MUUTTUVAT MAASEUDUN ELINKEINOT JA VAIKUTUKSET RAKENNUSKANTAAN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN Näkökulmana MMM:n tuetun rakentamisen ohjaus ja rakennuskustannukset 17.5.2013.Oulu Maikkula Yliarkkitehti RAIJA SEPPÄNEN MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ruokaosasto Maaseudun kehittämisyksikkö raija.seppanen@mmm.fi +358 40 8335125
MITEN MAASEUTUHALLLINTO LIITTYY RAKENTAMISEEN? 1900-luvun alusta maataloushallinto / maatilahallitus ohjeistanut ja lainoittanut maaseudun asuin- ja elinkeinorakennuksia, esim. Lex Kallio, torpparilaki, asutustoiminta, maatilojen tuotantorakennukset 1940-luvulla siirtolaisten ja rintamamiesten asuttaminen mallipiirustuksia asuin- ja tuotantorakennuksille 1950-1990-luvulle asuinrakennukset, maatalouden tuotantorakennukset, matkailu mallipiirustuksia, ohjeita, rakentamissäädöksiä, t&k- toimintaa 1995- jatkuu investointituet tukea maatalouden tuotantorakentamiseen ja maaseudun yritys- ja hankeinvestointeihin tuki (avustus, korkotuki) EU-osarahoitus, kansallinen osarahoitus EU-säädökset, kansalliset säädökset, MMM:n asetukset tuettuun rakentamiseen
MAASEUTUA KEHITETÄÄN KAIKISSA EU- MAISSA EU:n 27 jäsenvaltion väestöstä 56 % asuu maaseudulla Maaseudun kehittäminen on yksi EU:n tärkeitä tavoitteita Rahoitusvälineenä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) / EY asetus 1290/2005 Maaseuturahasto on rahoitusväline sellaiselle maaseudun kehittämiselle, joka on osa unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP). Maaseuturahastosta myönnetty tuki täydentää kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia, joilla yhteisön ensisijaiset tavoitteet pyritään panemaan täytäntöön EU:ssa myös muita elinkeinojen kehittämiseen suunnattuja rahastoja (esim. elinkeinokalatalouden rahasto) Nykyinen EU-ohjelmakausi 2007-2013 2014-2020 UUSI OHJELMAKAUSI - valmistellaan parhaillaan maaseudun rakentamisinvestointeja tuetaan myös tulevalla kaudella
MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007 2013 SÄÄDÖSPOHJA Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen Neuvoston päätös maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista (2006/144/EY) Keskeiset yhteisön ja kansalliset säädökset www.maaseutu.fi, www.mmm.fi, www.ely-keskus.fi Neuvoston asetuksia Komission asetuksia Kansallisia säädöksiä Maaseutuviraston määräyksiä
MITÄ TAVOITTEITA SUOMESSA JA MITEN TOTEUTETTU? Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman keskeiset tavoitteet parantaa maa- ja metsätalouden kilpailukykyä tukea ympäristöystävällistä ja kestävää maataloutta edistää maaseudun ihmisten hyvinvointia, monipuolistaa yritystoimintaa sekä kannustaa paikallislähtöiseen kehittämistyöhön Hakija / tuen saaja voi olla yksityinen henkilö, yhtymä, yritys tai yhteisö tukimuodosta riippuen Tuen määrä ja muut tukikohtaiset ehdot säädetty Haku ELY- keskuksista ( tai toimintaryhmien kautta); peltotuet kunnasta Lisätietoa www.maaseutu.fi, www.mmm.fi, www.ely-keskus.fi, toimintaryhmät, kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen
