Väli-Suomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 1.11.2011 31.10.2013 -hanke stm.fi/kaste IKÄKASTE II PERHEHOITO TAMPEREELLA Perustietoa sekä kulu- ja asiakasmaksuesimerkkejä 1
-hanke on osa Väli-Suomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II -hanketta Opas liittyy seuraavaan Väli-Suomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II -hankkeen tavoitteeseen: Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ikäihmisten palveluissa: Tavoitteena on tukea hankekuntia ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon rakenteen uudistamisessa kohti yksiportaista palvelumallia, ottaa huomioon palvelujen suunnittelussa, kohdentamisessa ja järjestämisessä ikäihmisten ja heidän läheisten omat voimavarat sekä saada ikäihmisten perhehoito osaksi palveluvalikkoa. PERHEHOITO TAMPEREELLA Perustietoa sekä kulu- ja asiakasmaksuesimerkkejä Kirjoittajat: Toimitus: Taitto ja kuvat: Wilhelmina Karikko, Tanja Koivumäki Antti Hämäläinen Elina Nikkola 2
Sisällys Lähtökohdat, tavoitteet ja perustietoa 1 Mitä perhehoito on? 1 Kenelle perhehoito soveltuu hoitomuodoksi? 2 Toimeksiantosopimus ja perhehoitajan etuudet 3 Kulut ja asiakasmaksut 5 Perhehoidon prosessi Tampereen tilaaja-tuottajamallissa 6 Käynnistäminen 6 Asiakkaan sijoittaminen perhehoitoon 7 Maksu- ja palkkiokäytännöt 8 Perhehoitajien rekrytointi, valmennus ja tuki 8 Perhehoidon lopettaminen 9 Perhehoidon kulut ja asiakasmaksut Tampereella 9 Laskennallisia esimerkkitapauksia perhehoidon kuluista ja asiakasmaksuista 10 Esimerkki 1: Perhehoitaja Paavo Pirteä ja pitkäaikainen perhehoito 10 Kunnan kulut pitkäaikaisessa perhehoidossa vuoden aikana 10 Asiakasmaksut pitkäaikaisessa perhehoidossa vuoden aikana 11 Esimerkki 2: Perhehoitaja Pirkko Pätevä ja lyhytaikainen perhehoito 12 Kunnan kulut lyhytaikaisessa perhehoidossa vuoden aikana 12 Asiakasmaksut pitkäaikaisessa perhehoidossa vuoden aikana 12 Kustannusten vertailu kolmen vuoden ajalta esimerkkitapauksin 13 Lähteet 15 3
PERHEHOITO TAMPEREELLA Perustietoa sekä kulu- ja asiakasmaksuesimerkkejä Ikäkaste II -hankekonsortioon kuuluvassa Tampereen Pekka -osahankkeessa tuotettiin perhehoidon selvitystyö, jossa valtakunnallisesti saatavilla olevan aineiston perusteella kuvattiin perhehoidon käytännöt ja kustannusvaikutukset kaupungille. Vertailemalla eri kuntien palkkiokäytäntöjä sekä lain reunaehtoja saatiin määriteltyä Tampereelle sopiva palkkiokäytäntö. Palkkioiden suuruuden perusteella tehtiin erilaisia esimerkkilaskelmia tyypillisistä ikäihmisten hoidon tilanteista ja etenemisestä. Näiden vertailujen perusteella perhehoito vaikutti hyvältä lisältä kaupungin ikäihmisten palveluvalikoimaan. Säästövaikutuksia voidaan arvioida paremmin, kun perhehoito palveluna kehittyy ja kun sillä on määrällistä merkitystä. Selvityksen perusteella Tampereen ikäihmisten lautakunta päätti aloittaa perhehoidon pilotin, joka kestää syksystä 2012 vuoden 2013 loppuun. Perhehoidon pilotin aikana Tampereella tarjotaan perhehoitopaikoista riippuen mahdollisuuksien mukaan halukkaille ikäihmisille osavuorokautista perhehoitoa sekä ympärivuorokautista pitkä- ja lyhytkestoista perhehoitoa. Tässä oppaassa avataan perhehoidon peruskäsitteistöä, kuvataan perhehoidon prosessia Tampereella ja esitetään kustannuslaskelmia esimerkkitapausten avulla. Lähtökohdat, tavoitteet ja perustietoa 1 Mitä perhehoito on? Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan kodissa. Perhehoitajan koti on yksityiskoti, jonka tulee täyttää tavanomaisen asunnon reunaehdot. Pitkäkestoinen perhehoito on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät ole ympärivuorokautisen laitoshoidon tarpeessa, mutta jotka kokevat nykyisessä asumismuodossaan turvattomuutta ja yksinäisyyttä ja heillä on todettu palveluntarve. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus asua perheessä ja edistää toimintakyvyn säilymistä. Osavuorokautinen ja lyhytaikainen perhehoito soveltuvat kotona asumisen tueksi. Perhehoidossa ikäihminen saa tarvitsemansa ravinnon, avun päivän askareisiin ja mahdollisuuk-
sien mukaan virikkeitä ja ulkoilua, sekä tarvittaessa kotihoidon ja kotisairaanhoidon palveluita. Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan SHL:n 25 :ssä tarkoitettua perhehoitoa. Perhehoitaja soveltuu tehtävään joko koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella. Ennen perhehoitajaksi ryhtymistä on osallistuttava ennakkovalmennukseen, jonka järjestäminen on kunnan tehtävä. Perhehoitajalle on nimettävä vastuutyöntekijä kutakin hoidettavaa kohden. Perhehoitaja ei ole työsopimussuhteessa kuntaan. Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta, sekä kertaluontoinen käynnistämiskorvaus, joka käytetään kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Kenelle perhehoito soveltuu hoitomuodoksi? Perhehoito on turvallista ja välittävää hoivaa ja huolenpitoa. Perhehoito on vanhuksen voimavaroista ja tarpeista lähtevää, perustuen vanhuksen ja hänen läheistensä kanssa yhdessä laadittuun hoito- ja palvelussuunnitelmaan. Perhehoito sopii, kun vanhuksen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä heikentävät muistiin vaikuttava sairaus, iän tuoma hauraus tai turvattomuuden tunne. Jatkuva perhehoito tulee kysymykseen silloin, kun vanhus ei selviydy kotona omais- tai kotihoidon turvin, mutta ei tarvitse säännöllisesti ympärivuorokautista valvontaa, ohjausta ja hoivaa. Lyhytaikainen perhehoito soveltuu omaishoidon tuen vapaan aikaiseksi hoidoksi tai kun ikäihminen tarvitsee esimerkiksi leikkauksesta, tapaturmasta tai sairaudesta toipumisen vuoksi tavallista enemmän huolenpitoa. Osavuorokautinen perhehoito on palveluna samankaltainen, kuin päiväkeskuspalvelu ja se myönnetään tukemaan kotona asumista. Osavuorokautinen perhehoito kestää päivän tai yön ja sisältää päivällä ruokailut sekä virikkeitä ja tarvittaessa pesun. 2
Tampereella ikäihmisten palveluiden asiakasohjaajat arvioivat perhehoidon soveltuvuuden kullekin hoitomuodosta kiinnostuneelle vanhukselle. Arvioinnissa huomioidaan myös hoidon soveltuvuuteen liittyvät rajoitukset. Perhehoito soveltuu asiakkaille jos asiakkaalla on alkava muistisairaus asiakas kokee turvattomuutta yksin kotona asiakas on sosiaalisesti eristäytynyt tai eristäytymässä asiakas on fyysisesti niin hyväkuntoinen, että selviytyy päivän askareista yhden autettavana asiakas ei ole aggressiivinen asiakas nukkuu pääsääntöisesti yöt häiriöttä Ylimalkaisuus perhehoidon