Imatran Kaupunki Ympäristötoimi Ympäristönsuojelu 28
ESIPUHE Vuonna 27 Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaadun tarkkailusta, mittausten laadun varmennuksesta ja raportoinnista ovat vastanneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen sekä ympäristötarkastaja Arto Ahonen. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 14.3.28 Imatran Kaupunki Ympäristötoimi Ympäristönsuojelu Vuoksenniskantie 35 558 IMATRA p. 2 617 4319, 2 617 431 Kuva kannessa: Kuutostien rekkajonot, kuva Minna Ahlqvist
TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan mittausverkon alue muodostuu Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin yhdyskuntailmanlaadun tarkkailusta. Alueen teollisuusrakenteesta johtuen ilmanlaadun tarkkailussa on keskitytty seuraamaan haisevien rikkiyhdisteiden, rikkidioksidin, typenoksidien, hiukkasten ja laskeuman pitoisuuksia kunkin paikkakunnan ulkoilmassa. Vielä 9-luvun alussa aluetta kuormittivat suuressa määrin selluteollisuuden hajurikkiyhdisteiden pitoisuudet sekä Imatralla paikallisen terästehtaan ja Lappeenrannassa mineraalien louhinnasta aiheutuneet korkeat hiukkaspitoisuudet. 9-luvun puolenvälin jälkeen suurten teollisuuslaitosten investoinnit ovat merkittävästi parantaneet alueen ilmanlaatua, joka näkyy mm. ohjearvoylitysten vähenemisenä sekä yleisenä viihtyvyyden paranemisena. Katujen hiekoitushiekka puolestaan heikentää ilmanlaatua erityisesti keväisin keskusta-alueilla. Hajurikkiyhdisteiden (TRS) vuorokausiohjearvo ylittyi vuoden 27 aikana Venäjällä Svetogorskin mittauspisteellä, Imatralla Rautionkylän mittauspisteellä ja Lappeenrannassa Tirilän mittauspisteellä kussakin yhtenä kuukautena. Vaikkakaan ohjearvon ylityksiä ei mitattu kuin kahdella Suomen puoleisella mittauspisteellä, mitattiin teollisuuslaitosten lähialueilla hetkittäin korkeita TRS-pitoisuuksia, jotka heikensivät alueiden viihtyvyyttä. Vuonna 27 rikkidioksidipitoisuudet (SO 2 ) olivat alle ohjearvojen. Vuoden aikana suurimmat pitoisuudet mitattiin Imatralla Rajan mittauspisteellä, Joutsenossa Pulpin mittauspisteellä ja Venäjällä Svetogorskin mittauspisteellä. Koko mittausverkon alueella pitoisuushuiput vaihtelivat 6-15 % vuorokausiohjearvosta ja 4-18 % tuntiohjearvosta. Yleisesti rikkidioksidin pitoisuudet kohosivat selluteollisuuden toimintahäiriöiden aikana sekä kaukokulkeuman vaikutuksesta etelätuulten aikana. Typenoksidien (NO ja NO 2 ) pitoisuudet olivat suurimmillaan Lappeenrannassa Keskustan mittauspisteellä ja Imatralla Rajan mittauspisteellä. Suurimmat pitoisuudet mitattiin liikenteen ruuhkahuippuina aamuisin ja iltaisin. Lappeenrannan keskustan pitoisuustasoa nosti mittauspisteen vieressä sijainnut Vapaudenaukion rakennustyömaan toiminta. Imatralla pitoisuuksiin vaikuttivat myös osaltaan kasvanut rekkaliikenne Venäjän rajalle. Hengitettävien hiukkasten (PM1) suurimmat pitoisuudet mitattiin keväällä tiepölyaikaan kaupunkien keskusta-alueilla. Vuorokausiohjearvo ylittyi vuonna 27 Lappeenrannan kaikilla mittauspisteillä maaliskuussa, Imatralla Mansikkalassa ja Joutsenon keskustassa myös maaliskuussa sekä Svetogorskissa maalis- ja elokuussa. Yleisesti mm. Lappeenrannassa hiukkaspitoisuuksien pienenemiseen pitkällä aikavälillä on vaikuttanut hiekoitushiekan laadun kehittäminen. Pienhiukkasten (PM2,5) mittaukset aloitettiin vuoden 27 alussa Imatralla Rautionkylässä. Pitoisuudet ylittivät WHO:n vuorokausiohjearvon helmi- ja maaliskuussa. Kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä tiepölyn ja kesällä siitepölyn aikana. Vuorokausiohjearvo ylittyi Lappeenrannassa Keskustan mittauspisteellä. Mäntylän kokonaisleijumatasoon vaikuttaa huomattavasti Ihalaisten teollisuusalueen mineraalien louhinta ja jatkojalostus. Etelä-Karjalan alueen sadeveden keskimääräinen rikkilaskeuma on pienentynyt viimeisen 16 vuoden aikana. Valtioneuvoston antama tavoitetaso 3 mg/m²/a ylittyi kuitenkin vielä osalla mittausverkon mittauspisteistä, myös laskeuman ph-, kalsium- ja fosforitasot olivat yleisesti korkeampia kuin Etelä-Karjalan taustataso.
ILMANLAATU 27: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT..2 2.1 Ilman epäpuhtauksien kuvaus.2 2.2 Alueiden teollisuuden ja liikenteen päästötiedot.3 2.2.1 Imatra 4 2.2.2 Svetogorsk 5 2.2.3 Lappeenranta 6 2.2.4 Joutseno 6 2.3 Mittauspisteet ja mittauskomponentit..7 2.3.1 Imatra ja Svetogorsk...7 2.3.2 Joutseno..1 2.3.3 Lappeenranta...12 2.4 Mittausmenetelmät.14 2.5 Yhdyskuntailmanlaadun ohje- ja raja-arvot 17 2.6 Ilmanlaatuindeksi 19 3. TULOKSET.21 3.1 Säätiedot.2 3.2 Imatran ilmanlaatutulokset vuonna 27 23 3.2.1 Imatran ilmanlaatu ilmanlaatuindeksillä kuvattuna vuonna 27..22 3.2.2 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)..24 3.2.3 Rikkidioksidi (SO 2 )..28 3.2.4 Typenoksidit (NO 2 ja NO)...33 3.2.5 Hiukkaset (TSP ja PM1) 37 3.2.6 Laskeuma.43 3.3 Joutsenon ilmanlaatutulokset vuonna 27 48 3.3.1 Joutsenon ilmanlaatu ilmanlaatuindeksin mukaan vuonna 27..48 3.3.2 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)..48 3.3.3 Rikkidioksidi (SO 2 )..52 3.3.4 Hiukkaset (TSP ja PM1) 56 3.3.5 Laskeuma.6
ILMANLAATU 27: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 3.4 Lappeenrannan ilmanlaatutulokset vuonna 27 64 3.4.1 Ilmanlaatu ilmanlaatuindeksin mukaan Lappeenrannassa vuonna 27 64 3.4.2 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)...64 3.4.3 Rikkidioksidi (SO 2 )...68 3.4.4 Typenoksidit (NO 2 ja NO) 71 3.4.5 Hiukkaset (TSP ja PM1).74 3.4.6 Laskeuma..8 3.5 Svetogorskin ilmanlaatutulokset vuonna 27 84 3.5.1 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)..84 3.5.2 Rikkidioksidi (SO 2 )...87 3.5.3 Typenoksidit (NO 2 ja NO) 9 3.5.4 Hiukkaset (PM1).93 4. IMATRAN, JOUTSENON, LAPPEENRANNAN JA SVETOGORSKIN ILMANLAATU- TULOSTEN VERTAILU 96 4.1 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS).96 4.2 Rikkidioksidi (SO 2 ).97 4.3 Hiukkaset (TSP ja PM1) 98 4.4 Typenoksidit (NO 2 ja NO).11 4.5 Laskeuma..12 5. TULOSTEN TARKASTELU.15 5.1 Imatran ilman laatu 15 5.2 Joutsenon ilman laatu 16 5.3 Lappeenrannan ilman laatu 17 5.4 Svetogorskin ilman laatu..19 6. KIRJALLISUUSLUETTELO.111 LIITE 1: Valtioneuvoston asetus 711/21 LIITE 2: Ilmanlaatujulkaisuja
ILMANLAATU 27: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 1. JOHDANTO Tähän raporttiin on koottu ympäristösuojelulain 86/2 25 :n mukaiset yhdyskuntailmanlaadun mittaustulokset ja teollisuuden päästötiedot Imatralta, Joutsenosta, Lappeenrannasta ja Svetogorskista vuodelta 27. Paikkakunnat muodostavat yhtenäisen yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkon, joka käsitti vuonna 27 21 mittauspistettä. Näistä kahdellatoista suoritetaan jatkuvatoimista mittausta, mikä mahdollistaa lähes reaaliaikaisen tiedon ilmanlaatutilanteesta koko mittausverkon alueella. Mittausverkkoon kuuluvien laitteistojen hoidosta ja tulosten raportoinnista vastaa keskitetysti Imatran kaupungin ympäristötoimen henkilökunta. Ilman laadun suhteen yhteisenä tekijänä kaikissa mittauskunnissa on selluteollisuuden haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) päästöt. Imatralla sijaitsee tämän lisäksi romurautaa hyödyntävä terästehdas ja Lappeenrannassa mineraalien louhintaa ja jatkojalostusta suorittava teollisuusalue. Koko mittausverkon alueella energiantuotannosta aiheutuva rikkipäästö on vähäinen maakaasun käytöstä johtuen. Etelä-Karjalan alueelle on ominaista myös kaukokulkeuma, joka näkyy mm. SO 2 -, PM1- ja PM2,5- pitoisuustasojen kohoamisena etelätuulten aikana. Liikenteen vaikutus ilmanlaatuun on merkittävintä Lappeenrannassa, jossa on muita mittauskuntia tiiviimpi keskustarakenne. Alueen teollisuudesta johtuen ulkoilmanlaadunmittaukset ovat keskittyneet haisevien rikkiyhdisteiden (TRS), rikkidioksidin (SO 2 ), typenoksidien (NO ja NO 2 ), laskeuman, kokonaisleijuman (TSP) ja hiukkasten (PM1 ja PM2,5) mittauksiin. Vuonna 27 suoritettujen ilmanlaadunmittausten mukaan Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ulkoilmanlaatu oli suurimman osan aikaa hyvää. Imatralla ja Lappeenrannassa ovat merkittävimmät teollisuuden ilmanlaatua parantavat toimenpiteet tehty 1 vuotta sitten, joten vuoden 27 mittaustulokset olivat samaa suuruusluokkaa kuin aikaisimpinakin vuosina. Ilmanlaatuun vaikuttivat merkittävästi vuonna 27 liikenneperäiset päästöt, metsä- ja maastopalot lähialueilla, kevätpöly sekä normaalista toiminnasta poikkeavat tilanteet teollisuuslaitoksissa. Ilmanlaadunmittaustuloksista on tämän raportin lisäksi raportoitu myös Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämään ilmanlaaturekisteriin sekä EU-komissiolle ja EEA:n (Euroopan ympäristökeskus) ilman ja ilmastonmuutoksen aihekeskukselle (ETC/ACC, ent.etc/aq). Raportointi liittyy Neuvoston EOI-tietojen vaihtopäätökseen (97/11/EY). Samalla mittaustiedot ovat menneet myös EEA:n ilmanlaadun seuranta- ja arviointiverkkoon, EUROAIRNETiin. 1
ILMANLAATU 27: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Ilman epäpuhtauksien kuvaus Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidipäästöjä syntyy Etelä-Karjalan alueella lähinnä energiantuotannossa ja teollisuudessa. Valtaosa päästöistä on peräisin ns. pistelähteistä kuten selluteollisuudesta. Rikkidioksidi kulkeutuu tuulen mukana sitoutuen kasvillisuuteen ja vaurioittaen sitä. Veteen liuetessaan rikkidioksidi muodostaa rikkihappoa, mikä märkälaskeumana aiheuttaa happamoitumista. Korkeat rikkidioksidipitoisuudet ärsyttävät ylähengitysteitä ja voivat aiheuttaa hengitystieinfektioita ja astmakohtauksia. Erityisesti yhteisvaikutus pienten hiukkasten kanssa on terveydelle haitallista. Valtioneuvoston lyhytaikaiset ohjearvot, kuten tunti- ja vuorokausiohjearvot, ovat annettu mm. terveyshaittojen perusteella (taulukko 7, s. 17). Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Haisevia rikkiyhdisteitä nimitetään TRS-yhdisteiksi (TRS = total reduced sulphur compounds). TRS-yhdisteitä eli rikkivetyä H 2 S, metyylimerkaptaania CH 3 SH, dimetyylisulfidia (CH 3 ) 2 S ja dimetyylidisulfidia (CH 3 ) 2 S 2 syntyy selluteollisuuden tuotantoprosessien yhteydessä. Haisevat rikkiyhdisteet ovat jo pieninä pitoisuuksina yhdyskuntailmassa viihtyvyyshaitta epämiellyttävän hajunsa takia. Yhdisteillä on tutkimuksissa todettu olevan myös terveydellisiä haittavaikutuksia kuten päänsärkyä ja pahoinvointia (Partti-Pellinen ym. 1993). Juuri näiden viihtyvyys- ja terveys haittojen takia valtioneuvosto päätyi vuonna 1996 antamaan TRS-yhdisteille vuorokausiohjearvon (taulukko 7, s.17). Typenoksidit (NO x ) Typpidioksidi (NO 2 ) ja typpimonoksidi (NO) ovat tärkeimmät typenoksidit. Niitä esiintyy polttoprosessien yhteydessä syntyneissä liikenteen ja lämmityksen päästöissä. Päästöissä typenoksidit esiintyvät yleisimmin typpimonoksidina, joka taas hapettuu ilmakehässä nopeasti typpidioksidiksi. Typpidioksidi on terveyden kannalta haitallisempi, se voi aiheuttaa hengitystieärsytystä, astmakohtauksia sekä alttiutta hengitystietulehduksille. Typpidioksidille on Suomessa valtioneuvosto antanut ohjearvot (taulukko 7,s.17). Kokonaisleijuma (TSP), hengitettävät hiukkaset (PM1) ja pienhiukkaset (PM2,5) Hiukkasia esiintyy yhdyskuntailmassa luonnon omien päästöjen seurauksena, mutta niitä kulkeutuu ilmaan myöskin teollisuudesta, liikenteestä ja energiantuotannosta. Ilmassa on eniten hiukkasia keväällä johtuen kasvien siitepölystä ja teiden hiekoitushiekan pölyämisestä lumien sulettua. Yhdyskuntailman hiukkaspitoisuuksia voidaan mitata joko kokonaisleijumana eli TSP:nä, hengitettävinä hiukkasina eli PM1:nä tai pienhiukkasina eli PM2,5:na. TSP:ssä on mukana hiukkaset, jotka ovat kooltaan alle,1 mm. Tällä pölyllä on vaikutusta lähinnä viihtyvyyteen. Hengitettävät hiukkaset (PM1) ovat kooltaan alle 1 µm ja näillä hiukkasilla on myös terveydellisiä vaikutuksia. Pienhiukkaset pääsevät kulkeutumaan ylähengitysteihin ja keuhkoihin asti, ja voivat näin ollen aiheuttaa ärsytystä hengitysteissä. Pölyhiukkasissa voi olla myös syöpää ja perimämuutoksia aiheuttavia yhdisteitä. Sekä kokonaisleijumalle, että PM1:lle on valtioneuvosto antanut ohjearvot (taulukko 7,s.17). 2
ILMANLAATU 27: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2.2 Alueiden teollisuuden ja liikenteen päästötiedot Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkkoon kuuluvat paikkakunnat on esitetty kuvassa 1. Kuntien ympäristölupavelvollisten laitosten päästöt on koottu taulukkoon 1 ja tieliikennepäästöt taulukkoon 2. Kuva 1: Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkkoon kuuluvat paikkakunnat. Taulukko 1: Imatran (1-2), Joutsenon (3-4) ja Lappeenrannan (5-9) teollisuuslaitosten ja Svetogorskin (1) kombinaatin päästöt ilmaan vuonna 27. TRS (t(s)/a) SO 2 (t/a) Hiukkaset (t/a) NO x (t(no 2 )/a) 1. Stora Enso Oyj Imatran tehtaat 2 132 171 244 2. Ovako Bar Oy Ab - 26 59 133 3. Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehdas 91 138 16 143 4. Stora Enso Timber Oy Ltd Honkalahden saha - - 14 49 5. UPM-Kymmene Oyj, Kaukas 15 349 31 1765 6. Paroc Oy Ab Lappeenrannan tehdas 7. Nordkalk Oyj Abp, Lappeenranta 8. Finnsementti Oy, Lappeenrannan sementtitehdas 9. Lappeenrannan Lämpövoima Oy/ Lappeenrannan Energia Oy 1. OAO Svetogorsk 3 254 34 55-29 31 292-18 46 838 -,2,1 31 18 126 228 127 3
