Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2012

1 Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 212 Eija Värri Kotkan kaupunki, ympäristökeskus Kansikuva: Jari Pitkäkangas

2

3 ESIPUHE Kotkan seudulla ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 1983 lähtien. Vuodesta 199 lähtien mittaukset on toteutettu yhteistarkkailuna, johon vuodesta 25 alkaen ovat osallistuneet Kotkan kaupungin lisäksi myös Hamina, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti sekä näiden keskeisimmät kuormittajat. Vuonna 212 tarkkailua jatkettiin vuosille 21 214 hyväksytyn tarkkailusopimuksen ja ilmanlaadun seurantasuunnitelman mukaisesti. Etelä Kymenlaakson alueella ilmanlaadun jatkuvatoimisista mittauksista huolehtii Kotkan kaupungin ympäristökeskus. Vuonna 212 ilmanlaatua seurattiin kolmella mittausasemalla, pysyvillä mittausasemilla Kotkansaarella ja Rauhalassa sekä siirrettävällä mittausasemalla Haminan kaupunkialueella. Pysyvillä asemilla mitattiin hengitettäviä hiukkasia (PM 1 ), typen oksideja (NO,NO 2,NO x ) ja haisevia rikkiyhdisteitä (TRS), Kotkansaarella lisäksi sääparametreja. Haminassa mitattiin pienhiukkasia (PM 2.5 ), hengitettäviä hiukkasia ja typen oksideja. Mittausjärjestelmän hoidosta ja mittausten laadunvarmennuksesta vastasivat ympäristötarkastaja Paula Vulkko ja ympäristöteknikko Timo Valkonen, tulosten raportoinnista ja tiedotuksesta ympäristönsuojelusuunnittelija Eija Värri. Tässä raportissa esitetään tiedot Kotkan ilmanlaadun mittaustuloksista. Mittaustuloksia on verrattu kansallisiin ilmanlaadun ohje ja raja arvoihin sekä aiempien vuosien mittaustuloksiin. Raportissa kuvataan myös ilman epäpuhtauksien päästömäärät vuonna 212 ja niiden kehitys. Etelä Kymenlaakson ilmanlaatutilannetta voi seurata internetistä, Kotkan kaupungin verkkosivuilta, osoitteesta: www.kotka.fi/ilmanlaatu, jonne mittaustulokset ja mittaustuloksista laskettujen ilmanlaatuindeksien tuntiarvot päivittyvät reaaliajassa, tunneittain. Sivuilla julkaistaan myös ilmanlaadun kuukausikatsaukset ja tiedot ilmanlaadun raja arvotasojen ylityksistä. Kuukausikatsaukset on toimitettu myös ilmanlaadun yhteistyöryhmälle sekä paikallislehteen. Heikentyneestä ilmanlaadusta on tiedotettu tarvittaessa erikseen. Mittaustiedot ja tulokset ovat nähtävillä myös Ilmatieteen laitoksen ylläpitämässä ilmanlaatuportaalissa, osoitteessa www.ilmanlaatu.fi. Kotkassa 4.4.213

4

5 TIIVISTELMÄ Julkaisija: Kotkan kaupunki, ympäristökeskus Tekijä: Eija Värri Päivämäärä: 4.4.213 Kieli: suomi Sivumäärä: 38 + 11 Julkaisun nimi: Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 212 Ilmanlaatuindekseillä tarkasteltuna ilma oli vuonna 212 suurimman osan ajasta hyvälaatuista. Rauhalan mittausasemalla ilmanlaatu oli edellisvuotta useammin hyvä, noin 84 % ajasta. Kotkansaaren mittausasemalla ilmanlaatu oli hyvä yhtä usein kuin vuonna 211, noin 91 % ajasta. Välttävän, huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli Rauhalassa selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin, 15 tuntia. Kotkansaarella niitä oli edellisvuotta vastaava määrä, 44 tuntia. Huonolaatuisinta ilma oli helmi maaliskuussa, jolloin heikkeneminen johtui heikkotuulisessa pakkassäässä kohonneista hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista. Ilmanlaadulle asetetut ohje ja raja arvot eivät ylittyneet minkään mitatun ilman epäpuhtauden osalta. Vuosi 212 oli lämpötiloiltaan lähellä tavanomaista, mutta se oli myös paikoin poikkeuksellisen runsassateinen. Lumipeite karttui yli puolimetrisiksi hangiksi ja hiekanpoistoon päästiinkin vasta maalis huhtikuun vaihteessa. Nopeasti edennyt koneellinen hiekanpoisto ja pölynsidonnassa käytetty laimea suolaliuos onnistuivat kuitenkin hillitsemään kadunvarsien pölyämistä niin, että varsinaisen katupölykauden aikana mittaustuloksiin ei kertynyt yhtään hengitettävien hiukkasten raja arvotason ylitystä. Vuoden aikana esiintyneet ylitykset ajoittuivat Rauhalan mittausasemalla maaliskuun alkupuolelle (4 kpl) ja marraskuun lopulle (1 kpl). Kotkansaarella ylityksiä oli yhtenä päivä marraskuussa. Maaliskuun ylitykset johtuivat tyynestä pakkasjaksosta, jonka aikana ilmassa oli myös tavallista enemmän katupölyä. Typpidioksidin pitoisuudet olivat samaa tasoa tai pienempiä kuin edellisvuonna. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin helmi maaliskuussa, heikkotuulisen pakkasjakson aikana. Pitoisuuksissa näkyi liikennemääriin ja vuorokaudenaikaan liittyvää vaihtelua. Ne olivat korkeimmillaan vilkkaimman työmatkaliikenteen aikana arkiaamuisin ja uudelleen iltaisin, tuulen tyynnyttyä. Pienimmät pitoisuudet mitattiin aamuöisin. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat pieniä ja ne alittivat vuorokausiohjearvon selvästi. Hajutunteja esiintyi Rauhalan mittausasemalla lähes edellisvuotta vastaava määrä,.3 % mittausajasta. Kotkansaarella niitä oli huomattavasti edellisvuotta enemmän, noin 1,8 % mittausajasta. Hajukynnys ylittyi Kotkansaarella useimmin helmi ja lokakuussa, Rauhalassa syyskuussa. Hajutilanteet liittyivät yleensä tehtaiden prosessien alas/ylösajotilanteisiin tai hajukaasujen käsittelyjärjestelmien toimintaan liittyneisiin häiriö ja vikatiloihin. Vuonna 212 rikin ja typenoksidien kokonaispäästöt laskivat edellisvuodesta. Osasyy päästöjen vähenemiseen on Ahlstrom Glassfibre Oy:n lasikuitutehtaalla tapahtunut tuotannon supistuminen. Hiukkaspäästöt kasvoivat hieman kun taas haisevien rikkiyhdisteiden päästöt pysyivät ennallaan. Hiukkaspäästöjen kasvu johtui Stora Enso Oy.n Sunilan tehtaan hiukkaspäästöjen lisääntymisestä edellisvuoteen verrattuna. Avainsanat: ilmanlaatu, typpidioksidi, hengitettävät hiukkaset, haisevat rikkiyhdisteet Sarjan nimi ja numero: Kotkan ympäristökeskuksen julkaisuja 1/213 ISSN (nid.) 1795 849 Kotkan kaupunki, ympäristökeskus, Kotkantie 6, 482 KOTKA

