Nettiäänestäminen Tasapainoilua demokratian edistämisen ja luottamuksen välillä Online Voting Leadership Series Finland Seminar, Espoo 17.5. Jussi Westinen, tutkija (VTT) 12.9.2017
Nettiäänestämistä on kokeiltu varovaisin askelin Euroopassa mm. Norjassa, Iso-Britanniassa ja Hollannissa on ollut nettiäänestämiskokeiluja Ranskassa nettiäänestysmahdollisuus helpottamassa ulkomailla asuvien äänestämistä ja Sveitsissä lisäksi käytössä kansanäänestyksissä Useissa maissa selvitetty mahdollisuutta, mutta vaalivapaus ja -salaisuus sekä tietoturvariskit ovat painaneet vaakakupissa eniten Viime vuosina kyberhäirintä noussut suureksi kysymykseksi Vain Virossa nettiäänestys käytössä tällä hetkellä kaikissa vaaleissa Äänestysprosentti noussut Virossa nettiäänestämisen käyttöönoton jälkeen Ei ole kuitenkaan yksiselitteistä tutkimustietoa siitä, johtuuko kasvu poliittisista tilannetekijöistä vai uudesta äänestämismuodosta Jussi Westinen 17.5.2017 2
Äänestysinto on Suomessa kohtuullisen hyvällä tasolla Tanska Ruotsi Islanti Norja Hollanti Italia Itävalta Saksa SUOMI Espanja Irlanti Yhd. kansakunnat Viro Unkari Tshekki Latvia Slovakia Slovenia Ranska Portugali Kroatia Bulgaria Liettua Puola Sveitsi Romania 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90% 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90% Jussi Westinen 17.5.2017 3
Ketkä eivät äänestä? Matalasti koulutetut, työttömät, eri tavoin yhteiskunnan laitamilla olevat (köyhyys, sairaudet) Politiikkaan pettyneet ja kiinnittymättömät, politiikasta kiinnostumattomat ja siitä huonosti perillä olevat (tietotaso) Erityisesti nuoret, joilla on edellä mainittuja ominaisuuksia Jussi Westinen 17.5.2017 4
Äänestäminen eriytyy koulutustason mukaan erityisesti nuorten keskuudessa Äänestysprosentti iän ja koulutusasteen mukaan Lähde: Lahtinen, Wass ja Erola 2017, 16 Jussi Westinen 17.5.2017 5
Äänestämättömyyden taustalla on epäluottamusta, viitseliäisyyden ja kiinnostuksen puutetta sekä valinnan vaikeutta Missä määrin seuraavat syyt vaikuttivat siihen, että et käynyt äänestämässä vuoden 2015 vaaleissa? tärkeä syy (%) ( N=280). Vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimus 0 5 10 15 20 25 30 % En katsonut äänestämisestä olevan itselleni mitään hyötyä 28 Tunnen epäluottamusta poliitikkoja ja yleensä politiikkaa kohtaan 26 Minun oli vaikea löytää itselleni sopivaa ehdokasta 24 En vain viitsinyt käydä äänestämässä Politiikka ei kiinnosta minua ja äänestäminen on yhdentekevää Minun oli vaikea löytää itselleni sopivaa puoluetta Yksi ääni ei olisi merkinnyt mitään vaalien lopputuloksen kannalta 17 18 22 23 Jussi Westinen 17.5.2017 6
Voidaanko äänestämättömyyden syihin vaikuttaa nettiäänestämisellä? Äänestämättömyyden syyt, jotka voisivat vähentyä nettiäänestämisellä (vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimus) En vain viitsinyt käydä äänestämässä En voinut käydä äänestämässä työesteen tai matkan vuoksi En voinut käydä äänestämässä sairauden tai vamman vuoksi Muita? Äänestyspaikkojen määrä on vähentynyt Suomessa voimakkaasti 2000-luvulla, voisiko nettiäänestäminen aktivoida syrjäisimmillä seuduilla? Jussi Westinen 17.5.2017 7