ILMANLAATU 27: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Taulukko 2: Tieliikenteen päästöt LIISA-laskentajärjestelmän mukaan (VTT) vuosina 1997-26 yksikössä t/a. Vuosi NOx t/a Imatra Joutseno Lappeenranta Hiukkaset t/a Imatra Joutseno Lappeenranta SO 2 t/a Imatra Joutseno Lappeenranta 1997 311 284 877 2 16 52 1 1 3,4 1998 292 266 822 18 16 47 1,8 2,6 1999 276 252 78 16 14 44 1,8 2,6 2 257 234 725 15 12 39,8,6 2,1 21 244 224 649 14 12 34,9,7 2,1 22 228 21 635 13 11 33,9,6 2,1 23 216 197 69 12 1 32,5,4 1,3 24 21 183 572 11 9 29,3,3,8 25 184 163 55 1 8 27,2,2,7 26 171 151 512 9 7 25,2,2,7 Tiiviimmästä kaupunkirakenteesta johtuen Lappeenrannassa liikenteen aiheuttamat päästöt ovat suuremmat kuin muissa kunnissa mittausverkon alueella. Liikenteen päästöt ovat vähentyneet vuodesta 1997. Liikenteen aiheuttamat rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöt ovat pieniä verrattuna teollisuuslaitosten päästöihin, mutta typenyhdisteet ja muut liikenneperäiset päästöt ovat merkittäviä kaupunkien keskustoissa ja suurten vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla. 2.2.1 Imatra Imatralla ympäristölupavelvollisia laitoksia ovat Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaat (Kaukopää ja Tainionkoski), Ovako Bar Oy Ab:n terästehdas, Gasum Oy Imatran maakaasun vastaanottoasema, Imatran Energia Oy sekä kaupungin lämpölaitokset. Teollisuuslaitosten merkittävimmät ilmapäästöt ovat TRSyhdisteet, rikkidioksidi, hiukkaset ja typenoksidit. Suurimmat liikenneperäiset päästöt esiintyvät Imatrankoskella ja Mansikkalassa. NO x -episoditilanteiden muodostuminen on harvinaista tiiviisti rakennettujen keskusta-alueiden puuttumisen vuoksi. Liikenteen kasvattamat hiukkaspitoisuudet heikentävät keväisin ilmanlaatua koko Imatran alueella. Imatran ilmanlaatuun vaikuttaa myös venäläisen naapurikaupungin Svetogorskin päästöt sekä kaukokulkeuma myös kauempaa Venäjältä ja Keski-Euroopasta. Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden kokonaisrikkipäästö (rikkidioksidi ja TRS-yhdisteet) aleni huomattavasti vuoden 1992 prosessimuutosten jälkeen ja on edelleen pienentynyt vuoden 21 uudistusten jälkeen (kuva 2). Vuoden 25 päästöihin vaikutti osaltaan kevään pitkät seisakit. 4
ILMANLAATU 27: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Ovako Bar Oy AB:n (entinen Imatra Steel) hiukkaspäästö pienentyi vuoden 1996 prosessimuutosten seurauksena jopa kymmenenteen osaan edellisiin vuosiin verrattuna, ja on pysynyt sen jälkeen saavutetulla tasolla (kuva 3). 4 t/a Stora Enso Oyj:n TRS- ja SO2-päästöt 1987-27 35 TRS µg(s)/m³ SO2 µg/m³ 3 25 2 15 1 5 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Kuva 2: Stora Enso Oyj Imatran tehtaiden TRS-päästöt (t(s)/a) ja SO 2 - päästöt (t(so 2 )/a) vuosina 1987-27. Ovako Bar Oy Ab:n hiukkaspäästöt 1989-27 hiukkaset t/a 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Kuva 3: Ovako Bar Oy Ab:n (ent. Imatra Steel Oy Ab) hiukkaspäästöt (t/a) vuosina 1989-27. 2.2.2 Svetogorsk Svetogorskissa sijaitseva International Paper OAO Svetogorskin sellu- ja paperitehdas tuottaa sulfiitti- ja sulfaattiselluloosan lisäksi myös mm. hieno- ja saniteettipaperia sekä nestepakkauskartonkia. Svetogorskin rikkidioksidipäästöt ovat aikaisemmin olleet lähes kymmenen kertaa suuremmat kuin mittausverkon muiden päästölähteiden yhteenlaskettu SO 2 -päästö (Rantakrans 1995 ym.). Tehtailla vuonna 1996 aloitetut prosessiuudistukset ovat pienentäneet rikkidioksidipäästöjä jopa 9 % 199-luvun alkuvuosien tasosta. 5
ILMANLAATU 27: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2.2.3 Lappeenranta Lappeenrannassa ilman epäpuhtauksia syntyy puunjalostusteollisuuden lisäksi myös liikenteestä sekä mineraalien louhinnasta ja jatkojalostuksesta. Merkittävimmät ilmanlaatua kuormittavat laitokset ovat UPM- Kymmene Oyj Kaukaan tehtaat, Paroc Oy Ab Lappeenrannan tehtaat, Nordkalk Oyj Abp Lappeenranta, Finnsementti Oy Lappeenrannan sementtitehdas, Lappeenrannan Lämpövoima Oy/Lappeenrannan Energia Oy. Liikenne vaikuttaa ilman laatuun merkittävästi keskusta-alueella. UPM-Kymmene Oyj Kaukaan tehtaan kokonaisrikkipäästöt on esitetty kuvassa 4. Loppuvuodesta 1996 aloitettiin uusittujen selluprosessien käyttöönotto. Uudistusten myötä laimeiden hajukaasujen keräilyä ja hajukaasujen polttoa tehostettiin. Toimenpiteet ovat selvästi pienentäneet UPM-Kymmene Oyj Kaukaan tehtaiden TRS-päästöjä (kuva 4). Vuonna 25 päästöjen suuruuteen on vaikuttanut kevään seisakit ja tehtaiden siirtyminen päästölaskennassa taselaskennasta online-mittaukseen. Samassa kuvassa on myös esitettynä Ihalaisen teollisuusalueen (Paroc, Nordkalk ja Finnsementti) yhteenlasketut pölypäästöt. UPM Kymmene Kaukaan TRS- ja SO2-päästöt vuosilta 1988-27 ja Ihalaisen teollisuusalueen kokonaispölypäästöt vuosilta 1995-27 TRS ja SO2 t/a 4 35 3 pöly t/a 8 TRS Kaukas 7 SO2 Kaukas Pöly Ihalaisen teollisuusalue 6 25 2 15 1 5 5 4 3 2 1 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 Kuva 4: Lappeenrannan UPM-Kymmene Oyj Kaukaan TRS-päästöt (t(s)/a) ja SO 2 -päästöt( t(so 2 )/a) vuosilta 1988-27 ja Ihalaisen teollisuusalueen kokonaispölypäästöt (t/a) vuosilta 1995-27. 2.2.4 Joutseno Joutsenossa merkittävimmät ympäristölupavelvolliset laitokset ovat Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehdas, Finnish Chemicals Oy kloori- ja kloraattitehdas ja Stora Enso Timber Oy Ltd Honkalahden saha. Typenoksidien päästölähteenä vaikuttaa myös Joutsenon kunnan läpi kulkevan valtatie 6:n liikenne. TRSyhdisteiden päästöt ovat pienentyneet Joutsenossa selvästi 199-luvun alun tilanteeseen verrattuna (Kuva 5). 6
ILMANLAATU 27: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2 t/a Joutsenon tehtaan TRS-ja SO2-päästöt 199-27 175 15 TRS µg(s)/a SO2 125 1 75 5 25 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Kuva 5: Oy Metsä-Botnia Ab Joutseno tehtaan TRS-päästöt (t(s)/a) ja SO 2 -päästöt( t(so 2 )/a) vuosina 199-27. 2.3 Mittauspisteet ja mittauskomponentit 2.3.1 Imatra ja Svetogorsk Imatralla ilmanlaatua seurattiin vuonna 27 seitsemässä mittauspisteessä, joista yksi vertailupiste sijaitsi Ruokolahdella (kuva 6). Mittauskomponentit on esitetty taulukossa 3. Laskeumista määritettiin ph, johtokyky, kloridi, kokonaisrikki (määritetty sulfaattina), natrium, haihdutusjäännös, hehkutusjäännös, kalsium, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kiintoaine, kiintoaineen tuhka ja rauta. Svetogorskissa ilmanlaatua seurattiin vuonna 27 yhdessä mittauspisteessä aivan Svetogorskin kaupungin keskustassa (kuva 6). Mittauspisteen paikka muutettiin vuoden 27 alussa päiväkodin pihalta paikallisen hotellin parkkipaikan laitaan. Mittauskomponentit on esitetty taulukossa 3 yhdessä Imatran mittauskomponenttien kanssa. 7
ILMANLAATU 27: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Taulukko 3: Imatran mittauspisteiden ja Svetogorskin mittauspisteen mittauskomponentit vuonna 27. Mittauspiste Mittauskomponentit Lähimmät päästölähteet 1.Rautionkylä (Niskapietiläntie 2A) 2.Imatrankoski (Tainionkoskentie 3) 3.Mansikkala (Linnalankuja 5) 4.Teppanala (Ensontie 71) 5.Raja (Ensontien päässä) ----------------------------------------- 6.Pelkola (Vartiotie) 7.Äitsaari (Teräväläntie) - TRS/SO 2 - NO/NO 2 - laskeuma - säätiedot tuulensuunta tuulennopeus lämpötila ilman suht. kosteus - PM1 - PM2,5 - TSP - Stora Enso Oyj Imatran tehtaat - Rautionkylän liikenne - kaukokulkeuma - TSP - kaukokulkeuma - Imatran keskustan liikenne - TRS/SO 2 - Keskuskadun liikenne - NO/NO 2 - Imatran Energia Oy - PM1 - kaukokulkeuma - PM1 - Ovako Bar Oy Ab - OAO Svetogorsk - kaukokulkeuma - TRS - SO 2 - NO/NO 2 ----------------------------------------- - laskeuma - OAO Svegorsk - Ovako Bar Oy Ab - kaukokulkeuma - laskeuma - laskeuman taustavertailupiste 8.Svetogorsk (Hotellin parkkipaikan laita) - TRS/ SO 2 - NO/NO 2 - PM1/TSP - OAO Svetogorsk - lähiliikenne 8
ILMANLAATU 27: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 7. 1. 3. 2. 4. 6. 5. 8. Kuva 6: Imatran ja Svetogorskin mittauspisteet vuonna 27. Mittauspisteiden numerointi on taulukon 3 mukaan. 9
ILMANLAATU 27: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2.3.2 Joutseno Joutsenossa ilmanlaatua mitattiin vuonna 27 seitsemässä mittauspisteessä, joista yksi vertailupiste sijaitsi Korvenkylässä (kuva 7). Laskeumasta määritettiin ph, sähkönjohtokyky, suodatusjäännös, haihdutusjäännös, kokonaislaskeuma, kalsium, kokonaisrikki, kokonaisfosfori (Korvenkylä ja Pulp) sekä kokonaistyppi (Korvenkylä ja Pulp). Taulukko 4: Joutsenon mittauspisteiden mittauskomponentit vuonna 27. Mittauspiste Mittauskomponentit Lähin päästölähde 1.Pulp (ala-aste) (Ahvenlammentie 3) -------------------------------------- 2.Pulp (kauppa) (Kangastie 2) - TRS/SO 2 ------------------------------------------ - TSP - laskeuma -Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehdas -kaukokulkeuma 3.Palolaitos (Valimontie 2) 4.Joutsenon keskusta (Keskuskatu 1) - TRS/SO 2 - säätiedot tuulensuunta tuulennopeus ilmanpaine lämpötila -Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehdas -kaukokulkeuma - PM1 -keskustan liikenne -kaukokulkeuma 5.Kangassaari - laskeuma -Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehdas 6.Korvenkylä (Asematie 2) 7.Varikko (Valimontie 4) - laskeuma -lähialueet -kaukokulkeuma - laskeuma -lähialueet -kaukokulkeuma 1
ILMANLAATU 27: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 5 2. 1. 4. 7. 3. 6. Kuva 7: Joutsenon mittauspisteet vuonna 27. Mittauspisteiden numerointi on taulukon 4 mukaan. 11
ILMANLAATU 27: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2.3.3 Lappeenranta Lappeenrannassa ilmanlaatua mitattiin vuonna 27 kuudessa mittauspisteessä. Mittauspisteet on esitetty kuvassa 8. Laskeumista määritettiin ph, sähkönjohtokyky, suodatusjäännös, haihdutusjäännös, kokonaislaskeuma, kalsium, kokonaisrikki, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Laskeuman vertailupisteenä käytettiin vuonna 27 Äitsaaren laskeumapisteen tuloksia Ruokolahdelta. Taulukko 5: Lappeenrannan mittauspisteiden mittauskomponentit vuonna 27. Mittauspiste Mittauskomponentit Lähimmät päästölähteet 1.Lauritsala (Huoltokatu 1) 2.Tirilä (Pekkasenkatu 25) 3.Armila (Armilankatu 35) 4.Keskusta (Vapauden aukio) 5.Ihalainen (Poikkitie 2) 6.Mäntylä (Mikontie 1) - TRS/SO 2 - NO/NO 2 - TSP - PM1 - TRS/SO 2 - laskeuma - säätiedot tuulensuunta tuulennopeus lämpötila ilman kosteus - TRS/SO 2 - NO/NO 2 - PM1 - TSP - laskeuma - TRS/SO 2 - PM1 - UPM-Kymmene Oyj, Kaukas - liikenne - kaukokulkeuma - UPM-Kymmene Oyj, Kaukas -kaukokulkeuma - UPM-Kymmene Oyj, Kaukas - liikenne - Ihalaisten teollisuusalue - kaukokulkeuma - Vapaudenaukion rakennustyömaa - Ihalaisen teollisuusalue - liikenne - kaukokulkeuma - TSP - Ihalaisen teollisuusalue -liikenne - kaukokulkeuma 12
ILMANLAATU 27: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 1. 4. 3. 2. 5. 6. Kuva 8: Lappeenrannan mittauspisteet vuonna 27. Mittauspisteiden numerointi on taulukon 5 mukaan. 13
ILMANLAATU 27: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2.4 Mittausmenetelmät Rikkidioksidi (SO 2 ) ja haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Rikkidioksidia mitattiin UV-fluoresenssiin perustuvilla jatkuvatoimisilla rikkidioksidianalysaattoreilla. Rikkidioksidipitoisuudet ilmoitetaan µg(so 2 )/m³. Analysaattorit: - Thermo Electron Instruments, model 43A, USA - Thermo Environmental Instruments, model 43B, USA - Thermo Environmental Instruments, model 43 C, USA - API 1, USA - API 1A, USA - Monitor Europe ML 985B, Iso-Britania TRS-yhdisteitä mitattaessa yhdisteet hapetettiin konvertterissa n. 85 C lämpötilassa rikkidioksidiksi, joka mitattiin edellä mainitulla UV-fluoresenssiin perustuvalla rikkidioksidianalysaattorilla. Ennen konvertterin uunia oleva suodatinmateriaali poisti näyteilman sisältämät rikkidioksidimolekyylit. TRS-pitoisuudet ilmoitetaan µg(s)/m³. Konvertterit: - Thermal Oxidizer model CDN-11, C.D: Nova Ltd, USA - PPM-systems, Suomi TRS:ää ja SO 2 :ta mitattiin vuorotellen magneettiventtiiliohjausta käyttäen samalla analysaattorilla muilla mittauspisteillä paitsi Rautionkylässä Imatralla (2.1997 alkaen), Rajalla Imatralla (1.2.26 alkaen) ja Svetogorskissa Venäjällä (7.21-9.24), jossa molemmille yhdisteille on oma analysaattori. Mittausten jaksotukset olivat Lappeenrannan Lauritsalassa ja Tirilässä TRS: 46 min ja SO 2 : 1 min ja Lappeenrannan Keskustassa TRS: 1 min ja SO 2 : 46 min. Muissa mittauspisteissä TRS:n tuntikeskiarvon laskemiseen käytettiin 36 min ja SO 2 :n 16 min keskiarvoja. Vaihdosten välillä käytettiin kahden minuutin ns. huuhteluaikaa, jolta ajalta tuloksia ei taltioitu. Typenoksidit (NO ja NO 2 ) Typenoksideita mitattiin kemiluminesenssiin perustuvilla jatkuvatoimisilla analysaattoreilla. Analysaattorit: - Thermo Environmental Instruments Inc. model 42, USA - Thermo Environmental Instruments Inc. model 42C, USA - Horiba APNA 36, Japani Kokonaisleijuma (TSP) Kokonaisleijumaa mitattiin standardin SFS 3863 mukaisesti kolmena vuorokautena viikossa. Suodattimina käytettiin lasikuitusuodattimia. Näyteilman keräysnopeus oli 15-2 l/min. Keräimet: - Kimoto 12, Japani - Wedding kriittiseen aukkoon perustuva tehokeräin 14
ILMANLAATU 27: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Lappeenrannan keskustan mittauspisteellä aloitettiin TSP:n mittaus jatkuvatoimisesti 1.1.25. Analysaattori: - Teom 14, USA Hengitettävät hiukkaset (PM1) Alle 1 µm hiukkasia eli PM1 mitattiin jatkuvatoimisilla β-säteilyn absorptioon sekä värinään perustuvilla hiukkasmassamonitoreilla. Tulokset laskettiin operatiivisessa lämpötilassa eli ulkoilman lämpötilassa. Analysaattorit: - ThermoESMAndersen FH 62 I-R hiukkasmassamonitori, Saksa - ThermoESMAndersen FH 62 I-N hiukkasmassamonitori, Saksa - Teom 14, USA Laskeuma Laskeumaa kerättiin standardin SFS 3865 mukaisesti. Keräysaika oli normaalisti yksi kalenterikuukausi. Mikäli sademäärä oli vähäinen, kerättiin yhteen kaksi kuukautta. Imatran näytteet analysoi Imatralla Nab Labs ympäristöanalytiikka ja Joutsenon ja Lappeenrannan näytteet analysoi Lappeenrannan kaupungin Elintarvike- ja ympäristölaboratorio. Laskeumasta määritetyt komponentit ja määritysmenetelmät on esitetty taulukossa 6. Imatralla laskeumakeräinten keräyspinta-ala oli 585 cm² ja Lappeenrannassa ja Joutsenossa 33 cm². Taulukko 6: Laskeumista määritetyt komponentit ja määritysmenetelmät vuonna 27. Näyteosa Suure Määritysmenetelmä Imatra Joutseno ja Lappeenranta koko näyte suodatusjäännös (kiintoaine) SFS EN 872 (8 µm) SFS EN 872 (8 µm) suodos (vesimäärä) x x kokonaislaskeuma (suodatus- SFS EN 872, SFS 38 SFS EN 872, SFS 38 jäännös + haihdutusjäännös) kalsium SFS 318 - kokonaisfosfori IMO 18 KEV 12 kokonaistyppi IMO 5 SFS 555,1988 modifioitu ph (25 C) SFS 321 SFS 321 sähkönjohtokyky (25 C) SFS EN 27888 SFS-EN 27888 suodos kloridi ANO 1.2.2 (Stora Enso) - natrium SFS 317 - kokonaisrikki ANO 1.2.2 (Stora Enso) KEV 45 kalsium - SFS 31 haihdutusjäännös SFS 38 SFS 38 hehkutusjäännös SFS 38 - suodatus- tuhka 575 C/4h - jäännös rauta SFS 347-15