soveltuvuuden arvioinnissa saattaa johtaa ikäviin tilanteisiin. Esimerkiksi liian huonokuntoisen vanhuksen perhehoitoon sijoittamisesta saattaa seurata perhehoitajan uupuminen ja sitä myötä asiakkaan palveluiden uudelleenjärjestelyntarve sekä turha siirtely eri palveluiden ja palveluntarjoajien välillä. Toimeksiantosopimus ja perhehoitajan etuudet Toimeksiantosopimus on sopimus kaupungin ja perhehoitajan välillä. Perhehoitaja ei ole työsuhteessa kaupunkiin ja siitä syystä jokaisesta alkavasta perhehoitojaksosta täytyy tehdä toimeksiantosopimus, joka määrittelee osapuolten vastuut ja velvollisuudet. Asiakas mainitaan sopimuksessa, mutta hän ei ole toimeksiantosopimuksen osapuoli. Toimeksiantosopimuksen on lain mukaan sisällettävä ainakin seuraavat kohdat: 1. perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja suorittamisesta 2. perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien 3
kustannusten korvaamisesta sekä perhehoidossa olevan henkilön kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta 3. perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta 4. hoidon arvioidusta kestosta 5. perhehoidossa olevan henkilön oikeuksista, tukitoimista ja harrastustoiminnasta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä 6. perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta; 7. perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta 8. sekä näiden toteuttamisesta; 9. toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta; sekä 10. tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista. Toimeksiantosopimuksen lisäksi tehdään suunnitelma perhehoidossa olevalle henkilölle ja perhehoitajalle järjestettävistä perhehoidon toteuttamiseksi tarpeellisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja muista tukitoimista. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta. Toimeksiantosopimus voidaan purkaa kahden kuukauden kuluessa. Mikäli purku johtuu puutteelliseksi katsotuista olosuhteista, annetaan perhehoitajalle mahdollisuus korjata tilanne ja ellei korjausta tapahdu tai ei voida toteuttaa, voidaan sopimus purkaa välittömästi. Perhehoitajalla on lain mukaan oikeus yhteen vapaapäivään kuukaudessa, jolloin kunta järjestää hoidettavan hoidon. Tampereen kaupunki myöntää pitkäaikaista perhehoitoa tarjoavalle perhehoitajille kolme vapaapäivää kuukaudessa. Kunta vastaa perhehoitajalle annettavasta koulutuksesta ja työnohjauksesta. Perhehoitajalle kertyy kunnallisen eläkelain mukaista eläkettä siltä ajalta, jona hän toimii perhehoitajana ja lisäksi kunta hankkii perhehoitajalle tapaturmavakuutuksen perhehoidon ajaksi. 4
Kulut ja asiakasmaksut Kulut Perhehoitajalla on lain mukaan oikeus saada 650 hoitopalkkio ja vähintään 350 kulukorvaus (Perhehoitajalaki). Asiakasmaksut Pitkäaikaisesta perhehoidosta peritään pitkäaikaisen laitoshoidon mukainen maksu (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 7c ja asetus 19 ). Maksu voi olla enintään 85 % hoidossa olevan nettokuukausituloista. Asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön on jäätävä vähintään 99 kuukaudessa. Pitkäaikaisen laitoshoidon maksutaksasta poiketen tämä käyttövara tulee jäädä myös, kun huomioidaan asiakkaan edellisen vuoden reseptiin