Madaltaisiko nettiäänestys nuorten kynnystä äänestää? Nuoret seuraavat muita enemmän yhteiskunnallisesti suuntautuneita keskusteluita sosiaalisessa mediassa, katsovat politiikkaan liittyviä videoita sekä seuraavat some-kampanjoita Oma aktiiviuus sisällön tuottaminen, osallistuminen keskusteluihin kuitenkin hyvin vähäistä 7 prosenttia alle 30-vuotiaista vastaajista on itse aktiivisia yhteiskunnallisissa keskusteluissa somessa ja puolet ei seuraa lainkaan niitä Nettipohjainen osallistuminen on aktivoinut pääosin niitä, jotka ovat muutenkin aktiivisia. Pätee niin koko väestöön kuin nuoriin Kasautuuko osallistuminen niille, jotka ovat jo kiinnittyneitä yhteiskuntaan? Jussi Westinen 17.5.2017 8
Nuorilla ei ole riittävästi tietoa äänestyspäätöksensä tueksi vaikeuksia löytää sopivaa puoluetta ja ehdokasta Nuorten (alle 30-vuotiaat) syyt äänestämättömyyteen ovat samankaltaisia niin kunta- kuin eduskuntavaaleissa (aineistot: nuorisobarometri 2013, eduskuntavaalitutkimus 2015) Nuorilla on muita enemmän vaikeuksia löytää sopivaa puoluetta ja ehdokasta. Nuoret kokevat muita useammin, ettei heillä ole riittävästi tietoa äänestyspäätöksensä tueksi Nettiäänestys ei itsessään pureutuisi nuorten tärkeimpiin äänestämättömyyden syihin Jussi Westinen 17.5.2017 9
Suomi on korkean luottamuksen yhteiskunta Suomi kuuluu Euroopan kärkimaihin ihmisten välisessä luottamuksessa (sosiaalinen luottamus) Suomalaiset ovat kärkipäässä myös poliittisessa luottamuksessa Edustuksellisen demokratian peruspilareihin parlamenttiin, hallitukseen, puolueisiin ja poliitikkoihin luotetaan vain muutamissa maissa enemmän kuin Suomessa Myös luottamus oikeusjärjestelmään ja viranomaisiin on korkealla tasolla Jussi Westinen 17.5.2017 10
Luottamus vaalien toimivuuteen ja vaalitulokseen Vapaaehtoisiin vaalitoimitsijoihin perustava järjestelmä toiminut pääpiirteittäin Suomessa erittäin hyvin Poikkeuksia: Sähköisen äänestämisen kokeilu 2008: oikeuden päätöksellä uusitut vaalit Kuntavaalit 2017: äänijärjestelmän testaus, virheellinen äänten kirjaaminen Ääntenlaskentajärjestelmien toimivuus avainasemassa Jussi Westinen 17.5.2017 11
Yhteiskunnassa kytee pettymys politiikkaan ääntenlaskennassa ei varaa epäonnistua Vaikka poliittinen luottamus on Suomessa korkealla tasolla, politiikkavastainen mieliala on yleistä (Eduskuntavaalitutkimukset, puoluebarometrit) Puolueiden ja poliitikoiden ei koeta saavan mitään aikaan Yhteiskunnan koetaan eriarvoistuneen voimakkaasti Poliitikoilla ei uskota olevan ymmärrystä tavallisten ihmisten ongelmista Tässä ilmapiirissä voi olla vaikeaa edistää nettiäänestämistä, joka ei itsessään ratkaise eriarvoisuuden ongelmia ja joka sisältää riskejä luottamuksen heikkenemisestä poliittiseen järjestelmään Jussi Westinen 17.5.2017 12
Mistä nettiäänestykselle kokeilualusta? Nuorisovaalit voisivat toimia optimaalisena kokeilualustana nettiäänestämiselle Allianssi toteuttaa nuorisovaalit koululaisille (alle 18- vuotiaille) valtakunnallisten vaalien yhteydessä Vertailukohta aikaisempiin vaaleihin saako nettiäänestämisen mahdollisuus nuorisoa liikkeelle? Jos vaalit joutuisivat hakkeroinnin tms. kohteeksi, vaikutukset eivät olisi likimainkaan niin dramaattisia kuin vaaleissa, joissa oikeasti valitaan päättäjiä. Lisähyöty: nuorisovaalit voisivat jopa osoittaa tietojärjestelmän heikkoja kohtia järjestelmän altistaminen hyökkäyksille Jussi Westinen 17.5.2017 13
Mikä on oleellista demokratian kannalta? Äänestämisen helppous? Äänestysprosentti? Hyvin informoitu äänestyspäätös Äänestysaktiivisuuden jakautuminen tasaisesti eri kansalaisryhmien kesken? Osallisuuden kokeminen, kuuluminen osaksi yhteiskuntaa? Jussi Westinen 17.5.2017 14