Kulttuuri alueen elinvoiman vahvistajana



Samankaltaiset tiedostot
Kulttuuri aluheelisen elinvoiman vahvistajanna

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa

Suomussalmi uuden lain toimeenpanijana. Joni Kinnunen

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Kasvun ja oppimisen lautakunta liite nro 1 (1/9) KULTTUURIKASVATUSSUUNNITELMA Kulttuurikoski

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014

Tp 2010 Ta 2011 Käyttö 1-6/10 Käyttö 1-6/11 Käyttö-% Menot 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1 Tulot Netto 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Nurmijärven kunnan kulttuuriavustussääntö

Norrbottenin kulttuurisuunnitelma Populaariversio

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Helsingin mallin vaikuttavuustutkimus pilottikaudella

Kulttuuri sivistyskunnan voimavarana

verkostoissa ja järjestöissä (Worklab, IALHI) Muutetaan Kuurojen museon kokoelmat Helsingin Valkeasta talosta Tampereelle

Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Polvijärven kulttuurikasvatussuunnitelma

LUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä

Mikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt?

Lieksan kaupungin avustusten hakuinfo 2018

ME MAHDOLLISTAMME. #taiketukee #taiteilijatekee

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Kaupunginvaltuusto Kulttuurilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

KYSELYLOMAKE: FSD2638 KOKEMUKSIA MYRSKY-TAIDEHANKKEESEEN OSALLISTUMIS- ESTA

Nurmijärven kunnan kulttuuriavustussääntö

Kaupunki hyvinvoinnin mahdollistajana / Konsernihallinto / Sirpa Kynäslahti

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa Kuntamarkkinat

Kaisa Koskela Palvelukoordinaattori / kulttuurin tulosyksikkö. Kaikkien kulttuuripalvelut -selvitys

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia. Pori kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Organisaatioiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Finnan kehittämiseen. Heli Kautonen, palvelupäällikkö , Kirjastoverkkopäivät

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Kuopion kaupunki uuden lain toimeenpanijana

ME MAHDOLLISTAMME. #taiketukee #taiteilijatekee

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1.

Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat ja Taiken tehtävät uuden lain näkökulmasta

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.

Kulttuuritoimi. Kulttuurista hyvinvointia, elinvoimaa, osallisuutta ja vetovoimaa!

Toimintasuunnitelma 2011

Vastuualueen nimi: Kirjasto- ja kulttuuritoimi

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/ Lukuvuosi _ R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

Kulttuurin avustukset Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki

VAPAA-AJANLAUTAKUNTA Käyttösuunnitelman toteuma 2016

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

KULTTUURITALO VALVE Saatavuuden ja saavutettavuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT. LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija

Uuden sukupolven organisaatio

Koillisen aluerahahakemukset 2019

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Keski-Savon kuntien kulttuurikasvatussuunnitelma osana seudullista opetussuunnitelmaa

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus

Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa IV Kulttuuritoiminnan kustannukset 24 kaupungissa vuonna 2016

TERVETULOA

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

MITÄ LAATU ON? LAADUN YDINASIAT? TÄRKEIMMÄT LAATUTEKIJÄT URHEILUSEURATOIMINNASSA?

Keskipohjolan kulttuuripalkinto 2018 Teemallinen suuntaus Museot ja kulttuuriperintö

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Kulttuuriavustussääntö 2017

Kulttuuriavustussääntö 2016

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2016 JA 2017

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2016 JA 2017

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

JUVAN KUNNAN KULTTUURIPALVELUIDEN AVUSTUSTEN JA STIPENDIEN MYÖNTÄMISOHJE

Madetojan musiikkilukio PL 45, (Leevi Madetojankatu 1), OULU Puh / Rehtori /Kanslia / Opo

Lappeenrannan kulttuuripolku

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.)