perustuvat lääkemenot (asiakkaan omavastuu kuukautta kohti laskettuna). Perhehoidossa asiakas vastaa lääkekuluistaan itse. Perhehoitoon sijoitetun käyttövara on tarkoitettu hänen yksityiseen käyttöön hänen toiveensa ja mieltymysten mukaan. Jos jatkuvassa perhehoidossa oleva on välittömästi ennen perhehoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa ja hänen kuukausitulonsa ovat suuremmat kuin puolison kuukausitulot, maksu määräytyy puolisojen yhteenlaskettujen kuukausitulojen perusteella. Perhehoidossa olevalta perittävä maksu voi tällöin olla enintään 42,5 prosenttia edellä mainituin perustein yhteenlasketuista nettokuukausituloista. Lyhytaikaisesta perhehoidosta peritään 32,60 / vrk ja osapäiväisestä perhehoidosta 15,10 / vrk. Mikäli lyhytaikaista perhehoitoa järjestetään omaishoitajan vapaan ajaksi, peritään hoidosta asiakkaalta 10,60 / päivä (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1992/734). Jos asiakas siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei perhehoidon asiakasmaksua siirtopäivältä peritä. Jatkuvan perhehoidon asiakkaan kuukausimaksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Perhehoidossa olevalta asiakkaalta ei peritä päällekkäin muita avohoidon palvelumaksuja, kuten kotihoidon tai päivätoiminnan maksua. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 :n mukaan asiakasmaksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1992/734). 5
Perhehoidon prosessi Tampereen tilaajatuottajamallissa Käynnistäminen Ikäihmisten perhehoidon selvitystyö toteutettiin keväällä 2012 ja selvitystyön perusteella Ikäihmisten palveluiden lautakunta päätti 30.05.2012 aloittaa perhehoidon pilotoinnin Tampereella. Aluksi pilotti koski vain lyhyt- ja pitkäaikaista perhehoitoa, mutta työntekijöiden ja asiakkaiden palautteen perusteella syksyllä 2012 pilottiin otettiin mukaan myös osavuorokautinen perhehoito. Tampereen Pekka -hanke ryhtyi työstämään yhteistyössä ikäihmisten palveluiden kanssa perhehoidon toimintaohjetta sekä -prosessia. Ikäihmisten palveluiden työntekijöiden, kuten asiakas- ja palveluohjaajien mukanaolo prosessin laatimisessa todettiin kaikkien kannalta hyväksi ratkaisuksi. Näin työntekijöiden tietotaito asiakasohjauksesta saatiin käyttöön ja samalla työntekijät sitoutuivat uuden palvelun alkamiseen liittyvään muutokseen. Toimintaohjeen ja -prosessin luominen aloitettiin keväällä 2012 ja syksyllä järjestettiin kaksi perhehoidon tiedotustilaisuutta, joilla oli tarkoitus paitsi rekrytoida perhehoitajia valmennukseen, myös tiedottaa uudesta palvelusta. Perhehoitoa esiteltiin myös useissa muissa eri kohderyhmille järjestetyissä tilaisuuksissa. Myös paikalliset tiedotusvälineet uutisoivat aiheesta aktiivisesti. Rekrytointitilaisuuksien ja tiedotteiden perusteella saatiin kokoon ensimmäinen perhehoitajaksi haluavien perheen valmennusryhmä. Valmennus kesti seitsemän viikkoa ja se sisälsi luentojen lisäksi kotitehtäviä, kotikäynnin ja perheen haastattelun sekä palotarkastuksen. Valmentajat löytyivät kaupungin ikäihmisten palveluiden työntekijöistä, jotka olivat käyneet Perhehoitoliiton järjestämän valmentajien koulutuksen. Jouluksi 2012 valmistui kahdeksan perhettä perhehoitajiksi. Asumisjärjestelyistä