ILMANLAATU 27: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Sääasemat Mittausverkoston alueella oli käytössä kolme sääasemaa, yksi kullakin mittauspaikkakunnalla. Imatralla Rautionkylässä sijaitsi Vaisalan sääasema, josta saatiin tiedot tuulensuunnasta, tuulennopeudesta, lämpötilasta ja ilman kosteudesta. Joutsenon Palolaitoksella mitattiin tuulensuuntaa, -nopeutta, lämpötilaa ja ilmanpainetta Reino Rehn SMA-3 sääasemalla. Lappeenrannassa Armilan säätiedot tuulensuunnasta, - nopeudesta, lämpötilasta ja paineesta, saatiin Lappeenrannan palolaitoksen Vaisalan sääasemalta. Kunkin paikkakunnan mittaustietojen tarkasteluun on käytetty oman paikkakunnan sääaseman antamia säätietoja ellei kuvatekstissä ole toisin mainittu. Mittausjärjestelmä ja laadunvarmennus Mittauspisteiden jatkuvatoimisilta analysaattoreilta tieto siirrettiin modeemeilla tietokoneelle, Imatralle. Mittauspisteillä muistiyksikkö tallensi tiedot yleensä kahden minuutin keskiarvoina. Tietokoneella DILTAohjelmakokonaisuuden avulla suoritettiin pitoisuustarkkailu sekä tulosten editointi ja raportointi. Vuonna 1996 Imatran ympäristötoimessa käyttöön otetun laatujärjestelmän avulla pyritään mittaamaan mittausverkoston yhdyskuntailmanlaatua mahdollisimman laadukkaasti, jotta viranomaisille, yrityksille ja muille yksityisille asiakkaille tuotettava mittaustieto olisi luotettavaa ja jäljitettävää. Mittaustoimintaa toteutetaan laatukäsikirjan ja kahdeksantoista yksityiskohtaisen menetelmäohjeen mukaisesti. Kalibroinnit ja huollot Yhdyskuntailmanlaadun jatkuvatoimisia mittauslaitteistoja kalibroitiin joka toinen kuukausi tai tarpeen mukaan ja huollettiin laatujärjestelmän ohjeitten mukaisesti säännöllisin väliajoin. SO 2 - ja NO x - analysaattoreiden kalibrointiin käytettiin ranskalaisvalmisteista Environnement VE3Mpermeaatiokalibraattoria. Kalibraattorin permeaatiouunissa, jonka lämpötila oli +4, C käytettiin Vici Dynacal-permeaatioputkia. SO 2 -putken rikkidioksidikaasun luovutusnopeus oli n. 13 ng/min ja NO 2 - putken typpidioksidikaasun luovutusnopeus n. 85 ng/min. J.P.Pulkkisen kalibrointi Ky Mikkelistä interkalibroi analysaattorit 1-4 kertaa vuodessa riippuen laitteesta. NO x -analysaattorit interkalibroitiin kuitenkin aina J.P. Pulkkisen käyntien yhteydessä. Kokonaisleijumakeräimet kalibroitiin Imatralla ja Joutsenossa kaksi kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan Kimoto CB-1 -kalibrointilaitteella. Lappeenrannan kokonaisleijumakeräinten kalibroinnista ja huolloista vastasi Lappeenrannan kaupungin Elintarvike- ja ympäristölaboratorio. Kaikki PM1-hiukkasmassamonitorit kalibroitiin kaksi kertaa vuodessa laitetoimittajalta hankituilla testifolioilla. 16
ILMANLAATU 27: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Vertailumittaukset Ilmatieteenlaitoksen Kansallinen ilmanlaadun vertailulaboratorio teki ensimmäisen laajan kaasumaisten yhdisteiden vertailumittauskierroksen useille eri mittauspaikkakunnille ympäri Suomea 18.11.22-12.5.23 välisenä aikana. Imatran Rautionkylän ja Joutsenon Pulpin mittauspisteet kuuluivat tällöin vertailumittausten piiriin. Toukokuussa 24 Ilmatieteenlaitos teki hengitettävien hiukkasten vertailumittauskokeilun Imatralla Teppanalan mittaispisteellä. Vuonna 26 kesällä uudessa laajassa vertailumittauskierroksessa tehtiin vertailumittaukset Rautionkylän mittauspisteellä Imatralla ja Keskustan mittauspisteellä Lappeenrannassa sekä rikki- että typpiyhdisteille. 2.5 Yhdyskuntailmanlaadun ohje- ja raja-arvot Nykyiset yhdyskuntailman ohjearvot tulivat voimaan syyskuun alusta 1996 (Vnp 48/96). Mittausverkon alueella mitattavista ilman epäpuhtauksista ohjearvo on annettu rikkidioksidille (SO 2 ), typpidioksidille (NO 2 ), kokonaisleijumalle (TSP), haiseville rikkiyhdisteille (TRS) ja hengitettäville hiukkasille (PM1). Ohjearvoja on annettu tunti-, vuorokausi- sekä vuosikeskiarvoille (taulukko 7). Valtioneuvoston päätöksessään (Vnp 481/96) antamat raja-arvot ja kynnysarvot kumottiin valtioneuvoston antamalla uudella asetuksella ilmanlaadusta (711/21) 15.8.21. Vanhat raja-arvot ovat kuitenkin voimassa siihen asti kunnes uudessa asetuksessa säädettyjä raja-arvoja on noudatettava. Uudet raja-arvot on esitetty liitteessä 1. Taulukko 7: Valtioneuvoston päätöksen (Vnp 48/96) mukaiset ohjearvot. Komponentti Tilastollinen määrittely Ohjearvo µg/m 3 Typpidioksidi (NO 2 ) (µg/m³) NO+NO 2 (µg/m³) - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo - kuukauden tuntiarvojen 99.prosenttipiste - kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo (NO+NO 2 yksikössä 7 15 3 Rikkidioksidi (SO 2 ) (µg/m³) Kokonaisleijuma (TSP) (µg/m³) µg(no 2 )/m 3) - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo - kuukauden tuntiarvojen 99.prosenttipiste -kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo - vuosikeskiarvo - vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste 8 25 2 5 12 Hengitettävät hiukkaset (PM1) (µg/m³) Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) (µg(s)/m³) - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 7 - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 1 Hajurikkiyhdisteille käytetään tässäkin kuten aiemmissakin raporteissa lisäksi viitteellisenä ohjearvona EKItutkimusprojektin ehdottamaa tuntikeskiarvoa 1 µg(s)/m³ (Ympäristöministeriö 1991). 17
ILMANLAATU 27: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Hyväksyttäväksi mittausarvoksi vaaditaan hetkellisarvoja (Ympäristöministeriö 1986): - tuntikeskiarvo 45 min ajalta - vuorokausikeskiarvo 18 h " - vuosikeskiarvo 9 kk " - vuorokausiohjearvo/3d 22 d " - tuntiohjearvo/3d 75 % tuntikeskiarvoja - kokonaisleijumavuorokausiohjearvo 9 vuorokautta/a 3d/vko keräys Taulukko 8: Valtioneuvoston asetuksen (711/21) mukaiset raja-arvot (voimaan 15.8.21) (liite 1). Epäpuhtaus Typpidioksidi (µg/m³) Keskiarvon laskenta-aika - 1 tunti - kalenterivuosi Raja-arvo µg/m 3 2 4 Sallittujen ylitysten määrä vuodessa 18 - Ajankohta, jolloin viim. pitoisuuksien tulee olla raja-arvoa pienemmät 1.1.21 1.1.21 Rikkidioksidi - 1 tunti 35 24 1.1.25 (µg/m³) - 24 tuntia 125 3 1.1.25 Hiukkaset - 24 tuntia 5 35 1.1.25 (PM1) - kalenterivuosi 4-1.1.25 (µg/m³) Laskeumatulosten käsittelyssä on tuloksia verrattu Etelä-Karjalan taustatasoon ja valtioneuvoston tavoitetasoon. Laskeuman eri yhdisteiden Etelä-Karjalan taustatasoina on käytetty Suomen Ympäristökeskuksen itäisen Suomen Kotaniemen havaintoaseman tuloksia vuosilta 21-24 (Taulukko 9). Valtioneuvosto on antanut vain rikkilaskeumalle tavoitetasoarvon, joka on 3 mg/m 2 /a (Valtioneuvosto 48/96). 18
ILMANLAATU 27: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Taulukko 9: Laskeuman Etelä-Karjalan taustatasoarvot Kotanieman havaintoasemalla mitattuna (Suomen ympäristökeskus/ympäristövaikutus yksikkö/jussi Vuorenmaa) Komponentti Kotaniemi v. 21 Kotaniemi v. 22 Kotaniemi v. 23 Kotaniemi v. 24 Sulfaattirikkilaskeuma mg S/m 2 /a 374 35 361-362 Laskeuman ph 5,8 5,14 5,1 5,7 5,1 Fosforilaskeuma mg/m 2 /a 9,1 9, 8,9 7,6 8,7 Kalsiumlaskeuma mg/m 2 /a 272 254 235-254 Kokonaistyppilaskeuma mg/m 2 /a 543 559 572 464 535 Laskeuman johtokyky ms/m 1,46 1,82 2,7 1,31 1,7 Kloridilaskeuma mg/m 2 /a 295 228 227-25 Natriumlaskeuma mg/m 2 /a 2 168 192-187 Keskiarvo 2.6 Ilmanlaatuindeksi Imatran ympäristönsuojelutoimistolla otettiin vuoden 1998 alusta käyttöön YTV:n (Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta) kehittämä ilmanlaatuindeksi. Indeksin tarkoituksena on, että ilmanlaatutuloksista voidaan selkokielellä tiedottaa kuntalaisille ja medialle. Indeksi on yleisesti käytössä kaupunkien ilmanlaatutiedotuksessa. Vuoden 27 keväällä YTV kehitti indeksinlaskentaohjelmaansa, jonka seurauksena ohjelma ottaa tarkemmin huomioon hiukkasten (ja uutuutena pienhiukkasten) osuuden ilmanlaadussa Mittausverkon alueella ilmanlaatuindeksi laskettiin yhteensä viideltä mittauspisteeltä: Imatralla Rautionkylän ja Mansikkalan mittauspisteiden ilmanlaatutuloksista, Joutsenossa keskustan ja Palolaitoksen ilmanlaatutuloksista (yhtenä indeksilukuna) ja Lappeenrannassa Lauritsalan ja Keskustan mittauspisteiden ilmanlaatutuloksista. Indeksilaskennassa olivat mukana TRS-yhdisteet, rikkidioksidi, typpidioksidi ja PM1 sen mukaan miten niitä eri mittausasemilla mitattiin. Indeksin laskennassa kullekin epäpuhtauskomponentille määritetään oma ali-indeksi tunneittain vertaamalla mitattua pitoisuutta annettuun ohjearvoon. Lopullinen mitatun tunnin indeksi on korkein ali-indekseistä. Epäpuhtauspitoisuuden ollessa sama kuin ohjearvo saa indeksi arvon 1. Tunneittain lasketuista indeksiarvoista laskettiin jokaiselle mittauspisteelle myös indeksin vuorokausikeskiarvo. Indeksin sanallisessa luonnehdinnassa on otettu huomioon terveydellisten vaikutusten lisäksi myös materiaali- ja luontovaikutukset. Indeksin määrittely on esitetty taulukoissa 1 ja 11. 19
ILMANLAATU 27: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Taulukko 1: Indeksin määrittely. Ilmanlaatuindeksiarvo Ilmanlaadun Kuvaus Terveysvaikutukset -5 hyvä ei todettuja 51-75 tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä Muut vaikutukset lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 76-1 välttävä epätodennäköisiä 11-15 huono mahdollisia herkillä yksilöillä 151- erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Taulukko 11: Indeksin laskennan raja-arvot (µg/m 3 ). Indeksiarvo PM1 1h PM2,5 1h TRS 1h SO 2 1h NO 2 1h 5 2 1 5 2 4 75 5 25 1 8 7 1 1 5 2 25 15 15 2 75 5 35 2 Ilmanlaatuindeksi on julkaistu Etelä-Saimaa-lehdessä kerran viikossa vuorokausi-indeksinä heinäkuusta 1998 lähtien sekä graafisesti että sanallisesti sekä Uutisvuoksi -lehdessä kaksi kertaa viikossa vuoden 23 alusta. Ilmanlaatuindeksi ja muutakin Etelä-Karjalan ilmanlaatuun liittyvää asiaa on tiedotettu myös internetissä toukokuusta 1998 alkaen. Tällä hetkellä mittausverkon ilmanlaatuasiat löytyvät osoitteesta www.ekarjala.fi. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan eli YTV:n ympäristötoimiston kautta on Lappeenrannan keskustan mittauspisteen ilmanlaatuindeksi julkaistu TV 1:n aamu-uutislähetyksissä muiden Suomen mittauspaikkakuntien tietojen yhteydessä vuoden 2 alusta alkaen. 2
ILMANLAATU 27: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 3. TULOKSET 3.1 Säätiedot Tuloksien käsittelyssä on käytetty kolmen mittausverkon alueella käytössä olleen sääaseman tietoja. Vallitseva tuulensuunta vuonna 27 oli Lappeenrannan ja Imatran sääaseman mittauspisteillä etelästä ja Joutsenossa kaakosta (kuva 9). Suomessa vuosi 27 oli harvinaisen lämmin. Ilmatieteen laitoksen mukaan maaliskuun keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea ja leudon syksyn jälkeen joulukuu oli toisen kerran peräkkäin harvinaisen lämmin. Terminen talvi, jolloin vuorokauden keskilämpötila jää alle nollan, alkoi maan etelä- ja keskiosassa viidestä yhdeksän viikkoa tavanomaista myöhemmin. Talvi jäikin kokonaisuudessaan 6-8 päivää keskimääräistä lyhyemmäksi. Tammi ja maaliskuu olivat tavallista lauhempia ja lumipeite satoi maahan vasta tammikuun puolessa välissä. Kesä oli lämmin ja syksy sekä vuoden loppu normaalia leudompi. Kokonaisuudessaan sää oli poikkeuksellinen jo toisena vuonna peräkkäin koko maassa. IMATRA JOUTSENO LAPPEENRANTA Kuva 9: Imatran, Joutsenon ja Lappeenrannan tuuliruusut vuonna 27. 21
ILMANLAATU 27: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Taulukko 12: Imatran, Joutsenon ja Lappeenrannan kuukausikeskilämpötilat, ja -sadannat vuonna 27. Sadannan kuukausittaiset arvot taulukossa ovat Imatralla Rautionkylän mittauspisteeltä, Joutsenossa Pulpin mittauspisteeltä ja Lappeenrannasssa Tirilän mittauspisteeltä. Lappeenranta Ilmatieteenlaitos 1) keskiarvot v. 1971-2 lämpötila ( C) sadanta (mm) lämpötila ( C) Imatra v. 27 sadanta (mm) Lappeenranta Lämpötila ( C) v. 27 sadanta (mm) lämpötila ( C) Joutseno v. 27 sadanta (mm) tammi -8 45-4 64-6 39-4 62 helmi -8 32-13 6-15 2-13 27 maalis -3 4 3 42 1 24 3 41 huhti 3 31 6 3 4 67 5 39 touko 1 28 13 17 1 91 11 96 kesä 15 54 18 42 15 46 16 37 heinä 17 63 21 93 17 56 18 87 elo 15 81 21 13 17 88 18 - syys 9 67 13 87 9 139 1 93 loka 4 67 8 35 5 41 6 11 marras -1 61 4-3 33-1 29 joulu -5 58 2 44-1 45 1 4 627 7 72 5 689 6 532 1)Ilmastotilastoja Suomesta 22:1 Tilastoja Suomen ilmastosta 1971-2, Ilmatieteenlaitos 22
IMATRAN ILMANLAATU 27: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)... 3.2 IMATRAN ILMANLAATUTULOKSET VUONNA 27 3.2.1 Imatran ilmanlaatu ilmanlaatuindeksillä kuvattuna vuonna 27 Ilmanlaadun indeksiarvoja laskettiin Imatralla vuonna 27 Rautionkylän ja Mansikkalan mittausasemilta. Indeksin laskennassa käytettävät epäpuhtauskomponentit olivat molemmilla asemilla TRS-yhdisteet, rikkidioksidi, typpidioksidi ja PM1. Lisäksi Rautionkylässä ilmanlaadun indeksilaskentaa käytettiin PM2,5- mittauksen tietoja. Ilmanlaatuindeksin arvot Imatran mittauspisteillä on esitetty kuvassa 1. Rautionkylässä ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä arvioituna 94,4 % mittausajasta hyvää, 5 % tyydyttävää ja,6 % välttävää. Huonoa tai erittäin huonoa ilmanlaatu ei ollut vuorokausi-indeksillä arvioituna ollenkaan. Rautionkylän ilmanlaatua heikensi eniten Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailta kulkeutuneet hajurikki- eli TRS-pitoisuudet, rikkidioksidipitoisuudet sekä kohonneet hiukkaspitoisuudet. Mansikkalan ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä arvioituna 92,3 % mittausajasta hyvää, 6,6 % tyydyttävää,,8 % välttävää ja,3 % huonoa. Erittäin huonoa ilmanlaatu ei ollut vuorokausi-indeksillä arvioituna ollenkaan. Mansikkalassa eniten ilmanlaatuun vaikuttivat liikenteestä peräisin olleet typpidioksidipitoisuudet ja kevätkaudella liikenteestä peräisin olevat hiukkaspitoisuudet sekä kaukokulkeutuneet hiukkaset. Ilmanlaatuindeksi vuonna 27 Imatralla 2 Rautionkylä ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 1: Imatran ilmanlaatu Rautionkylässä ja Mansikkalassa vuorokausi-indeksillä kuvattuna vuonna 27. 23