6

7 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 9 2 PÄÄSTÖTILANNE... 1 2.1 Laitosten ja tieliikenteen päästöt vuosina 23 212... 1 2.2 Päästömäärien kehitys... 1 2.2.1 Hiukkaspäästöt... 1 2.2.2 Typenoksidien (NO x ) päästöt... 11 2.2.3 Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) päästöt... 12 3 SÄÄ... 12 3.1 Mittausjakson sääolot... 13 4 MITTAUSJÄRJESTELMÄ JA AINEISTO... 15 4.1 Mittausjärjestelmä... 15 4.2 Mittausten luotettavuus ja järjestelmän toimivuus... 16 4.3 Laitteiden huolto, kalibrointi ja laadunvarmennus... 16 5 ILMANLAADUN OHJE JA RAJA ARVOT. 17 6 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELUA... 18 6.1 TYPPIDIOKSIDI (NO 2 ))... 18 6.1.1 Typpidioksidipitoisuuden kehitys ja pitoisuustaso vuonna 212... 18 6.1.2 Typpidioksidipitoisuuden ajallinen ja tuulensuuntien mukainen vaihtelu... 21 6.2 HAISEVAT RIKKIYHDISTEET (TRS)... 24 6.2.1 TRS pitoisuuksien kehittyminen ja pitoisuustaso vuonna 212... 24 6.2.2 Hajutuntien esiintyminen... 25 6.3 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 1 )... 28 6.3.1 PM 1 pitoisuuksien kehitys ja pitoisuustaso vuonna 212... 28 6.3.2 PM 1 pitoisuuksien ajallinen ja tuulensuuntien mukainen vaihtelu... 3 7 ILMANLAATUINDEKSIT... 32 7.1 Ilmanlaatu Kotkassa vuonna 212 indekseillä määriteltynä... 32 8 KATUPÖLY JA MUUT POIKKEUKSELLISET ILMANLAATUTILANTEET... 34 9 YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT... 35 1 LÄHTEET... 38 Liitteet: 1 Yleisimpien ilmansaasteiden mahdollisia terveys ja ympäristövaikutuksia sekä tärkeimmät päästölähteet 2 Etelä Kymenlaakson laitosten ja liikenteen päästömäärien kehitys 3 Pistemäisten päästölähteiden sijainti ja mittausasemakuvaukset 4 Mittaustulosten ohje ja raja arvovertailu 5 Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvot vuonna 212 6 Mittaustulosten yhteenvetotaulukot

8

9 1 JOHDANTO Ilmanlaadun seurantaa koskevat velvoitteet löytyvät ympäristönsuojelulaista. Sen mukaan kuntien on vastattava paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta. Seurantatiedot on myös julkistettava ja niistä on tiedotettava tarvittavassa laajuudessa. Toiminnanharjoittajien on puolestaan huolehdittava ympäristön pilaantumisen estämisestä ja oltava selvillä toimintansa ilmanlaatuvaikutuksista. Osa yrityksistä on saanut ympäristöluvissaan velvoitteen seurata toimintansa vaikutuksia ilmanlaatuun. Etelä Kymenlaaksossa kuntien ja laitosten tarkkailu ja selvilläolovelvoitteet on hoidettu yhteistarkkailuna, yhteisesti hyväksyttyjen viisivuotisohjelmien mukaan. Voimassa oleva ohjelmakausi kestää vuoden 214 loppuun /1/. Tarkkailusopimuksen mukaan tarkkailusta syntyneet kustannukset jaetaan sopijapuolten kesken aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, laitosten vuotuisten typenoksidien, hiukkasten ja haisevien rikkiyhdisteiden päästömäärien suhteessa. Kuntien maksuperusteena ovat kuntakohtaiset liikennepäästöt. Kuntien osuudet jaetaan lisäksi asukasluvun perusteella. Vuonna 212 tarkkailuun osallistuneet tahot ja niiden osuudet kokonaiskustannuksista olivat: toiminnanharjoittaja osuus tarkkailukustannuksista Ahlstrom Glassfibre Oy 6,2 % Haminan kaupunki 2,8 % HaminaKotka Satama Oy 1,9 % J. M. Huber Finland Oy,4 % Kotkan Energia Oy 3,7 % Kotkan kaupunki 7,7 % Miehikkälän kunta,3 % Pyhtään kunta,7 % Kotkamills Oy 19,2 % Sulzer Pumps Finland Oy, Karhulan valimo,1 % Stora Enso Oy. Sunilan tehdas 47,5 % Virolahden kunta,5 % Vuonna 212 ilmanlatua seurattiin jatkuvin mittauksin kaupunkitausta alueella Kotkansaarella ja melko vilkasliikenteisessä ympäristössä, esikaupunki teollisuusalueella Rauhalassa. Siirrettävällä mittausasemalla mitataan ilmanlaatua noin vuoden kestävillä jaksoilla etukäteen sovituissa kohteissa. Se palvelee lähinnä muiden kuntien ja satamien lyhytaikaisempia mittaustarpeita. Vuonna 212 ilmanlaatua mitattiin Haminan kaupungissa. Aiemmat mittauspaikat ovat olleet: Virolahti (25), Haminan Satama Oy (26), Haminan kaupunki (27), Kotkan Satama Oy (28), Pyhtää (29), Virolahti (21) ja Haminan satama (211).