ja muista inhimillisistä syistä johtuen ensimmäinen perhehoidon sijoitus päästiin tekemään vasta keväällä 2013 osavuorokautiseen perhehoitoon. Toimiva ja sitoutunut asiakasohjaus on erittäin tärkeää uutta palvelua käyttöönotettaessa. Tampereella ei ennestään ollut tietoa, kenelle perhehoito soveltuu, joten Tampere hyödynsi perhehoidon kehitystyössään Ikaalisten kunnan lähes kymmenen vuoden aikana keräämiä kokemuksia siitä millaisissa tapauksissa perhehoito on osoittautunut hyväksi hoitomuodoksi. Ikaalisissa on melkein kymmenen vuoden kokemus 6
onnistuneesta pitkäaikaisesta perhehoidosta, ja koordinaattori esitteli asiakasohjaajille nimettömien esimerkkitapausten kautta, millaisissa tapauksissa perhehoito oli osoittautunut hyväksi hoitomuodoksi. Perhehoidon käyttöönottoa on edistänyt myös se, että asiakas- ja palveluohjaus on osallistunut prosessin laatimiseen alusta alkaen, jolloin heillä on ollut tilaisuus vaikuttaa siihen, miten perhehoitoa organisoidaan. Näin ne työntekijät, jotka kohtaavat perhehoitajat ja asiakkaat, ovat itse saaneet kertoa, miten he palvelun järjestäisivät. Perhehoito on saanut toistaiseksi hyvin myönteistä julkisuutta ja se on osaltaan edistänyt asiakkaiden ja heidän omaistensa kiinnostumista perhehoidosta. Keväällä 2013 perhehoidosta kerrottiin kirjeitse ja erityisessä tapahtumassa kaikille ikäihmisten omaishoitajille. Lisäksi järjestettiin tilaisuus Kotitorilla, josta tiedotettiin lehdissä ja internetsivuilla. Perhehoidolla on internetsivut paitsi hankkeen sivujen yhteydessä, myös Ikäihmisten palveluiden omilla internetsivuilla. Perhehoitoesitettä on jaettu kuutisen sataa kappaletta ja lisää on jaossa mm. Kotitorilla ja ikäihmisten tapahtumissa. Kotitori saa myös useita kertoja viikossa kyselyitä perhehoitoa koskien. Asiakkaan sijoittaminen perhehoitoon Kotihoidon asiakkaat tai asiakkaat, joilla ei vielä ole kotihoidon palveluita ottavat yhteyttä Kotitoriin, joka on tamperelainen ikäihmisten palveluiden neuvontapiste, tai suoraan kotihoidon asiakasohjaukseen. Kotihoidon asiakasohjaaja tekee asiakkaalle palvelutarpeen arvioinnin ja mikäli asiakkaan katsotaan hyötyvän perhehoidosta, hänelle myönnetään perhehoitopalvelu. Omaishoidon tuen asiakkaat ottavat yhteyttä omaishoidon tukitoimistoon, joka vastaa omaishoitajien vapaan aikaisen hoidon järjestelyistä. Omaishoidon tukitoimisto arvioi tapauskohtaisesti, sovel-tuuko perhehoito omaishoidettavalle. Kotihoidon asiakasohjaaja ja omaishoidon tukitoimiston palveluohjaaja etsivät asiakkaalle sopivan perhehoitajan ja tekevät toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa kun kyseessä on osavuorokautinen tai lyhytaikainen perhehoito. Pitkäaikaiseen perhehoitoon sijoittamisesta päätöksen tekee sosiaalityöntekijä, joka myös solmii ja purkaa toimeksiantosopimuksen. Ohjaus- ja valvontaryhmä, joka valitsee perhehoitajat, myös ylläpitää listaa hyväksytyistä perhehoitajista. Palvelu- ja asiakasohjaajat kokoavat ajantasaisen listan vapaista perhehoitopaikoista ja käyttävät tätä apunaan perhehoitopaikkoja asiakkaalle valitessaan. 7