IMATRAN ILMANLAATU 27: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)... 3.2.2 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Yleistä TRS-yhdisteitä mitattiin Imatralla vuonna 27 kolmella mittauspisteellä: Rautionkylässä, Mansikkalassa ja Rajan-mittauspisteellä (Pelkolassa). Mittaukset on aloitettu Rautionkylässä vuonna 1987, Mansikkalassa vuonna 1998 ja Rajalla vuonna 1991. Vuoksenniskalla (Honkaharjun sairaalalla) TRS-yhdisteitä on mitattu vuosina 1991-1996 ja Imatrankoskella vuonna 1997. Tulokset Vuonna 27 suurimmat TRS-pitoisuudet Imatralla mitattiin Rautionkylän mittauspisteellä. Mansikkalassa TRS-pitoisuudet olivat pienimpiä johtuen suurista etäisyyksistä päästölähteisiin (taulukko 13 ja kuvat 11-13). Rautionkylän ja Rajan mittauspisteissä TRS-pitoisuudet olivat peräisin läheisiltä sellutehtailta: Rautionkylässä Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailta (luoteistuulilla) ja Rajalla OAO Svetogorskin tehtailta (etelätuulilla)(kuva 12). Taulukko 13: Imatran mittauspisteiden TRS-tunnusluvut vuonna 27. Rautionkylässä ja Rajalla tuntikeskiarvot muodostuvat 6 minuutin ja Mansikkalassa 36 minuutin mittausjaksosta. (Rajalla käytettiin 1 minuutin mittausjaksoa tammikuussa 26.) vuosikeskiarvo (µg(s)/m³) suurin kuukausikeskiarvo (µg(s)/m³) suurin vuorokausikeskiarvo (µg(s)/m³) suurin vuorokausiohjearvoon verrattava tunnusluku 1) (µg(s)/m³) vuorokausikeskiarvoista yli 1 µg(s)/m³, %, (yli 1 µg(s)/m³ vuorokausikeskiarvojen lkm) suurin tuntikeskiarvo (µg(s)/m³) tuntikeskiarvoista yli 1 µg(s)/m³, %, (yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvojen lkm) Rautionkylä Mansikkala Raja Ohjearvo 1,2 1-2 1 2-24 2 16-13 2 6 1,6 (2 kpl), ( kpl), ( kpl) 479 11 174 -,7 (61 kpl),1 ( 1 kpl),6 (54 kpl) valid-% 98 98 99-1) kuukausien toiseksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista suurin - - 24
IMATRAN ILMANLAATU 27: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)... µg(s)/m³ Rajan TRS:n vuorokausikeskiarvot v. 27 µg(s)/m³ Rautionkylän TRS:n vuorokausikeskiarvot v. 27 5 5 45 45 4 4 35 35 3 3 25 25 2 2 15 1 vuorokausiohjearvo 1 µg(s)/m³ 15 1 vuorokausiohjearvo 1 µg(s)/m³ 5 5 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk Kuva 11: Rautionkylän ja Rajan TRS-yhdisteiden vuorokausikeskiarvot (µg(s)/m³) vuonna 27. Kuva 12: Imatran mittauspisteiden TRS-yhdisteiden tuntikeskiarvojen (µg(s)/m³) tuulensuuntajakauma vuonna 27. Rautionkylän sääaseman tuulensuunta. Hajurikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo 1 µg(s)/m³ ylittyi Rautionkylän mittauspisteellä maaliskuussa vuonna 27 (kuva 13). Suurimmat pitoisuudet mitattiin Rautionkylässä. Rautionkylässä tuntipitoisuus 1 µg(s)/m³ ylittyi,7 % eli 61 tuntia, Rajalla,6 % eli 54 tuntia ja Mansikkalassa,1 % eli 1 tuntia mittausajasta (Taulukko 13). Vuonna 27 mittauspisteiden TRS-pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna, tosin Rautionkylässä mitattiin hieman suurempia pitoisuuksia ja vastaavasti Rajalla hieman pienempiä. 25
IMATRAN ILMANLAATU 27: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)... TRS-yhdisteet, 2. suurin vuorokausikeskiarvo v.27 Rautionkylä Mansikkala Raja ohjearvo µg(s)/m³ 35 3 25 2 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 µg(s)/m3 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 TRS-yhdisteet, 99%:n tuntiarvot v.27 Rautionkylä Mansikkala Raja 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kuva 13: Imatran mittauspisteiden TRS-yhdisteiden suurimmat 99%-tuntiarvot suurimmat vuorokausikeskiarvot (µg(s)/m³) vuonna 27. ja kuukausien toiseksi Hajurikkiyhdisteiden pitoisuuksien aleneminen alkoi vuonna 1992 Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden merkittävien prosessimuutosten seurauksena. Vuonna 21 rakennetun Stora Enso Oyj:n Imatran sellutehtaiden uuden kuitulinjan ja hajukaasujen polttokattilan sekä vanhan kuitulinjan lopettamisen seurauksena TRS pitoisuudet alenivat entisestään Rautionkylässä. Vuoden 26 mitatut pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin vuosina 21-25 (kuva 14). Tosin pitoisuuksien keskiarvo pelkästään Stora Enso Oyj:n Imatran sellutehtaiden tuulensuunnilla (315-345 ) lasketuissa arvoista Rautionkylässä hieman nousi vuonna 26 (taulukko 14). Rajan mittauspisteellä TRS:n tuntipitoisuudet ovat olleet koko 2- luvun hieman suurempia kuin muilla Imatran mittauspisteillä. Vuonna 26 pitoisuudet olivat kuitenkin pienempiä kuin edellisinä vuosina (kuva 14, taulukko 14). µg(s)/m³ 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 TRS-yhdisteet: Rautionkylä ja Raja 1988-27 Rautio vuosikeskiarvo Raja vuosika Rautio tuntika > 1µg(S)/m3 %:na Raja tuntika >1 µg(s)/m3 %:na 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 % 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kuva 14: Rautionkylän ja Rajan TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylittäneiden tuntikeskiarvojen osuudet vuosina 1988 27. 26
IMATRAN ILMANLAATU 27: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)... Taulukko 14: Rautionkylän TRS-yhdisteiden pitoisuustiedot vuodesta 1991 ja Rajan pitoisuustiedot vuodesta 1994 alkaen. Rautionkylän TRS:n tuntikeskiarvot on laskettu vuosina 1991-1993 tuulensuunnilla 31-33, vuosina 1994-21 tuulensuunnilla 32-34 ja vuodesta 22 alkaen 315 345 o (Stora enso Oyj:n tuulensuunta). Rajan pitoisuudet on laskettu aina tuulensuunnilla 16 18 o (OAO Svetogorskin tuulensuunta). Tuulennopeus yli 1 m/s, vuodesta 22,5 m/s, Rautionkylän sääaseman tuulensuuntatiedoilla.. Vuosi Rautionkylän TRS keskiarvo tietyllä tuulensuunnan sektorilla Rautionkylän TRS tuntikeskiarvot yli 1 µg(s)/m³ prosentteina Rajan TRS keskiarvo tietyllä tuulensuunnan sektorilla Rajan TRS tuntikeskiarvot yli 1 µg(s)/m³ prosentteina 1991 32 69,7 1992 2 44,7 1993 13 36,4 1994 29 57,7 1,3 1995 13 37,3 1,3 1996 8 15,2 1,9 1997 7 18,9 1 2, 1998 5 14,2 3 5,5 1999 4 13,7 3 7,8 2 1 36,7 5 12,6 21 5 9,2 5 18,3 22 3 6,3 7 22,6 23 3 5,7 1 1,8 24 2 2,7 5 15.9 25 3 4,4 6 22, 26 4 9,1 3 9,3 27 3 4,1 2 2,4 27
IMATRAN ILMANLAATU 27: Rikkidioksidi (SO 2 ). 3.2.3 Rikkidioksidi (SO 2 ) Yleistä Rikkidioksidia mitattiin Imatralla vuonna 27 kolmella mittauspisteellä: Rautionkylässä, Mansikkalassa ja Rajan-mittauspisteellä (Pelkolassa). Jatkuvatoimiset mittaukset on aloitettu Rautionkylässä vuonna 1987, Mansikkalassa vuonna 1998 ja Rajalla 1991. Vuoksenniskalla (Honkaharjun sairaalalla) mittauksia suoritettiin vuosina 1991-1996. Vuonna 1997 rikkidioksidia mitattiin myös Imatrankoskella. Imatralla rikkidioksidin merkittävimmät päästölähteet ovat Imatran ja Svetogorskin selluteollisuus sekä kaukokulkeuma. Tulokset Rikkidioksidipitoisuudet eivät ylittäneet valtioneuvoston antamia ohjearvoja. Rajan pitoisuudet olivat suurempia kuin Rautionkylän tai Mansikkalan mittauspisteillä (kuva 15), tosin Rautionkylässä mitattiin hetkellisesti suurimmat pitoisuudet. Rikkidioksidipitoisuuksien tuulensuuntajakaumista (kuva 17) on havaittavissa, että Rajalla ulkoilman laatuun vaikuttavat OAO Svetogorskin sellutehtaan päästöt. Mansikkalassa SO 2 -pitoisuustasoon vaikuttaa lähinna kaukokulkeuma ja läheiset kaupungin lämpölaitokset. Rautionkylän lähin päästölähde on Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaat, joskin etelästä tuleva kaukokulkeuma on myös nähtävissä (kuva 17). µg/m³ 15 12 9 6 3 Rikkidioksidi, kuukausikeskiarvot v.27 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Rautionkylä Mansikkala Raja Rikkidioksidi, 99 %:n tuntiarvot v.27 Kuva 15: Imatran mittauspisteiden rikkidioksidin kuukausikeskiarvot ja tuntiohjearvoon (25 µg/m³) verrattavat pitoisuudet (µg/m³) vuonna 27. µg/m³ 3 275 25 225 2 175 15 125 1 75 5 25 ohjearvo 25 µg/m³ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Rautionkylä Mansikkala Raja 28
IMATRAN ILMANLAATU 27: Rikkidioksidi (SO 2 ). Taulukko 15: Imatran mittauspisteiden rikkidioksidin tunnusluvut vuonna 27. Validiteetti-% = ajallinen edustavuus.tuntikeskiarvo muodostuu Rautionkylässä 6 min keskiarvosta, Rajalla 46 min keskisrvosta ja Mansikkalassa 16 min keskiarvosta. Rautionkylä Mansikkala Raja Ohjearvo/ Raja-arvo (sallittu ylitysten lukumäärä) vuosikeskiarvo (µg/m³) 2 1 3 2 3) /- suurin vuorokausiohjearvoon verrattava 7 8 12 8/- tunnusluku 1) (µg/m³) suurin vuorokausikeskiarvo (µg/m³) 9 12 16 - suurin tuntiohjearvoon verrattava 13 15 26 25/- tunnusluku 2) (µg/m³) suurin tuntiarvo (µg/m³) 12 29 77 - tuntiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m³) 25.s suurin arvo 4) ja ylitysten lukumäärä (kpl) vuorokausiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m 3 ) 4. suurin arvo 5) ja ylitysten lukumäärä (kpl) 12 ( kpl) 7 ( kpl) 13 ( kpl) 7 ( kpl) 27 ( kpl) 11 ( kpl) Validiteetti-% 96 98 99 - -/35 (24 kpl) -/125 (3 kpl) 1) suurin kuukausien toiseksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista, 2) suurin kuukausien tuntikeskiarvojen 99 % arvoista, 3) vuosiraja-arvo kasvillisuusvaikutusten perusteella, 4) 25.s suurin tuntikeskiarvo, sallittuja raja-arvon numeerisarvon ylityksiä 24 kpl, 5) 4.s suurin vuorokausi keskiarvo, sallittuja raja-arvon numeerisarvon ylityksiä 3 kpl Rikkidioksidin ohje- tai raja-arvot eivät ylittyneet vuonna 27. Rautionkylässä mitattiin Imatran korkeimmat tuntipitoisuudet, mutta Rajan mittauspisteellä suurimmat ohje- ja raja-arvoihin verrannolliset pitoisuudet. Rikkidioksidin vuorokausipitoisuudet Rajalla olivat noin 15 % vuorokausiohjearvosta ja tuntipitoisuudet noin 1 % tuntiohjearvosta (taulukko 16 ja kuva 15). 29
IMATRAN ILMANLAATU 27: Rikkidioksidi (SO 2 ). µg/m³ 13 12 Rautionkylän SO2:n vuorokausikeskiarvot v. 27 raja-arvo 125 µg/m³ 11 1 9 8 vuorokausiohjearvo 8 µg/m³ 7 6 5 4 3 2 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk Kuva 16: Rautionkylän mittauspisteen rikkidioksidin vuorokausikeskiarvot (µg/m³) vuonna 27. Taulukko 16: Imatran vuoden 1996-27 rikkidioksidin pitoisuuksien osuus ohje- ja raja-arvoista (%). Vertailussa on käytetty suurimpia ohjearvojen vertailulukuja.(mansikkalasta tuloksia on vain 65% mittausajasta v. 24, joten ohje- ja raja-arvovertailua ei ole voitu silloin tehdä.) Vuosi Tuntiohjearvosta, % Vuorokausiohjearvosta, % Tuntirajaarvosta, % 1) Vrk-rajaarvosta, % 2) Raution- Mansik- Raja Raution- Mansik- Raja Raution- Mansik- Raja Raution- Mansik- Raja kylä kala kylä kala 1996 48 156 43 153 1997 18 13 68 2 1998 17 8 29 3 16 21 1999 3 12 13 38 19 19 2 26 1 11 28 2 15 21 12 1 1 16 2 16 6 6 7 12 1 13 22 5 8 9 64 13 11 21 5 7 18 6 6 23 9 8 1 91 18 5 35 5 7 46 1 1 24 12-14 9-15 29-9 14-1 25 17 6 11 15 13 2 1 4 8 1 6 11 26 12 11 12 18 19 28 7 7 8 13 1 14 27 5 6 1 9 1 15 3 4 8 6 6 9 1) raja-arvoa verrattu vuoden 25.suurimpaan tuntiarvoon, koska ylityksiä sallitaan 24 kpl, 2) raja-arvoa verrattu vuoden 4.suurimpaan vuorokausiarvoon, koska ylityksiä sallitaan 3 kpl kylä kala kylä kala 3
IMATRAN ILMANLAATU 27: Rikkidioksidi (SO 2 ). Kuva 17: Imatran mittauspisteiden rikkidioksidin tuntikeskiarvojen (µg/m³) tuulensuuntajakaumat vuonna 27, Rautionkylän tuulensuunta ja tuulennopeus (>1 m/s). Rautionkylässä vuositason rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin samalla tasolla. 199-luvun puolen välin jälkeen vuosina 23-24 Rautionkylässä mitattiin hetkittäin korkeita rikkidioksidipitoisuuksia, mutta vuosikeskiarvoina kuitenkin aikaisempien vuosien tasoa. Vuosina 25-27 rikkidioksidipitoisuudet olivat normaalia tasoa. OAO Svetogorskin tehtaiden uudistukset näkyvät Rajan mittauspisteen SO 2 -pitoisuuksien vähenemisenä vuodesta 1997 alkaen. Kymmenen viimeisen vuoden aikana Rajan rikkidioksidipitoisuudet ovat pysyneet lähes muuttumattomina (kuvat 18 ja 19). vuosikeskiarvo µg/m³ 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Rikkidioksidi: Rautionkylä ja Raja 1988-27 Rautio vuosikeskiarvo Raja vuosikeskiarvo Raja max 99%tuntiarvo Rautio max 99%tuntiarvo suurin 99%:n arvo µg/m³ 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Kuva 18: Rautionkylän ja Rajan rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntiarvot vuosina 1988-27. 44 4 36 32 28 24 2 16 12 8 4 31
IMATRAN ILMANLAATU 27: Rikkidioksidi (SO 2 ). µg/m3 Rikkidioksidin tuntiraja-arvoon verrannolliset arvot v. 21-27 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 tuntiraja-arvo 35 µg/m³ 21 22 23 24 25 26 27 Rautionkylä Mansikkala Raja Kuva 19: Imatralla Rautionkylän, Mansikkalan ja Rajan mittauspisteiden rikkidioksidin tuntiraja-arvoon verrannolliset tunnusluvut v.21 27 (Raja-arvo pitää alittaa v. 25 alusta alkaen, sallittu 24 ylitystä vuodessa). 32
IMATRAN ILMANLAATU 27: Typenoksidit (NO 2 ja NO)... 3.2.4 Typenoksidit (NO 2 ja NO) Yleistä Typenoksideja eli NO 2 - ja NO-pitoisuuksia mitattiin Imatralla vuonna 27 kolmessa mittauspisteessä: Rautionkylässä, Mansikkalassa ja Rajan-mittauspisteellä (Pelkolassa). Rautionkylässä mittaukset ovat alkaneet vuonna 1992, Rajalla vuonna 1998 ja Mansikkalassa vuonna 1998. Imatrankoskella typenoksideja on mitattu vuosina 1996-1997. Tulokset Typenoksidien pitoisuudet eivät ylittäneet millään Imatran mittauspisteellä valtioneuvoston ohje-tai rajaarvoja (kuvat 2 ja 21). Rautionkylässä typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 9 µg/m 3, Mansikkalassa 11 µg/m 3 ja Rajalla 14 µg/m 3. Kasvillisuusvaikutusten perusteella valtioneuvosto on päätöksessään (48/96) antanut typenoksideille yhteisen vuosiohjearvon 3 µg(no 2 )/m³ (NO 2 +NO), joka ei ylittynyt vuonna 27 millään mittauspisteellä. Mansikkalassa typpimonoksidia oli kokonaistyppitasosta 35 %, Rautionkylässä 25 % ja Rajalla 44 %. Taulukko 17: Imatran mittauspisteiden typenoksidien (NO ja NO 2 ) tunnusluvut vuonna 27. Rautionkylä Raja Mansikkala Ohjearvo/ Raja-arvoNO 2 :lle (sallittu ylitysten lukumäärä) vuosikeskiarvo (µg/m³) NO NO 2 NO NO 2 NO NO 2 3 9 11 14 6 11 NO 2 + NO =3 suurin kuukausikeskiarvo 4 21 27 27 13 24 - (µg/m³) suurin vuorokausikeskiarvo 23 44 225 78 81 55 - (µg/m³) tuntipitoisuuden siirtymäajan - 36-54 - 5 -/2 4) raja-arvoon verrattava tunnusluku 1) (µg/m³) suurin vuorokausiohjearvoon - 43-56 - 46 7/- verrattava tunnusluku 2) (µg/m³) suurin tuntikeskiarvo 111 74 12 229 238 84 - (µg/m³) suurin tuntiohjearvoon - 64-128 - 76 15/- verrattava tunnusluku 3) (µg/m³) tuntiraja-arvoon verrattava - 62-99 - 71 -/2 tunnusluku (µg/m³), ylitysten lukumäärä (kpl) 5) ( kpl) ( kpl) ( kpl) (18 kpl) 5) vuosiraja-arvo (µg/m³) - 9-14 - 11 -/4 valid % 98 92 96 1) tuntikeskiarvojen 98 % arvo, 2) suurin kuukausien toisiksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista, 3) suurin kuukausien 99 % arvoista, 4) kumottu 15.8.21,voimassa siirtymäajan 29 loppuun, 5)vuoden 19. korkein arvo, sallittujen ylitysten lkm 18 kpl /- 33