TOIMINTASUUNNITELMA Kallion Kulttuuriverkosto

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Valtioneuvoston asetus

Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuus

uudistaminen Vaihtoehtojen vertailu Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

Sivistyksen toimiala Kulttuuripalvelut. Marju Myllymaa

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Esperi Care Anna meidän auttaa

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2016

1. Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti menestyneiden urheilijoiden ja joukkueiden huomioiminen

Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja

KUNTASTRATEGIA

VUODEN 2009 TAIDE- JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA-AVUSTUKSET

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

FORSSA. Seutukaupungin sykkeessä

SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B SALO

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Transkriptio:

Kulttuuri alueen elinvoiman vahvistajana

www.nll.se Kulttuuri tärkeä läänin kehitykselle Kulttuurin osuus läänin kehittymiselle on merkittävä. Sillä on tärkeä tehtävä hyvän elämän, työtilaisuuksien ja laadukkaan vapaaajan mahdollistamisessa. Kulttuuri on paljon enemmän kuin teatteri-, musiikki- ja tanssiesitysten seuraamista. Moninaisuus ja mahdollisuus omiin kulttuuriharrastuksiin ovat yhtä tärkeitä. Kulttuuri ja terveys on alue, jonka tuoreimmat tutkimustulokset antavat uutta ulottuvuutta hoitotyöhön ja kuntoutukseen. Maakäräjät jakaa myös maan suurimman Rubus Arcticusnimisen kulttuuristipendin ja kulttuuritarjontamme kysyntä ulottuu kauas läänin ja valtakuntamme rajojen ulkopuolelle. Kulttuurin merkitys alueen kehittymiselle on tärkeä. Se synnyttää sekä taloudellista kasvua että uusia työpaikkoja läänin alueelle. Maakäräjien johtaja Musiikkia kaikkiin makuihin Norrbottenin musiikki (Norrbottensmusiken) on maakäräjien oma musiikkikeskus, jonka orkestereista esimerkiksi Norrbotten Big Band, Norrbotten NEO ja Piteå Kammaropera ovat kansainvälisestikin arvostettuja. Toimintaan kuuluu myös AYJO nuorisoorkesteri, tyttökuoro Arctic light sekä Norrbottens Ungdomssymfoniker, NUS. Lapsille ja nuorille suunnattu toiminta on runsasta. Pedagogisia hankkeita on muun muassa Piitimen Musiikkikorkeakoulun, Framnäsin kansankorkeakoulun ja läänin kuntien musiikki- ja kulttuurikoulujen kanssa. Toimintaan kuuluu myös freelance-muusikkojen kiertueiden järjestäminen. Norrbottenin musiikilla on myös oma nuorisomusiikkiohjaaja, jonka tehtävänä on tukea, kehittää ja järjestää koulutusta nuorille, jotka haluavat soittaa ja järjestää omia konsertteja. Norrbottenin museossa säilytetään Norrbottenin musiikkiarkistoa, jossa on arkistoituna tuhansittain musiikkikappaleita, lauluja, nuotteja ja tekstejä. Hanke- ja toimintatuen kautta jaetaan avustuksia yksittäisille ja ryhmille ja eri musiikkisuuntauksia, kuten popmusiikkia, kansanmusiikkia, oopperaa ja niin edelleen, edustaville muusikoille. www.norrbottensmusiken.se www.norrkorsang.se/