Maksu- ja palkkiokäytännöt Asiakasmaksutoimisto lähettää perhehoitajille salattuna sähköpostina raportointipohjan, johon perhehoitaja täyttää toteutuneet asiakaskäynnit. Asiakasmaksutoimisto vastaanottaa toteumat ja laskuttaa asiakasta toteutuneesta hoidosta. Asiakasmaksutoimisto tallentaa toteumat yhteiselle asemalle, josta asiakkaan sijoittanut palvelu- tai asiakasohjaaja tarkastaa toteutuneet hoitopäivät ja antaa tämän perusteella palkoille tiedoksi, paljonko perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkioita ja kulukorvauksia. Palkkatiimi laittaa palkkiot maksuun. Perhehoitajien rekrytointi, valmennus ja tuki Pekka-hankeen aikana perhehoidon rekrytoinnit järjestettiin yhteistyössä hankkeen työntekijöiden ja ikäihmisten palveluiden työntekijöiden sekä vanhusasiamiehen toimesta. Tavallisesti järjestettiin kaksi tilaisuutta, toinen keskustassa ja toinen itäisessä tai läntisessä kaupunginosassa, joissa kerrottiin perhehoidosta ja joissa oli mahdollista kysyä tarkentavia kysymyksiä. Perhehoitajaksi hakeuduttiin lomakkeella, joiden perusteella halukkaat kutsuttiin haastatteluun. Haastattelun lisäksi perhehoitajien taustasta kysyttiin alueen sosiaalityöntekijöiltä. Tähän selvitykseen perhehoitajiksi haluavat antoivat suostumuksensa. Valmennusryhmään päässeet perhehoitajat saivat yli 20 tuntia valmennusta ikäihmisten perhehoitajana toimimisesta. Lisäksi valmennuskertojen välillä perhehoitajat saivat kotitehtäviä tehtäväkseen. Valmennukseen kuului olennaisesti myös kotikäynti, jonka yhteydessä tutkitaan perhehoitokodiksi ajatellun asunnon soveltuvuus käyttöön ja haastatellaan muut perheenjäsenet. Lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitos tekee palotarkastuksen perhehoitokoteihin. Kunnalla on velvollisuus huolehtia perhehoitajien tuesta ja jatkokoulutuksesta valmennuksen jälkeen. Tällä hetkellä tukea ja jatkokoulutusta on koordinoinut vanhusasiamies, mutta syksyllä 2013 on tiedossa joitakin muutoksia perhehoidon vastuualueisiin, kun hanke päättyy ja toiminta vakiintuu kokonaan kunnan omilla resursseilla tehtäväksi. Perhehoitokodeissa käydään tarkastuskäynneillä 1-2 kertaa, sekä lisäksi tarpeen mukaan. Nämä käynnit toteuttaa Ikäihmisten palveluiden Ohjaus- ja valvontaryhmä. 8
Perhehoidon lopettaminen Perhehoito voidaan purkaa, jos: asiakkaan tila heikkenee, eikä perhehoito ole enää riittävä palvelumuoto perhehoitaja haluaa purkaa sopimuksen asiakas tai hänen omaisensa haluavat purkaa sopimuksen perhehoitokodissa on havaittu laiminlyöntejä, joita ei kyetä korjaamaan tai laiminlyönti on hyvin vakava Perhehoidon loputtua asiakas sijoitetaan uudelleen sellaiseen palveluun, joka vastaa hänen tarpeitaan. Perhehoidosta tulevat asiakkaat ovat palveluihin tullessaan samassa asemassa, kuin kotoaan tulevat asiakkaat. Perhehoitajan, asiakasohjaajan ja omaisten tulee hyvissä ajoin ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin asiakkaan uudelleen sijoittamisessa kun on havaittavissa, että perhehoidosta on tulossa riittämätön palvelumuoto. Asiakkaan menehtyessä sopimus purkautuu. Perhehoidon kulut ja asiakasmaksut Tampereella Tampereen Pekka -hanke on selvittänyt muiden kuntien perhehoidosta maksamia korvauksia ja sen perusteella arvioinut Tampereelle soveltuvan laskennallisen perhehoidon korvauksen. Tampereen laskennallisissa esimerkeissä pitkäkestoisen perhehoidon palkkio on 1100 / kk ja kulukorvaus 700 / kk, lyhytaikaisen perhehoidon palkkio on 50 / vrk ja kulukorvaus 25 / vrk. Asiakasmaksut perustuvat lakiin (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista). 9