IMATRAN ILMANLAATU 27: Typenoksidit (NO 2 ja NO)... µg/m³ Mansikkalan NO2:n vuorokausikeskiarvot v. 27 8 vuorokausiohjearvo 7 µg/m³ 7 6 5 4 3 2 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk Kuva 2: Imatran Mansikkalan mittauspisteen NO 2 - vuorokausikeskiarvot vuonna 27 yksikössä µg/m 3. 4 35 3 25 2 15 1 5 µg/m³ NO2 kuukausikeskiarvot vuonna 27 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Rautionkylä Mansikkala Raja 2 175 15 125 1 75 5 25 µg/m³ NO2 99 % tuntiarvot vuonna 27 tuntiohjearvo 15 µg/m³ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Rautionkylä Mansikkala Raja Kuva 21: Imatran mittauspisteiden typpidioksidin kuukausikeskiarvot ja kuukausien 99 % tuntikeskiarvot vuonna 27 yksikössä µg/m 3. Typpidioksidien pitoisuudet olivat Mansikkalassa 51-66 % ohjearvoista ja 25-36 % raja-arvoista, Rajalla 8-85 % ohjearvoista ja 27-5 % raja-arvoista ja Rautionkylässä 43-61 % ohjearvoista ja 18-31 % raja- arvoista (kuva 2-21 ja taulukko 18). Suurimmat pitoisuudet mitattiin Rajan mittauspisteellä. Rajan pitoisuuksiin vaikuttavat voimakkaasti Venäjälle kulkeutuva auto- ja rekkaliikenne. Typenoksidien pitoisuuksille on tyypillistä ajallinen vaihtelevuus liikennemäärien mukaan varsinkin kaupunkien keskustoissa ja vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla sekä myös vuodenajan mukaan. Teollisuuden NO x - päästöt eivät näy mittauksissa niin selvästi kuin liikenteen päästöt. 34
IMATRAN ILMANLAATU 26: Typenoksidit (NO 2 ja NO)... Taulukko 18: Imatran mittauspisteiden NO 2 -pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin ja raja-arvoihin vuosina 1996-27. (Vuonna 24 Rautionkylästä tuloksia on vain 69% mittausajasta, joten ohje- ja rajaarvovertailua ei ole voitu silloin tehdä.) Vuosi tuntiohjearvosta % vuorokausi- ohjearvosta % siirtymäajan tuntiraja-arvosta % 1) tuntiraja-arvosta % 2) 3) vuosirajaarvosta % 2) Rautio Mansi Raja Rautio Mansi Raja Rautio Mansi Raja Rautio Mansi Raja Rautionk Mansikk Raja nkylä kkala nkylä kkala nkylä 1996 53 66 25 1997 35 41 2 kkala 1998 51 72 35 57 96 37 22 37 17 1999 42 44 42 51 41 5 2 26 17 2 38 61 35 34 59 37 19 26 17 21 43 62 47 73 79 59 24 29 19 31 43 36 28 35 2 22 48 7 29 5 76 33 23 31 15 38 48 23 28 38 64 23 49 67 43 53 89 4 21 3 18 38 47 31 25 38 2 24-63 42-57 54-25 21-14 12-3 23 25 37 71 58 4 86 56 17 28 22 28 5 39 23 3 25 26 42 55 71 5 53 7 17 25 24 29 39 39 2 3 3 27 43 51 85 61 66 8 18 25 27 31 36 5 23 28 35 1)voimassa siirtymäajan, v. 29 loppuun, 2) voimaan 15.8.21, alitettava viimeistään v. 21 3) sallittuja ylityksiä 18 kpl, verrattu 19.s suurimpaan tuntiarvoon nkylä kkala ylä ala Imatran NO 2 -pitoisuuksissa ei ole vuositasolla tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosien 1992-27 aikana (kuva 23). Imatran liikekeskus-alueella Mansikkalassa ja Suomen ja Venäjän rajalla pitoisuudet ovat korkeampia kuin Rautionkylässä, mutta kuitenkin pienempiä kuin ohje- tai raja-arvot. Mansikkalan mittauspiste on selvästi aikaisemmin ollut liikenneperäisin, mutta nyt Rajalla kasvava autoliikenne näkyy jo vuoden 26-27 mittaustuloksissa kohonneina pitoisuusvertailuarvoina verrattuna ohje- ja raja-arvoihin (taulukko 18, kuva 23). Kaikilla mittauspisteillä on kuitenkin selvästi havaittavissa aamuliikenteen aiheuttamat ruuhkahuiput pitoisuustasoissa (kuva 22). 35
IMATRAN ILMANLAATU 26: Typenoksidit (NO 2 ja NO)... Kuva 22: Imatran mittauspisteiden typenoksidipitoisuuksien tuntikeskiarvojen ajallinen vaihtelu vuonna 27 yksikössä µg/m 3. vuosikeskiarvo µg/m³ 7 6 5 4 3 Typpidioksidi v. 1992-27 raja-arvo 4 µg/m³ Rautionkylä Mansikkala Raja 2 1 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 Kuva 23: Rautionkylän, Mansikkalan ja Rajan typpidioksidin vuosikeskiarvot vuosina 1992-27. 36
IMATRAN ILMANLAATU 27: Hiukkaset... 3.2.5 Hiukkaset (TSP ja PM1) Yleistä Imatran yhdyskuntailman hiukkaspitoisuudesta määritettiin kokonaisleijumaa eli TSP:tä tehokeräysmenetelmällä kolmena päivänä viikossa sekä hengitettäviä hiukkasia eli PM1:ä ja pienhiukkasia eli PM 2,5:a jatkuvatoimisilla β-säteilyn absorptioon perustuvilla mittauksilla. Kokonaisleijuma (TSP) Kokonaisleijumaa mitattiin Imatralla vuonna 27 Rautionkylässä ja Imatrankoskella. Rautionkylän mittaukset on aloitettu vuonna 1987 ja Imatrankosken 1996. Imatrankosken mittauspaikkaa muutettiin Inkerinaukiolta Maistraatin katolle noin 2 m koilliseen 12.7.26. Tässä raportissa tuloksia käsitellään yhtenä paikkana. Kokonaisleijuman vuositulokset on koottu taulukkoon 19. Imatrankoskella kokonaisleijumapitoisuudet olivat suurempia kuin Rautionkylässä. Suurimmat pitoisuudet mitattiin tiepölyaikana maalis-huhtikuussa sekä Rautiokylän että Imatrankosken mittauspisteillä (kuvat 24-25). Valtioneuvoston antama TSP:n vuorokausiohjearvo ei ylittynyt vuoden 27 aikana. Vuorokausiohjearvoon verrattava arvo oli Imatrankoskella 11 µg/m³ ja Rautionkylässä 79 µg/m³. Vuorokausipitoisuuden 12 µg/m³ ylityksiä esiintyi Imatrankoskella kolme kertaa (maaliskuussa) eli 2,1 % mittaustuloksista ja Rautionkylässä ei kertaakaan. Vuosiohjearvo ei myöskään ylittynyt (taulukko 2). Taulukko 19: Imatran mittauspisteiden kokonaisleijuman vuositunnusluvut 27. Rautionkylä Imatrankoski Ohjearvo vuosikeskiarvo 18 21 5 (µg/m³) suurin vuorokausiarvo 116 256 - (µg/m³) vuorokausiohjearvoon verrattava 79 11 12 tunnusluku 1) (µg/m³) valid-% 91 93 1) vuorokausikeskiarvojen 98 % arvo 37
IMATRAN ILMANLAATU 27: Hiukkaset... 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 µg/m³ Kokonaisleijuman kuukausikeskiarvot v.27 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 µg/m³ 275 25 225 2 175 15 125 1 75 5 25 Imatrankosken kokonaisleijuma v. 27 Rautionkylä Imatrankoski 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk Kuva 24: Imatrankosken ja Rautionkylän kokonaisleijuman kuukausikeskiarvot ja Imatrankosken vuorokausikeskiarvot vuonna 27. Taulukko 2: Imatran mittauspisteiden kokonaisleijuman tunnusluvut verrattuna ohjearvoihin vuosina 1996-27. Vuosi vuorokausiohjearvosta % vuosiohjearvosta % Rautionkylä Imatrankoski Rautionkylä Imatrankoski 1996 71 157 62 92 1997 68 131 5 76 1998 65 138 52 82 1999 73 122 48 7 2 78 13 52 6 21 69 89 46 58 22 91 158 52 68 23 6 1 46 7 24 73 12 41 58 25 61 85 42 6 26 62 91 4 6 27 66 92 36 42 Rautionkylässä on koko mittaushistorian ajan kokonaisleijuman arvot pysyneet alle ohjearvon. Imatrankoskella, jossa liikenteen vaikutus on suurempi, mitataan korkeampia hiukkaspitoisuuksia. Imatrankoskella kokonaisleijuman vuorokausiohjearvo on ylittynyt 12 vuoden aikana seitsemän kertaa. Vuonna 23 sivuttiin vuorokausiohjearvoa. Vuosiohjearvon ylityksiä ei ole mitattu kummallakaan mittauspisteellä. 38
IMATRAN ILMANLAATU 27: Hiukkaset... Kokonaisleijuman vuosikeskiarvot v. 1987-27 µg/m³ 1 9 Rautionkylä 8 Imatrankoski 7 6 vuosiohjearvo 5 µg/m³ 5 4 3 2 1 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 Kuva 25: Rautionkylän ja Imatrankosken kokonaisleijuman vuosikeskiarvot vuosina 1987-27. Hengitettävät hiukkaset (PM1) ja pienhiukkaset (PM2,5) Hengitettäviä hiukkasia eli halkaisijaltaan alle 1 µm hiukkasia mitattiin jatkuvatoimisilla hiukkasmassamonitoreilla Teppanalassa ja Mansikkalassa. Mittaukset ovat alkaneet Teppanalassa vuonna 1994 ja Mansikkalassa vuonna 1998. Rautionkylässä PM1 mitattiin vuosina 1995-26. Rautionkylässä aloitettiin pienhiukkasten eli PM2,5:n mittaukset vuoden 27 alussa jatkuvatoimisella hiukkasmassamonitorilla. Imatrankoskella on mitattu myös pienhiukkasia vuosina 1998-1999 impaktorimenetelmään perustuvalla fraktiokeräimellä, joka jaotteli hiukkaset kahteen kokoluokkaan: alle ja yli 1 µm. Mansikkalan PM1-hiukkaspitoisuudet olivat hieman suurempia kuin Teppanalassa vuonna 27. Ohjearvo ylittyi Mansikkalassa. Vuorokausiohjearvoon (7 µg/m³) verrattava suurin arvo oli Mansikkalassa 18 µg/m³ ja Teppanalassa 53 µg/m³. Vuorokausiraja-arvon numeerisarvo (5 µg/m³ ) ylittyi Mansikkalassa kuusi kertaa ja Teppanalassa kaksi kertaa. Varsinainen raja-arvo ei kuitenkaan ylittynyt millään Imatran mittauspisteellä, koska numeerisarvon ylityksiä sallitaan 35 kappaletta. Rautionkylän PM2,5-mittauksen tuloksia on taulukossa 21 verrattu WHO:n ohjearvoihin, koska suomalaisia ohjearvoja ei vielä ole. WHO:n ohjearvo PM2,5:lle ylittyi Rautionkylän mittauspisteellä kaksi kertaa vuoden 27 aikana (helmi- ja maaliskuussa). 39
IMATRAN ILMANLAATU 27: Hiukkaset... Taulukko 21: Imatran mittauspisteiden PM1:n ja PM2,5:n tunnusluvut vuonna 27. Rautionkylä PM2,5 Teppanala PM1 Mansikkala PM1 Ohjearvo/Rajaarvo (sallittu ylitysten lukumäärä) vuosikeskiarvo 9 14 13 1 (PM2,5) (µg/m³) suurin kuukausikeskiarvo 13 2 28 - (µg/m³) suurin vuorokausikeskiarvo 27 59 144 - (µg/m³) suurin vuorokausiohjearvoon verrattava tunnusluku 1) (µg/m³) 27 53 18 7 (PM1), 25 (PM2,5) /- 98 % vuorokausikeskiarvo 2 36 4 - (µg/m³) suurin tuntikeskiarvo 132 175 44 - (µg/m³) vuorokausiraja-arvoon verrattava arvo eli 36.s suurin vuorokausiarvo 2) (ylitysten lkm) - 23 (2 kpl) 23 ( 6 kpl) -/5 (35 kpl) 2) vuosiraja-arvoon verrattava - 14 13 -/4 arvo 3) valid-% 86 94 96-1) kuukausien 2. suurimmista vuorokausikeskiarvoista suurin, 2) sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa 35 kpl, tulokset ulkoilman lämpötilassa 3) vuosikeskiarvo, µg/m³ 16 PM1:n vuorokausikeskiarvot v. 27 14 Mansikkapöly Teppanalpöly 12 1 8 vuorokausiohjearvo 7 µg/m³ 6 vuorokausiraja-arvo 5 µg/m³ 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk Kuva 26: Imatran Mansikkalan ja Teppanalan mittauspisteiden PM1:n vuorokausikeskiarvot hiukkasmassamonitorilla mitattuna vuonna 27. 4
IMATRAN ILMANLAATU 27: Hiukkaset... µg/m³ 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 PM1: 2. suurimmat vuorokausikeskiarvot v. 27 vuorokausiohjearvo 7 µg/m³ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Teppanala Mansikkala Kuva 27: Imatran mittauspisteiden PM1:n kuukausien 2. suurimmat vuorokausikeskiarvot vuonna 27. 3 µg/m³ Rautionkylän PM2,5:n vuorokausikeskiarvot v. 27 WHO:n vuorokausiohjearvo 25 µg/m³ 25 2 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk Kuva 28: Imatran Rautionkylän PM2,5:n vuorokausikeskiarvot vuonna 27. Mansikkalan mittauspisteen hiukkaspitoisuuksia kohottaa eniten liikenteen päästöt. Alueella sijaitsee kaksi suurta automarkettia, kauppakeskus ja kerrostaloasutusta. Teppanalan mittauspisteellä hiukkaspitoisuuksiin vaikuttaa läheinen Ovako Bar Oy Ab:n terästehdas sekä Teppanalan koulun hiekkakenttä, jotka sijaitsevat mittauspisteestä lounaaseen (21-23 ) (kuva 29). Toinen pölypäästölähde, OAO Svetogorskin tehtaat, sijaitsee kaakossa (noin 16 ). Rautionkylässä keskimääräisesti suurimmat pienhiukkaspitoisuudet esiintyivät eteläisillä tuulensuunnilla. Vuonna 27 kaikilla mittauspisteillä hiukkaspitoisuudet olivat keväällä (kevätpöly) ja syksyllä (kaukokulkeuma) korkeampia kuin muina vuoden aikoina. 41
IMATRAN ILMANLAATU 27: Hiukkaset... Kuva 29: Imatran mittauspisteiden PM2,5:n ja PM1:n tuntikeskiarvojen tuulensuuntajakaumat 27. Rautionkylän tuulensuunta, tuulennopeus > 1 m/s. Teppanalan hiukkaspitoisuudet laskivat selvästi elokuun 1996 jälkeen, jolloin Imatra Steelin terästehtaalla, nykyisin Ovako Bar Oy Ab:lla, otettiin käyttöön poistoilman hiukkassuodatus. Pölypäästöjen pienentyminen näkyy selvästi Teppanalan PM1- mittaustuloksissa (kuva 3). Vuoden 27 vuorokausipitoisuudet olivat hiukan suurempia Mansikkalassa kuin edellisenä vuonna, vaikka vuositasolla tulokset olivatkin samaa suuruusluokkaa. 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 µg/m³ Teppanalan ja Mansikkalan PM1 vuorokausiohjearvo 7 µg/ m³ 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Teppanala vuosikeskiarvo Mansikkalan vuosikeskiarvo Teppanalan suurin vrk-ohjearvoon verrattava arvo M ansikkalan suurin vrkohjearvoon verrattava arvo Kuva 3: Teppanalan ja Mansikkalan mittauspisteiden PM1 vuosikeskiarvot ja suurimmat vuorokausiohjearvoon verrattavat arvot 1994-27. 42
IMATRAN ILMANLAATU 27: Laskeuma... 3.2.6 Laskeuma Yleistä Laskeumaa kerättiin Imatralla vuonna 27 kahdessa mittauspisteessä: Rautionkylässä ja Pelkolassa sekä yhdessä vertailupisteessä Ruokolahdella Äitsaaressa. Mittaukset on aloitettu kaikissa mittauspisteissä vuonna 1989. Tuulikalliossa ja Vuoksenniskan neuvolalla on mitattu laskeumaa vuosina 1989-23. Tulokset Vuoden 27 laskeumatulokset on koottu taulukkoon 22 ja kuvaan 31. Voimakkaimmin kuormitettu alue Imatralla vuonna 27 oli Rautionkylä. Kaikilla mittauspisteillä ylittyi Valtioneuvoston antama tavoitetaso rikkilaskeumalle myöskin vertailualueena pidetyllä Äitsaaren pisteellä. Taulukko 22: Imatran mittauspisteiden vuosilaskeumat vuonna 27. Tavoitetaso on valtioneuvoston antama taso rikkilaskeumalle ja taustataso on Suomen ympäristökeskuksen Kotaniemessä mittaama keskiarvo vuosilta 21-24. Rautionkylä Pelkola Äitsaari Tavoite-/ Taustataso sadanta (mm) 72 615 691 - ph 5,2 5,1 4,9 -/5,1 johtokyky (µs/m) 1,4 1,3 1,4 -/1,7 kokonaisrikki 418 59 338 3/362 (mg/m²/a) Kalsium (mg/m²/a) 321 319 125 -/254 kokonaisfosfori 28,8 2,2 44,8 -/8,7 (mg/m²/a) kokonaistyppi 48 48 576 -/535 (mg/m²/a) kokonaislaskeuma 7449 4322 4768 -/- (mg/m²/a) 1) kiintoaine (mg/m²/a) 4323 152 1347 -/- kloridi (mg/m²/a) 222 212 169 -/25 Natrium (mg/m²/a) 125 26 81 -/187 rauta (mg/m²/a) 62 4 15 -/- 1)kokonaislaskeuma = suodatusjäännös(kiintoaine)+haihdutusjäännös. 43
IMATRAN ILMANLAATU 27: Laskeuma... mg/m²/a 2 Fosforilaskeuma v. 27 1 ms/m Laskeuman johtokyky v. 27 18 9 16 8 14 7 12 1 Etelä-Karjalan taustataso 6 5 8 6 4 3 Etelä-Karjalan taustataso 4 2 2 1 Rautionkylä Pelkola Äitsaari Rautionkylä Pelkola Äitsaari mg/m²/a Natriumlaskeuma v. 27 mg/m²/a Kloridilaskeuma v. 27 1 1 9 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Etelä-Karjalan taustataso Rautionkylä Pelkola Äitsaari 8 7 6 5 4 3 2 1 Etelä-Karjalan taustataso Rautionkylä Pelkola Äitsaari 1 Laskeuman ph v. 27 mg/m²/a 1 Rautalaskeuma v. 27 9 9 8 7 Etelä-Karjalan taustataso 8 7 6 6 5 5 4 4 3 3 2 2 1 1 Rautionkylä Pelkola Äitsaari Rautionkylä Pelkola Äitsaari mg/m²a 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kalsiumlaskeuma v. 27 Etelä-Karjalan taustataso Rautionkylä Pelkola Äitsaari mg/m²/a Rikkilaskeuma v. 27 1 9 8 7 6 Etelä-Karjalan taustataso tavoitearvo 5 4 3 2 1 Rautionkylä Pelkola Äitsaari mg/m²/a Typpilaskeuma v. 27 mg/m²/a Kokonaislaskeuma v. 27 18 8 16 7 14 6 12 1 8 6 4 2 Etelä-Karjalan taustataso Rautionkylä Pelkola Äitsaari 5 4 3 2 1 Rautionkylä Pelkola Äitsaari Kuva 31: Imatran mittauspisteiden vuoden 27 vuosilaskeumia. 44