1 2 PÄÄSTÖTILANNE 2.1 Laitosten ja tieliikenteen päästöt vuosina 23 212 Ilmanlaatua heikentäviä epäpuhtauksia pääsee ilmaan useista erilaisista lähteistä. Suurimpia päästölähteitä ovat teollisuus ja energiantuotantolaitokset, liikenne ja puun pienpoltto. Ilmansaasteita kulkeutuu Suomeen myös maan rajojen ulkopuolelta, kaukokulkeumana. Suomessa kaupunkialueiden merkittävimpiä ilmanlaadun heikentäjiä ovat hiukkaset, typpidioksidi, otsoni, rikkidioksidi, hiilimonoksidi, haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt. Etelä Kymenlaaksossa merkittävimmät epäpuhtaudet ovat hiukkaset, typenoksidit ja haisevat rikkiyhdisteet. Ilmansaasteiden haitalliset vaikutukset voivat olla maailmanlaajuisia, alueellisia tai paikallisia. Maailmanlaajuisia vaikutuksia ovat kasvihuoneilmiön voimistuminen ja yläilmakehän otsonikato. Alueelliset haitat voivat liittyä esimerkiksi maaperän ja vesistöjen happamoitumiseen ja alailmakehän otsonipitoisuuden kohoamiseen. Paikallisesti ilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa haittoja ihmisen terveydelle ja luonnolle sekä erilaisia viihtyisyys ja materiaalihaittoja. Ilmansaasteiden terveys ja ympäristövaikutuksia on esitetty liitteessä 1. Ilmanlaadun yhteistarkkailussa mukana olevien teollisuus ja energiantuotantolaitosten ja satamien rikkidioksidin, typenoksidien, hiukkasten ja haisevien rikkiyhdisteiden sekä hiilidioksidin päästöt ilmaan vuosina 23 212 on esitetty liitteessä 2. Päästötiedot perustuvat valtion ympäristöhallinnon Vahti tietokantaan ilmoitettuihin päästömääriin /2/. Kuntien päästöt on ilmoitettu tieliikenteen pakokaasupäästöinä VTT:n LIISA laskentajärjestelmästä /3/ saatuina laskennallisina päästömäärinä. Päästöissä ei ole mukana ns. pintalähteiden kuten kiinteistöjen lämmityksestä, puun pienpoltosta ja pien ja keskisuuresta teollisuudesta peräisin olevia päästöjä. Erityisesti hiukkaspäästöissä niiden osuus alueen kokonaispäästöistä voi olla kuitenkin huomattava. 2.2 Päästömäärien kehitys 2.2.1 Hiukkaspäästöt Laitosten ja satamien yhteenlaskettu hiukkasten päästömäärä oli noin 431 tonnia, samaa tasoa kuin vuonna 211 (kuva 1). Siitä noin 91 % pääsi ilman Stora Enso Oy:n Sunilan tehtaalta. Vahtitietojärjestelmään päästönsä ilmoittaneiden laitosten ja satamien yhteenlaskettu hiukkaspäästö on ollut Kaakkois Suomessa runsaat 1 t/a. Vuonna 211 se oli noin 136 t /2/.

11 3 hiukkaspäästö (t/a) 25 2 15 1 5 1987 1989 1991 Kuva 1. Laitosten hiukkaspäästöt Kotkassa v. 1987 212. Tieliikenteen osuus Kotkan hiukkaspäästöistä on noinn 5 % luokkaa. Koko Suomessa osuus on noin 17 % /4/. Liikenteen hiukkaspäästöt ovat vähenemässä, vaikkakin Suomen teillä liikkuu yhä satoja tuhan hiukkas sia runsaspäästäisiä autoja. Bensiinikäyttöisissä autoissa katalysaattorit ovat vähentäneet päästöjä ja muitakin säänneltyjä päästöjä huomattavasti. Dieselmoottoreiden hiukkaspäästöjä on vähennetty polttoaineita ja moottoritekniikkaa kehittämällä. Myös pakokaasuja edelleen puhdista ovat sen epäsuorat päästöt, katupöly, kuitenkin myös täällä merkittävä paikalliseen ilman laatuun vat hiukkassuodattimet ovat yleistymässä./5/ Vaikka liikenteenn suorat hiukkaspäästöt ovat Kotkassa vain pieni osa hiukkasten kokonaispäästöstä, erityisesti kuivina kevätaikoina vaikuttavaa tekijä. 2.2.22 Typenoksidien (NO x ) päästöt Kotkan suurimpien kuormittajien typenoksidien päästöt ovat viimeisten neljän vuoden ajan vaihdel Kaakkois leet 2 tonninn molemmin puolin. Vuoden 212 päästömäärä oli 28 t (kuva 2). Kokoo Suomen suurimpien kuormittajien yhteenlaskettu NO x päästö oli vuonna 2111 noin 1 416 t /2/. Kotkan suurimmat NO x päästölähteet olivat Stora Enso Oyj:n Sunilan tehdas (778 t), HaminaKotka Satama Oy:n Kotkan satama (533 t) ja Kotkamills Oy ( 411 t)./2/ 5 NO x päästö (tno 2 /a) 4 3 2 1 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 Kuva 2. Laitosten typenoksidien päästöt Kotkassaa vuosina 1987 212.