ÄLYKÄS kasvu: Eurooppa 2020- strategia ja maaseudun kehittäminen: selvä yhteinen perusta! Innovaatiot ja osaaminen, vihreä teknologia ja tutkimuksen käyttöönotto Maaseudun kehittäminen Sosiaaliset innovaatiot OSALLISTAVA kasvu: Paikallinen kehittäminen sekä maaseututalouden monipuolistaminen Vaihtoehdot maatalouden rakenneuudistuksen seurauksena KESTÄVÄ kasvu: Luonnonvarojen käytön tehostaminen ja julkishyödykkeet 22.5.2013 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, hiileen sitomisen lisääminen ja bioenergian kehittäminen Kestävä maankäyttö ja luonnon monimuotoisuus 6 6
Maaseudun kehittämistä koskevat prioriteetit 1. Tietämyksen siirto ja innovaatiot 2. Maatalouden kilpailukyky ja maatilojen elinkelpoisuus 3. Elintarvikeketjun organisoituminen ja riskienhallinta 4. Ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen 5. Luonnonvarojen käytön tehokkuus ja vähähiiliseen ja ilmastoa säästävään talouteen siirtyminen 6. Sosiaalinen osallisuus, köyhyyden vähentäminen ja taloudellinen kehitys Painopistealueet / avaintoimet (a) innovaatioiden ja tietämyspohjan edistäminen maaseutualueilla (b) yhteyksien vahvistaminen maa- ja metsätalouden ja tutkimuksen ja innovaatioiden välillä (c) elinikäisen oppimisen ja ammatillisen koulutuksen vahvistaminen maaja metsätaloudessa (a) merkittävistä rakenneongelmista kärsivien tilojen uudistamisen helpottaminen erityisesti tiloilla, jotka eivät ole markkinaorientoituneita ja erityisillä aloilla toimivilla markkinaorientoituneilla tiloilla ja tiloilla, joilla on tarvetta maatalouden monipuolistamiseen (b) sukupolven vaihdosten helpottaminen maataloussektorilla (a) alkutuottajien kytkeminen paremmin ruokaketjuun laatujärjestelmien ja paikallisten markkinoiden edistämisen sekä lyhyiden jakeluketjujen avulla, tuottajaryhmät ja toimialaorganisaatiot (b) maatilojen riskienhallinnan tukeminen (a) Euroopan maisemien tilan ja luonnon monimuotoisuuden (ml. Natura 2000- ja arvokkaat luontoalueet) ennallistaminen ja säilyttäminen (b) vesien hoidon edistäminen (c) maaperän hoidon edistäminen (a) maatalouden vedenkäytön tehostaminen (b) maatalouden ja elintarvikejalostuksen energiatehokkuuden lisääminen (c) uusiutuvien energialähteiden sekä biotalouteen tarkoitettujen sivutuotteiden, jätteiden, jäännösten ja muiden kuin elintarvikkeiksi tarkoitettujen raaka-aineiden hankinnan ja käytön helpottaminen (d) maatalouden typpi- ja metaanipäästöjen vähentäminen (e) hiilen sitomisen edistäminen maa- ja metsätaloudessa (a) monipuolistamisen ja uusien pienten yritysten ja työpaikkojen perustamisen edistäminen (b) maaseutualueiden paikallisen kehittämisen edistäminen (c) maaseutualueiden tieto- ja viestintäteknologian saavutettavuuden, käytön ja laadun parantaminen Toimenpiteet 1. Tietämyksen siirto ja tiedotus 2. Neuvontapalvelut, tilan hoitoja lomituspalvelut 3. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmät 4. Aineellisia varoja koskevat investoinnit 5. Maatalouden tuotantokyvyn palauttaminen ja ennalta ehkäisevät toimet (luonnonkatastrofit) 6. Maatilojen ja yritystoiminnan kehittäminen 7. Peruspalvelut ja kylien uudistaminen 8. Metsäinvestoinnit 9. Tuottajaryhmien perustaminen 10. Maatalousympäristö ja ilmasto 11. Luomutuotanto 12. Natura 2000 ja VPD 13. Luonnonhaittakorvaukset 14. Eläinten hyvinvointi 15. Metsäympäristö ja ilmasto 16. Yhteistyö 17. Riskienhallinta LEADER Horisontaaliset tavoitteet: innovaatiot, ilmastonmuutos ja ympäristö Tekninen apu
MAATILAT JA RAKENTAMINEN AKTIIVIMAATALOUSTUOTANTOA HARJOITTAVIA TILOJA (v. 2012) n. 60 000 tilaa, joista kotieläintiloja vajaa 20 000 kpl MMM TUKENUT vv. 2000-2011 yli 30 000 MAATALOUSRAKENTAMISINVESTOINTIA (uusi, peruskorj. laajennus) yli 18 000 YRITYS- JA HANKE-INVESTOINTIA (esim. maneesit, konekorjaamot, pakkaamot, majoituspalvelut, retkeilyreitit, virkistyspalvelut) TUETTU MAATALOUSRAKENTAMINEN 2000-LUVULLA N. 10% SUOMESSA MYÖNNETTYJEN RAKENNUSLUPIEN MÄÄRÄSTÄ JA RAKENNUSTILAVUUDESTA
TUETTUJA RAKENTAMISHANKKEITA ESIMERKKEJÄ Maatalouden tuotantotoiminnan investointeja * Kotieläintuotanto (esim. navetat, sikalat) * Kasvinviljely (esim. viljankuivaamot) * Puutarhatalous (esim. kasvihuoneet) * Energiatuotanto / lämpökeskukset, bioenergialaitokset * Hevostalous * Turkistarhatuotanto * Mehiläistalous * Salaojitus Maatila-asuminen Maaseudun yritystoiminnan investointeja * Jalostuslaitokset * Matkailu- ja majoitusrakennukset * Elämyspalvelut * Piensahat, puunjalostusinvestoinnit * Käsityöyritykset * Lämpöyritykset * Bioenergialaitokset * Koneyritykset * Maneesit * jne Yhteisöllisiä hankkeita / investointeja * Kylätalot ja ympäröivä infra * Lintutornit * Polut, retkeilyreitit * Laiturit ja uimarannat * Laajakaistat Porotalous ja luontaiselinkeinot * Poroteurastamot * Poroaidat * Kolttien asuinolot ja kulttuuri MMM tuella myös muita investointeja, esim. Elinkeinokalalous * Kalankasvatuslaitokset * Kylmävarastot * Satamarakennelmat Vesihuolto * Runkovesijohdot * Tulvasuojelu Ei-tuotannolliset investoinnit, kuten * Kosteikot * Laskeutusaltaat * Maatalouden maisemanhoito * Perinnebiotooppien kunnostus ja hoito
ELY- keskukset / Tuettu maaseuturakentaminen Myöntöpäätökset ( kpl) / kaikki rakennusinvestoinnit vv. 2002-2012 6000 4000 2000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Keh.hankkeet (sis.leader) 2711 2252 2222 2585 1868 758 250 1537 1315 2507 2313 Lantalat 252 212 390 406 545 582 60 351 258 208 169 Muut rak:t *) 1662 1344 988 1818 1807 1423 605 726 1413 1683 1394 Sikalat 175 140 80 81 109 122 32 19 78 32 21 Navetat (Lypsy+Liha) 568 491 359 554 627 689 240 230 258 249 201 Asuinrakennukset 198 180 96 105 96 102 77 19 39 48 37
ELY- keskukset/ Tuettu maaseuturakentaminen / Myöntöpäätökset v. 2012 Maatalous- ja maaseuturakentaminen (yht. kpl) Lappi Pohjois Pohjanmaa Kainuu Pohjois Karjala Pohjois Savo Keski Suomi Pohjanmaa Etelä Pohjanmaa Pirkanmaa Etelä Savo Kaakkois-Suomi Häme Satakunta Varsinais Suomi Uusimaa 0 50 100 150 200 250 300 350 400 Perinteinen maatalous Hankkeet 910 kpl 2 313kpl