IMATRAN ILMANLAATU 27: Laskeuma... Vuonna 27 molemmilla Imatran laskeumapisteellä ylittyi valtioneuvoston rikkilaskeuman tavoitetaso 3 mg/m 2 sekä myös tausta-alueella Äitsaaressa. Etelä-Karjalan rikkilaskeuman taustataso 362 mg/m 2 ylittyi myös molemmilla mittauspisteillä. Rautionkylässä mitattiin suurin kalsium-, kloridi- ja rautalaskeuma. Äitsaaressa, laskeumien vertailupisteessä, mitattiin alle Kotaniemen taustatason olevia laskeuma-arvoja muuten paitsi fosforin ja typen osalta, jotka olivat yli taustatason. Kuvissa 32-34 on graafisesti esitetty Imatran alueen Rautionkylän ja Pelkolan sekä vertailupisteen Äitsaaren laskeumapisteiden tuloksia vuosilta 199-27. Imatran mittauspisteiden laskeumakuormitus on pienentynyt vuoden 199 jälkeen. Laskeuman taustatasona on tässä raportissa käytetty Suomen Ympäristökeskuksen itäisen Suomen Kotaniemen sadeveden tausta-aseman laskeumatuloksia vuosilta 21 24. Rikkilaskeumatrendi on ollut 9-luvun alun ajan laskeva ja on vuoden 1997 jälkeen tasaantunut. Vuoden 27 rikkilaskeuma oli samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 26 kaikilla mittauspisteillä. Imatran laskeumien ph-taso on ollut yleensä taustatasoa emäksisempää. Fosforilaskeuma on ollut kaikilla mittauspisteillä yli taustatason (8,7 mg/m²/a) viimeisen 15 vuoden ajan. Kokonaistyppilaskeuma on ollut vuoden 1993 jälkeen Etelä-Karjalan taustatason (535 mg/m²/a) tuntumassa, tosin vuosina 25 ja 26 typpitaso oli korkea kaikilla mittauspisteillä. Typpilaskeumataso on kaikilla mittauspisteillä edelleen yli metsämaiden kriittisen kuormitustason (3-6 mg/m²/a). mg/m²/a 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Rikkilaskeuma 199-27 tavoitetaso 3 mg/m 2 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 Rautionkylä Pelkola Äitsaari Laskeuman ph 199-27 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Rautionkylä Pelkola Äitsaari taustataso 5,1 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 Kuva 32: Imatran mittauspisteiden rikkilaskeuma ja laskeuman ph vuosina 199-27. 45
IMATRAN ILMANLAATU 27: Laskeuma... mg/m²/a 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Kalsiumlaskeuma 199-27 taustaso 254 mg/m 2 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 Rautionkylä Pelkola Äitsaari Rautalaskeuma 199-27 mg/m²/a 1 9 Rautionkylä 8 Pelkola 7 Äitsaari 6 5 4 3 2 1 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 ms/m Laskeuman johtokyky 199-27 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Rautionkylä Pelkola Äitsaari taustataso 1,7 µs/m 2 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 Kuva 33: Imatran mittauspisteiden kalsium- ja rautalaskeuma sekä laskeuman johtokyky vuosina 199-27. 46
IMATRAN ILMANLAATU 27: Laskeuma... Natriumlaskeuma 199-27 mg/m²/a 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 taustataso 187 mg/m 2 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 Rautionkylä Pelkola Äitsaari mg/m²/a 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Fosforilaskeuma 199-27 taustataso 8,7 mg/m 2 Rautionkylä Pelkola Äitsaari 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 mg/m²/a 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Typpilaskeuma 199-27 Rautionkylä Pelkola Äitsaari Taustataso 535 mg/m 2 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 Kuva 34: Imatran mittauspisteiden natrium-, fosfori- ja typpilaskeumat vuosina 199-27. 47
JOUTSENON ILMANLAATU 27: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------... 3.3 JOUTSENON ILMANLAATUTULOKSET VUONNA 27 3.3.1 Joutsenon ilmanlaatu ilmanlaatuindeksin mukaan vuonna 27 Ilmanlaatuindeksi laskettiin Joutsenossa vuonna 27 Palolaitoksen rikkidioksidi- ja TRS-yhdisteiden sekä Keskustan mittauspisteen hengitettävien hiukkasten eli PM1:n mittaustuloksista. Indeksin mukaan Joutsenossa ilmanlaatu oli 93,1 % mittausajasta hyvää, 5,6 % tyydyttävää ja,5 % välttävää ja huonoa,8 %. Erittäin huonoa ilmanlaatu ei ollut ollenkaan. Eniten ilmanlaatua heikensivät Joutsenon keskustan PM1 pitoisuudet. Joutsenon ilmanlaatuindeksi vuonna 27 2 ERITTÄIN HUONO 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 35: Ilmanlaatu ilmanlaatuindeksin mukaan Joutsenossa vuonna 27. 3.3.2 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Yleistä Haisevia rikkiyhdisteitä eli TRS-yhdisteitä mitattiin Joutsenossa vuonna 27 Pulpin ala-asteella ja Palolaitoksella. Mittaukset on aloitettu Pulpin alueella vuonna 199 ja Palolaitoksella vuonna 1991. Tulokset Pulpilla TRS-pitoisuudet olivat vuonna 27 suurempia kuin Palolaitoksella (taulukko 23, kuvat 36 ja 38). Oy Metsä-Botnia Ab Joutseno tehtaan TRS-pitoisuudet näkyivät Pulpin mittauspisteelle pohjoisen ja luoteen välisillä tuulensuunnilla (34-1 ) ja Palolaitokselle luoteisilla tuulensuunnilla (33-35 ) (kuva 37). 48
JOUTSENON ILMANLAATU 27: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------... Taulukko 23: Joutsenon mittauspisteiden TRS-yhdisteiden vuositunnusluvut vuonna 27. Tuntikeskiarvot muodostuvat 36 minuutin mittausjakson keskiarvoista. Valid-% = ajallinen edustavuus. Pulp Palolaitos Ohjearvo vuosikeskiarvo 1 1 - (µg(s)/m³) suurin kuukausikeskiarvo 2 1 - (µg(s)/m³) suurin vuorokausikeskiarvo 13 6 - (µg(s)/m³) suurin vuorokausiohjearvoon verrattava 1 3 1 tunnusluku 1) (µg(s)/m³) % vuorokausikeskiarvoista yli 1,8, - µg(s)/m³, (yli 1 µg(s)/m³ vuorokausikeskiarvojen lukumäärä) ( 3 kpl) ( kpl) suurin tuntikeskiarvo 17 32 - (µg(s)/m³) % tuntikeskiarvoista yli 1 µg(s)/m³ 1,6,2 - (yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvojen lukumäärä) (135 kpl) (14 kpl) valid-% 98 99-1) kuukausien toiseksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista suurin. µg(s)/m³ Pulpin TRS:n vuorokausikeskiarvot v.27 3 25 2 15 vuorokausiohjearvo 1 µ(s)/m³ 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk Kuva 36: Joutsenon Pulpin mittauspisteen TRS-yhdisteiden vuorokausikeskiarvot vuonna 27. Pitoisuus µg(s)/m³. 49
JOUTSENON ILMANLAATU 27: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------... Kuva 37: Joutsenon mittauspisteiden TRS-tuntikeskiarvojen tuulensuuntajakaumat 27. Pitoisuus µg(s)/m³. Palolaitoksen tuulensuunta, tuulennopeus > 1 m/s. TRS:n vuorokausiohjearvo ei ylittynyt vuonna 27 Joutsenossa. Pulpin mittauspisteellä ohjearvoa sivuava tulos mitattiin joulukuussa. Yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin Pulpilla 1,6 % eli 135 tuntia ja Palolaitoksella,2 % eli 14 tuntia vuoden aikana. Tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylityksiä oli v. 27 huomattavasti vähemmän kuin viime vuonna. Vuosi 26 olikin Pulpin mittauspisteellä poikkeuksellinen neljällä ohjearvon ylityskuukaudella. 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 µg(s)/m³ TRS-yhdisteet, 99% tuntikeskiarvot v. 27 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 TRS-yhdisteet, 2. suurin vuorokausiarvo v. 27 µg(s)/m³ 35 3 25 2 15 ohjearvo 1 µg/m³ 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Palolaitos Pulp Palolaitos Pulp Kuva 38: Joutsenon mittauspisteiden TRS-yhdisteiden 99% tuntiarvot ja kuukausien toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot vuonna 27. 5
JOUTSENON ILMANLAATU 27: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------... TRS-yhdisteet, Palolaitos ja Pulp v. 199-27 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 µg(s)/m³ % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Palolaitos vuosikeskiarvo Pulp vuosikeskiarvo % Palolaitos tuntika > 1 µg(s)/m³ % Pulp tuntika >1 µg(s)/m³ Kuva 39: Joutsenon TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylitykset prosentteina vuosina 199-27 yksikössä µg(s)/m³. 51
JOUTSENON ILMANLAATU 27: Rikkidioksidi (SO 2 )... 3.3.3 Rikkidioksidi (SO 2 ) Yleistä Rikkidioksidia mitattiin Joutsenossa vuonna 27 kahdella mittauspisteellä: Pulpilla ja Palolaitoksella. Jatkuvatoimiset mittaukset on aloitettu Pulpilla vuonna 199 ja Palolaitoksella vuonna 1991. Tulokset Suurimmat rikkidioksidipitoisuudet mitattiin tammi-maaliskuussa molemmilla mittauspisteillä sekä lisäksi loka-joulukuussa Pulpin mittauspisteellä (kuvat 4 ja 41). Pitoisuustuuliruusun mukaan suurimmat pitoisuudet tulivat Pulpille pohjoistuulilla (Pulpin tehtaiden tuulensuunnasta) ja palolaitokselle etelän ja lounaan välisillä tuulilla (kaukokulkeuma)(kuva 42). Taulukko 24: Joutsenon mittauspisteiden rikkidioksidin tunnusluvut vuonna 27. Valid-% = ajallinen edustavuus. Rikkidioksidimittausten tuntikeskiarvot on laskettu 16 minuutin mittausjaksosta. Pulp Palolaitos Ohjearvo/ Raja-arvo (sallittu ylitysten lukumäärä) vuosikeskiarvo (µg/m³) 2 2 -/2 3) suurin vuorokausiohjearvoon 12 9 8/- verrattava tunnusluku 1) (µg/m³) suurin vuorokausikeskiarvo 26 11 - (µg/m³) suurin tuntiohjearvoon verrattava 36 14 25/- tunnusluku 2) (µg/m³) suurin tuntikeskiarvo (µg/m³) 21 87 - tuntiraja-arvoon verrattava tunnusluku µg/m³ 4), ylitysten lkm (kpl) vuorokausiraja-arvoon verrattava arvo 5),ylitysten lkm (kpl) 34 ( kpl) 19 ( kpl) 1 9 ( kpl) ( kpl) validiteetti-% 98 99 -/35 6) (24 kpl) -/125 6) (3 kpl) 1)suurin kuukausien toiseksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista, 2)suurin kuukausien tuntikeskiarvojen 99 % arvoista, 3) vuosiohjearvo kasvillisuusvaikutusten perusteella, 4) 25. suurin tuntikeskiarvo, sallittuja ylityksiä 24 kpl, 5) 4. suurin vuorokausiarvo, sallittuja ylityksiä 3 kpl, 6) voimaan 15.8.21 alkaen Sekä Pulpin että Palolaitioksen mittauspisteiden rikkidioksidipitoisuudet olivat hieman pienempiä kuin edellisenä vuonna (kuva 43). Rikkidioksidipitoisuudet olivat edellisvuosien tavoin alle ohje- ja raja-arvojen (taulukko 25). 52
JOUTSENON ILMANLAATU 27: Rikkidioksidi (SO 2 )... Taulukko 25: Joutsenon mittauspisteiden rikkidioksidin tunnusluvut verrattuina ohje- ja raja-arvoihin vuosina 1996-27. (Palolaitoksen mittauspisteeltä ei ole tuloksia vuodelta 22.) Vuo si tuntiohjearvosta % vuorokausiohjearvosta % tuntiraja-arvosta % 1) vuorokausiraja-arvosta % 2) Palol. Pulp Palol. Pulp Palol. Pulp Palol. Pulp 1996 18 2 33 3 1997 7 3 14 23 1998 12 18 18 25 1999 14 26 21 24 2 8 14 11 16 21 9 36 14 38 6 18 3 18 22-2 - 19-7 - 9 23 11 16 21 24 6 1 11 14 24 1 11 14 19 5 5 8 6 25 7 6 1 13 5 5 9 8 26 1 15 19 24 6 1 12 15 27 6 14 11 15 5 1 7 8 1) raja-arvoa verrattu 25.suurimpaan tuntiarvoon, sallittuja ylityksiä 24 kpl, 2) raja-arvoa verrattu 4.suurimpaan vuorokausiarvoon, sallittuja ylityksiä 3 kpl Rikkidioksidi, kuukausikeskiarvot v. 27 µg/m³ 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 µg/m³ 3 275 25 225 2 175 15 125 1 75 5 25 Rikkidioksidi 99% tuntiarvot v. 27 tuntiohjearvo 25 µg/m³ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Palolaitos Pulp Pulp Palolaitos Kuva 4: Joutsenon mittauspisteiden rikkidioksidin kuukausikeskiarvot ja 99 % tuntikeskiarvot vuonna 27. 53
JOUTSENON ILMANLAATU 27: Rikkidioksidi (SO 2 )... 1 µg/m³ Pulpin rikkidioksidin vuorokausikeskiarvot v. 27 9 8 vuorokausiohjearvo 8 µg/m³ 7 6 5 4 3 2 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk Kuva 41: Pulpin mittauspisteen rikkidioksidin vuorokausikeskiarvot vuonna 27. Kuva 42: Pulpin ja Palolaitoksen mittauspisteiden rikkidioksidin tuntikeskiarvojen tuulensuuntajakauma vuonna 27. Palolaitoksen tuulensuunta, tuulennopeus > 1 m/s. Pulpin ja Palolaitoksen mittauspisteiden rikkidioksidin vuositason tunnusluvut olivat suurimmillaan vuonna 1991. Vuodesta 1992 lähtien vuositason pitoisuudet ovat hieman laskeneet. Vuonna 26 Pulpin pitoisuudet olivat tuntitasolla kuitenkin suurempia kuin edellisenä vuonna, mutta laskivat taasen vuonna 27 (kuva 43). 54
JOUTSENON ILMANLAATU 27: Rikkidioksidi (SO 2 )... 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 vuosikeskiarvo µg/m³ raja-arvo 2 µg/m³ Rikkidioksidi: Pulp ja Palolaitos v.199-27 suurin 99% tuntiarvo µg/m³ ohjearvo 25 µg/m³ 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 1 8 6 4 2 Pulp vuosikeskiarvo Pulp 99% tuntiarvo Palolaitos vuosikeskiarvo Palolaitos 99% tuntiarvo Kuva 43: Joutsenon mittauspisteiden rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99% tuntiarvot vuosina 199 27 yksikössä µg/m 3 (Palolaitoksen tulokset puuttuvat vuodelta 22). 55
JOUTSENON ILMANLAATU 27: Hiukkaset... 3.3.4 Hiukkaset (TSP ja PM1) Yleistä Joutsenossa hiukkaspitoisuutta määritettiin vuonna 27 sekä kokonaisleijumana (TSP) tehokeräysmenetelmällä että hengitettävinä hiukkasina (PM1) hiukkasmassamonitorilla. Kokonaisleijumaa (TSP) mitattiin Pulpin mittauspisteellä. Mittaukset on aloitettu vuonna 199. Vuosina 199-1997 myös Joutsenon Energia Oy:n pihassa mitattiin kokonaisleijumaa (kuvassa 46). Hengitettävien hiukkasten (PM1) mittauspiste oli Joutsenon keskustassa Keskuskadun varrella. PM1 mittaukset ovat alkaneet vuoden 1997 elokuussa. Tulokset Kokonaisleijuma (TSP) Pulpin mittauspisteellä suurimmat kokonaisleijumapitoisuudet mitattiin touko- ja elokuussa (kuvat 44 ja 45). Valtioneuvoston antama ohjearvo ei kuitenkaan ylittynyt Pulpilla. Vuorokausiohjearvoon, 12 µg/m³, verrattava pitoisuusarvo oli 58 µg/m 3 eli 48 % ohjearvosta. Taulukko 26: Pulpin mittauspisteen kokonaisleijuman vuositunnusluvut 27. Pulp Ohjearvo vuosikeskiarvo (µg/m³) 17 5 suurin vuorokausiarvo (µg/m³) 77 - vuorokausiohjearvoon verrattava 58 12 tunnusluku 1) (µg/m³) valid-% 98 1) vuorokausikeskiarvojen 98 % arvo Taulukko 27: Joutsenossa Pulpin mittauspisteen kokonaisleijuman pitoisuuksien osuus ohjearvoista (%) vuosina 1996-27. Vuosi Vuorokausiohjearvosta % Vuosiohjearvosta % 1996 46 48 1997 112 5 1998 89 56 1999 48 42 2 59 4 21 48 32 22 63 36 23 51 3 24 48 28 25 38 3 26 58 38 27 48 34 56
JOUTSENON ILMANLAATU 27: Hiukkaset... µg/m³ 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Pulpin kokonaisleijuman kuukausikeskiarvot v. 27 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk Kuva 44: Joutsenon Pulpin mittauspisteen kokonaisleijuman kuukausikeskiarvot vuonna 27. µg/m³ 14 12 vuorokausiohjearvo 12 µg/m³ Pulpin kokonaisleijuma v. 27 1 8 6 4 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk Kuva 45: Pulpin mittauspisteen kokonaisleijuman vuorokausikeskiarvot vuonna 27. Kokonaisleijumapitoisuudet ovat Joutsenossa suurimmillaan keväällä tiepölyaikana ja kesällä siitepölyjakson aikana. Pitoisuudet Joutsenossa ovat olleet vuoden 1998 jälkeen lievästi laskussa (kuva 46). 57
