Eniten henkilöstömäärä on lisääntynyt rakentamisessa, missä vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä oltiin noin 15 % korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Rakentamisessa on myös havaittavissa selvä tasohyppy henkilöstömäärässä vuoden 2017 alussa. Henkilöstömäärät olivat kasvaneet muissa palveluissa, teollisuudessa sekä hieman myös tukkuja vähittäiskaupassa vuoden 2017 alussa verrattuna vuoden 2016 alun tasoon.

7 POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 3 Maakunnan johtaminen ja suunnittelu Maakunnan yhteistoiminnan johtaminen on aluekehityslainsäädännön mukaisesti liiton keskeinen tehtävä. Tuloksellinen kehittäminen ja maakuntauudistuksen valmistelu edellyttävät toimivaa yhteistoiminnan johtamista ja ohjausta. Keskeinen taito on kyky synnyttää luottamusta. tulosalueeseen. Organisaation toiminnan keskiössä ovat maakunnan suunnittelujärjestelmään perustuvat liiton ydintehtävät, jotka on organisaatiorakenteessa eriytetty ydinprosesseiksi. Lisäksi tulosalueilla toimii sekä pysyviä että tilapäisiä työryhmiä. Maakunnan suunnittelujärjestelmä käsittää maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma konkretisoi maakuntaohjelman toteutusta. Maakuntauudistuksen yhteydessä myös aluekehittämisen suunnittelu, toimintatavat ja toimijoiden roolit ovat muutoksessa. Pohjois-Pohjanmaan liiton virasto on jaettu sisäisen toiminnan ja budjetoinnin järjestämistä varten kolmeen Kuntayhtymän toimielimiä ovat perussopimuksen mukaiset jäsenkuntien edustajainkokous, maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, tarkastuslautakunta ja maakunnan yhteistyöryhmä. Maakuntavaltuusto voi perustaa muita pysyviä lautakuntia, neuvottelukuntia ja yhteistyöryhmiä. Vakiintuneen käytännön mukaan maakuntahallitus nimeää toimikautensa ajaksi asiantuntijoista koostuvia työryhmiä oman toimintansa tukemiseksi.

POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 8 4 Strategiset linjaukset ja tavoitteet 2018-2020 Rakenteellisten uudistusten alueellinen toteuttaminen Suunnittelukaudelle ajoittuvan sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on Suomen suurin hallinnon ja toimintatapojen uudistus. Sen mukaisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen sekä useita alueellisia tehtäviä suunnitellaan siirtyvän maakuntien pohjalle muodostettaville itsehallinto-alueille 1.1.2020 alkaen. Maakuntaliitto on koordinoinut sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelua alueella keväästä 2016 lähtien. Uudistuksen keskeiset lait oli tarkoitus saada voimaan kesällä 2017 ja sitä myötä valmisteluvastuun piti siirtyä uudelle perustettavalle maakunnalle viimeistään syksyllä 2017. Sote- ja maakuntauudistuksen keskeisen lakipaketin valmistelu on kuitenkin pitkittynyt ja hallituksen neuvotteluissa 5.7.2017 päätettiin jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen. Maakuntaliitolle uudistuksen valmistelun pitkittyminen asettaa erityisen suuren toiminnallisen ja taloudellisen haasteen, koska valmistelua jatketaan edelleen maakuntaliiton koordinoimana. Valtion rahoituksen tähänastinen epäjatkuvuus ja ennakoimattomuus lisäävät maakuntaliiton talousriskiä uudistuksen toteuttamisessa. Isot rakenteelliset uudistukset ja uusi kuntalaki muuttavat kuntien roolia ja toimintatapoja. Tulevaisuuden kunnassa korostuu kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien varmistaminen ja asiakaslähtöisten palvelujen kehittäminen. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kunnan ja maakunnan välille syntyy yhdyspinta. Sekä kunnalla että maakunnalla ovat tulevaisuudessakin samat asiakkaat ja kuntalaiset. Samoin yhteisiä ovat toimintoja läpileikkaavat prosessit: elinvoima, osallisuus, hyvinvointi ja terveys. Yhteistyön tarve on välttämätön. Kuntien ja maakuntien neuvottelumenettelylle ja yhdyspintayhteistyölle on tarpeen luoda jo alusta saakka hyvät edellytykset ja käytännöt. Strategiset tavoitteet: Pohjois-Pohjanmaan liitto koordinoi ja johtaa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua alueella esivalmistelun aikana uuden maakunnan perustamiseen saakka. Pohjois-Pohjanmaan liitto varautuu oman toiminnan osalta nykyisen kuntayhtymämallilla toimivan organisaation lakkautumiseen sekä uuden maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmisteluun. Maakuntaliitto osallistuu kuntien kehittämiseen elinvoiman ja asukkaiden elämän edellytysten mahdollistajana. Alueellinen kasvu, kansainvälistyminen ja vetovoima Maakunnan kasvu syntyy kansallisista ja kansainvälisistä toimenpidekokonaisuuksista. Kasvuhaluiset ja kansainvälistyvät yritykset ja alueelliset investoinnit luovat puitteet vahvistuvalle ja talouskasvua lisäävälle elinvoimalle. Yritysten toimintaympäristöjen kehittäminen ja alueen vahvuuksiin perustuva älykäs erikoistuminen luovat määrätietoista ja valintoihin perustuvaa jatkuvuutta ja innovaatiotoimintaa yrityksille sekä kuntien elinvoiman kehittymiselle. Kasvua syntyy julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä sekä kumppanuuksista. Elinkeinorakenteen jatkuva ja ennakoiva uudistuminen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä yrittäjien hyvinvoinnin ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen luovat pohjaa kasvulle. Pohjois-Pohjanmaan vetovoimaisuus vaikuttaa merkittävästi yritysten, investointien, osaavan työvoiman ja opiskelijoiden sijoittumiseen alueelle. Maakunnan vetovoimatekijöitä tulee kehittää yhdessä maakunnan toimijoiden kanssa. Korkea osaaminen, kilpailukykyinen innovaatiotoiminta ja yritysdynamiikka ovat keskeisessä roolissa myös kansainvälisten yritysten sijoittumispäätöksissä. Kasvun osatekijät liittyvät positiiviseen työllisyys- ja työpaikkakehitykseen, aktiiviseen alueelliseen työllisyyspolitiikkaan, väestökas-

9 POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 vuun, muuttovoittoisuuteen, yrityskantaan ja sen kasvuun, investointien ja pääoman lisääntymiseen. Seuraavan EU-rahoituskauden 2021- valmistelu edellyttää vahvaa kansainvälistä ja alueellista edunvalvontaa sekä koheesio- ja talouspolitiikkaan vaikuttamista. Pohjois-Pohjanmaan liitto osallistuu aktiivisesti tulevan rahoituskauden valmisteluun maakunnalle suotuisien linjauksien edistämiseksi. Strategiset tavoitteet: Pohjois-Pohjanmaan liitto toimii aktiivisesti kasvua, kansainvälistymistä sekä vetovoimaa edistävissä kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Pohjois-Pohjanmaan liitto osallistuu maakunnan vetovoimaa edistäviin toimenpiteisiin. Pohjois-Pohjanmaan liitto vaikuttaa tulevan EU-rahoituskauden 2021- koheesiopolitiikan valmisteluun. Koulutuksen kehittäminen koko maakunnassa Koulutuksen rakennemuutos on ulottunut kaikkiin koulutusasteisiin ja osittain myös koulutusaloihin. Koulutuksen järjestäjien yhteistyö turvaa koulutuksen tarjoamisen eri puolilla maakuntaa ja mahdollistaa monipuolisen ja uudistuvan koulutuksen tarjonnan, myös verkkopohjaisen koulutuksen. Pohjois-Suomen korkeakoulut mahdollistavat opiskelun toisessa korkeakoulussa. Yhteistyötä on tuettava ja laajennettava myös muille toiselle asteelle ja asteiden välille. Maakuntaliitto edistää aktiivisesti koulutuksen tasa-arvon toteutumista ja ehkäisee syrjäytymistä. Pohjois-Pohjanmaalla on suuret nuorisoikäluokat ja niiden suhteellinen osuus koko maan nuorisosta kasvaa. Tämän vuoksi peruskoulun jälkeisten opiskelupaikkojen määrää ei voida supistaa ja koulutusta on oltava saatavilla maakunnassa alueellisesti tasapainoisesti. Korkea-asteen opiskelupaikkojen määrän on säilyttävä nuorisoikäluokkia vastaavalla tasolla. Maakunta edistää erityisesti korkea-asteen vetovoiman lisäämistä. Viime vuosien leikkaukset ovat heikentäneet tutkimustoiminnan edellytyksiä. Kansainvälisen rahoituksen hakemisen lisääntyminen on edesauttanut tutkimuksen kansainvälistymistä. Kansainväliset hankkeet eivät kuitenkaan ole pystyneet korvaamaan vähentynyttä tutkimusrahoitusta. Tutkimustoiminnan kansallista rahoitus on tämän vuoksi lisättävä ja kohdistettava koko korkeakoulukentälle. Pelkkä tutkimustoiminta ei muuttuvassa toimintaympäristössä riitä, myös innovaatiotoimintaa tukevien rakenteiden tukemista, kuten tutkimuksen hyödyntämistä, on kehitettävä. Strategiset tavoitteet: Pohjois-Pohjanmaan liitto toimii koulutuspaikkojen säilyttämiseksi alueellisesti tasapainoisesti maakunnassa ja koulutuksen vetovoiman parantamiseksi. Pohjois-Pohjanmaan liitto tukee koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja sen kehittämistä. Pohjois-Pohjanmaan liitto toimii koulutuksen ja tutkimuksen erillisrahoituksen lisäämiseksi. Pohjois-Pohjanmaan liitto edistää yrittäjyyskasvatuksen strategian ja toimintaohjelman 2016 2020 toimeenpanoa. Alueidenkäyttö ja saavutettavuus kilpailukyvyn edellytyksenä Maakunnan saavutettavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi tavoitteena on alueellisella vaikuttamisella ja kehittämistoiminnalla varmistaa tärkeiden infrastruktuurihankkeiden toteuttaminen osana Euroopan laajuista TEN-T ja kansallista liikennepolitiikkaa. Tavoite on hyödyntää Verkkojen väline (CEF) -rahoitusta. Keskipitkän aikavälin tavoitteena on nostaa Botnian käytävä / Bothnian Extension ydinverkkokäytäväksi vuoteen 2023. Kansallisessa liikennepolitiikassa painopiste on siirtymässä liikenneinfran korjausvelan vähentämiseen, kuten liikenneverkon perusparannuksiin ja pieniin investointeihin, sekä älyliikenteeseen. Aluerakennetta ja liikennejärjestelmää kehitetään tavoitteena Oulun kaupunkiseudun ja koko maakunnan tasapainoinen kehitys sekä kuntarajoista riippumaton, tasapainoinen palvelurakenne, joka ottaa huomioon maakunnan erikoistuneet alueet ja ylimaakunnalliset kehittämisvyöhykkeet. Maakuntakaavoitus on keskeinen väline alueidenkäytön ja liikenteen kehittämistavoitteiden toteuttamisessa. Poh jois- Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamistyö painot tuu toimintavuonna kolmannen vaihemaakuntakaavan viimeistelyyn. Suunnittelukauden aikana varaudutaan myös strategisen kokonaismaakuntakaavan laatimiseen siten, että se voisi korvata kaikki vaihemaakuntakaavat. Työ kytkeytyy maakuntauudistukseen ja maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiseen. Strategiset tavoitteet: Liikennejärjestelmää kehitetään alueellisen saavutettavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi TEN-T ydinkäytävien jatkaminen Pohjois-Suomeen (päärata ja valtatiet 4 ja 29 välillä Helsinki Tornio/Haaparanta) osana CEF-asetuksen välitarkastusta Liikennejärjestelmän kannalta keskeiset isot infrahankkeet ja korjausvelan vähentäminen Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategian mukaisesti Oulun lentoaseman kehittäminen kansainvälisenä kauttakulkuasemana ja Kuusamon lentoaseman vuo rotarjonnan ja kv-liikenteen kehittäminen LVM:n liikennekaari ja digitalisaation edistäminen liikennepalveluissa Maakuntakaavan uudistamisen kolmas ja viimeinen vaihe viedään loppuun vaihemaakuntakaavoi tuksen periaatteella yhteistyössä sidosryhmien kanssa sekä varautuminen strategisen kokonaismaakuntakaavan laatimiseen.

POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 10 5 Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit 2018-2020 5.1 Luottamushenkilöhallinto Uuden kuntalain mukaiset kuntavaalit käytiin huhtikuussa 2017. Vuosi 2018 on Pohjois-Pohjanmaan liiton uusien toimielinten ensimmäinen täysi toimintavuosi. Pohjois-Pohjanmaan liiton ylintä päätösvaltaa käyttävä maakuntavaltuusto päättää liiton toiminnan tavoitteista ja taloudesta sekä keskeisimmistä liiton toimintaa ohjaavista ohjelmista ja suunnitelmista. Vuonna 2018 maakuntavaltuusto kokoontuu 2 kertaa. Maakuntahallitus vastaa liiton käytännön toiminnasta ja hallinnosta sekä toteuttaa valtuuston aluekehitystyölle, alueiden käytön suunnittelulle sekä edunvalvonnalle asettamia tavoitteita. Maakuntahallitus osallistuu tiiviisti maakuntakaavoitusta, maakunnan kehittämistä ja edunvalvontaa koskevien asioiden valmisteluun kaikissa käsittelyvaiheissa. Maakuntahallitus kokoontuu 10 12 kertaa vuonna 2018. Tarkastuslautakunta suorittaa liiton toiminnan ja talouden tarkastuksen oman erillisen toimintasuunnitelmansa pohjalta. Tarkastuslautakunnan ydintehtävinä on seurata kuntayhtymän toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista ja tilintarkastusprosessin etenemistä. Tarkastuslautakunta kokoontuu vuonna 2018 viisi kertaa. Suunnittelukaudella jatkavat nykyisen maakuntahallituksen nimeämät matkailun kehittämistoimikunta, hyvinvoinnin yhteistyöryhmä, koulutuksen- ja tutkimuksen yhteistyöryhmä, järjestöneuvottelukunta, maakuntakaavoituksen neuvottelukunta ja kunta-asioiden yhteistyöryhmä. Pohjois-Pohjanmaan liitto organisoi aluekehityslain mukaisen ja maakuntahallituksen asettaman maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toiminnan ohjelmakaudella 2014 2020. Yhteistyöryhmän tehtävänä on yhteen sovittaa aluekehitystoimintoja ja suunnata aluekehitysvaroja maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman avulla maakunnan kehityksen kannalta järkevästi. Maakunnan yhteistyöryhmän kustannukset katetaan pääsääntöisesti Euroopan aluekehitysrahaston teknisestä tuesta. Vuosittain pidetään 4 6 kokousta. Maakuntajohtaja toimii maakunnan yhteistyöryhmän esittelijänä ja yhteistyöryhmän sihteeristön puheenjohtajana. Pohjois-Pohjanmaan liitto vastaa maakunnan yhteistyöryhmän kokousjärjestelyistä ja tiedotuksesta. Valmistelussa olevan maakuntalain ja voimaanpanolain sekä valtioneuvoston linjauksen mukaisesti maakunnan liitto on vastuussa uuden maakunnan toimintojen järjestämisestä siihen saakka, että uusi maakunta aloittaa toimintansa. Pohjois-Pohjanmaan liiton yhtenä tehtäväalueena on maakuntahengen vahvistaminen. Osana tätä tehtävää liitto on perinteisesti järjestänyt maakunnan keskeisille toimijoille ja yhteistyötahoille loppiaisvastaanoton, jonka yhteydessä jaetaan Pohjois-Pohjanmaa-palkinto. Vuoden 2018 vastaanotto järjestetään Oulussa. Vuoden 2018 luottamushenkilöiden edustusvaroilla katetaan mm. loppiaisvastaanoton, kansainvälisen naisten päivän vastaanoton sekä maakuntapäivien kulut. Lisäksi varaudutaan yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettäviin ajankohtaisiin seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin. Pohjois-Pohjanmaan liitto on mukana CPMR-yhteistyössä, jonka yleiskokous järjestetään vuonna 2018 Oulussa. Liitto osallistuu kokouksen järjestämiskustannuksiin, mihin on varauduttu korottamalla luottamushenkilöhallinnon budjettia. 5.2 Aluesuunnittelu Aluesuunnittelun tulosalueen ydintehtävä on tuottaa maakunnan kehittämistä ohjaavat suunnitelmat ja strategiat sekä edistää niiden toteutumista mm. kuntakaavoituksen, hanketoiminnan ja ennakoivan edunvalvonnan avulla. Aluesuunnittelun toiminnan läpileikkaavat ydinprosessit ovat tulevaisuus, maakuntaohjelma ja maakuntakaava. Toiminta tähtää alue- ja toimijalähtöiseen sekä laaja-alaisia intressejä yhteen sovittavaan kehittämiseen ja vaikuttamiseen. Sisäinen mittari kuvaa Pohjois-Pohjanmaan liiton toimintaa toimintavuonna ja ulkoinen mittari toiminnan alueellista vaikuttavuutta.

11 POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 Tulevaisuus Ennakoinnin toimintamallin kehittäminen osana maakuntauudistusta Pohjois-Pohjanmaan liitto järjestää valtakunnallisen ennakointiseminaarin yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Oulussa maaliskuussa 2018. Alue-ennakoinnin seminaarissa käsitellään toimialojen, väestökehityksen sekä koulutuksen näkymiä ja tulevaisuutta. Erityisteemoina ovat ennakoinnin järjestäminen tulevissa maakunnissa sekä maakunnallisen ja valtakunnallisen ennakoinnin yhteensovittaminen. Teemoja valmistellaan TEM:n ja valtioneuvoston kanslian kanssa seminaareissa ja työpajoissa. Maakuntauudistuksen yhteydessä perustettu ennakoinnin alatyöryhmä valmisteli tulevan maakunnan ennakoinnin ja tietopalvelun toteuttamista. Työryhmän loppuraportissa kuvattiin ennakoinnin nykytilaa ja tavoitteita Pohjois-Pohjanmaan liitossa, ELY- keskuksessa ja TE-toimistossa. Vuonna 2018 konkretisoidaan loppuraportissa esiin nostettuja ennakoinnin järjestämistä ja toimintamalleja. sisäinen: ennakointiseminaarin osallistujamäärä ulkoinen: sidosryhmäyhteistyön tiivistyminen. Tietopalvelun vaikuttavuuden lisääminen Tietopalvelu tarjoaa analysoitua tietoa sidosryhmille. Kaksi kertaa vuodessa julkaistava suhdanneraportti kertoo maakunnan keskeisten klustereiden ja toimialojen tilanteen. Suhdanneraporttia kehitetään vastaamaan tulevan maakuntaorganisaation tarpeisiin ja jakelua laajennetaan. Lisäksi kerätään tietoa ja erillisselvityksiä ajankohtaisista ilmiöistä sekä tilastoaineistoa, jolla seurataan maakuntaohjelman toimenpiteiden toteutumista. Tutkan kehittäminen ennakointiverkoston työkaluna Yli kaksi vuotta käytössä ollut ennakointityökalu Tutkan käyttömäärät ovat kasvaneet tasaisesti. Vuodessa Tutkan signaaleja on luettu 50 000 kertaa ja luettujen signaalien määrä lähentelee 70 000. Käyttäjäkokemuksen perustella Tutkaan tullaan tekemään uudistuksia, jotka lisäävät helppokäyttöisyyttä ja mahdollistavat kehityksen visuaalisen esittämisen. sisäinen: julkaistut suhdanneraportit, Tutkan kehittäminen ja käytön aktivoiminen ulkoinen: ennakointitiedon hyödyntäminen rakennemuutoksen ja suhdanteiden analysoinnissa sekä alueellisissa strategioissa ja ohjelmissa. Koulutuksen ja tutkimuksen koordinointi Koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöryhmän toiminta jatkuu vuosina 2018 2019. Yhteistyöryhmän kokoonpano nimetään suunnittelukaudelle. Uuden kauden tavoitteissa huomioidaan koulutuksessa tapahtuvat rakenteelliset muutokset sekä uuden maakunnan koulutuksen ja tutkimuksen koordinaation järjestäminen. sisäinen: pidettyjen kokousten määrä ulkoinen: toimijoiden välisen yhteistyön tiivistyminen. Yhteistyöhankkeet InDemand Hankkeen tavoitteena on kehittää ja tukea terveydenhuollon innovaatioita, joiden tarve on noussut esille terveydenhuollon organisaatioiden käytännön työn ja kokemuksien kautta. Pohjois-Pohjanmaan liiton roolina on avata alueellinen innovaatiotuki haettavaksi ja maksaa tuki innovaatioiden toteuttajille. Alueellisen verkoston muodostavat Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, BusinessOulu ja Oulun yliopisto. Vastaavat alueelliset toteutukset tehdään Murciassa Espanjassa ja Pariisin alueella Ranskassa. Hankkeen koordinaattorina toimii Tic- BioMed Espanjasta. Yrittäjyys omaksi - Yrittäjyyskasvatuksen hanke Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategiaa ja toimintaohjelmaa 2016 2020 on toteutettu kahden vuoden ajan. Kunnat ovat ottaneet toimintaohjelman opetussuunnitelmiinsa kattavasti. Vuonna 2018 strategiaa ryhdytään toteuttamaan uudella hankkeella, jonka tavoitteena on yrittävän kulttuurin rakentaminen niin, että nuoret kokevat yrittäjyyden luontevana vaihtoehtona. Koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöryhmä toimii hankkeen strategiaryhmänä. Laajakaistan ja digiasenteiden ja -valmiuksen prosessin jatko Laajakaistan rakentamisessa Pohjois-Pohjanmaa on ollut yksi aktiivisimmista maakunnista. Hankkeita on rahoitettu pääosin maaseuturahastosta ja Laajakaista kaikille -ohjelmasta. Rakentaminen on painottunut maakunnan pohjois- ja itäosiin. Jatkossa painopiste tulee olemaan maakunnan eteläosassa. Lisäksi huolehditaan kuntien, yritysten ja kansalaisten digiasenteista ja -valmiuksista. Teknologian nopean kehityksen vuoksi digiasenteiden ja -valmiuksien edistämiselle on jatkuvasti kasvavaa tarvetta. Mittari: hankkeiden toteuttaminen ja raportointi hankesuunnitelman mukaisesti.

POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 12 Maakuntaohjelma Maakuntaohjelman toimeenpanon edistäminen ja seuranta Maakuntaohjelman 2018 2021 rooli on keskeinen aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana uuden maakunnan aloittaessa työnsä. Ohjelman toimeenpano sisältää toimijoiden välistä läheistä yhteistyötä, kumppanuutta, jossa kullakin toimijalla on oma merkittävä roolinsa. Suhde maakuntastrategiaan tullaan määrittämään lainsäädännössä. Maakuntaohjelman tavoitteille on asetettu mittarit ja tulostavoitteet. Määriteltyjen kehittämisen tavoitteiden toteutumista, toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia seurataan laadullisen ja määrällisen seurannan kautta. Maakunnan kehityksestä raportoidaan maakuntavaltuustolle kerran vuodessa. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma (topsu) laaditaan lainsäädännön mukaisesti. sisäinen: maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laatiminen ulkoinen: tavoitteellinen ja aktiivinen yhteistyö maakuntaohjelman toimeenpanoon osallistuvien tahojen kanssa kumppanuuslupauksen hengessä. Pohjois-Pohjanmaan matkailuelinkeinon kehittämisstrategian toteuttaminen Pohjois-Pohjanmaan liitto jatkaa matkailuelinkeinon kehitystyötä. Keskeinen tavoite on toteuttaa Pohjois-Pohjanmaan matkailuelinkeinon kehittämisstrategian kärkitavoitteita yhteistyössä matkailuyhdistysten ja kehitysorganisaatioiden sekä yritysten ja koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Keskeisiä välineitä ovat laajapohjaiset kehittämishankkeet, matkailun kehittämistoimikunta ja Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti. Kehittämisessä painotetaan saavutettavuuden parantamista, elinkeinon aluetaloudellisten vaikutusten tarkastelua sekä alueellista markkinointia. Vuonna 2018 keskitytään matkailun kehittämishankkeiden tulosten analysointiin ja tuloksiin pohjautuviin uusien kehityshankkeiden ylös ajoon. sisäinen: Pohjois-Pohjanmaan matkailun kehittämistoimikunnan 3 4 kokousta ja matkailuparlamentin järjestäminen. ulkoinen: Pohjois-Pohjanmaan kärkimatkailukeskusten kehittäminen ja kansainvälistymisen edistäminen sekä 2 3 uuden kehittämishankkeen kokoaminen. Kulttuuriyhteistyön ja alan osaamisen vahvistaminen Alueellista yhteistyötä vahvistetaan ja yhdessä eri toimijoiden kanssa laaditaan toimintamalli kulttuurin hyvinvointivaikutusten ja soveltavan taiteen osaamisen kehittämiseksi. Kulttuurialan kehittämisessä keskiössä ovat osaamisen, yhteisöllisyyden, saatavuuden ja saavutettavuuden lisääminen. Avataan mahdollisuuksia lastenkulttuurin maakunnallisen verkostoyhteistyölle. Osallistutaan teemamaakuntana Turun kirjamessujen 2018 järjestelyihin ja työryhmän toimintaan yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. sisäinen: verkostoyhteistyöhön osallistuminen ja toiminnan kehittäminen, Turun kirjamessujen järjestelyihin ja yhteistyöhön osallistuminen ulkoinen: Maakunnan ja sen kulttuuritarjonnan näkyvyyden ja tunnettuuden vahvistuminen. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden toiminnan raportoiminen Pohjois-Pohjanmaan liitto on toiminut Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden maakunnallisena koordinaattorina osana Suomi 100 -sihteeristön johtamaa valtakunnallista alueverkostoa. Toiminnasta ja saadun valtionavustuksen käytöstä tehdään loppuraportti yhteistyössä koordinaatioryhmän kanssa. Mittari: sisäinen ja ulkoinen: julkaistavan loppuraportin mukainen arviointi. Maakunnan ja järjestöjen yhteistoiminnan kehittäminen Suunnittelukaudella valmistellaan uuden maakunnan osallistumisjärjestelmää ja sen rakenteita. Valmisteluun integroidaan 1.8.2017 alkanut Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry:n hallinnoima Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke. Maakunnan tasolla tarvitaan nykyistä järjestöneuvottelukuntaa vastaava yhteistyörakenne, jossa järjestöjen näkemykset ja tarpeet saadaan maakunnan toiminnan suunnittelun ja johtamisen käyttöön. Järjestöneuvottelukunta nimetään suunnittelukaudeksi kehittämään edelleen maakunnan ja järjestöjen yhteistoimintaa. Mittari: sisäinen ja ulkoinen: toimivien järjestöyhteistyön rakenteiden ja toimintatapojen syntyminen ja kehittyminen sekä maakunnassa että kunnissa. Yhteistyöllä edistetään kuntien hyvinvointityötä Lähtökohdat maakunnan hyvinvoinnin- ja terveyden edistämiseksi tehtävälle työlle ovat hyvät, sillä monitoimijaista hyvinvoinnin yhteistyötä on tehty jo pitkään. Hyvinvointiohjelman 2008 2017 arvioinnin perusteella ohjelmatyön tarjoama maakunnallinen tuki on koettu hyödylliseksi. Lisäksi hyvinvoinnin edistämisen maakunnallisten tukitoimien roolia on mahdollista kasvattaa. Suunnittelukaudella painotetaan yhteistyön verkostomaisuutta, hyvien käytäntöjen jalkauttamista, hyvinvointityön viestintää sekä edellytysten luomista uuden maakunnan hyvinvoinnin ja

13 POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 terveyden edistämiselle. Koko hyvinvoinnin edistämisen onnistumisen avain on johtaminen. Mittari: sisäinen ja ulkoinen: hyvien käytäntöjen tuettu jalkauttaminen kunnissa ja hyvinvointifoorumin järjestäminen, maakunnallisen hyvinvoinnin yhteistyöryhmän rakenteen kehittäminen. Maakuntakaava Maakuntakaavaa uudistetaan vaihemaakuntakaavoituksen periaatteella Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavoituksen tehtävät painottuvat toimintavuoden aikana kolmannen vaihemaakuntakaavan viemiseen ehdotus- ja hyväksyntävaiheeseen. Lisäksi viimeistellään julkaisukelpoisiksi aiemmat vaihemaakuntakaavat ja niiden selvitysaineisto. Maakuntakaavan uudistamisen kolmas vaihe käynnistyi kesällä 2015, tuli vireille tammikuussa 2016, ja valmisteluvaiheen kuulemiseen huhti-toukokuussa 2017. Kolmannen vaiheen keskeiset teemat ovat pohjavesi- ja kiviainesalueet (POSKI hankekokonaisuus vuosilta 2011 2017) sekä mineraalipotentiaali ja kaivosalueet. Tuulivoiman ja soiden osalta kaavakartalla esitetään ainoastaan teemaan liittyvät muutokset suhteessa 1. vaihemaakuntakaavaan, molempien kokonaistilanne näytetään erillisillä teemakartoilla. Kaavakartalla esitetään myös vuoden 2005 kokonaismaakuntakaavan mukaiset, 1. 2. vaiheissa käsittelemättömät merkinnät. Pohjois-Pohjanmaahan liitettyjen Vaalan ja Himangan alueiden maankäyttöä tarkastellaan olevien maakuntakaavamerkintöjen kautta. Tarvittavat päivitykset ja täydennykset esitetään kaava-aineistossa myös muilta osin (Oulun kaupunkiseudun liikennejärjestelmä, maankäyttö ja logistiikka-alueet, biotaloushankkeet, vesihuollon ja kaupan palveluverkon seudulliset ratkaisut sekä poronhoitoalueet). Kolmas vaihekaava etenee alustavan ehdotusvaiheen lausuntokierrokselle loppuvuodesta 2017 ja ehdotusvaiheen viranomaisneuvotteluun alkuvuodesta 2018. Julkisen ehdotusvaiheen kuulemisen tavoiteaikataulu on helmi-maaliskuussa 2018 ja maakuntavaltuuston hyväksyntäkäsittely touko-kesäkuussa 2018. Suunnittelukauden aikana varaudutaan strategisen kokonaismaakuntakaavan laatimiseen siten, että se voisi korvata kaikki vaihemaakuntakaavat. Työ kytkeytyy maakuntauudistukseen sekä mahdolliseen maankäyttö- ja rakennuslain kaavajärjestelmän uudistamiseen. Samalla tutkitaan maakuntakaavan tulevaisuutta ja sen tarkkuustasoa sekä maakuntakaavan teemojen jatkuvasti päivittyvän aineiston ylläpitoa suhteessa digitalisoituvan yhteiskunnan mahdollisuuksiin. Maankäytön suunnittelu perustuu riittäviin selvityksiin, ja uudelle maakunnalle siirtyy velvollisuus kerätä tarkempaa ylläpidettävää tietoa kunnista. Tämä muodostaa tarpeen käydä keskustelua tallennusvälineistä ja julkistamistavoista. Kuntien maankäytön asiantuntijoista koostuva maakuntakaavoituksen neuvottelukunta kokoontuu 2 3 kertaa vuodessa. Voimassa olevan maakuntakaavatilanteen selventämiseksi laaditaan kuntien ja osallisten käyttöön maakunnallinen kaavoituskatsaus, jossa esitetään myös vireillä olevia ja tulevia maakuntakaavoituksen vaiheita. Kuntakaavoituksen ohjaukseen ja seurantaan osallistutaan viranomaisneuvotteluihin ja lausuntomenettelyn kautta. INSPIRE-direktiivin tavoitteiden mukaisesti lainvoimaiset maakuntakaavat pidetään saatavilla. Lisäksi valmistaudutaan yhteistyössä muiden maakuntaliittojen kanssa direktiivin sekä paikkatietolain kiristyviin vaatimuksiin. Paikkatietoyhteistyötä tehdään sekä alueellisesti että muiden maakuntien ja toimijoiden kanssa huomioiden myös maakuntauudistuksen eteneminen. Kustannustehokasta menetelmää kehitetään maakuntakaavan julkaisemiseksi internetissä kuntien ja muiden viranomaisten käyttöön. sisäiset: 3. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen valmistuminen ja hyväksyminen kuntayhteistyö: maakuntakaavoituksen neuvottelukunnan säännölliset kokoukset, maakuntakaavan vaikuttavuuden parantaminen kuntakaavojen lausuntojen ja viranomaisneuvottelujen sekä kaavoituskatsauksen kautta INSPIRE-direktiivin asettamiin velvoitteisiin vastaaminen käynnistetään keskustelu maakuntakaavoituksen tulevaisuudesta. ulkoinen: maakunnassa on kattava, ajantasainen sekä helposti myös sähköisesti hallittavissa oleva maakuntakaava ohjeena kuntien kaavoitukselle ja viranomaistoiminnalle. Liikennejärjestelmää kehitetään alueellisen saavutettavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategian tavoitteita toteutetaan käynnistämällä Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tarkastellaan maakunnallista liikennejärjestelmää Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategian tavoitteiden pohjalta, analysoidaan maankäytön ja liikenteen kehityskulut sekä muutostekijöiden vaikutukset liikennejärjestelmään ja laaditaan toimenpideohjelma liikennejärjestelmän kehittämistä varten. Työn ohjaamista varten perustetaan kuntien ja valtion viranomaisista sekä elinkeinoelämän edustajista koostuva Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmäryhmä. sisäinen: maakuntakaavan päivittämisen keskeiselle osalle luodaan pohja ulkoinen: maakunnallinen liikennejärjestelmätyö ke-

POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 14 hittyy ja valmistautuu tulevaan, elinkeinoelämän tarpeet huomioidaan paremmin. Oulun kaupunkiseudun MALPE-sopimuksen 2016 2019 mukaisesti toteutetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palveluiden ja elinkeinojen kehittämistoimia. Alueelliset sopimusosapuolet ovat Oulun kaupunkiseudun kunnat, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Aiesopimuksen sisältöä ohjaavat keskeiset maakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat sekä laadittu Oulun kaupunkiseudun rakennemalli. Pohjois-Pohjanmaan liitto on aktiivisesti mukana ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toiminnassa. Painopiste on liikenneväylien edunvalvonnassa ja kehittämishankkeiden toteuttamisessa. Oulu-Kainuu-vyöhykkeen kehittäminen jatkuu yhdessä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa Oulu-Kainuu Tervan tie ry:n toiminnan kautta. Meripohjola-kasvuvyöhykkeen toiminta osana Perämerenkaaren kehittämisvyöhykettä jatkuu strategian mukaisesti eri toimijoiden yhteistyönä. Painopiste on siirtynyt elinkeinoja yrityslähtöiseen kehittämiseen. Kasitie ry:n toiminta keskittyy edunvalvontaan ja kasikäytävän kehittämiseen palvelukykyisenä valtaväylänä. Maakunnan eteläisellä alueella on vireillä kehittää ylimaakunnallinen kehittämisvyöhyke alueen toimijoiden kesken. Alkuvaiheen tavoite on yhteistoiminnan koordinaatio ja tavoitteiden määrittäminen. Pohjois-Pohjanmaan liitto osallistuu Päärataryhmän ja Nelostie E75 ry:n toimintaan vahvistamalla Euroopan laajuiseen TEN-T-ydinverkkoon kuuluvan Botnian käytävän / Suomi-käytävän (Pohjanmaan radan ja valtatien 4) edunvalvontaa ja kehitystoimintaa. sisäinen ja ulkoinen: Oulun kaupunkiseudulla MAL- PE-sopimuksen toimenpiteiden toteuttaminen sekä osallistuminen ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toimintaan ja konkreettisten osahankkeiden toimeenpaneminen kehittämisvyöhykkeiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Kansallisessa liikennepolitiikassa painopiste on siirtymässä liikenneinfran korjausvelan vähentämiseen. Tämä tarkoittaa panostuksia liikenneverkon perusparannuksiin ja pieniin investointeihin. Tavoitteena on alueellisella vaikuttamisella ja kehittämistoiminnalla varmistaa tärkeiden infrastruktuurihankkeiden toteuttaminen osana Euroopan laajuista TEN-T- ja kansallista liikennepolitiikkaa. TEN-T-hankkeiden kehittämiseksi on käytössä Verkkojen väline -rahoitusinstrumentti (CEF). Tavoite on hyödyntää CEF-rahoitusta hankehakujen myötä. Keskipitkän aikavälin tavoitteena on nostaa Botnian käytävä / Bothnian Extension ydinverkkokäytäväksi. Edunvalvonnasta vastaa maakunnan liittojen perustama Päärataryhmä. sisäinen ja ulkoinen: vaikuttaminen TEN-T-ydinverkkoa sekä elinkeinoelämän ja logistiikan toimivuutta edistävien kärkihankkeiden toteuttamiseen, kansainvälisen yhteistyön (Botnian käytävä ja Barentsin alue) vaikuttavuuden parantaminen toimintaympäristön lähtökohdista, osallistuminen Oulun seudun liikenteen johtoryhmään ja lentoliikenteen kehittämiseen. Pohjois-Pohjanmaan liitto osallistuu Kainuun liiton koordinoimaan Barents Region Transport and Logistigs -hankkeen toimintaan yhdessä Pohjois-Suomen maakuntaliittojen sekä Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueiden kanssa. Hankkeessa kehitetään itä-länsi ja pohjois-etelä -suuntaisia rajat ylittäviä liikenneyhteyksiä sekä edistetään älyliikenteen ja kestävän liikkumisen ratkaisujen käyttöönottoa Barentsin alueella. sisäinen: yhteistyö kansainvälisissä liikenneasioissa kehittyy, tietotaito maailman logistiikan vaikutuksista Barentsin alueeseen ja Pohjois-Pohjanmaahan vahvistuu ulkoinen: Pohjois-Pohjanmaan asema Barentsin alueen liikennejärjestelmässä vahvistuu. Yhteiskunnan teknisen infrastruktuurin palvelutasoa ja alueellista yhteistyötä kehitetään Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja alueen vesilaitokset ovat laatineet vesihuollon kehittämisohjelman, jonka tavoitteena on edistää vesihuoltoyhteistyötä sekä varmistaa vesihuollon toimivuus myös poikkeustilanteissa. Suunnitelma palvelee myös Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavoitusta. Lisäksi osallistutaan maakunnalliseen vesihuollon kehitystyöhön ja edistetään Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelman toteutumista. sisäinen ja ulkoinen: vesihuollon työryhmän työskentelyyn osallistuminen ja keskeisten toimenpiteiden edistäminen suunnitelman mukaisesti. Tuulivoimahankkeiden liitäntäjohtojen ja sähkölinjojen suunniteltua toteutusta edistetään osallistumalla alueellisiin ohjausryhmiin ja viranomaisneuvotteluihin sekä lausuntomenettelyjen avulla. Tavoitteena on myös vaikuttaa 400 kv runkoverkon johtojen toteutusaikatauluihin. sisäinen: hankkeiden suunnitteluun vaikuttaminen neuvotteluissa ja viranomaislausunnoilla ulkoinen: sähköverkon kapasiteetin ja huoltovarmuuden parantuminen. Tulvariskien hallintatyöstä jatkuvaa Pohjois-Pohjanmaan liitto ja ELY-keskus ovat laatineet Pohjois-Pohjanmaan keskeisille jokialueille tulvariskienhallintasuunnitelmat. Pohjois-Pohjanmaan liitto osallistuu vesistöjen tulvariskien hallintasuunnitelmien toteutusta seuraaviin tulvaryhmiin ja edesauttaa tavoitteiden toteuttamista maankäytön keinoin.

15 POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 sisäinen: työryhmän työhön osallistuminen ja aihealueeseen liittyvät viranomaislausunnot ulkoinen: tulvariskien hallintasuunnitelmien toimenpiteiden toteutuminen. Maakunnallisen biotalousstrategian toteuttamisyhteistyö Pohjois-Pohjanmaan biotalousstrategian toteuttamista varten käynnistettiin vuonna 2016 Pohjois-Pohjanmaan liiton hallinnoima yhteishanke Kohti kestävää taloutta PPBIO. Hankekumppaneina ovat alan keskeiset kehittäjäorganisaatiot ja hanketyön kohteena erityisesti alan yritykset. Tavoitteena on lisätä biotalouden kehitykselle ja kilpailukyvylle välttämätöntä verkottumista ulottuen toiminnallisiin sekä kansainvälisiin yhteistyörakenteisiin, kohdentaa hanketoimintaa ja tuottaa uusia hankkeita sekä välittää asiantuntijatietoutta yrityksille. Päätavoitteena on biopohjaisen vähähiilisen tuotanto- ja yritystoiminnan kasvu sekä kiertotalouden kehittyminen. Hankkeessa päivitetään maakunnallinen biotalousstrategia. Hankkeen on suunniteltu päättyvän syyskuussa 2018, mutta mm. EU:n ilmasto- ja metsäpolitiikan sekä Pohjois-Suomen vireillä olevien suurten biotaloushankkeiden avoimien kysymysten vuoksi on tarkoituksenmukaista hakea toteutusajan jatkamista vuoden 2018 loppuun. sisäinen: käynnistettyjen biotaloushankkeiden määrä ja vaikuttavuus, yhteistyöhön tulleiden yritysten määrä sekä alan toimintaa tukevien yhteistyörakenteiden syntyminen, biotalousstrategian päivittäminen ulkoinen: biotalouden uusien liiketoiminta-alueiden ja -muotojen kehityksen käynnistyminen sekä maakunnallisen biotalousverkoston linkittyminen kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Maakunnallisen suo-ohjelman edistäminen Vuonna 2013 valmistuneen suo-ohjelman toteutumista on edistetty maakuntakaavoituksella, hanketoiminnalla sekä alueellisella että kansallisella yhteistyöllä. SYKE:n Oulun yksikön johdolla valmistellaan suo-ohjelman edistymiselle kahta hanketta. Uusiutuvan rahkasammalen hyödyntäminen on potentiaalisesti tärkeä biotalous- sekä ympäristökysymys. Maakunnallisia mallikosteikkoja koskeva hanke edistäisi merkittävästi kosteikkoluonnon tunnettuutta kokonaisuutena ja samalla mahdollisuuksia maailmanperintökohteeksi. Etenkin moreenipohjan kehityssarja Iissä vaatii valmistelua, jotta sitä olisi mahdollista esittää maailmanperintökohteena. Pohjois-Pohjanmaan liitto osallistuu hankevalmistelun käynnistymiseen. Myös hankkeiden rahoitukseen sekä hankkeiden ohjaukseen on syytä osallistua niiden soidenkäytöllisen merkityksen takia. Valmisteilla oleva 3. vaihemaakuntakaava päivittää ja täydentää soiden käytön kaavallista ohjausta maakunnassa. sisäinen: suo-ohjelman maankäytöllinen edistäminen osallistuminen suo-ohjelmaa edistäviin hankkeisiin. ulkoinen: soiden käytön ja sen ympäristövaikutusten hallinnan kehittyminen. Iijoen kehittäminen Suurjoet ovat osittain rakennettuinakin tärkeitä tekijöitä alueillaan. Niiden käytön kehittämiseksi ja arvon nostamiseksi yhteistä näkemystä hakevan vesistösuunnittelun pilottina toimii Iijoen otva -hanke. Vuoden 2018 syksyyn kestävä hanke sisältää yhteisen vesistövision muodostamisen, vaelluskalakantojen palauttamista edistävät toimenpiteet ja muiden joen arvoa kohottavien toimenpiteiden edistämisen. Työ käsittää kaikki mahdolliset Iijoen kehittämistoimet. Hankkeessa tehdyn työn tuloksena käynnistyivät vuonna 2017 Raasakan vanhan uoman yhteistyöhanke sekä Iijoen vaelluskalakärkihanke, jossa tehdään vaelluskalojen palauttamiselle keskeisiä toimenpiteitä kuten älykalatie Raasakkaan ja smolttien alasvaellusrakenne Haapakoskelle. Iijoen pilottiluonteisten toimenpiteiden tavoitteena on myös maakunnan ulkopuolinen huomio. sisäinen: Iijoen otvan hankesuunnitelman toteutuminen: vision ja toimenpideohjelman valmistuminen sekä osapuolten sitoutuminen. ulkoinen mittari: Iijoen vesistövision toteuttamisyhteistyö ja -toimenpiteet. Iijoen kehittämisen saavuttama huomio maakunnan ulkopuolella Raasakan voimalaitospadon kalatien ja Haapakosken alasvaellusrakenteen rakentamisen käynnistyminen (olettaen ettei luvitus muodosta estettä) Merialuesuunnittelu käynnistetään Merialuesuunnittelua koskeva lainsäädäntö on tullut voimaan vuonna 2016. Kyseessä on uusi maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnittelumuoto, jonka tarkoituksena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä. Merialuesuunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestä vastaavat ne maakuntien liitot, joiden alueeseen kuuluu aluevesiä. Maakuntien liittojen tulee valmistella alueelliset merialuesuunnitelmat vuoteen 2021 mennessä. Pohjois-Pohjanmaan liitto laatii merialuesuunnitelman yhteistyössä Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin liittojen kanssa. Suunnitelmien laatiminen on tarkoitus käynnistää vuoden 2018 aikana. sisäinen: merialuesuunnittelun käynnistäminen sekä siihen liittyvä yhteistyö alueellisella ja kansallisella tasolla.

POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 16 ulkoinen: merialueen kestävän käytön edellytysten parantuminen. Pohjois-Pohjanmaan materiaalivirtojen selvittäminen Pohjois-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt yhteistyössä Raahen seudun yrityspalvelujen kanssa Pohjois-Pohjanmaan alueelliset resurssivirrat -hankkeen (EAKR). Tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva alueen luonnonvarojen ja muiden materiaalien käytöstä sekä tunnistaa mahdollisuudet tehostaa resurssien käyttöä, lisätä myönteisiä vaikutuksia talouteen sekä vähentää materiaalien käytön ympäristövaikutuksia. Hankkeella edistetään materiaalien tehokkaampaa ja kestävämpää hyödyntämistä. Alueellisten kokonaistarkastelujen ohella tarkastellaan energiatoimialalta valittuja case-hankkeita. Hanke päättyy kesällä 2018. sisäinen: Pohjois-Pohjanmaan alueelliset resurssivirrat -hankkeen toimenpiteiden toteutuminen ulkoinen: Tieto luonnonvarojen käytön ja suurhankkeiden vaikutuksista lisääntyy. Luodaan edellytyksiä alueellisen resurssitehokkuuden parantumiselle. Arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja kulttuuriperintöä hyödynnetään maakunnan vetovoimatekijänä Hyvin hoidettu ja elinvoimainen kulttuuriympäristö tukee asukkaiden viihtyvyyttä, uusien elinkeinojen syntymistä ja vanhojen kehittymistä sekä alueiden omiin vahvuuksiin perustuvaa kehittämistä. Pohjois-Pohjanmaalla monimuotoinen, kerroksellinen kulttuuriympäristö nähdään merkittävänä vetovoimatekijänä, jota hyödynnetään voimavarana laajasti ja monitahoisesti, mm. elinkeinotoiminnassa ja matkailussa. Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 -päivitysinventoinnin pohjalta laaditut julkaisut ilmestyvät vuosina 2017 2019. Julkaisusarjaan kuuluu kuusi osaa. Julkaisut ilmestyvät sähköisessä muodossa. Maailmanperintökohde-esitystä Oulujoen vesistön moderni vesivoima-arkkitehtuuri tukevan 16 voimalaitosalueen ja niihin liittyvien asuinalueiden tutkimus- ja inventointihanke nostaa esille Suomen jälleenrakennuskauden suurimman hankkeen ja luo pohjaa kulttuurimatkailulle. Hankkeeseen haetaan pohjoismaista yhteistyökumppania ja se on tarkoitus toteuttaa osana Pohjoinen-ohjelmaa yhdessä alueen kuntien, Kainuun liiton, Humanpolis Oy:n, Oulun Energian ja Fortum Oyj:n kanssa. sisäinen: jatko maailmanperintöselvityksille: Tutkimus- ja inventointihanke on valmis vuoden 2019 lopussa, Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 -raporttisarja. ulkoinen: Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristön ja kulttuuriperinnön hyödyntäminen elinkeinotoiminnassa ja vetovoimatekijänä yleistyy ja vaikuttavuus kasvaa. Arvokkaita kulttuuriympäristöjä hyödyntävien tapahtumien käyntimäärän positiivinen kehitys sekä arvokkaiden kulttuuriympäristöjen hoitoon saatujen valtionavustusten kasvu. Taajamien vetovoimaisuutta lisätään Kaapo-hankkeella Kaupunki- ja kuntakeskustat pohjoisessa (KAAPO) -hanketta toteutetaan 11 kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla. Tavoitteena on parantaa alueen vetovoimaisuutta yritysten, työntekijöiden ja matkailijoiden näkökulmasta. Läpileikkaava teema on yrittäjyyden lisääminen. Osatavoitteita ovat paikkaperusteisuus, energiaomavaraisuus, puurakentamisen lisääminen ja rakennetun ympäristön eheyttäminen. Yhtenä teemana hankkeessa olevasta kulttuuriympäristön ja kulttuuriperinnön hyödyntämisestä elinkeinotoiminnassa tehdään oma julkaisu. Vuonna 2018 viedään hankkeen tuloksia käytäntöön käymällä jokaisessa maakuntamme kunnassa ja seutukunnassa sekä Leader-ryhmässä kertomassa keskustojen kehittämisestä ja saaduista tuloksista. Lisäksi tehdään mallinnus KAAPO-toimintatavasta. sisäinen: KAAPO-hankkeen toimenpiteiden toteutuminen osallistuvissa kunnissa ulkoinen: kaupunki- ja kuntakeskusten vetovoimaisuus ja viihtyisyys kasvavat. 5.3 Aluekehitys Aluekehityksen tulosalue vastaa alueiden kehittämislain mukaisesti maakunnan yleisestä kehittämisestä ja toteuttaa Pohjois-Pohjanmaan liiton strategiaa 2020. Tulosalue toteuttaa maakuntaohjelmaa ja vastaa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laadinnasta sekä toimeenpanee välittävänä viranomaisena Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmaa. Toteuttamalla aluekehittämispäätöksen maakunnallista toimeenpanoa saadaan kasvua, veto- ja elinvoimaa sekä luodaan hyvinvointia. Tärkeitä voimavaroja ovat mm. kokeilut ja innovaatiotoiminta, elinkeinoelämän monipuolisuus ja älykkään erikoistumisen painopisteet. Kansainvälisyys ja kansainväliset toiminnot suuntaavat maakunnan kehittämistyötä. Uusien toimialojen, kuten koulutusvienti ja elintarviketalous, edistäminen tarjoaa uudistuvaa elinkeinopolitiikkaa ja kasvua alueen toimijoille. Vahva elinkeinopolitiikka lisää vetovoimaa ja hyvinvointia.

17 POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 Rahoitus Rahoitus on yksi maakuntaliiton ydinprosesseista. Aluekehitysrahoituksen tehtävänä on edistää maakunnan eri osien kehittymistä, kuntien elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa ja maakunnan innovaatiotoimintaa. Toiminnalla lisätään erityisesti pk-yrittäjyyden toimintaedellytyksiä sekä edistetään yritysten kasvua, kansainvälistymistä, vientiä ja työllisyyttä. Rahoituksella ja maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmalla vastataan maakuntaohjelman, rakennerahasto-ohjelman sekä muiden erillisohjelmien toteutumisesta maakunnassa ja ylimaakunnallisissa hankkeissa. Rahoituksella vahvistetaan ennakoivaa rakennemuutostoimintaa, tuetaan innovaatiotoimintaa ja älykkään erikoistumisen strategian toteutumista sekä hallitusohjelman kärkihankkeiden, reformien ja kokeilujen realisointia alueella. Kansainvälisten rahoitushakujen neuvonta ja aktivointi tukee alueen koulutusorganisaatioiden kehittämistyötä, kuntien elinvoimaisuutta, työllisyyttä ja kilpailukykyä sekä yrittäjyyden toimintaympäristöjä. Alkavaa yritystoimintaa edistetään ja pk-yritysten kasvu- ja vientiedellytyksiä sekä kansainvälistymistä kehitetään. Vetovoimatoimenpiteillä edistetään investointien sijoittumista maakuntaan ja yritystoiminnan jatkuvuutta. Kohti modernia elintarviketaloutta -elintarviketarvikestrategian mukaisilla aktivoivilla toimenpiteillä tuetaan koulutusvientiä ja elintarviketaloutta. Innovaatiotoiminnan kansainvälistyminen edellyttää innovaatioympäristöjen jatkuvaa kehittämistä sekä innovaatioiden tuotteistamista ja kaupallistamista. Valmistautuminen 2021- rahoituskauteen ja koheesiopolitiikkaan vaikuttaminen Seuraavan 2021- rahoituskauden valmistelu edellyttää vahvaa edunvalvontaa sekä koheesio- ja talouspolitiikkaan vaikuttamista. Pohjois-Pohjanmaan liitto osallistuu aktiivisesti tulevan rahoituskauden valmisteluun maakunnalle suotuisien linjausten edistämiseksi. Edunvalvontayhteistyötä tehdään erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Pohjois-Ruotsin ja -Norjan harvaan asuttujen alueiden (NSPA) kanssa. Mittari: kansallinen ja kansainvälinen edunvalvontatyö hyödyntäen OECD:n suosituksia. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO)-rahoitus Pohjois-Pohjanmaan liitolla käytettävissä olevalla kansallisella Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO)-rahoituksella vahvistetaan maakunnan eri osien kykyä sopeutua ja vastata elinkeinorakenteen muutoksiin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinotoiminnan uudistuminen ja kasvu sekä työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa edistävät kokeilut. Rahoituksella toteutetaan pieniä, ketteriä ja kokeiluluontoisia toimenpiteitä sekä merkittävien kehittämisprosessien liikkeelle lähtöä. Lisäksi rahoitetaan Oulun kasvusopimuksen mukaisia toimenpiteitä. Mittari: rahoituksen kohdentuminen strategisiin painopisteisiin. Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimeenpano Pohjois-Pohjanmaan liitto jatkaa Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -rakennerahasto-ohjelman toimeenpanoa tavoitteena yrityselämän monipuolistuminen, innovaatiojärjestelmän tukeminen sekä uuden yritystoiminnan ja

POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 18 uusien työpaikkojen syntyminen. Rahoitusta kohdennetaan pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen, uuden tiedon tuottamiseen, osaamiseen ja tiedon hyödyntämiseen sekä vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukemiseen. Kehittämishankkeiden koordinointi, ohjaus, neuvonta ja rahoituspäätösten prosessi tehdään asiakaslähtöisesti tavoitteiden ja ohjelmalinjausten mukaisesti. Hanketoiminnasta ja hankkeiden tuloksista tiedottaminen tapahtuu pääosin EU-tietopisteen kautta. asiakirjojen käsittelynopeus: hankehakemuskäsittely keskimäärin kuusi kuukautta, maksatushakemus keskimäärin 95 päivää myöntövaltuuksien sidonta-aste 80 % informaatio maakuntahallitukselle sähköisesti kolme kertaa vuodessa. Karelia CBC ohjelma Pohjois-Pohjanmaan liitto toimii Karelia CBC -ohjelman toimeenpanosta vastaavana hallintoviranomaisena. Ohjelman kokonaisrahoituskehys on noin 43 miljoonaa euroa. Ensimmäiset hankkeet valitaan vuoden 2017 aikana ja niiden toimeenpano käynnistyy vuonna 2018. Vuoden aikana käynnistetään seuraavat täydentävät hakukierrokset yritysyhteistyötä ja ympäristöä koskevalla toimintalinjoilla. ohjelmarahoituksen sidonta-aste 69 % (normaalit kehittämishankkeet) ensimmäiset mikrohankkeet toteutettu investointihankkeiden toteutus käynnistetty. Elinvoima Kuntayhteistyön kehittäminen sekä kuntien elinvoimatoiminta Kuntien rooli elinvoiman kehittämisessä lisääntyy tulevina vuosina. Pohjois-Pohjanmaan liitto tekee aktiivista kuntayhteistyötä sekä aluekehittämisessä että elinkeino- ja innovaatiotoiminnan kehittämisessä. Pohjois-Pohjanmaan liitto aktivoi kuntia kehittämistyöhön sekä edistää toimintaa käytössään olevilla kehittämis- ja suunnitteluvälineillä. Pohjois-Pohjanmaan elinvoimaryhmän aktiivinen toiminta kuntien asiantuntijafoorumitoiminta hankerahoituksen kohdentaminen kuntalähtöisiin kehittämistarpeisiin ja kokeiluihin. Elinkeino- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeinojen edistämiseksi kehitetään innovaatioympäristöjä, hyvää liiketoimintaympäristöä sekä osaavan työvoiman saatavuutta. Yritysten toimialakohtaiset ja elinkaaren mukaiset tarpeet sekä verkostoituminen otetaan huomioon kehittämistoiminnassa. Innovaatiotoimintaa edistetään palvelemaan maakunnan elinkeinojen uudistumista. Maakunnan vahvimpia toimialoja ja osaamisaloja uudistetaan kasvun, kansainvälisen kilpailukyvyn ja viennin lisäämiseksi, työpaikkojen syntymiseksi sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseksi. Vahva alueellinen julkisen sektorin sekä elinkeino- ja innovaatiotoimijoiden verkosto on oleellinen tekijä maakunnan edunvalvonnan onnistumisen kannalta. hankerahoituksen kohdentaminen elinkeino- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseen sidosryhmäyhteistyön aktiivisuus. Kansainvälisyys Pohjois-Pohjanmaan liitto toimii ja vaikuttaa aktiivisesti mm. pohjoismaisessa, eurooppalaisessa, Barentsin alueen, Venäjän sekä Arabiemiraattien alueiden yhteistyössä. EU:n eri politiikkasektoreilla korostetaan luonnonvarojen, osaamisen ja vahvojen yhteistyörakenteiden tuomaa lisäarvoa maakunnan älykkään erikoistumisen strategian mukaisilla kärkialoilla. Pohjois-Pohjanmaan liitto toimii kansainvälisenä kumppanina ja yhteistyöosapuolena verkostoissa, tilaisuuksissa ja hankkeissa. EU-tason yhteistyö on tiivistä Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston kanssa, joka koordinoi jäsenmaakuntaliittojen kansainvälisyysryhmää. Suomi aloitti vuonna 2017 Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana. Toiminnassa nostetaan esille mm. pohjoisen yhteisentyömarkkina-alueen merkitys alueiden kehitykselle. Pohjois-Pohjanmaan liitto isännöi komission Europe Direct -verkostoon kuuluvaa Pohjois-Pohjanmaan EU-tietopistettä, joka ylläpitää kansainvälisiä kontakteja liittyen erityisesti rahoitusmahdollisuuksiin. Kansainvälisyyttä toteutetaan liiton kansainvälisen toiminnan ohjelman mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan liitto hyödyntää jäsenyyksiään seuraavissa kansainvälisissä järjestöissä, verkostoissa ja sopimuksissa. EU-tason yhteistyö, viestintä ja edunvalvonta Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston kanssa sekä Pohjois-Pohjanmaan EU-tietopisteen (Europe Direct) kautta. Pohjois-Pohjanmaan liitto hyödyntää Europe Direct -verkostoa, jonka tehtävänä on lisätä kansalaisten tietoa heidän oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan Euroopan unionissa. Pohjois-Pohjanmaan liitolla on suora yhteys mm. Euroopan komission Suomen-edustustoon ja Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimistoon. Pohjois-Pohjanmaan liitto on jäsenenä Perifeeristen merellisten alueiden liitossa (CPMR). Tavoitteena on vuoden 2020 jälkeisen EU:n koheesiopolitiikkaan vaikuttaminen sekä Itämerikomission ja sen alaisten työryhmien että CPMR:n kattojärjestön hallituksen ja sen alaisten työryhmien kautta.