Laskennallisia esimerkkitapauksia perhehoidon kuluista ja asiakasmaksuista vuoden aikana Esimerkki 1: Perhehoitaja Paavo Pirteä ja PITKÄAIKAINEN PERHEHOITO Paavo hoitaa kotonaan neljää, pitkäaikaisesti perhehoitoon sijoitettua vanhusta. Laskelmat perustuvat Tampereen kaupungin vahvistamiin hoitopalkkioihin (1100 /asiakas/kk) ja kulukorvauksiin (700 /asiakas /kk). Kunnan kulut pitkäaikaisessa perhehoidossa kuukauden aikana Tampereen kaupunki maksaa Paavo Pirteälle 1100 hoitopalkkiota kuukaudessa asiakasta kohti. 4 hoidettavaa x 1100 = 4400 / kk sekä 700 kulukorvausta asiakasta kohden 4 hoidettavaa x 700 = 2800 / kk Perhehoitajalle järjestetään kolme lomapäivää kuukaudessa. Lomapäivän hinnaksi arvioidaan 150, joka koostuu sijaisen hankkimisesta. Paavon lomat 450 / kk. Yhteensä 7650 / kk Asukkaiden muuttaessa Paavon luo hän saa käynnistämiskustannuksia enintään 2780,96 asiakasta kohden. Käynnistämiskorvausta voi hakea kahden ensimmäisen hoitovuoden aikana menoihin, joita ei korvata minkään muun lain perusteella. 10
Perhehoidon kulut yhteensä vuoden ajalta Kustannukset yhteensä: 2780,96 x 4 = 11 123,84 (neljän henkilön käynnistämiskorvaukset) 4400 x 12 = 52 800 (neljän henkilön hoito kahdentoista kuukauden ajalta) 2800 x 12 = 33 600 (neljän henkilön kulukorvaukset kahdentoista kuukauden ajalta) 36 x 150 = 5400 (3 lomapäivää kuukaudessa a 150 ) Yhteensä 102 923,84 / neljän henkilön perhehoito vuoden aikana (ilman käynnistämiskorvauksia 91 800 ) Asiakasmaksut pitkäaikaisessa perhehoidossa vuoden aikana Asiakkaalta peritään laitoshoidon maksu 85 % tuloista. Hänelle on jäätävä 99 sekä lääkekulujen verran, jotka ovat enimmillään KELA-korvatuissa lääkkeissä 59 /kk = 158 Laskelmassa eläke maksua peritään ja asiakkaan käyttöön jää 1183 netto (1400 brutto) 1005,55 177,45 /kk Asiakasmaksukertymä vuoden ajalta yhden asiakkaan osalta on 1005,55 x 12 (kuukautta) = 12 066,66 Yhteensä 48 266,40 / neljän henkilön perhehoito vuoden aikana Erotus 54 657,44 (ilman käynnistämiskorvausta 43 533,60 ) 11
Esimerkki 2: Perhehoitaja Pirkko Pätevä ja LYHYTAIKAINEN PERHEHOITO Tarjoaa kotonaan korkeintaan neljälle vanhukselle kerrallaan lyhytaikaista hoitoa, paikat ovat 75 % käytössä. Laskelmat perustuvat Tampereen kaupungin vahvistamiin hoitopalkkioihin (50 /asiakas/vrk) ja kulukorvauksiin (25 /asiakas/vrk). Kunnan kulut lyhytaikaisessa perhehoidossa vuoden aikana Hoitopäiviä vuonna 2013 365 x 4 = 1460, ja niistä käytössä 75% = 1095 hoitopäivää. Tampereen kaupunki maksaa Pirkko Pätevälle lyhytaikaisesta perhehoidosta hoitopalkkiota 1095 x 50 = 54 750 sekä kulukorvausta 1095 x 25 = 27 375 Lyhytaikaisen perheoidon kulukorvakset ja hoiva vuoden ajalta 82 125 Asiakasmaksut lyhytaikaisessa perhehoidossa vuoden aikana Tampereen lyhytaikaisen laitoshoidon maksu on 32,60 päivässä, paitsi jos kyse on omaishoidontuen vapaasta, jolloin asiakasmaksu on 10,60. Vuoden aikana hoitovuorokausia kertyy 1095. Asiakasmaksukertymä laitoshoidon maksulla laskettuna on 1095 x 32,6 = 35 697 Asiakasmaksukertymä omaishoidontuen maksulla laskettuna on 1095 x 10,6 = 11 607 Erotus laitoshoidon asiakasmaksuin 46 428 Erotus omaishoidontuen asiakasmaksuin 70 518 12