JOUTSENON ILMANLAATU 27: Hiukkaset... µg/m³ 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kokonaisleijuma v.199-27 vuosiohjearvo 5 µg/m³ Energialaitos 199 1991 19921993 1994 1995 1996 1997 19981999 2 21 22 23 2425 26 27 Pulp Kuva 46: Joutsenon Pulpin mittauspisteen kokonaisleijuman vuosikeskiarvot 199 27 ja aikaisemman Energialaitoksen mittauspisteen vuosikeskiarvot 199-1997 yksikössä µg/m³. Hengitettävät hiukkaset (PM1) Hengitettävien hiukkasten eli PM1:n mittaukset aloitettiin Joutsenon keskustassa elokuussa 1997 jatkuvatoimisella hiukkasmassamonitorilla. Vuorokausiohjearvo, 7 µg/m 3, ylittyi Joutsenon keskustassa vuonna 27 maaliskuussa. Suurin vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus oli 14 µg/m 3 eli 2 % vuorokausiohjearvosta. Vuorokausiraja-arvon numeerisarvo (5 µg/m³) ylittyi yhdeksän kertaa vuonna 27. Raja-arvon numeerisarvo saa ylittyä 35 kertaa, ennen kuin varsinainen raja-arvo ylittyy. Taulukko 28: Joutsenon hiukkasmassamonitorilla mitatut PM1:n tunnusluvut vuonna 27. Joutsenon keskusta Ohjearvo/Rajaarvo(sallittu ylitysten lukumäärä) vuosikeskiarvo 14 - (µg/m 3 ) suurin kuukausikeskiarvo 36 - (µg/m 3 ) suurin vuorokausikeskiarvo 172 - (µg/m 3 ) suurin vuorokausiohjearvoon verrattava luku 1) 14 7/- (µg/m 3 ) 98 % vuorokausikeskiarvo 57 - (µg/m 3 ) suurin tuntikeskiarvo 525 - (µg/m 3 ) vrk-raja-arvoon verrattava tunnusluku 2), ylitysten lkm (kpl) 23 (9 kpl) -/5 (35 kpl) vuosiraja-arvoon verrattava tunnusluku 3) 14 -/4 valid-% 95-1) kuukausien 2. suurimmista vuorokausikeskiarvoista suurin, 2) verrattu 36. suurin vrk-arvo, sallittuja ylityksiä 35 kpl, 3) vuosikeskiarvo 58
JOUTSENON ILMANLAATU 27: Hiukkaset... µg/m³ 2 Joutsenon keskustan PM1 v. 27 18 16 14 12 1 8 6 vuorokausiohjearvo 7 µg/m³ vuorokausiraja-arvo 5 µg/m³ 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk Kuva 47: Joutsenon keskustan mittauspisteen PM1 vuorokausikeskiarvot ja tuntikeskiarvojen tuulensuuntajakauma Palolaitoksen tuulensuunnalla vuonna 27, tuulennopeus>1m/s. µg/m³ 8 7 6 5 4 3 2 1 Kuva 48: Joutsenon PM1:n kuukausikeskiarvot ja kuukauden toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot vuonna 27. PM1 kuukausikeskiarvot v. 27 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk 15 13 11 9 7 5 3 1-1 PM1 2.suurin vuorokausikeskiarvo v. 27 vuorokausiohjearvo 7 µg/m³ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kk Suurimmat PM1-pitoisuudet mitattiin Joutsenon keskustassa keväällä maaliskuussa sekä joulukuussa. Eniten pölypitoisuuksiin vaikuttavat mittauspisteen lähellä oleva Keskuskadun liikenne ja kaukokulkeuma. 59
JOUTSENON ILMANLAATU 27: Laskeuma... 3.3.5 Laskeuma Yleistä Laskeumaa kerättiin Joutsenossa vuonna 27 neljässä mittauspisteessä: Joutsenon kaupungin Varikolla, Pulpilla, Kangassaaressa ja Korvenkylässä. Laskeumamittaukset on Joutsenossa aloitettu vuonna 199. Aikaisemmin laskeumaa on mitattu Koulukeskuksella ja keskustan Neuvolalla. Vuoden 26 lokakuussa Neuvolan mittaukset jouduttiin kattoremontin myötä siirtämää Joutsenon kaupungin Varikolle. Tulokset Vuonna 27 suurin rikkilaskeuma Joutsenossa kohdistui Kangassaaren mittauspisteeseen (tehdasalue). Kangassaaren, kuten muidenkin Joutsenon laskeumapisteiden rikkikuormitus on vähentynyt edellisiin vuosiin verrattuna (kuva 5). Rikkilaskeuma oli vuonna 27 vain Kangassaaressa yli Valtioneuvoston tavoitetason (3 mg/m²/a) (kuva 49) ja Etelä-Karjalan taustatason (taulukko 29, kuva 49). Vuonna 27 typpi- ja fosforikuormitus oli Joutsenossa suurempi kuin taustataso. Kaikkien Joutsenon mittauspisteiden laskeumien yleinen piirre on ollut yleiseti laskeumakuormituksen väheneminen, tosin vuonna 27 mitattiin hieman korkeampia kalsium,- fosfori- ja typpilaskeumia kuin aikaisemmin(kuvat 5-51). Taulukko 29: Joutsenon mittauspisteiden vuosilaskeumat vuonna 27. Tavoitetason on valtioneuvosto antanut rikkilaskeumalle ja taustataso on Suomen ympäristökeskuksen Kotaniemessä mittaama keskiarvo vuosilta 21-24. Varikko Pulp Kangassaari Korvenkylä Tavoite-/ Taustataso sadanta (mm) 737 532 667 749 -/- ph 5,1 5,4 5,5 5,3 -/5,1 johtokyky (µs/m) 1,3 1,2 1,8 1, -/1,7 kokonaisrikki 176 183 39 11 3/362 (mg/m 2 /a) kalsium 46 421 544 498 -/254 (mg/m 2 /a) kokonaisfosfori - 2-39 -/8,7 (mg/m 2 /a) kokonaistyppi (mg/m 2 /a) - 554-556 -/535 kokonaislaskeuma (mg/m 2 /a) kiintoaine (mg/m 2 /a) 4239 4534 612 5672 -/- 1493 1957 1382 2694 -/- 6
JOUTSENON ILMANLAATU 27: Laskeuma... mg/m³ 14 12 1 8 6 4 2 Kokonaislaskeuma 27 Varikko Pulp Kangassaari Korvenkylä 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Etelä-Karjalan taustataso Laskeuman ph 27 Varikko Pulp Kangassaari Korvenkylä 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 mg/m³ Kokonaisrikkilaskeuma 27 Etelä-Karjalan taustataso Tavoitetaso Varikko Pulp Kangassaari Korvenkylä Laskeuman johtokyky 27 ms/m 12 11 1 9 8 7 6 5 Etelä-Karjalan taustataso 4 3 2 1 Varikko Pulp Kangassaari Korvenkylä 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 mg/m³ Fosforilaskeuma 27 Etelä-Karjalan taustataso Pulp Korvenkylä 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 mg/m³ Etelä-Karjalan taustataso Kalsiumlaskeuma 27 Varikko Pulp Kangassaari Korvenkylä 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 mg/m³ Pulp Typpilaskeuma 27 Etelä-Karjalan taustataso Korvenkylä Kuva 49: Joutsenon mittauspisteiden vuosilaskeumat vuonna 27. 61
JOUTSENON ILMANLAATU 27: Laskeuma... Laskeuman ph 1991-27 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Etelä-Karjalan taustataso Neuvola/Varikko Pulp Kangassaari Korvenkylä 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 mg/m²/a 35 3 25 2 Rikkilaskeuma 199-27 tavoitearvo 3 mg/m²/a Neuvola/Varikko Pulp Kangassaari Korvenkylä Etelä-Karjalan taustataso 15 1 5 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 Laskeuman johtokyky 199-27 8 7 6 5 4 3 2 1 Etelä-Karjalan taustataso Neuvola/Varikko Pulp Kangassaari Korvenkylä 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 Kuva 5: Joutsenon laskeumapisteiden sadeveden ph, rikkilaskeuma ja johtokykyarvot vuosina 199-27. 62
JOUTSENON ILMANLAATU 27: Laskeuma... mg/m²/ 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Etelä-Karjalan taustataso Fosforilaskeuma 1992-27 Pulp Korvenkylä 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 mg/m²/ 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Kalsiumlaskeuma 199-27 Etelä-Karjalan taustataso Neuvola/Varikko Pulp Kangassaari Korvenkylä 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 Typpilaskeuma 1991-27 mg/m²/a Pulp 11 Korvenkylä 1 Etelä-Karjalan taustataso 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 Kuva 51: Joutsenon laskeumapisteiden sadeveden fosfori-, kalsium- ja typpiarvot vuosina 199-27. 63
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 27: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)... 3.4 LAPPEENRANNAN ILMANLAATUTULOKSET VUONNA 27 3.4.1 Ilmanlaatu ilmanlaatuindeksin mukaan Lappeenrannassa vuonna 27 Ilmanlaatuindeksiä määritettiin Lappeenrannassa vuonna 27 Keskustan ja Lauritsalan mittauspisteiden ilmanlaatutulosten mukaan. Indeksilaskennassa olevat yhdisteet olivat TRS-yhdisteet, rikkidioksidi, typpidioksidi ja hengitettävien hiukkasten pitoisuus eli PM1. Lappeenrannan keskustassa ilmanlaatu oli vuorokausi-indeksillä arvioituna 82 % hyvää, 16 % tyydyttävää, 1 % välttävää ja 1 % huonoa. Erittäin huonoa ilmanlaatu ei ollut kertaakaan keskustan mittauspisteellä. Vuonna 27 kevätpölykausi alkoi normaalia aikaisemmassa vaiheessa jo maaliskuussa. Kevätpölykauden aikana kohonneet hengitettävien hiukkasten (PM1) pitoisuudet heikensivät ilmanlaatua kaikilla mittauspisteillä. Ilmanlaatuindeksin mukaan Lauritsalassa ilmanlaatu oli vuoden 27 aikana yli 91 % hyvää, 7 % tyydyttävää, 1 % välttävää ja 1 % huonoa. Erittäin huonoa ilmanlaatu ei ollut Lauritsalassa kertaakaan. Ilmanlaatua heikensi Lauritsalassa kevätpölykauden aikana kohonneet hiukkaspitoisuudet. Lappeenrannan ilmanlaatuindeksi vuonna 27 2 ERITTÄIN HUONO LPR Keskusta Lauritsala 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 52. Ilmanlaatu ilmanlaatuindeksin mukaan Lappeenrannan keskustassa ja Lauritsalassa vuonna 27. 3.4.2 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Yleistä Haisevia rikkiyhdisteitä eli TRS-yhdisteitä mitattiin Lappeenrannassa vuonna 27 neljässä mittauspisteessä: Tirilässä, Lauritsalassa, Keskustassa ja Ihalaisessa. Ihalaisen TRS mittaukset aloitettiin 28.11.26, mutta tuloksia vuodelta 27 on vain vajaalta kuudelta kuukaudelta laitevian vuoksi. Tirilän mittaukset on aloitettu vuonna 1989, Lauritsalassa 1994 ja Keskustassa 1995. 64
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 27: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)... Tulokset Vuonna 27 Tirilän mittauspisteellä mitattiin suurempia TRS-pitoisuuksia kuin Lauritsalan, Keskustan tai Ihalaisen mittauspisteillä (taulukko 3, kuva 53 ja 55). Tirilässä suurimmat pitoisuudet esiintyivät pohjoistuulien aikana, Lauritsalassa lounaistuulien aikana ja Keskustassa koillistuulien aikana eli tuulensuuntien ollessa Kaukaan tehtailta päin. Taulukko 3: Lappeenrannan mittauspisteiden TRS-yhdisteiden tunnusluvut vuonna 27. Tirilässä ja Lauritsalassa tuntikeskiarvot ovat 46 minuutin, Keskustassa 1 min keskiarvoja ja Ihalaisessa 36 min keskiarvoja. Valid-% = ajallinen edustavuus. vuosikeskiarvo (µg(s)/m³) suurin kuukausikeskiarvo (µg(s)/m³) suurin vuorokausikeskiarvo (µg(s)/m³) Tirilä Lauritsala Keskusta Ihalainen *) Ohje 1 1 1 2 1 1 1 13 4 4 4 suurin vuorokausiohjearvoon verrattava tunnusluku 1) (µg(s)/m³) 12 1 2 2 1 % vuorokausikeskiarvoista > 1 µg(s)/m³ (yli 1 µg/m³ vuorokausiarvojen lukumäärä), (vrk) suurin tuntikeskiarvo (µg(s)/m³) % tuntikeskiarvoista > 1 µg(s)/m³ (yli 1 µg/m³ tuntiarvojen lukumäärä), (kpl h) valid-%,6 (2 ), (), (), () 71 96 18 3,6 (53),1 (5) 1) kuukausien toiseksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista suurin, *) tuloksia vain 43 %.,1 (5),3 (2) 99 94 91 43 arvo - - - - - - - µg(s)/m³ 5 TRS:n vuorokausikeskiarvot Tirilässä 27 Tirilä TR S / ³ 4 3 2 1 ohjearvo 1 µg(s)/m³ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 53: Lappeenrannan Tirilän mittauspisteen TRS-yhdisteiden vuorokausiarvot vuonna 27. Pitoisuus µg(s)/m³. 65
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 27: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)... Kuva 54: Lappeenrannan mittauspisteiden TRS-yhdisteiden tuntikeskiarvojen tuulensuuntajakaumat 27. µg(s)/m³ 35 3 25 2 15 1 5 TRS- yhdisteet, 2. suurin vuorokausikeskiarvo ohjearvo 1 µg(s)/m³ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Tirilä Lauritsala Keskusta Ihalainen TRS-yhdisteet, 99%:n tuntiarvot µg(s)/m³ 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Tirilä Lauritsala Keskusta Kuva 55: Lappeenrannan mittauspisteiden toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot ja TRS-yhdisteiden 99% tuntiarvot 27. Vuonna 27 haisevien rikkiyhdisteiden ohjearvo 1 µg(s)/m³ (kuukauden toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo) ylittyi Lappeenrannassa Tirilän mittauspisteellä (kuva 55). Ohjearvo ylittyi helmikuussa, jolloin ohjearvoon verrattava arvo oli 12 µg(s)/m³. Lauritsalan suurin ohjearvoon verrattava arvo 1 µg(s)/m³, Keskustan 2 µg(s)/m³ ja Ihalaisen 2 µg(s)/m³. Tirilässä mitattiin yli 1 µg/m³ tuntikeskiarvoja,6 % eli 53 tuntia, Lauritsalassa alle,1 % eli 5 tuntia, Keskustassa alle,1 % eli 5 tuntia ja Ihalaisessa,3 % eli 2 tuntia (taulukko 3). Lappeenrannan mittauspisteiden pitoisuustasot olivat samaa luokkaa kuin edellisinä kymmenenä vuotena. TRS-pitoisuudet Lappeenrannassa ovat pienentyneet huomattavasti 15 vuoden aikana (kuva 56). 66
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 27: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)... µg(s)/m³ 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 TRS: Tirilä ja Lauritsala 1989-27 Tirilä vuosikeskiarvo Lauritsala vuosikeskiarvo Tirilä % tuntikeskiarvot >1 µg/m³ Lauritsala % tuntikeskiarvo > 1 µg/m³ 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kuva 56: Tirilän ja Lauritsalan mittauspisteiden TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylitysosuudet (%) vuosina 1989-27. 67
LAPPEENRANNAN ILMAN LAATU 27: Rikkidioksidi (SO 2 )... 3.4.3 Rikkidioksidi (SO 2 ) Yleistä Rikkidioksidia mitattiin Lappeenrannassa vuonna 27 neljässä mittauspisteessä: Tirilässä, Lauritsalassa, Keskustassa ja Ihalaisessa. Mittaukset aloitettiin Ihalaisessa 28.11.26, mutta laiteongelman vuoksi tuloksia on vuodelta 27 vain 48 %. Mittaukset Tirilässä on aloitettu vuonna 1989, Lauritsalassa 1994 ja Keskustassa 1995. SO 2 -päästölähteenä Lappeenrannassa on paikallinen teollisuus ja kaukokulkeuma. Tulokset Rikkidioksidipitoisuudet olivat Lappeenrannan mittauspisteissä alle valtioneuvoston ohje- ja raja-arvojen vuonna 27. Suurimmat vuorokausipitoisuudet Tirilässä olivat 13 % ohjearvosta. (Taulukko 31 ja 32, kuva 57). Taulukko 31: Lappeenrannan mittauspisteiden rikkidioksidin tunnusluvut vuonna 27. Valid-% = ajallinen edustavuus. Rikkidioksidin tuntikeskiarvon laskemiseen on käytetty Lauritsalassa ja Tirilässä 1 minuutin, Keskustassa 45 minuutin ja Ihalaisessa 16 minuutin mittaustietoa tunnin ajalta. Tirilä Lauritsala Keskusta Ihalainen ) Raja-arvo (sallittujen Ohjearvo/ ylitysten lukumäärä) vuosikeskiarvo (µg/m³) 2 1 2 3 2 3) /- suurin vuorokausiohjearvoon verrattava 1 7 5 1 8/- tunnusluku 1) (µg/m³) suurin vuorokausikeskiarvo (µg/m³) 12 1 6 12 - suurin tuntiohjearvoon verrattava tunnusluku 2) (µg/m³) 17 17 1 22 25/- suurin tuntiarvo (µg/m³) 65 95 3 56 - tuntiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m³) 4), numeerisarvon ylitysten lukumäärä (kpl) vuorokausiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m³) 5), numeerisarvon ylitysten lukumäärä (kpl) 21 () 1 () 15 () 7 () validiteetti-% 99 95 91 48-1) suurin kuukausien toiseksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista, 2) suurin kuukausien tuntikeskiarvojen 99 % arvoista., 3) vuosiohjearvo kasvillisuusvaikutusten perusteella, 4) 25. suurin tuntikeskiarvo, 5) 4. suurin vuorokausiarvo, 6) voimassa 15.8.21 alkaen, ) tuloksia vain 48 % 1 () 5 () 21 () 9 () -/35 6) (24) -/125 6) (3) 68