12 Kotkan tieliikenteen laskennallinen typenoksidien päästö on noinn 33 t, noin 14 % Kotkan laitosten, satamien ja tieliikenteen yhteenlasketusta päästöstä. Tieliikenteen päästöjen osuus koko Suomen NO x päästöistä on 48 % /6/. 2.2.3 Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) päästöt Kotkan tehtaiden TRS päästöt laskivat lukuisten ympäristönsuojeluinvestointien ansiosta voimak hallinnasta ja ennaltaehkäisystä on tullut osa tehtaiden jokapäiväistä toimintaa. Päästömäärien muutokset ovat viime vuosina olleet entistä pienempiä. kaasti 198 luvun lopulta 199 luvun lopulle ulottuneella jaksolla (kuva 3). Nykyisin hajupäästöjen 12 4 TRS päästö (ts/a) 1 8 6 4 2 3 2 1 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 vuosi 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Kuva 3 a ja b. Laitosten TRS päästöt Kotkassa vuosina 1987 2 ja 21 212. Kotkamills Oy:n ja Stora Enso Oy:n Sunilan tehtaan yhteenlaskettu TRS päästö oli vuonna 212 noin 8 t, lähes vastaava päästö kuin vuotta aiemmin. Kaakkois Suomen suurimpien kuormittajien yhteenlaskettu TRS päästö oli vuonna 211 noinn 64 t. /2/.

13 3 SÄÄ 3.1 Mittausjakson sääolot Ilman epäpuhtauspitoisuuksiin, päästöjen leviämiseen ja laimenemiseen vaikuttavat oleellisesti vallitsevat sääolot, minkä takia tiedot kunkin mittausjakson sääoloista ovat oleellisen tärkeitä. Vuosi 212 oli poikkeuksellisen runsassateinen. Sademäärä oli yleisesti 1 25 % keskimääräistä suurempi. Erityisen paljon satoi maan itäosissa ja Kainuussa. Tulvista kärsittiin Lapissa toukokuussa, kesällä Pohjois Pohjanmaalla ja Kainuussa, syksyllä Pohjanmaalla ja lokakuussa Satakunnassa. Vuosi oli useilla Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilla sateisin viimeisen 5 vuoden ajalta tarkasteltuna. Esimerkiksi Kirkonmaan havaintoasemalla satoi viime vuonna 853 mm, kun vertailukauden 1981 21 sademäärä oli 577 mm. Sateisinta aikaa oli syyskuu joulukuu. Myös heinäkuussa satoi tavallista enemmän. Vähiten satoi huhtikuussa. Vuonna 212 lumipeite alkoi karttua vasta tammikuussa, mutta talven mittaan sitä satoi tavallista enemmän. Etelä Kymenlaaksossa lunta oli parhaimmillaan yli puoli metriä. Lumet alkoivat sulaa maaliskuun puolenvälin jälkeen ja viimeisetkin lumen rippeet olivat sulaneet huhtikuun loppuun mennessä. Vuoden keskilämpötila oli lähellä tavanomaista, Kirkonmaalla noin +5.2 astetta. Helmikuu ja joulukuu olivat selvästi tavanomaista viileämpiä, maaliskuu ja marraskuu puolestaan jonkin verran tavanomaista lämpimämpiä. Joulukuun keskilämpötila oli Kirkonmaalla 5.4 astetta, kun pitkänajan keskiarvo on 2,2 astetta. Muutoin poikkeamat pitkäaikaiseen keskiarvoon olivat melko pieniä. Kotkansaaren mittausasemalla vuoden keskilämpötila oli +5. astetta kun se oli +7, astetta vuonna 211 ja +4,4 astetta vuonna 21. Hellepäivät olivat kesällä harvinaisia. Koko maassa hellepäivien lukumäärä jäi noin puoleen tavanomaisesta. Syksy (syyskuu marraskuu) oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi. Säätyyppi muuttui radikaalisti marraskuun viimeisenä päivänä, kun Anttimyrsky toi talven ja lumipeitteen lähes koko Suomeen. /7,8/ Kuvassa 4 on esitetty lämpötila ja suhteellinen kosteus kuukausittain Kotkansaaren mittausasemalla. lämpötila (oc) 25 2 15 1 5 5 1 15 Kotkansaari T Kirkonmaa T Kirkonmaa T 1981 21 Kotkansaari RH 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 RH (%)o Kuva 4. Lämpötila ja suhteellisen kosteus Kotkansaaren mittausasemalla vuonna 212. Vertailuarvoina on kauden 1981 21 keskilämpötilat Kirkonmaan havaintoasemalta./8/