19 POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 Pohjois-Pohjanmaan liitto osallistuu Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden verkoston, (NSPA) verkoston toimintaan, joka korostaa harvaan asutun alueen roolia EU:n koheesio- ja talouspolitiikan merkittävänä osana. EU:n Itämeren alueen yhteistyössä hyödynnetään Pohjois-Pohjanmaan maantieteellistä sijaintia Itämeren ja Barentsin alueiden leikkauspisteessä. Arctic Europe yhteistyöverkoston (MOU) toimintaan Pohjois-Pohjanmaan liitto osallistuu erityisesti Tromssan alueen kanssa. Barentsin alueneuvostossa (BRC) Pohjois-Pohjanmaan liitto osallistuu Barentsin alueen BEATA-liikennetyöryhmän toimintaan ja Joint Barents Transport Plan -suunnitelman jatkotyöstämiseen. Pohjois-Pohjanmaan liitto varautuu toimimaan vuonna 2018 puheenjohtajana Euregio Karelia -hallituksessa ja -sihteeristössä. Yhteistyösopimus (MOU) Pohjois-Pohjanmaan liiton ja American University of Sharjahin (AUSE) kanssa (koulutusvienti ja elinkeinoelämä yhteistyö). Yhteistyö TeamFinland -toiminnassa. Yhteistyö Finpron kanssa. EU:n ja muun kansainvälisen rahoituksen tehokas hyödyntäminen sidosryhmäyhteistyön aktiivisuus kansainvälisyystyöryhmän toiminta kansainvälisen elinkeinotoiminnan edistäminen. 5.4 Hallinto ja talous Hallinnon ja talouden tulosalueen perustehtävänä on vastata liiton yleishallinnosta ja organisaatio-ohjauksesta, luottamushenkilö-, talous-, henkilöstöhallinnosta, toimistopalveluista ja muusta sisäisestä palvelutuotannosta, viestinnästä sekä EU:n rakennerahastojen ja maakunnan kehittämisrahan maksatuksesta. Lisäksi tulosalueella on vastuu maakuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun liittyvien hankkeiden hallinnoinnista. Talous- ja toimistopalveluiden sekä sisäisen palvelutuotannon kehittäminen Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen jatkuminen ja sen myötä liiton koordinaatiovastuun pitkittyminen sekä valmistautuminen uuden maakunnan toimintaan edellyttävät liiton talous- ja toimistopalveluiden sekä sisäisen palvelutuotannon kehittämistä. palveluiden tuottaminen Sepänkadun virastoon ja Kauppurienkadun maakuntauudistustoimistoon taloushallinnon ohjelman toimivuuden varmistaminen ja talousprosessin kehittäminen varautuminen arkistotoimen osalta toimenpiteisiin maakuntaliiton toiminnan lakkauttamiseen lakisääteisenä kuntayhtymänä yhteistoiminnallisuuden toteuttaminen maakuntauudistuksessa. Viestintä Pohjois-Pohjanmaan liiton viestintä tukee maakunnan tavoitteiden ja päämäärien saavuttamista. Viestintä huolehtii siitä, että pohjoispohjalaiset ja liiton sidosryhmät saavat riittävästi ja ajoissa tietoa päätöksistä ja vireillä olevista asioista. Liitto tuo aktiivisesti maakuntaa esille eri tilaisuuksissa ja medioissa. Maakuntahallitus johtaa Pohjois-Pohjanmaan liiton viestintää ja käytännössä viestinnästä vastaa maakuntajohtaja. Suunnittelukaudella viestinnässä panostetaan erityisesti maakuntauudistuksesta viestimiseen. Maakuntauudistuksen viestintä sovitetaan yhteen maakuntaliiton muun viestinnän kanssa. Maakunnassa viestinnän rooli korostuu henkilöstö- ja asukasviestinnässä. Tavoitteena on muutosten valmistelu ja toimeenpano mahdollisimman avoimesti, mikä edellyttää suunniteltua monikanavaista viestintää ja vuorovaikutusta eri sidosryhmien kanssa. Aktiivinen työyhteisöviestintä korostuu muutoksessa. Sisäistä viestintää ja muutosjohtamista tuetaan monipuolisilla viestintäkanavilla. Valmistelun etenemisestä uutisoidaan säännöllisesti ja valmistelua käsitellään eri foorumeilla niin, että liiton henkilöstöllä on mahdollisuus saada yhdenmukaista ja samanaikaista tietoa valmistelutyöstä ja sen etenemisestä. Rakennerahastokaudella 2014 2020 rakennerahastoviestintää toteutetaan yhteistyöverkostoissa erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Liitto on mukana TEM:n valtakunnallisessa Suomen rakennerahasto-ohjelman viestintäverkostossa sekä Pohjois-Suomen alueellisessa rakennerahastojen viestintäverkostossa. Verkostot linjaavat ja tukevat ohjelmakauden 2014 2020 tiedotusta. Viestinnän tavoitteena on tehdä EU:n rakennerahastoista rahoitettavaa hanketoimintaa tunnetuksi, kertoa sen tuloksista ja tiedottaa rahoitusmahdollisuuksista hakijoille. Suunnittelukaudella rakennerahastoviestinnässä painotetaan tulosten viestintään, alueellista vaikuttavuutta korostavan materiaalin tuottamiseen, yhteistyön tiivistämiseen tiedotusvälineiden kanssa sekä hakukierrosten markkinointiin. Maakunnan yhteistyöryhmän päätöksistä tiedotetaan liiton nettisivuilla. viestintäkanavia hyödynnetään monipuolisesti asiakaslähtöistä ja ymmärrettävää selkokielistä viestintää kehitetään näkyvyyttä, osallisuutta ja avoimuutta lisätään vuorovaikutteista sisäistä viestintää kehitetään yhteistyö median kanssa on aktiivista ja vuorovaikutteista.

POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 20 Maakuntauudistuksen pitkittyneen esivalmisteluvaiheen koordinointi ja valmistelun turvaaminen Sote- ja maakuntauudistuksen aikataulu on muuttunut uudistusten keskeisten lakipakettien hyväksymisen viivästyttyä. Hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017 jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018. Maakuntauudistuksen voimaanpanolain luonnoksessa maakuntaliittojen tehtäväksi on annettu koordinoida maakuntien alueella tapahtuvaa valmistelua ja turvata valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden työskentelymahdollisuudet. Valmistelun toteuttamiseksi on maakunnassa oma viranhaltijoista koostuva johtoryhmä sekä poliittisista luottamushenkilöistä koostuva ohjausryhmä. Muutoksen toteuttamisesta vastaavat muutosjohtaja (syksyllä 2017 rekrytointiprosessi vielä kesken), projektijohtaja ja vastuuvalmistelijat. maakuntaliitto vastaa hallinnollisesti hankkeesta oman hallintosääntönsä mukaisesti maakuntauudistuksen yleiseen valmisteluun ja ICT-valmisteluun osoitettujen määrärahojen kohdentuminen ja raportointi valmistelun siirtäminen uudelle maakunnalle sen aloitettua toimintansa. hankkeen työryhmien tiivis työskentely ja keskeisten toimenpiteiden edistäminen toimintasuunnitelman mukaisesti hankkeen päättyminen 31.12.2018 ja loppuraportin luovuttaminen rahoittajalle. Lapsi- ja perhepalveluita kehitetään Toimiva arki -hankkeella Hallituksen kärkihanketta Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) toteutetaan Toimiva arki lapsille ja perheille Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeessa (Toimiva arki -hanke). Hankkeen tavoitteena on nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Hankkeessa toimivien projektipäällikön, erityisasiantuntijan ja viiden aluekoordinaattorin lisäksi hankkeen sisällöstä vastaa maakuntaan palkattu muutosagentti. toimiminen alueiden ja kuntien muutoksen tukena ja hankkeen tavoitteiden toteutumisen edistäminen hankkeen päättyminen 31.12.2018 ja loppuraportin luovuttaminen rahoittajalle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen suunnittelu ja mallintaminen Pohjois-Pohjanmaalla PoPSTer-hankkeessa luodaan mallit ja toimenpideohjelma siitä, millä tavalla sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ja tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla 1.1.2020 alkaen valmisteilla olevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. hanke integroituu sisällöllisesti maakuntauudistuksen toteuttamiseen ja uuden maakunnan valmisteluun syksystä 2017 alkaen hanke päättyy 28.2.2018 ja loppuraportti luovutetaan rahoittajalle. Ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa kehitetään I&O-kärkihankkeella I&O-kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisille sekä omaisja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut. Maakuntaan palkatun muutosagentin tehtävänä on muodostaa maakuntaan yhteen sovitettu iäkkäiden palveluiden kokonaisuus. Muutosagentti toimii osana maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta sekä maakuntauudistusta. Hankkeen keskeisiä toimijoita ovat alueen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Erityisen tiivistä yhteistyötä tehdään alueen vanhustyön asiantuntijoiden muodostaman kehittämisverkoston kanssa.