A Kustannusten vertailu kolmen vuoden ajalta esimerkkitapauksin Asiakas siirtyy syksyllä 2012 perhehoitoon, joka on hänelle riittävä hoitomuoto kolmen vuoden ajan, syksyyn 2015. Keskimääräisesti vanhukset ovat perhehoidossa kolme vuotta sen aloitettuaan. Asiakkaan bruttotulot ovat 1400 ja kustannukset on laskettu nykyisellä kustannustasolla Taulukko 3a: A-vaihtoehdon kulut Käynnistämiskorvaus 2780,96 Hoitopalkkiot 36 x 1100 = 39 600 Kulukorvaukset 36 x 700 = 25 200 Hoitajan vapaat 108 pv x 150 = 16 200 Kolme vuoden hoitokulut yhteensä 83 780,96 Taulukko 3b: A-vaihtoehdon asiakasmaksut Asiakkaan tulot Asiakasmaksu on 85 % 1400 brutto nettotuloista 1005,55 Kolmen vuoden (36 kk) asiakasmaksut yhteensä 36 199,80 Lisäksi asiakas vastaa itse lääkekuluistaan. PERHEHOITO TAMPEREELLA Perustietoa sekä kulu- ja asiakasmaksuesimerkkejä 13
B Asuu vuoden pitempään kotona, kaatuu ja joutuu kuukaudeksi terveyskeskuksen geriatriselle osastolle sekä yhdeksitoista kuukaudeksi Kaupin sairaalaan odottamaan sijoituspäätöstä, josta siirtyy tehostettuun palveluasumiseen. Asiakkaan bruttotulot ovat 1400 ja kustannukset on laskettu nykyisellä kustannustasolla. Taulukko 4a: B-vaihtoehdon kulut Vuosi kotihoitoa 7h/vko 1820 / kk = 21 849 Kuukausi tk-vuodeosastolla 7860 11 kuukautta Kaupin sairaalassa odottamassa sijoitusta 59 965 Vuosi tehostetussa palveluasumisessa 27 336 Kolmen vuoden hoitokulut yhteensä 117 001 Taulukko 4b: B-vaihtoehdon asiakasmaksut Vuosi kotihoitoa (7h / vko + ateriat ja turvapuhelin) 6702 Kuukausi terveyskeskuksen vuodeosastolla ja yksitoista kuukautta Kaupin sairaalassa 10 772,2 Vuosi tehostetussa palveluasumisessa, palvelusetelillä 698 hoivasta ja 670 asumisesta 16 416 Kolmen vuoden asiakasmaksut yhteensä 33 890,20 Lisäksi asiakas vastaa tse lääkekuluistaan Vaihtoehtojen kustannuserot Perhehoidon valitseminen kolmessa vuodessa kunnan hyväksi Perhehoidon valitseminen kolmessa vuodessa asiakkaan tappioksi 33 220,04 2309,60 (Laskelmasta puuttuvat mahdolliset muut kotihoidon maksut, kuten siivous, saunotus, päiväkeskus ja kauppapalvelut). 14
Lähteet Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1992/734 Perhehoitajalaki 1992/312 15
Muistiinpanoja: 16
stm.fi/kaste Väli-Suomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 1.11.2011 31.10.2013 Ikäkaste Äldre-kaste II oli Väli-Suomen Kaste-alueen ikäihmisten palveluiden kehittämishanke ajalla 1.11.2011 31.10.2013 Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke oli jatkumo 31.10.2011 päättyneelle Ikäkaste -hankkeelle. Hanketta hallinnoi Tampereen kaupunki ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy vastasi hankkeen johtamisesta ja koordinoinnista ostopalvelusopimuksella. Ikäkaste Äldre-kaste II koostui viidestä maakunnallisesta ja yhdestä valtakunnallisesta osahankkeesta. Mukana oli kaikkiaan 47 kuntaa ja kolme maakunnallista sote-kuntayhtymää. Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 1,93 miljoonaa euroa, josta valtionavustusta oli noin 1,44 miljoonaa euroa. Lisätietoja: www.ikakaste.fi 17