ELY / Tuettu maaseuturakentaminen, myöntöpäätökset 2012 Maaseudun yritys- ja kehittämishankkeet,kpl Lappi Pohjois Pohjanmaa Kainuu Pohjois Karjala Pohjois Savo Keski Suomi Pohjanmaa Etelä Pohjanmaa Pirkanmaa Etelä Savo Kaakkois-Suomi Häme Satakunta Varsinais Suomi Uusimaa 0 50 100 150 200 250 Matkailu & majoitus Hevos Elintarvikejalostus Puun jatkokäsittely, käsityö Energia Käsityö Muut
TYHJILLEEN TAI VAJAAKÄYTTÖÖN JÄÄVÄT RAKENNUKSET MAATALOUS: TUOTANNON LOPPUMINEN (esim. ikääntyminen) -> PELTOJEN MYYNTI TAI VUOKRAUS -> TALOUSKESKUS ON VALMISTA YMPÄRISTÖÄ ( JÄÄ OMISTAJALLE / ASUMINEN TAI VAPAA-AJAN KÄYTTÖ) ( UUSI OMISTAJA OSTAA JA HYÖDYNTÄÄ) ( MYYDÄÄN) MITÄ TAPAHTUU RAKENNUKSILLE? SITOUTUNUT TALOUDELLISIA, KULTTUURISIA JA YMPÄRISTÖARVOJA
KUINKA PALJON SUOMEN MAATILOILLA ON TUOTANTORAKENNUKSIA? /1 MMM / Oulun yliopiston selvitys 2010 (ei julk.)/ Kai Tolonen ym. aktiivimaatilojen (maatalous) rakennuskannan määrän kehittyminen 1900-luvulta 2010-luvulle kattavaa tietoaineistoa ei ole maatalouslaskennoista saatu arvioita tuotantorakennukset eivät ole aina tarvinneet rakennuslupaa 1980-luvulta rakennus- ja huoneistorekisteri on edelleen puutteellinen erityisesti tuotantorakennusten osalta selvityksessä arviointia myös esimerkkitapausten perusteella tuotannosta luopuvien tilojen rakennuskanta ja sen jatkokäyttö edellyttäisi selvitystä -> hyötykäytön vaikutukset maaseudun yritystoimintaan, kyläkuvaan jne
Maatilojen lukumäärän kehitys tuotantosuunnittain ja ennusteet vuoteen 2020 1995 2000 2005 2008 Ennuste 2020 Muutos 1995-2008 Lypsykarjatilat 32480 22913 16495 12455 4800-61,7% Muut nautakarjatilat 9394 5349 4508 4030 1750-57,1% Sikatilat 6249 4316 3165 2309 900-63,1% Siipikarjatilat 2239 1231 976 762 260-66,0% Viljatilat 29294 27510 28563 28478 n. 22000-2,8% Muut maatilat 15906 16577 15810 17768 n. 15000 +11,8% Kaikki maatilat 95562 77896 69517 65802 n. 45000-31,1%
KUINKA PALJON SUOMEN MAATILOILLA ON TUOTANTORAKENNUKSIA? / 2 JOS TILALLA ON keskimäärin esim. 5-10 RAKENNUSTA (esim. eläinrakennus, tuotevarasto, konesuoja, rehuvarasto/ lato/aitta, puuvarasto jne) MAATILOJEN MÄÄRÄ v. 1995 noin 100 000 v. 2012 noin 60 000 v. 2020 ennuste noin 45 000 RAKENNUKSIA OLISI 1995 / 500 000-1 milj kpl 2012 / 300 000-600 000 kpl ennuste 2020 / 225 000-450 000 kpl PALJONKO RAKENNUKSIA POISTUU TUOTANTOKÄYTÖSTÄ? MITÄ VAIHTOEHTOJA ON PURKAMISELLE?
MIKSI JA MILLAISTA UUSIOKÄYTTÖÄ TUOTANTORAKENNNUKSILLE? OLEVAN YHDYSKUNTARAKENTEEN HYÖTYKÄYTTÖ VALMIS PIHAPIIRI JA INFRA TEKNISET, TALOUDELLISET, KULTTUURISET JNE ARVOT USEIN VALMIS KYLÄYHTEISÖ EPÄTYYPILLISTEN RAKENNUSTEN MAHDOLLISUUDET jne MAASEUDUN YRITYSTOIMINTA YHTEISÖLLINEN TOIMINTA ELÄINTILA jne INNOVATIIVINEN SUUNNITELU? KUSTANNUKSET? UUDISRAKENTAMISEN NORMIT JA SÄÄDÖKSET?
VAJAAKÄYTÖN / UUSIOKÄYTÖN VAIKUTUKSET?
HELPPO JATKOKÄYTTÖ?
HAASTEELLISIA KÄYTTÖKOHTEITA
RAKENTAMISELLA SYNTYY JA VAALITAAN MAASEUTUKULTTUURIA
RAKENTAMISELLA SYNTYY JA VAALITAAN MAASEUTUKULTTUURIA