21 POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 6 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2019-2020 6.1 Yleisperustelut Valtiovarainministeriön keväällä 2017 julkaiseman Kuntatalousohjelman 2018 2021 mukaan kuntatalouden yleinen tila on pääosin hyvä. Kuntien vuosikate vahvistui vuonna 2016, ja toimintamenojen kasvu oli maltillista. Kuntien lainakanta on kuitenkin jatkanut kasvuaan, mutta pääosin lainanotto on kohdistunut investointeihin ja niin sanotun syömävelan osuus koko kuntakentän lainakannasta on pieni. Kuntayhtymien vuosikate on hieman heikentynyt edellisistä vuosista, mutta toisaalta lainakanta on kasvanut hitaasti. Koko kuntakentän lainakanta huomioiden velan suhde bruttokansantuotteeseen pysyi ennallaan. Talousarvio jakautuu käyttötalousosaan, tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan. Käyttötalousosasta ilmenee koko Pohjois-Pohjanmaan liiton toiminnan kustannusrakenne pääluokittain. Käyttötalousosa on lisäksi esitetty tulosalueittain: luottamushenkilöhallinto, maakuntajohtaja, aluesuunnittelu, aluekehitys, hallinto ja talous sekä liiton hallinnoimat hankkeet. Rahoitusosan vuosikate on -229 500 euroa ja samoin rahavarojen muutos. Liitolla ei ole investointeja. Maakuntavaltuuston vahvistama talousarvio sitoo maakuntahallitusta jäsenkuntien tulorahoituksen 3 421 000 euron osalta. Pohjois-Pohjanmaan liitto laskee liikkeelle kuntatodistuksia suurempien maksuerien maksuvalmiuden turvaamiseksi. Talousarvio Sote- ja maakuntauudistus tulee vaikuttamaan voimakkaasti kuntatalouden rakenteeseen vuodesta 2020 lähtien, mikäli uudistus toteutuu suunnitellusti. Maakunnille siirtyvät tehtävät, kuten myös niiden rahoitusvastuut ja vastaavat verotulot, poistuvat kuntien talousrakenteesta. Kuntien käyttötalousmenot tulevat miltei puolittumaan. Pyrkimyksenä on, että kuntien rahoitusasema säilyy ennallaan uudistuksen jälkeen. Tarkkoja vaikutuksia ei kuitenkaan kyetä arvioimaan ennakolta, joten tilanne selkiytyy vasta uudistuksen käynnistyttyä. Uudistuksen valmistelulla tulee olemaan vaikutuksia maakuntien liittojen budjetteihin vuonna 2018 niiden ollessa päävastuussa uudistuksen etenemisestä siihen saakka, kunnes uudet maakunnat on perustettu. Liitoille tulee syntymään kustannuksia maakunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta sekä väliaikaishallinnon resursoinnista. Aiheutuneet kustannukset kyettäneen kattamaan täysimääräisesti Valtionvarainministeriön myöntämällä rahoituksella. 6.2 Talousarvioasetelma ja sitovuustaso Pohjois-Pohjanmaan liiton talousarvio on laadittu kuntalain ja kirjanpitolain edellyttämällä tavalla. Toimintasuunnitelmassa on esitetty kuntayhtymän toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi eri tulosalueille osoitetut henkilöstö- ja talousresurssit. Vuoden 2018 talousarvion loppusumma toimintatuottojen osalta on 8 823 360 euroa, jossa on kasvua vuoden 2017 talousarvioon verrattuna 58,5 prosenttia. Toimintamenot vuonna 2018 ovat 9 102 860 euroa, jossa on kasvua 62,4 prosenttia. Jäsenkuntien maksuosuudet säilyvät edellisvuosien tasossa, 3 421 000 eurossa. Toimintatuottojen ja toimintamenojen voimakas kasvu johtuu maakuntauudistuksen esivalmistelusta. Luottamushenkilöhallinto Luottamushenkilöhallinnon budjetissa on varauduttu luottamushenkilöiden vuosipalkkioiden, kokouspalkkioiden, toimituspäiväpalkkioiden, matkakorvausten ja muiden kokouskustannusten maksamiseen. Muihin yhteistoimintaosuuksiin on varattu 35 000 euroa (Kuntaliiton jäsenmaksu) sekä erilaisten tilaisuuksien (maakuntapäivät, naistenpäivät, loppiaisvastaanotto jne.) järjestämiseen 100 000 euroa. Muihin toimintakuluihin on lisätty 7000 euroa, jolla varaudutaan Oulussa järjestettävän CPMR:n yleiskokouksen kustannuksiin. Toimintatuotot Toimintatuotot koostuvat pääosin kuntien maksuosuuksista (myyntituotot) sekä muista tuotoista, joihin kirjataan tekniset tuet ja projektitoiminnan tuotot (EAKR-tekninen tuki 372 190, Karelia ENI CBC tekninen tuki 843 400, projektit 4 049 570, josta maakuntauudistuksen esivalmistelu 1 375 200e ja ICT:n valmistelu 984 800e). Vuokratuotot, 76 800 euroa, perustuvat Kauppurienkadun kiinteistöön,

POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 22 joka on maakuntauudistuksen valmisteluhenkilöstön käytössä vuonna 2018. Lisäksi toimintatuottoihin sisältyy työterveyshuollon kuluista Kelalta saatavat palautukset. Toimintakulut Toimiston toimintakulut muodostuvat palkoista ja niiden sivukuluista (51 % toimintakuluista), palveluiden ostoista (40 % toimintakuluista), aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnoista (1 % toimintakuluista), vuokrista (5 % toimintakuluista) ja muista toimintakuluista (3 % toimintakuluista). Rahoitustuotot ja kulut Muihin rahoitustuottoihin on budjetoitu liiton hallinnoimien hankkeiden arvonlisäverokustannuksiin saatavat tulot. Liiton omat projektit Projektit eivät ole liiton jäsenkuntien maksuosuuskatteista toimintaa, vaan kulut katetaan projektien tuotoilla. Projektitoiminta saattaa aiheuttaa kuitenkin liiton maksuvalmiuden heikkenemistä, koska projektien tuotot kertyvät viiveellä. Projektitoiminnassa voi syntyä kuluja, joita ei voida hyväksyä projektin menoksi. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelma osoittaa kuinka tulorahoitus riittää toimintamenoihin ja rahoitusmenoihin. Tuloslaskelmasta saadaan seuraavat tunnusluvut: toimintakate, vuosikate, tilikauden tulos ja tilikauden yli/alijäämä. Vuosikate on talousarviovuonna negatiivinen (229 500 ). Tilikauden tulos on talousarviovuonna tehtävien poistojen jälkeen -236 000 euroa. Uusien maakuntien monitoimialaisen toimeenpanon esivalmistelun aiheuttamat kustannukset katetaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton kehittämisrahastosta, jolloin tilikauden yli-/alijäämäksi muodostuu 0 euroa. 6.3 Henkilöstösuunnitelma 2018 2020 Pohjois-Pohjanmaan liiton virastoa johtaa maakuntajohtaja. Viraston henkilöstö jakautuu aluekehityksen, aluesuunnittelun sekä hallinnon ja talouden tulosalueille. Liiton sisäinen työskentely tapahtuu pääsääntöisesti virasto-organisaation mukaisissa ydinprosesseissa ja työryhmissä. Tulosalueen johtaja toimii henkilöstön esimiehenä sekä vastaa tulosalueensa taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. uudistuksen valmistelussa joudutaan hyödyntämään paljon määräaikaista henkilöstöä. Määräaikaisen henkilöstön määrä saattaa vielä kasvaa edellä esitetystä arviosta, sillä Pohjois-Pohjanmaan liiton koordinointivastuu voi aiheuttaa rekrytointitarpeita vuoden 2018 aikana. Lisäksi maakuntaliitto vastaa sote- ja maakuntauudistuksessa virka-apuhenkilöstön työn koordinoinnista toisena sopimusosapuolena siihen saakka, kunnes uusi maakunta aloittaa toimintansa. Rekrytointien ja virka-avun aiheuttamiin kustannuksiin osoitettava rahoitus tulee sote- ja maakuntauudistusta valmistelevilta ministeriöiltä ja muista ulkoisista lähteistä, joten ne eivät aiheuta merkittävää rahoitusvajetta. Pohjois-Pohjanmaan liiton toiminta perustuu henkilöstön asiantuntijuuteen. Ydinprosessien henkilöstömuutokset muodostavat tämän vuoksi erityisen haasteen organisaation toiminnalle, sillä viraston on kyettävä varmistamaan osaamisen siirtyminen ja kuntayhtymän toimintojen sujuva jatkuminen. Vuosien 2018 ja 2019 aikana ei ole odotettavissa merkittävää eläköitymistä. Osa kuntayhtymän henkilöstöstä saattaa kuitenkin siirtyä vuoden 2018 aikana uuden maakunnan palvelukseen vastaamaan sen toimintojen valmistelusta. Maakuntauudistuksen vaikutukset viraston henkilöstöön tulevat korostumaan vuosien 2018 ja 2019 aikana. Muutoksen valmistelu lisää työmäärää ja aiheuttaa turvattomuutta henkilöstön keskuudessa uudistukseen liittyvän yleisen epävarmuuden ja tuleviin tehtävänkuviin liittyvien kysymysten vuoksi. Henkilöstön valmistautumista muutokseen pyritään tukemaan esimerkiksi koulutusten ja muutos-valmennuksen avulla. Lisäksi epävarmuutta ja turvattomuuden tunnetta pyritään lievittämään tehostetulla sisäisellä tiedottamisella ja avoimilla henkilökuntatilaisuuksilla. Tavoitteet: henkilöstön riittävä osaamistaso riittävä henkilöstön määrä henkilöstön hyvinvointi ei heikkene muutostilanteessa. henkilöstön osallistuminen osaamista lisääviin tai ylläpitäviin koulutuksiin henkilöstön työkuormituksen jatkuva arvioiminen henkilöstön roolin huomioiminen maakuntauudistuksen valmistelussa työajan joustojen ja etätyön hyödyntäminen aktiivinen työhyvinvointitoiminta ja henkilökuntatilaisuudet. Vuoden 2018 alussa Pohjois-Pohjanmaan liiton palveluksessa työskentelee arviolta 60 henkilöä. Heistä 49 on toistaiseksi voimassa olevassa virka- tai työsuhteessa ja 11 määräaikaisessa tehtävässä. Henkilöstön määrä on suurempi kuin edeltävinä vuosina johtuen sote- ja maakuntauudistukseen liittyvistä tehtävistä. Samasta syystä johtuen henkilöstön määrä myös vaihtelee aikaisempia vuosia enemmän, sillä

23 POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 Talousarviotaulukot vuodelle 2018 ja suunnitelma vuosille 2018 2020 Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh. 2016 2017 2018 % 2019 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTOTUOTOT MYYNTITUOTOT 3 421 000 3 421 000 3 421 000 TUET JA AVUSTUKSET 14 810 10 000 10 000 VUOKRATUOTOT 6 507 76 800 100 MUUT TOIMINTATUOTOT 2 225 609 2 134 200 5 315 560 149,1 TOIMINTOTUOTOT 5 667 926 5 565 200 8 823 360 58,5 8 912 9 001 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT -2 976 014-2 819 900-3 799 860 34,8 HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT -664 739-603 100-767 360 27,2 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -133 104-108 300-106 390-1,8 HENKILÖSIVUKULUT -797 843-711 400-873 750 22,8 HENKILÖSTÖKORVAUKSET 17 202 HENKILÖSTÖKULUT -3 756 655-3 531 300-4 673 610 32,3 PALVELUJEN OSTOT -1 353 478-1 339 100-3 636 050 171,5 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -91 366-66 300-77 200 16,4 AVUSTUKSET -57 300-5 000-5 000 VUOKRAT -412 159-396 000-449 000 13,4 MUUT TOIMINTAKULUT -88 295-267 200-262 000-1,9 TOIMINTAKULUT -5 759 252-5 604 900-9 102 860 62,4 9 194-9 286 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -91 326-39 700-279 500 604-282 -285 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT MUUT RAHOITUSTUOTOT 52 386 44 000 50 000 13,6 MUUT RAHOITUSKULUT -170 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT 52 217 44 000 50 000 13,6 51 51 VUOSIKATE -39 109 4 300-229 500-5437,2-231 -234 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -35 307-35 300-6 500-81,6-6 -7 TILIKAUDEN TULOS -74 416-31 000-236 000 661,3-237 -241 RAHASTOJEN LISÄYS/VÄHENNYS 152 471 31 000 236 000 661,3 237 241 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 78 055 0 0 0 0

POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 24 Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh 2016 2017 2018 % 2019 2020 RAHOITUSLASKELMA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAV. TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE -39 109 4 300-229 500-5437,2-231 -234 TOIMINNAN RAHAVIRTA -39 109 4 300-229 500-5437,2-231 -234 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAV. -39 109 4 300-229 500-5437,2-231 -234 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANT. VAR. JA PÄÄOM.MUUT 239 SAAMISTEN MUUTOS -105 935 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS 61 772 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET -43 923 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -43 923 RAHAVAROJEN MUUTOS -83 033 4 300-229 500-5437,2-231 -234 RAHAVARAT 31.12. 1 458 638 RAHAVARAT 1.1. 1 541 671 RAHAVAROJEN MUUTOS -83 033 0 0 0 0 Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh. 2016 2017 2018 % 2019 2020 KÄYTTÖTALOUS TALOUS TOIMINTOTUOTOT MYYNTITUOTOT 3 421 000 3 421 000 3 421 000 TUET JA AVUSTUKSET 14 810 10 000 10 000 VUOKRATUOTOT 6 507 76 800 100 MUUT TOIMINTATUOTOT 2 225 609 2 134 200 5 315 560 149,1 TOIMINTOTUOTOT 5 667 926 5 565 200 8 823 360 58,5 8 912 9 001 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT -2 976 014-2 819 900-3 799 860 34,8 HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT -664 739-603 100-767 360 27,2 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -133 104-108 300-106 390-1,8 HENKILÖSIVUKULUT -797 843-711 400-873 750 22,8 HENKILÖSTÖKORVAUKSET 17 202 HENKILÖSTÖKULUT -3 756 655-3 531 300-4 673 610 32,3 PALVELUJEN OSTOT -1 353 478-1 339 100-3 636 050 171,5 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -91 366-66 300-77 200 16,4 AVUSTUKSET -57 300-5 000-5 000 VUOKRAT -412 159-396 000-449 000 13,4 MUUT TOIMINTAKULUT -88 295-267 200-262 000-1,9 TOIMINTAKULUT -5 759 252-5 604 900-9 102 860 62,4-9194 -9 286 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -91 326-39 700-279 500 604-282 -285

25 POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh. 2016 2017 2018 % 2019 2020 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO TOIMINTOTUOTOT MYYNTITUOTOT 3 421 000 3 421 000 3 421 000 TOIMINTOTUOTOT 3 421 000 3 421 000 3 421 000 3 455 3 490 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT -82 297-90 000-90 000 HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT -3 919-5 100-5 100 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -724-1 000-1 000 HENKILÖSIVUKULUT -4 643-6 100-6 100 HENKILÖSTÖKULUT -86 939-96 100-96 100 PALVELUJEN OSTOT -143 170-139 400-139 400 AVUSTUKSET -2 000-5 000-5 000 MUUT TOIMINTAKULUT -68 740-105 000-112 000 6,7 TOIMINTAKULUT -300 849-345 500-352 500 2-356 -360 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 3 120 151 3 075 500 3 068 500-0,2 3 099 3 130 Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh. 2016 2017 2018 % 2019 2020 MAAKUNTAJOHTAJA TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT -116 900-117 400-117 400 HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT -19 986-20 000-19 900-0,5 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -5 011-4 700-3 200-31,9 HENKILÖSIVUKULUT -24 997-24 700-23 100-6,5 HENKILÖSTÖKULUT -141 898-142 100-140 500-1,1 PALVELUJEN OSTOT -17 877-15 000-16 000 6,7 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -286 MUUT TOIMINTAKULUT -4 568-10 000-10 000 TOIMINTAKULUT -164 629-167 100-166 500-0,4-168 -170 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -164 629-167 100-166 500-0,4-168 -170

POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 26 Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh. 2016 2017 2018 % 2019 2020 ALUESUUNNITTELU TOIMINTOTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET 1 546 MUUT TOIMINTATUOTOT 70 486 TOIMINTOTUOTOT 72 031 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT -602 428-646 600-651 540 0,8 HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT -101 340-110 200-110 400 0,2 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -27 225-25 600-17 660-31 HENKILÖSIVUKULUT -128 565-135 800-128 060-5,7 HENKILÖSTÖKULUT -730 993-782 400-779 600-0,4 PALVELUJEN OSTOT -316 395-268 100-251 900-6 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -18 768-10 000-10 000 AVUSTUKSET -55 300 VUOKRAT -15 459 MUUT TOIMINTAKULUT -2 428-500 -500 TOIMINTAKULUT -1 139 343-1 061 000-1 042 000-1,8-1 052-1 063 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -1 067 312-1 061 000-1 042 000-1,8-1 052-1 063 Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh. 2016 2017 2018 % 2019 2020 ALUEKEHITYS TOIMINTOTUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT 954 014 1 195 600 1 245 590 4,2 TOIMINTOTUOTOT 954 014 1 195 600 1 245 590 4,2 1258 1271 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT -856 439-921 300-991 990 7,7 HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT -145 418-153 800-162 850 5,9 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -34 509-35 600-28 050-21,2 HENKILÖSIVUKULUT -179 927-189 400-190 900 0,8 HENKILÖSTÖKORVAUKSET 13 846 HENKILÖSTÖKULUT -1 022 520-1 110 700-1 182 890 6,5 PALVELUJEN OSTOT -283 889-468 600-526 300 12,3 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -4 905-1 400-2 600 85,7 VUOKRAT -36 028-38 000-43 000 13,2 MUUT TOIMINTAKULUT -7 994-10 500-12 500 19 TOIMINTAKULUT -1 355 336-1 629 200-1 767 290 8,5-1785 -1803 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -401 322-433 600-521 700 20,3-527 -532

27 POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh. 2016 2017 2018 % 2019 2020 HALLINTO JA TALOUS TOIMINTOTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET 13 265 10 000 10 000 VUOKRATUOTOT 6 507 76 800 100 MUUT TOIMINTATUOTOT 2 472 20 400 100 TOIMINTOTUOTOT 22 244 10 000 107 200 972 108 109 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT -562 111-547 200-570 200 4,2 HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT -272 558-229 200-237 700 3,7 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -26 182-21 600-16 500-23,6 HENKILÖSIVUKULUT -298 741-250 800-254 200 1,4 HENKILÖSTÖKORVAUKSET 3 357 HENKILÖSTÖKULUT -857 495-798 000-824 400 3,3 PALVELUJEN OSTOT -339 325-252 600-489 000 93,6 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -62 616-54 900-50 600-7,8 VUOKRAT -339 918-356 000-359 000 0,8 MUUT TOIMINTAKULUT -1 105-2 000-2 000 TOIMINTAKULUT -1 600 459-1 463 500-1 725 000 17,9-1742 -1760 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -1 578 215-1 453 500-1 617 800 11,3-1634 -1651 Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh. 2016 2017 2018 % 2019 2020 PROJEKTIT (PPL:N HALLINNOIMAT) TOIMINTOTUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT 1 198 637 938 600 4 049 570 331,4 TOIMINTOTUOTOT 1 198 637 938 600 4 049 570 331,4 4 090 4131 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT -755 838-497 400-1 378 730 177,2 HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT -121 517-84 800-231 410 172,9 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -39 454-19 800-39 980 101,9 HENKILÖSIVUKULUT -160 971-104 600-271 390 159,5 HENKILÖSTÖKULUT -916 809-602 000-1 650 120 174,1 PALVELUJEN OSTOT -252 821-195 400-2 213 450 1032,8 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -4 792-14 000 100 VUOKRAT -20 754-2 000-47 000 2250 MUUT TOIMINTAKULUT -3 461-139 200-125 000-10,2 TOIMINTAKULUT -1 198 637-938 600-4 049 570 331,4-4090 -4131 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 0 0 0 0 0

POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2018-2020 28 Jäsenkuntien maksuosuudet POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 5.9.2017 Jäsenkuntien maksuosuudet 2018 Verotulojen ennakkotieto 21.8.2017 Verovuoden Maksu- Maksuerät 2016 ennakko- osuus verotulot *) yhteensä 1.erä 2.erä 3.erä euroa euroa euroa euroa euroa Alavieska 7 066 674 18 102,97 6 034,32 6 034,32 6 034,32 Haapajärvi 21 357 344 54 711,92 18 237,31 18 237,31 18 237,31 Haapavesi 19 618 711 50 258,00 16 752,67 16 752,67 16 752,67 Hailuoto 3 240 628 8 301,64 2 767,21 2 767,21 2 767,21 Ii 28 211 167 72 269,62 24 089,87 24 089,87 24 089,87 Kalajoki 35 990 306 92 197,74 30 732,58 30 732,58 30 732,58 Kempele 62 539 112 160 208,83 53 402,94 53 402,94 53 402,94 Kuusamo 45 886 787 117 549,93 39 183,31 39 183,31 39 183,31 Kärsämäki 6 514 892 16 689,45 5 563,15 5 563,15 5 563,15 Liminka 29 164 889 74 712,81 24 904,27 24 904,27 24 904,27 Lumijoki 5 320 359 13 629,37 4 543,12 4 543,12 4 543,12 Merijärvi 2 430 761 6 226,97 2 075,66 2 075,66 2 075,66 Muhos 26 347 718 67 495,95 22 498,65 22 498,65 22 498,65 Nivala 28 523 199 73 068,97 24 356,32 24 356,32 24 356,32 Oulainen 23 098 434 59 172,14 19 724,05 19 724,05 19 724,05 Oulu 701 093 657 1 796 018,33 598 672,78 598 672,78 598 672,78 Pudasjärvi 21 218 774 54 356,94 18 118,98 18 118,98 18 118,98 Pyhäjoki 9 659 897 24 746,13 8 248,71 8 248,71 8 248,71 Pyhäjärvi 20 361 447 52 160,69 17 386,90 17 386,90 17 386,90 Pyhäntä 4 352 354 11 149,59 3 716,53 3 716,53 3 716,53 Raahe 85 383 658 218 730,57 72 910,19 72 910,19 72 910,19 Reisjärvi 7 619 927 19 520,26 6 506,75 6 506,75 6 506,75 Sievi 14 410 842 36 916,80 12 305,60 12 305,60 12 305,60 Siikajoki 15 830 748 40 554,23 13 518,08 13 518,08 13 518,08 Siikalatva 15 714 522 40 256,49 13 418,83 13 418,83 13 418,83 Taivalkoski 11 317 055 28 991,33 9 663,78 9 663,78 9 663,78 Tyrnävä 17 341 047 44 423,22 14 807,74 14 807,74 14 807,74 Utajärvi 7 835 911 20 073,55 6 691,18 6 691,18 6 691,18 Vaala 8 712 173 22 318,31 7 439,44 7 439,44 7 439,44 Ylivieska 49 258 456 126 187,26 42 062,42 42 062,42 42 062,42 POHJOIS-POHJANMAA 1 335 421 449 3 421 000,00 1 140 333,33 1 140 333,33 1 140 333,33 *) Lähde: Verovuoden 2016 kunnallis- ja yhteisöverot, Verohallinto

Pohjois-Pohjanmaan liitto Council of Oulu Region Sepänkatu 20 90100 OULU Finland Puh./tel. +358 (0)40 685 4000 Telefax +358 (0)8 3113 577 info@pohjois-pohjanmaa.fi www.pohjois-pohjanmaa.fi