14 Taulukossa 1 on esitetty Ilmatieteen laitoksen Kirkonmaan havaintoaseman keskimääräiset säätiedot kuukausittain vuonna 212. Vertailuarvoina on kauden 1981 21 keskilämpötilat Kirkonmaan havaintoasemalta. Tuulennopeustiedot ovat Rankin sääasemalta. Taulukko 1. Säätietoja Kirkonmaan säähavaintoasemalta vuonna 212. Suluissa vuoden 211 tiedot. /7,8/ kuukausi keski o C keski o C 1981 21 ylin o C alin o C sademäärä (mm) sademäärä (mm) 1981 21 keskituulennopeus (m/s) * tammikuu 3.5 ( 5.5) helmikuu 8.7 ( 11.5) maaliskuu.7 ( 2.5) huhtikuu 2.6 (3.8) toukokuu 9.6 (8.4) kesäkuu 12.7 (15.5) heinäkuu 17. (2.1) elokuu 15.3 (17.1) syyskuu 12.5 (12.9) lokakuu 6.6 (8.4) marraskuu 3.8 (4.9) joulukuu 5.4 (3.) 4.8 6. (2.8) 6. 1.4 (1.1) 2.6 7.1 (4.9) 2.3 14.6 (16.3) 8.6 22. (17.3) 13.8 22.3 (28.9) 17.4 25.7 (28.2) 16.5 23. (23.6) 11.8 18.6 (2.) 6.7 15.1 (16.1) 1.5 8.2 (1.5) 2.2 1.8 (7.3) 13. ( 22.) 27.4 ( 27.5) 15.9 ( 13.) 7.9 ( 1.5).2 (2.) 3.6 (7.3) 1. (11.7) 6.2 (1.3) 4.2 (5.7) 4.3 (2.2) 5.2 ( 8.) 16. ( 4.9) 83 (58) 45 53 (28) 36 42 (2) 37 3 (2) 26 58 (29) 36 55 (52) 52 8 (67) 51 54 (99) 64 11 (145) 56 12 (72) 65 8 (39) 58 88 (112) 51 5.8 (5.2) 5.3 (4.3) 4.9 (6.1) 5.2 (4.4) 4.6 (5.) 4.5 (4.5) 4.7 (3.9) 3.9 (4.4) 5.8 (4.8) 5.2 (5.9) 7. (5.7) 6.7 (8.1) Tuulensuuntien ja nopeuksien jakauma Kotkansaaren mittausasemalla on esitetty kuvassa 5. Vallitsevat tuulensuunnat olivat etelän ja lännen väliltä, josta tuuli noin 5 % ajasta. Joulukuussa tuuli kävi enimmän osan aikaa idän ja kaakon suunnalta ja tammikuussa kaakosta. Pohjoisen puoleisia tuulia esiintyi eniten tammi maaliskuussa. Kuva 5. Kotkansaaren mittausaseman tuuliolot vuonna 212.

15 4 MITTAUSJÄRJESTELMÄ JA AINEISTO 4.1 Mittausjärjestelmä Etelä Kymenlaakson ilmanlaatua seurataan jatkuvatoimisesti kahdella pysyvällä (Kotkansaari ja Rauhala) ja yhdellä siirrettävällä mittausasemalla (v. 212 Hamina). Pysyvillä asemilla mitataan hengitettävien hiukkasten (PM 1 ), typen oksidien (NO, NO x ) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuutta, Kotkansaarella myös säätilaa kuvaavia muuttujia: lämpötilaa, suhteellista kosteutta, tuulen suuntaa ja nopeutta. Siirrettävä asema on varustettu PM 1, PM 2.5 ja NO x analysaattoreilla. Mittaustulosten keräämisessä, analysoinnissa ja raportoinnissa käytetään Envidas/Enview 2 tiedonkeruu ja tiedonkäsittelyjärjestelmää. Mittausdata ja säähavainnot tallentuvat mittausasemilta Kotkan ympäristökeskuksen tietokoneelle kahden minuutin keskiarvoina. Kotkansaaren mittausasema on Ilmatieteen laitoksen luokituksen mukaan kaupunki tausta asema, joka kuvaa Kotkansaaren ja sen lähiympäristön ilman laatua. Asema sijaitsee kerrostalovaltaisella kaupunkikeskusta alueella, Kirkkokadun ja Korkeavuorenkadun välissä, pääkirjaston katolla. Mittauskorkeus on noin 13 metriä. Rauhalan mittausasema sijaitsee Rauhalan ala asteen piha alueen reunalla, noin 6 m etäisyydellä melko vilkasliikenteisen Ratakadun reunasta. Ilmatieteen laitos on luokitellut sen esikaupunki teollisuus asemaksi. Mittauskorkeus on noin 4 metriä eli asema sijaitsee huomattavasti lähempänä hengityskorkeutta kuin Kotkansaaren mittausasema. Rauhalan asemalta saadaan tietoa mm. katupölyn ja lähialueen liikenteen sekä teollisuuslaitosten päästöjen vaikutuksista ilman laatuun. Siirrettävän mittausaseman tarkempi kuvaus ja jakson mittaustulokset on esitetty erillisessä raportissa (Ilmanlaatumittaukset Haminassa vuonna 212). Pysyvien mittausasemien sijainti, kuvaus ja keskeiset pistemäiset päästölähteet on esitetty liitteessä 3. Mittausmenetelmät ja laitteet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Etelä Kymenlaakson ilmanlaadun seurantajärjestelmä, mittausasemat ja laitteistot. mittausasema komponentit mittausmenetelmät mittalaite/analysaattori Kotkansaari kiinteä NO, NO x PM 1 Kemiluminesenssi Beta säteilyn absorptio Environnement AC31M Eberline FH 62IR TRS UV fluoresenssi Environnement AF22M+TRS konvertteri Säätila Termoelementti LSI Spa Rauhala kiinteä NO, NO x PM 1 Kemiluminesenssi Beta säteilyn absorptio Environnement AC31M Eberline FH 62IR TRS UV fluoresenssi Environnement AF22M+TRS konvertteri Haminan satama siirrettävä NO, NO x PM 1 PM 2.5 Kemiluminesenssi Beta säteilyn absorptio Beta säteilyn absorptio Environnement AC31M Environnement MP11M Environnement MP11M