www.norrbottensmuseum.se www.silvermuseet.se Norrbottenin kulttuuriperintö Maakäräjien museotoiminnan ydin on Norrbottenin museo, joka on samalla Norrbottenin läänin museo. Vuonna 1886 toimintansa aloittanut museo harjoittaa monen eri alan, esimerkiksi rakennusperinteen ja arkeologian, tutkimusta ja kansansivistystyötä. Se tekee myös laajaa nykydokumentointia ja museolla on runsaita esinekokoelmia ja arkistoja. Norrbottenin museo harjoittaa myös sivistystyötä ja järjestää näyttelyitä sekä lääninmuseon tiloissa Luulajassa että kiertävinä näyttelyinä eri puolilla lääniä. Viime vuosina Norrbottenin museo on profiloitunut erityisesti läänin vähemmistöihin ja alkuperäisväestöön panostavana museona. Luulajan Björksgatanilla sijaitsevassa tiloissa on myös maakäräjien sekä läänin eri kansanliikkeiden arkistot. Maakäräjät tukee myös Jokkmokin Ájtte Tunturi- ja saamelaismuseon sekä arkeologiseen tutkimukseen profiloituneen Arjeplogin Hopeamuseon työtä. Kaikki teatteri on tervetullutta Maakäräjät toimii yhdessä Luulajan kunnan kanssa Norrbottenin teatterin päämiehenä. Tämä Ruotsin vanhin alueteatteri aloitti toimintansa vuonna 1967. Luulajan pohjoissatamassa sijaitsevan teatterimakasiinin näyttämöiden esityksissä käy vuosittain noin 50 000 henkeä (määrässä on mukana myös kiertävien esitysten yleisö) seuraamassa teatterin laajaa ohjelmistoa, joka sisältää kaikkea mahdollista norrbottenilaisten kirjailijoiden draamoista maailmankuuluihin klassikkonäytelmiin. Norrbottenin teatteri tekee kiinteää yhteistyötä Luulajan Teatterikorkeakoulun kanssa ja monet oppilaista näyttelevät teatterin esityksissä. Maakäräjät tekee yhteistyötä ja avustaa useita vapaita teatteriryhmiä ja organisaatioita eri puolilla lääniä. Näitä ovat esimerkiksi Saamelaisteatteri, Tornionlaakson teatteri, Teater Scratch, Lule Stassteater, Kalixin Teatteriyhdistys Bröt, Harrastajateattereiden valtakunnallinen liitto, ATR, Riksteatern sekä erilaiset teatterihankkeet, joita syntyy eri puolilla lääniä kuten Bengt Pohjasen oopperatrilogia Joppausooppera, Laestadius-ooppera ja Sotaooppera. www.norrbottensteatern.se www.tornedalsteatern.com

Kaikkien kulttuurioikeuksien puolesta Norrbottenin kulttuuritoiminnan tehtävänä on muun muassa olla mukana kehittämässä lääniä vetovoimaiseksi alueeksi, jossa kaikilla on hyvä asua ja tehdä töitä. Maakäräjät on yhteistyössä läänin kuntien kanssa laatinut yhteisen kulttuuritoiminnan strategian. Kuntien ja yhdistysten kanssa järjestetään säännöllisiä tapaamisia, joiden tarkoituksena on kehittää kulttuuritoimintaa ja vahvistaa yhteistä työtä Norrbottenin hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden hyväksi. Lapset ja nuoret ovat etusijalla maakäräjien kulttuurityössä. Toiminnan on oltava myös pitkäjänteisesti kestävää ja sen on varmistettava osaamisen saanti ja korkea laatu. Dans i Nord on kulttuuriorganisaatio, joka toimii pääasiassa lasten ja nuorten parissa, ja jonka toimintaan kuuluu myös läänin tanssitaiteen ohjaajan tehtävä. Dans i Nord, jonka päämiehiä ovat maakäräjät ja Piitimen kunta, tavoittaa vuosittain suuren määrän lapsia. Dans i Nord on läänin tanssitoiminnan kehittämis- ja resurssikeskus. Toiminta koostuu pääasiassa koulutuksesta, pedagogisista hankkeista, omista tanssituotannoista ja yhteistyöstä muiden tanssituotantojen kanssa. Vuosittain järjestetään noin 80 eri tanssiesitystä vierasnäytäntöinä eri puolilla Norrbottenia. Toinen tärkeä alue on maakäräjien panostus kuvataiteeseen. Työtä johtaa läänin taidekonsulentti. Hänen tehtävänään on tehdä aloitteita läänin taide-elämää kehittäviksi hankkeiksi, työskennellä lasten ja nuorisotaiteen hyväksi, antaa tukea ja kehittää yhteistyötä yksittäisten taiteilijoiden ja taiteilijaryhmien kanssa. Läänin taidekonsulentin työhön kuuluu myös tulevan läänintaidemuseon suunnittelun koordinointi. Aktiivinen ja laaja kaikille sukupolville suunnattu kulttuuritarjonta, sekä osallistumisen että eläytymisen kautta, on tärkeää norrbottenilaisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Runsas kulttuuritarjonta, aktiivinen vapaa-aika ja elävä kulttuuriympäristö myötävaikuttaa alueen vetovoimaisuuteen ja yrityselämän kasvuun, luo työpaikkoja ja vaikuttaa ihmisten asuinpaikan valintaan. Maakäräjäsuunnitelmasta 2009 Maakäräjät on myös suuri taiteenostaja ja sen kokoelmissa on runsaat 10 000 taideteosta, joita ylläpidetään, restauroidaan ja asetetaan näytteille maakäräjien toimitiloissa. Joka vuosi hankitaan noin sata uutta teosta paikallisilta ja muilta taiteilijoilta. Yksittäiset taiteilijat voivat anoa avustusta läänin ulkopuolella pidettäviin näyttelyihin. Opintoliitot ja kansankorkeakoulut ovat perinteisesti olleet tärkeä osa ruotsalaista kulttuurielämää. Työtä on tehty kulttuurinvälittäjinä, kouluttajina/ jatkokouluttajina ja tarjoamalla puitteet, joissa uudet ideat voivat syntyä ja kehittyä. Maakäräjät antaa vuosittaista toimintatukea läänin kansankorkeakouluille ja opintoliittojen piirijärjestöille. Maakäräjien koulutustoimintaan kuuluu myös Öjebyssä sijaitsevan Granin luonnonvaratalouskoulun (Grans naturbruksskola) ja Kalixin luonnonvaratalouslukion päämiehenä toimiminen. Molemmat tarjoavat laadukasta lukiotason koulutusta. Maakäräjien vuotuinen kulttuuribudjetti on noin 215 miljoonaa kruunua, mikä vastaa 3,5 prosenttia maakäräjien kokonaisliikevaihdosta. www.dansinord.se www.k-i-n.se www.teaterforeningenbrot.se www.ájtte.se