LAPPEENRANNAN ILMAN LAATU 27: Rikkidioksidi (SO 2 )... Taulukko 32: Lappeenrannan mittauspisteiden rikkidioksidipitoisuuksien osuus ohje- ja raja-arvoista (%) vuosina 1996-27. Ihalaisen pitoisuuksia vuodelta 27 ei ole käsitelty, koska laitteen toimintaprosentti oli vain 48 %. Vuosi tuntiohjearvosta % vuorokausiohjearvosta % tuntiraja-arvosta % 1) vrk-raja-arvost% 2) Tirilä Lauritsa Keskust Tirilä Lauritsa Keskust Tirilä Lauritsa Keskust Tirilä Lauritsa Keskust 1996 14 15 14 28 29 19 1997 9 19 7 13 15 13 1998 12 65 7 19 1 11 1999 8 8 1 14 15 18 2 8 8 4 1 11 9 21 8 8 6 19 19 13 22 15 1 13 15 11 21 23 7 8 1 16 19 13 5 6 6 7 1 1 24 7 6 7 1 1 1 5 5 5 7 6 6 25 6 6 9 9 1 1 5 5 6 6 6 7 26 1 9 8 19 16 18 6 6 5 1 1 1 27 7 7 4 13 9 6 6 4 3 8 6 4 1) 25. suurin tuntikeskiarvo, voimaan 15.8.21, 2) 4. suurin vrk-keskiarvo, voimaan 15.8.21 Rikkidioksidi: kuukausikeskiarvot µg/m³ 14 12 1 8 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 µg/m³ 3 27 24 21 18 15 12 9 6 3 Rikkidioksidi: 99 %:n tuntiarvot ohjearvo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Tirilä Lauritsala Keskusta Ihalainen Tirilä Lauritsala Keskusta Ihalainen Kuva 57: Lappeenrannan mittauspisteiden rikkidioksidin kuukausikeskiarvot ja 99 % tuntikeskiarvot vuonna 27 (µg/m 3 ). µg/m³ Rikkidioksidin vuorokausikeskiarvot Tirilässä 27 5 4 Tirilä SO2 3 2 1 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 58: Tirilän mittauspisteen rikkidioksidin vuorokausikeskiarvot vuonna 27 (µg/m 3 ). 69
LAPPEENRANNAN ILMAN LAATU 27: Rikkidioksidi (SO 2 )... Kuva 59: Lappeenrannan mittauspisteiden rikkidioksidin tuntikeskiarvojen tuulensuuntajakauma vuonna 27 (µg/m3). Armilan sääaseman tuulensuunta, tuulennopeus > 1 m/s. Vuonna 27 Lappeenrannan mittauspisteiden rikkidioksidipitoisuudet olivat alle valtioneuvoston ohje- ja raja-arvoja. Vuoden 27 pitoisuudet olivat pienempiä kuin edellisenä vuonna, mutta vuosikeskiarvollisesti samaa suuruusluokkaa kuin seitsemänä edellisenä vuotena. Pitoisuudet Tirilässä ovet pienentyneet vuodesta 1989 alkaen ja Lauritsalan pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin vuodesta 1994 alkaen lukuun ottamatta 1998 marraskuussa mitattuja poikkeuksellisen korkeita tuntipitoisuuksia Kaukaan tehtaiden häiriöiden aikana (kuva 6). Rikkidioksidi: Tirilä ja Lauritsala 1989-27 vuosikeskiarvo µg/m³ 2 Tirilä vuosikeskiarvo 18 Lauritsala vuosikeskiarvo 16 Tirilä suurin 99% tuntiarvo 14 Lauritsala suurin 99% tuntiarvo 12 suurin 99% tuntiarvo µg/m³ 2 18 16 14 12 1 1 8 6 8 6 4 2 4 2 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Kuva 6: Tirilän ja Lauritsalan mittauspisteiden rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntikeskiarviot vuosina 1989-27. 7
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 27: Typenoksidit (NO 2 ja NO)... 3.4.4 Typenoksidit (NO 2 ja NO) Yleistä Typenoksideja mitattiin Lappeenrannassa vuonna 27 kahdessa mittauspisteessä: Lauritsalassa ja Keskustassa. Lauritsalan mittaukset on aloitettu vuonna 1994 ja Keskustan 1995. Keskeisenä päästölähteenä Lappeenrannassa typenoksideille on liikenne. Tulokset Lappeenrannan mittauspisteiden typenoksidien vuoden 27 tunnusluvut on koottu taulukkoon 33. Keskustan NO x -vuosikeskiarvo (NO 2 +NO) oli 24 µg/m³ ja Lauritsalan 18 µg/m³. Valtioneuvosto on päätöksessään (48/96) antanut kasvillisuusvaikutusten perusteella typenoksideille yhteisen vuosiohjearvon 3 µg/m³ (NO 2 + NO = 3 µg/m³), joka ei ylittynyt Lappeenrannan mittauspisteillä. Keskustassa typpimonoksidia oli 38 % kokonaistyppitasosta ja Lauritsalassa 28 %. Keskustan ja Lauritsalan NO x - pitoisuudet olivat suuremmillaan helmi-maaliskuussa (kuvat 61 ja 63). Taulukko 33:Lappeenrannan mittauspisteiden typenoksidien (NO 2 ja NO) vuositunnusluvut vuonna 27 (µg/m³ ). Keskusta Lauritsala Ohjearvo/ Raja-arvo NO 2 :lle NO NO 2 NO NO 2 (sallittujen ylitysten lkm) vuosikeskiarvo (µg/m³) 9 15 5 13 NO 2 +NO=3/- suurin kuukausikeskiarvo (µg/m³) 17 2 11 19 - suurin vuorokausikeskiarvo (µg/m³) 82 45 58 47 - siirtymäajan tuntipitoisuuden rajaarvoon verrattava tunnusluku 1) 52 5 -/2 4) (µg/m³) suurin vuorokausiohjearvoon verrattava tunnusluku 2) µg/m³) 35 41 7/- suurin tuntikeskiarvo (µg/m³) 41 178 27 136 - suurin tuntiohjearvoon verrattava tunnusluku 3) (µg/m³) 71 77 15/- tuntiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m³) 5), numeerisarvon ylitysten lkm (kpl) 77 () 81 () -/2 7) (18) vuosiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m³) 6) 15 13 -/4 7) valid-% 91 85 1) tuntikeskiarvojen 98 % arvo, 2) suurin kuukausien toiseksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista, 3) suurin kuukausien 99 % tuntikeskiarvoista, 4) kumottu 15.8.21, voimassa siirtymäajan 31.12.29 asti, 5) 19. suurin tuntiarvo, 6) vuosikeskiarvo, 7) voimaan 15.8.21 71
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 27: Typenoksidit (NO 2 ja NO)... Taulukko 34: Lappeenrannan mittauspisteiden NO 2 -pitoisuudet verrattuina ohjearvoihin ja raja-arvoihin vuosina 1996-27 Vuosi tuntiohjearvosta % vuorokausiohjearvos ta % siirtymäajan tuntiraja-arvosta % 1) tuntiraja-arvosta % 2) vuosiraja-arvosta % 2) Keskust a Lauritsala Keskust a Lauritsala Keskus Lauritsala Keskust Lauritsala Keskust Lauritsala 1996 47-81 - 29-1997 49 57 5 43 26 25 1998 75 75 8 1 31 33 1999 5 57 7 46 28 24 2 43 42 59 46 24 22 21 44 61 47 74 22 29 33 38 22 68 52 61 67 3 27 45 35 23 67 17 73 93 27 28 43 56 43 38 24 *) 55 49 6 51 26 25 42 39 43 35 25 45 53 54 63 24 23 36 36 4 3 26 **) 44 5 46 5 23 24 33 33 38 33 27 47 51 5 59 26 25 39 41 38 33 1) kumottu 15.8.21,voimassa siirtymäajan 31.12.29 2) voimaan 15.8.21, *) tuloksia Lauritsalasta vain 67 %, **)tuloksia Lauritsalasta vain 59 % Vuonna 27 Lappeenrannan mittauspisteiden typpidioksidin ohje- ja raja-arvot eivät ylittyneet. Keskustan pitoisuudet olivat hiukan suurempia kuin Lauritsalassa. Vuositasolla pitoisuudet ovat pysyneet lähellä samaa tasoa neljäntoista viimeisen vuoden aikana (kuva 64). Keskustan ja Lauritsalan mittauspisteillä typenoksidien pitoisuudet vaihtelevat ajallisesti liikennemäärien mukaan. Klo 6-9 pitoisuudet ovat suurimmillaan (kuva 62). 1 µg/m³ Typpidioksidin vuorokausikeskiarvot 27 9 8 Laurit NO2 Keskusta NO2 7 ohjearvo 7 µg/m³ 6 5 4 3 2 1 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 61: Lappeenrannan mittauspisteiden NO2:n vuorokausikeskiarvot vuonna 27 (µg/m³). 72
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 27: Typenoksidit (NO 2 ja NO)... Kuva 62: Keskustan ja Lauritsalan mittauspisteiden NO 2 :n ja NO:n tuntikeskiarvojen ajallinen vaihtelu vuonna 27 (µg/m³). 4 36 32 28 24 2 16 12 8 4 µg/m³ NO2:n kuukausikeskiarvot 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 µg/m³ NO2:n 99% tuntiarvot ohjearvo 15 µg/m³ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 NO2 Keskusta NO2 Lauritsala Keskusta Lauritsala Kuva 63: Lappeenrannan mittauspisteiden NO 2 - kuukausikeskiarvot ja NO 2 :n tuntiohjearvoon (99 % tuntiarvot) verrattavat tunnusluvut vuonna 27 (µg/m³). vuosikeskiarvo µg/m³ 7 6 5 4 3 2 1 Typpidioksidi 1994-27 Lauritsala vuosikeskiarvo Keskusta 21 vuosikeskiarvo Lauritsala 99%-arvo 18 Keskusta 99%-arvo 15 12 9 6 3 99 % tuntiarvo 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Kuva 64: Lappeenrannan mittauspisteiden typpidioksidin vuosikeskiarvot ja 99 %:n suurimmat tuntiarvot vuosina 1994-27 yksikössä µg/m 3. 73
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 27: Hiukkaset 3.4.5 Hiukkaset (TSP ja PM1) Yleistä Lappeenrannassa yhdyskuntailman hiukkaspitoisuuksia mitattiin vuonna 27 kokonaisleijumana eli TSP:nä ja hengitettävinä hiukkasina eli PM1:nä. Kokonaisleijuman mittauspisteitä oli kolme: Lauritsala, Keskusta ja Mäntylä. TSP:tä mitattiin Keskustassa jatkuvatoimisesti hiukkasmassamonitorilla, Lauritsalassa ja Mäntylässä mitattiin tehokeräysmenetelmällä. Kokonaisleijumamittaukset aloitettiin Mäntylässä vuonna 1986 ja Lauritsalassa 1994. Keskustassa jatkuvatoimiset TSP-mittaukset alkoivat 25. Tehokeräysmenetelmällä on mitattu TSP:tä Ihalaisessa vuosina 1991-26 ja Keskustassa 1995-22. Tehokeräysmenetelmän käyttö lopetettiin Lappeenrannassa vuoden 27 lopussa. PM1 mittaukset tehtiin jatkuvatoimisilla hiukkasmassamonitoreilla Keskustassa, Lauritsalassa ja Ihalaisessa. Lauritsalan ja Ihalaisen PM1 mittaukset aloitettiin lokakuussa 26. Keskustan PM1- mittaukset aloitettiin vuonna 1996. Kokonaisleijuma (TSP) Vuoden 27 kokonaisleijuman tunnusluvut on koottu taulukkoon 35. Suurimmat hiukkaspitoisuudet mitattiin Lauritsalassa ja Keskustassa kevätpölyn aikana maaliskuussa, Mäntylän suurimmat pitoisuudet mitattiin helmikuussa ja elokuussa (kuvat 65 ja 66). Keskustan mittauspisteellä oli Lappeenrannan suurimmat pitoisuudet ja vuorokausiohjearvo ylittyi. Taulukko 35: Lappeenrannan mittauspisteiden kokonaisleijuman (TSP) vuoden 27 tunnusluvut. Keskusta, Ohjearvo/ Mäntylä Lauritsala jatkuvatoimin Raja-arvo en vuosikeskiarvo (µg/m³) 24 24 34 5/- suurin vuorokausiarvo (µg/m³) 126 248 345 - vuorokausiohjearvoon verrattava tunnusluku 1) (µg/m³) 14 75 132 12/- Valid-% 85 9 83 1) vuorokausikeskiarvojen 98 % arvo 74
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 27: Hiukkaset Taulukko 36: Lappeenrannan mittauspisteiden kokonaisleijuman tunnusluvut verrattuina ohje- ja rajaarvoihin vuosina 1997-27. Vuosi vuorokausiohjearvosta % vuosiohjearvosta Ihalainen*** Mäntylä Lauritsala Keskusta *) Ihalainen*** Mäntylä Lauritsala Keskusta *) 1997 289 93 97-152 66 62-1998 152 127 78 199 12 78 56 14 1999 139 85 61 194 92 62 5 9 2 113 83 6 25 8 48 42 94 21 112 8 1) 76 114 72 58 1) 46 66 22 12 9 68 174 2) 72 62 42 82 2) 23 127 72 59-82 68 52-24 119 89 83-8 6 52-25 113 73 48 99 86 58 44 58 26 138**) 121 77 91 114**) 8 54 54 27 87 63 11 48 48 68 1) tuloksia vain 5 kk, 2) tuloksia vain 8 kk:lta,*) tehokeräysmenetelmä vuosina1995-22, jatkuvatoiminen monitori 25 alkaen, **) tuloksia vain 9 kk:delta, *** Ihalaisesta ei mittaustuloksia vuonna 27 % µg/m ³ Kokonaisleijum a M äntylässä 27 3 25 2 15 ohjearvo 12 µg/m ³ 1 5 tam m ikuu helm ikuu m aaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu m arraskuu joulukuu Kuva 65: Mäntylän mittauspisteen kokonaisleijuman vuorokausikeskiarvot vuonna 27 (µg/m³). Kokonaisleijuma vuonna 27 µg/m³ 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Lauritsala Mäntylä Keskusta, jatkuvatoiminen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 75
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 27: Hiukkaset Kuva 66: Lappeenrannan mittauspisteiden kokonaisleijuman kuukausikeskiarvot vuonna 27 (µg/m³). 76
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 27: Hiukkaset Valtioneuvoston kokonaisleijuman vuosiohjearvo 5 µg/m³ ei ylittynyt Lappeenrannan mittauspisteillä vuonna 27. Ihalaisessa vuosiohjearvo 5 µg/m³ on ylittynyt vuosina 1992 1998, Keskustassa vuosiohjearvo ylittyi 1996 ja 1998. Muutoin Lappeenrannan kokonaisleijumapitoisuudet ovat olleet alle vuosiohjearvon. Ihalaisessa on useimmiten mitattu Lappeenrannan suurimmat kokonaisleijumapitoisuudet, ja Lauritsalassa pienimmät (kuva 67). 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 µg/m³ vuosiohjearvo 5 µg/m³ Kokonaisleijuma 1986-27 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 Mäntylä Ihalainen Lauritsala Keskusta Kuva 67: Lappeenrannan mittauspisteiden vuosiohjearvoon verrattavien kokonaisleijumapitoisuuksien vuosikeskiarvot vuosina 1986-27 ( µg/m³). µg/m³ Kokonaisleijuma 1986-27 36 32 28 24 2 16 12 vuorokausiohjearvo Mäntylä 98%vrk-ka Ihalainen 98% vrk-ka Lauritsala 98%-ka Keskusta 98% vrk-ka 8 4 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 Kuva 68: Mäntylän, Ihalaisen, Lauritsalan ja Keskustan mittauspisteiden kokonaisleijuman vuorokausiohjearvoon verrannolliset tunnusluvut (98 % vuorokausiarvot) vuosina 1986-27 ( µg/m³). 77
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 27: Hiukkaset Hengitettävät hiukkaset (PM1) Jo maaliskuussa alkaneen kevätpölyajanjakson aikana mitattiin vuoden 27 suurimmat PM1 pitoisuudet Lappeenrannan mittauspisteillä. Vuorokausiohjearvo 7 µg/m³ ylittyi maaliskuussa kaikilla PM1 mittauspisteillä (kuva 69). Ihalaisessa mitattiin Lappeenrannan suurimmat ja Lauritsalassa pienimmät pitoisuudet. Vuorokausiraja-arvon numeerisarvo 5 µg/m³ ylittyi yhdeksän kertaa Keskustan, kahdeksan kertaa Lauritsalan ja 13 kertaa Ihalaisen mittauspisteellä. Varsinainen raja-arvo ei kuitenkaan ylittynyt, koska raja-arvon numeerisarvo saa ylittyä 35 kertaa vuodessa. Raja-arvoon verrattava arvo oli Keskustassa 31 µg/m³, Lauritsalassa 25 µg/m³ ja Ihalaisessa 3 µg/m³ (36. suurin vrk-keskiarvo). Taulukko 37: Lappeenrannan Keskustan mittauspisteen hiukkasmassamonitorilla mitatut PM1 tunnusluvut 27. Ohjearvo/ Keskusta Lauritsala Ihalainen raja-arvo (sallittuja ylityksiä) vuosikeskiarvo (µg/m³) 18 15 19 - suurin kuukausikeskiarvo (µg/m³) 36 3 43 - suurin vuorokausikeskiarvo (µg/m³) 154 149 171 - suurin vuorokausiohjearvoon verrattava tunnusluku 1) (µg/m³) 142 129 165 7/- 98 % vuorokausikeskiarvo (µg/m³) 53 59 61 - suurin tuntikeskiarvo (µg/m³) 634 488 49 - vrk-raja-arvoon verrattava tunnusluku 2), ylitysten lkm (kpl) 31 (9) 25 (8) 3 (13) -/5 (35) vuosiraja-arvoon 3) verrattava tunnusluku 18 15 19 -/4 valid-% 85 92 98-1) kuukausien 2. suurimmista vuorokausikeskiarvoista suurin, 2) 36. suurin vrk-arvo ulkoilman lämpötilassa, voimaan 15.8.21, 3)vuosikeskiarvo, voimaan 15.8.21 PM1 kuukausikeskiarvot Keskusta µg/m³ vuonna 27 Lauritsala 1 Ihalainen 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 µg/m³ 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 PM1:n 2. suurimmat vuorokausikeskiarvot vuonna 27 ohjearvo 7 µg/m³ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Keskusta Lauritsala Ihalainen Kuva 69: Keskustan, Lauritsalan ja Ihalaisen PM1 kuukausikeskiarvot ja kuukausien 2. suurimmat vuorokausikeskiarvot vuonna 27(µg/m³). 78
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 27: Hiukkaset Vuoden 27 pitoisuudet olivat hiukan suurempia kuin edellisenä vuonna. Kevätpölykausi oli lyhytkestoinen, mutta hiukkaspitoisuudet olivat jakson aikana erittäin korkeat (kuvat 7 ja 72). Vuorokausiohjearvo 7 µg/m³ on ylittynyt Keskustassa joka vuosi kevätpölyjen aikana paitsi 1996, jolloin mittaukset alkoivat vasta kesäkuussa (kuva 71). Raja-arvo ei ole ylittynyt Lappeenrannassa. PM1:n rajaarvon numeerisarvon ylitysten lukumäärä on laskenut Keskustan mittauspisteellä vuoden 1997 arvoista (kuva 73). µg/m ³ 18 Keskusta ja Ihalainen PM1, 27 16 Ihalainen pöly Keskusta pöly 14 12 1 8 vuorokausiohjearvo 7 µg/m ³ 6 vuorokausiraja-arvo 5 µg/m ³ 4 2 tammikuu helm ikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 7: Keskustan ja Ihalaisen mittauspisteiden PM1 vuorokausikeskiarvot vuonna 27. Kuva 71: Keskustan, Lauritsalan ja Ihalaisen mittauspisteiden PM1 tuulensuuntajakaumat vuonna 27. 79