16 4.2 Mittausten luotettavuus ja järjestelmän toimivuus Ilmanlaatuasetuksen (VnA 38/211) mukaan mittaustulokset ovat tilastollisesti edustavia ja hyväksyttäviä, jos mittaustuloksia on vähintään 75 % yhden tunnin tai vuorokauden ajalta. Vuosikeskiarvon laskentaan tarvitaan vähintään 9 % mittaustuloksista, lukuun ottamatta tietokatkoksia, jotka johtuvat laitteiden kalibroinneista ja normaalista kunnossapidosta. Mittaustulosten on myös mahdollisuuksien mukaan jakauduttava tasaisesti koko vuoden ajalle. Raja arvovertailu edellyttää jatkuvien mittausten tuloksilta 1 % ajallista kattavuutta. Aineiston vähimmäismäärän tulisi puolestaan olla vähintään 9 %. Kotkan ympäristökeskuksella käytössä oleva mittausohjelma jättää automaattisesti tulostamatta ne tunti ja vuorokausikeskiarvot, jotka eivät täytä vähimmäisaineistovaatimusta. Kaikkia mittaustuloksia saatiin yli 9 % vuoden maksimimäärästä. Teknisten ongelmien vuoksi Rauhalan mittausasemalta ei saatu ohjearvovertailuun riittänyttä määrää NO 2 :n mittaustuloksia helmikuussa eikä Kotkansaarelta syykuussa ja joulukuussa. Kotkansaaren mittausaseman lämpöpumppu rikkoutui joulukuussa, mikä johti siihen että mittausasemalta saadut TRS:n mittaustulokset jäivät alle 5 %:iin kuukauden maksimimäärästä. 4.3 Laitteiden huolto, kalibrointi ja laadunvarmennus Ilmansuojelulainsäädäntö ja Ilmatieteen laitoksen laatimat mittausohjeet asettavat ilmanlaadun mittauksille lukuisia laatuvaatimuksia /9/. Tavoitteena on taata mittaustulosten luotettavuus ja oikeellisuus. Kotkan ympäristökeskuksen tietokoneelle reaaliajassa tulostuvat ilmanlaadun mittaustulokset ovat tarkistamatonta dataa, joka voi sisältää esimerkiksi analysaattorien toimintahäiriöistä johtuvia virheitä. Niiden eliminoimiseksi mittauksia ja mittaustuloksia seurataan jatkuvasti ja huolehditaan analysaattorien säännöllisestä huollosta ja kalibroinneista. Mittausohjelma mahdollistaa laitteiston toiminnan reaaliaikaisen valvonnan. Sen lisäksi mittausasemilla käydään viikoittain ja käynneistä pidetään laatujärjestelmän mukaista kirjanpitoa. Tiedot suoritetuista huolto ja kalibrointitoimenpiteistä sekä analysaattoreiden näytöiltä kirjatut signaalitestiarvot tallennetaan kannettavalle tietokoneelle. NO x ja TRS analysaattorien kalibroinneista vastaa J. P. Pulkkisen Kalibrointi Ky. Vuonna 212 Rauhalan analysaattoreille teetettiin 4 ja Kotkansaaren analysaattoreille 3 monipistekalibrointia. Niihin sisältyi konvertterien hyötysuhteiden, laitteiden lineaarisuuden ja toistettavuuden määritykset. Hiukkasanalysaattorit kalibroitiin itse. Mittaustulokset editoitiin kalibrointitietojen perusteella. Sen jälkeen etsittiin epäilyttävät mittaustulokset, joiden oikeellisuus arvioitiin laatujärjestelmän ohjeistusten mukaisesti.