www.str-t.com www. hs-nord.hush.se Kulttuuri tekee terveeksi Maakäräjät aloitti vuonna 2006 Kulttuuri ja Terveysnimisen hankkeen, jonka oli tarkoitus jatkua kolmen vuoden ajan. Hanke onnistui kuitenkin niin hyvin, että se vuodenvaihteessa 2009/2010 vakinaistettiin osaksi maakäräjien pysyvää toimintaa. Kun kulttuuriaktiviteetteja kuten kuvataidetta, tanssia, draamaa ja muuta taidetta tuodaan maakäräjien sairaaloiden ja terveyskeskusten hoito- ja hoivatyöhön, kulttuurista tulee osa kuntoutumista. Tutkimus on nimittäin osoittanut kulttuurin vaikuttavan myönteisesti sekä fyysiseen että psyykkiseen kuntoutumiseen. Valtion kansanterveyslaitos on todennut kulttuurielämyksien voivan vaikuttaa tervehtymiseen monella eri tavoin aina immuunijärjestelmän vahvistumisesta ja ongelmien ratkaisun paranemisesta masentuneisuusriskin vähenemiseen. Hankeaikana toimintaa on harjoitettu useilla eri pilotti- ja kokeiluhankkeilla sekä maakäräjien ja kuntien hoitohenkilöstölle, kunnan virkailijoille ja kulttuurityöntekijöille järjestettyjen virkistyspäivien muodossa. Kehittävät stipendit Maakäräjät jakaa vuosittain Rubus Arcticus-nimisiä kulttuuristipendejä, Kunnia- ja ansiostipendejä sekä urheilustipendejä. RUBUS ARCTICUS, kulttuuri- ja kehittämisstipendi, on lajissaan yksi maan suurimmista. Se jaetaan vuosittain neljälle stipendiaatille, joista jokainen saa 100 000 kruunua. Stipendiaatteja ovat olleet esimerkiksi Mikael Niemi, Katarina Fallholm, Jan Sandström, Anna Vnuk, AnnaSofia Mååg ja Sofia Jannok. KUNNIA- JA ANSIOSTIPENDIN arvo on 50 000 kruunua ja se myönnetään yhdelle stipendiaatille kerrallaan. Sen ovat saaneet muun muassa Lars Pirak, Ulla Ekh, Jarl Lindblad ja Göran Emerius. URHEILUSTIPENDI, jonka suuruus on 50 000 kruunua, jaetaan vuorotellen aktiiviurheilijalle ja u r h e i l u o h j a a j a l l e. Norrbottenin Urheiluliitto nimeää ehdokkaat. Viimeisten vuosien stipendiaatteja ovat olleet Charlotte Kalla, Anton Lahdenperä ja Ida-Theres Nerell (ent. Karlsson). www.nll.se/rubus www.samiteahter.org