17 5 ILMANLAADUN OHJE JA RAJA ARVOT Ilman epäpuhtauksille on asetettu terveys ja kasvillisuusvaikutusten perusteella kansalliset ohjearvot sekä EU:n direktiiveihin perustuvat raja ja kynnysarvot. Ohjearvoilla pyritään parantamaan ilmanlaatua, ehkäisemään terveyshaittoja, luonnon vaurioitumista ja viihtyvyyshaittoja. Ne on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvoja sovelletaan mm. kaavoituksessa, maankäytön ja liikenteen suunnittelussa, ympäristölupaharkinnassa ja ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristölupamenettelyissä. Ohjearvot eivät ole sitovia, mutta niiden ylittyminen pyritään estämään ennakolta. Raja arvot koskevat alueita, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä, jotka voivat altistua ilman epäpuhtauksille. Raja arvot määrittelevät ne ilman epäpuhtauksien ehdottomat enimmäispitoisuudet, joiden ylittäminen velvoittaa viranomaiset välittömiin toimiin ilmanlaadun parantamiseksi. Raja arvojen ylittymisistä ja niiden syistä on myös raportoitava Euroopan Unionille. Jos raja arvo ylittyy tai on vaarassa ylittyä, kunnan on laadittava ilmansuojelusuunnitelma, jolla varmistetaan raja arvojen alittuminen. Raja arvojen ylityksistä on myös tiedotettava asukkaille. Yksittäinenkin raja arvon numeroarvon ylittyminen laukaisee tiedottamisvelvoitteen. Kriittisimmät ilman epäpuhtaudet raja arvojen kannalta ovat hengitettävät hiukkaset ja typpidioksidi. Niiden pitoisuuksille asetetut rajat ovat vaarassa ylittyä erityisesti suurimpien kaupunkien liikenneympäristöissä, katukuiluissa ja työmaiden läheisyydessä. Kotkassa raja arvoja ei ole toistaiseksi ylitetty, mutta PM 1 :n ja NO 2 :n vuorokausipitoisuuksille asetettuja ohjearvoja on ylitetty erityisesti katupölyaikana sekä kaukokulkeuma ja inversiotilanteissa. Taulukossa 3 on esitetty osa Suomessa voimassa olevista ilmanlaadun ohje ja raja arvoista (VnP 48/1996 ja VnA 38/211). Tulosten ilmoittamisessa ohjearvoon verrattavat pitoisuudet ilmoitetaan + 2 asteen lämpötilassa ja 11 kpa paineessa lukuun ottamatta PM 2.5 ja PM 1 tuloksia, jotka ilmoitetaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. Haisevat rikkiyhdisteet ilmoitetaan rikkinä. Taulukko 3. Ilmanlaadun ohje ja raja arvoja. /1,11/ epäpuhtaus ohjearvo tilastollinen μg/m 3 määrittely NO 2 typpidioksidi NO x typenoksidit PM 1 hengitettävät hiukkaset 15 kuukauden tuntiarvojen 99. % piste raja arvo μg/m 3 tilastollinen määrittely 7 kuukauden 2. suurin 4 vuosikeskiarvo vuorokausikeskiarvo 3 vuosikeskiarvo kasvillisuuden suojelemiseksi 7 kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo 2 5 4 tuntikeskiarvo sallitut ylitykset 18 h/a vuorokausikeskiarvo sallitut ylitykset 35 vrk/a vuosikeskiarvo voimaantulo 1.1.21 1.1.21 19.7.21 1.1.25 1.1.25 PM 2.5 pienhiukkaset TRS haisevat rikkiyhdisteet 1 kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo 25 vuosikeskiarvo 1.1.21

18 6 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELUA Mittaustulosten ohje ja raja arvovertailut on esitetty taulukoituina liitteessä 4 ja typpidioksidipitoisuuden ja hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvot graafisesti liitteessä 5. Liitteeseen 6 on koottu numeerinen yhteenveto vuoden 212 mittaustuloksista. 6.1 TYPPIDIOKSIDI (NO 2 ) 6.1.1 Typpidioksidipitoisuuden kehitys ja pitoisuustaso vuonna 212 Typpidioksidipitoisuudet alittivat voimassa olevat vuosi ja tuntiraja arvot. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli molemmilla mittausasemilla 11 µg/m 3, 28 % vuosiraja arvosta (4 µg/m 3 ). Saadut keskiarvot vastasivat tasoltaan esimerkiksi Imatralla saatuja NO 2 :n vuosikeskiarvoja, mutta ne olivat selvästi pienempiä kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudun mittausasemilla vuonna 211, Luukin taustaasemaa lukuun ottamatta. Pääkaupunkiseudun vuosikeskiarvot vaihtelivat 7 µg/m 3 (Luukki) 28 µg/m 3 muualla paitsi vilkasliikenteisillä keskustan mittauspaikoilla. Niillä vuosikeskiarvo kohosi jopa 5 µg/m 3 :aan (Mäkelänkatu)/12/. Ilmatieteen laitoksen ylläpitämillä Etelä Suomen puhtailla taustamittausasemilla typpidioksidin vuosikeskiarvot ovat olleet noin 2 8 µg/m 3 /13/. Typpidioksidin tuntiraja arvoon (2 µg/m 3 ) verrattava pitoisuus oli Kotkansaarella 63 µg/m 3 ja Rauhalassa 69 µg/m 3 eli noin 32 % ja 34 % raja arvosta. Tuntiraja arvotasoa ei ylitetty kertaakaan. Korkein tuntikeskiarvo oli molemmilla mittausasemilla 98 µg/m 3. Typpidioksidin tuntiraja arvo ylittyy, jos tuntikeskiarvo 2 µg/m 3 ylittyy yli 18 kertaa vuodessa. Typpidioksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvot vaihtelivat Kotkansaaren mittausasemalla 8 18 µg/m 3, Rauhalassa 5 17 µg/m 3. Ilmatieteen laitoksen Virolahden tausta asemalla pitoisuudet ovat olleet hieman pienempiä, esimerkiksi vuonna 21 kuukausikeskiarvot vaihtelivat noin 3 14 µg/m 3 /14/. Tavanomaista korkeammat kuukausikeskiarvot ajoittuivat molemmilla mittausasemilla helmikuulle. NO 2 pitoisuuden kuukausikeskiarvojen kehittymistä on havainnollistettu kuvissa 6 ja 7. NO 2 :n kk keskiarvo (µg/m 3 ) 4 35 3 25 2 15 1 5 Kotkansaari 1.9 1.91 1.92 1.93 1.94 1.95 1.96 1.97 1.98 1.99 1. 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 1.8 1.9 1.1 1.11 1.12 kuukausi Kuva 6. NO 2 :n kuukausikeskiarvot ja pitoisuuksien kehitys Kotkansaarella v. 199 212.