www.norrbottenslansbibliotek.nu www.norrlitt.se/ Kaikentyyppistä kirjallisuutta Maakäräjät ottaa aktiivisesti osaa rikkaan ja monipuolisen kirjallisuustoiminnan kehittämiseen Norrbottenissa ja norrbottenilaisten kirjailijoiden markkinointiin koko maassa. Norrbottenin lääninkirjasto on yksi maakäräjien kolmesta omasta kulttuurilaitoksista. Sen työtä on muun muassa markkinointi ja verkostojen rakentaminen kirjastojen, kirjailijoiden ja muiden kulttuurituottajien välille. Maakäräjät tukee kirjallisuustoimintaa muun muassa määräaikaisten hankkeiden kautta ja kirjailijoiden omia organisaatioita tukemalla. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Norlannin kirjallisuusseura sekä Luulajan kunnan järjestämä Kirja- ja kuvamessut Luulajassa. Maakäräjät on vuodesta 2005 lähtien yhdessä Västerbottenin maakäräjien kanssa osallistunut Göteborgin kirja- ja kirjastomessuille. Näyttelytilassa on mukana kirjailijoita ja muita henkilöitä, jotka markkinoivat lääniä iskulauseella Norrbotten monien kielten lääni. Pohjoinen Kirjallisuusmatkailu niminen EU-hanke on myös Norrbottenin maakäräjien ja Västerbottenin maakäräjien yhteishanke. Opiskelua vihreämmän tulevaisuuden puolesta Maakäräjät on Öjebyn Granin (Grans naturbruksskola) luonnonvaratalouskoulun ja Kalixin luonnonvaratalouslukion päämies. Molemmat koulut tarjoavat lukiokoulutusta luonnonvaraohjelman puitteissa läänin kuntien toimeksiannosta. Koulut keskittyvät osittain eri ohjelmiin ja niistä molemmista saa pätevyyden lukion jälkeisiin korkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin. Granin luonnonvaratalouskoulu, jossa on noin 240 oppilasta, on pääasiallisesti suuntautunut maatalouteen, eläintenhoitoon, koiriin, hevostenhoitoon ja luonnontieteisiin. Koulun tavoitteena on toimia luonnonvaratalouden keskuksena, joka tarjoaa koulutusta, tutkimusta, elämyksiä ja alueellista kehitystyötä. Kalixin luonnonvaratalouslukio, jossa on noin 180 oppilasta, on ensisijaisesti suuntautunut metsänhoitoon, sahateollisuuteen ja luontomatkailuun. Opetus tapahtuu samaan tapaan kuin Granin luonnonvaratalouskoulussa, elinkeinoelämän kanssa tiiviissä yhteistyössä teoriaa ja käytännönharjoittelua yhdistämällä. www.grans.naturbruksgymn.se www.kalix.naturbruksgymn.se

Yhteystiedot Norrbottenin läänin maakäräjät Kulttuuri ja koulutus Robertsviksgatan 7 971 89 Luleå Puh: vaihde 0920 28 40 00 kultur@nll.se www.nll.se/kultur Kulttuuripäällikkö Elisabeth Lax elisabeth.lax@nll.se Norrbottenin museo Storgatan 2, Luleå norrbottens.museum@nll.se www.norrbottensmuseum.se Puh: vaihde 0920 24 35 00 Box 266 971 08 Luleå Norrbottensmusiken Kulturens Hus Magasinsgatan 2 norrbottensmusiken@nll.se Puh: vaihde 0920 23 66 66 Box 972 971 29 Luleå Norrbottens länsbibliotek www.norrbottenslansbibliotek.se Puh: maakäräjien vaihde 28 40 00 Granin luonnonvaratalouskoulu (Grans naturbruksskola) Box 598 943 28 Öjebyn Puh: vaihde 0911 23 31 01 www. grans.naturbruksgymn.se Kalixin luonnonvaratalouslukio (Kalix naturbruksgymnasium) Anderstjärnsvägen 3 952 31 Kalix Tel vx 0923 788 00 www.kalix.naturbruksgymn.se Graafinen suunnittelu ja kuvat: Kjell Öberg, 2010 (jos ei toisin mainita) Kuva: Anders Alm