19 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1.99 1. 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 1.8 1.9 1.1 1.11 1.12 NO 2 :n kk keskiarvo (µg/m 3 ) Rauhala kuukausi Kuva 7. NO 2 :n kuukausikeskiarvot ja pitoisuuksien kehitys Rauhalassa v. 1999 212. Typpidioksidipitoisuudelle annetut tunti ja vuorokausiohjearvot alittuivat molemmilla mittausasemilla. Korkein vuorokausiohjearvoon (7 µg/m 3 ) verrattava pitoisuus oli Kotkansaarella 4 µg/m 3 (57 % ohjearvosta) ja Rauhalassa 41 µg/m 3 (59 % ohjearvosta). Korkein tuntiohjearvoon (15 µg/m 3 ) verrattava pitoisuus oli Kotkansaarella 72 µg/m 3 (48 % ohjearvosta) ja Rauhalassa 78 µg/m 3 (52 % ohjearvosta). Korkeimmat pitoisuudet mitattiin talvella. Typpidioksidin ohjearvoihin verrannolliset pitoisuudet on esitetty kuvissa 8 ja 9. NO 2 :n 2. suurin vrk arvo (µg/m 3 ) 1 8 6 4 2 Kotkansaari Rauhala vrk ohjearvo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Kuva 8. NO 2 pitoisuudet verrattuna vuorokausiohjearvoon.

2 NO 2 :n 99 % tuntiarvo (µg/m 3 ) 2 15 1 5 Kotkansaari Rauhala tuntiohjearvo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Kuva 9. NO 2 pitoisuudet verrattuna tuntiohjearvoon. Kotkan mittausasemien NO 2 :n vuosikeskiarvot ovat pysyneet melko tasaisina viimeiset kymmenen vuotta. Vuoden 212 vuosikeskiarvo oli Kotkansaarella lähes yhtä suuri ja Rauhalassa runsaan kolmanneksen pienempi kuin vuonna 2. Kotkansaaren mittausasemalta saatu NO 2 :n vuosikeskiarvo vastasi suurin piirtein edellisvuotta. Rauhalan vuosikeskiarvo oli pienempi kuin vuonna 211. Typpidioksidin vuosi, vuorokausi ja tuntipitoisuuksien kehittyminen vuosina 1989 212 on esitetty kuvissa 1 ja 11. NO2 pitoisuus (µg/m3) 175 15 125 1 75 5 25 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 vuorokausiarvo tuntiarvo vuosikeskiarvo vrk ohjearvo tuntiohjearvo vuosiraja arvo Kuva 1. NO 2 :n korkeimmat vuorokausi ja tuntiohjearvoon sekä vuosiraja arvoon verrattavat pitoisuudet Kotkansaarella vuosina 1989 212.

21 175 15 125 1 75 5 25 1999 2 21 22 23 NO 2 pitoisuus (µg/m 3 ) 24 25 26 27 28 29 21 211 212 vuorokausiarvo tuntiarvo vuosikeskiarvo vrk ohjearvo tuntiohjearvo vuosiraja arvo Kuva 11. NO 2 :n korkeimmat vuorokausi ja tuntiohjearvoon sekä vuosiraja arvoon verrattavat pitoisuudet Rauhalassa vuosina 1999 212. Typpidioksidin lyhytaikaispitoisuudet ovat vaihdelleet huomattavasti vuosien varrella. Korkeimmat tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet on mitattu Kotkansaaren mittausasemalla vuonna 1992 (149 µg/m 3 ) Rauhalassa vuonna 25 (131 µg/m 3 ). Korkeimmat vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet on mitattu Kotkansaarella vuonna 1996 (81 µg/m 3 ) ja Rauhalassa vuonna 24 (82 µg/m 3 ). Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna typpidioksidin korkeimmat lyhytaikaispitoisuudet ovat laskeneet selvästi Kotkansaarella. 2 luvulla pitoisuuksien aleneminen näyttäisi kuitenkin pysähtyneen. Rauhalassa vuonna 212 mitatut NO 2 :n lyhytaikaispitoisuudet olivat sen sijaan selvästi aiempia vuosia pienempiä ja hyvin lähellä vuosisadanvaihteessa mitattuja pitoisuuksia. Tuloksiin vaikuttavat monet tekijät, mm. sääolot, laitosten päästömäärät sekä dieselautojen määrän ja otsonipitoisuuden vaihtelut. Tuloksia aiempiin vuosiin verrattaessa on huomioitava myös se, että typen oksidien mittaaminen aloitettiin Kotkansaarella vuonna 1989, Rauhalassa vasta vuonna 1999. 6.1.2 Typpidioksidipitoisuuden ajallinen ja tuulensuuntien mukainen vaihtelu Yhdyskuntailman typpidioksidipitoisuuksiin vaikuttavat muun muassa laitosten ja liikenteen päästömäärät, otsonin pitoisuus sekä sääolot. Pitoisuudet ovat yleensä suurimmillaan talviaikaan tilanteissa, jolloin ulkoilman lämpötilat ovat matalimmillaan, liikenteen ja energiantuotannon päästöt suurimmillaan ja sääolot epäedulliset ilman epäpuhtauksien tehokkaan laimenemisen ja sekoittumisen kannalta. Pitoisuudet nousevat usein myös keväisin, kun auringonsäteily voimistuu ja otsonipitoisuudet kohoavat. Silloin myös typpimonoksidin muutunta typpidioksidiksi lisääntyy. Typpidioksidin tuntipitoisuuksien vuorokauden sisäinen ja viikonpäiviin liittyvä vaihtelu on esitetty kuvissa 12 ja 13.

22 3 NO 2 pitoisuus (µg/m 3 ) 2 1 Rauhala arki Rauhala la su Kotkansaari arki Kotkansaari la su 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1111213141516171819221222324 kellonaika Kuva 12. NO 2 pitoisuuden vuorokausivaihtelu arkisin ja viikonloppuisin. Puuttuvat arvot (klo 4:) johtuvat analysaattoreiden ko. aikana suorittamasta aluetason tarkistuksesta. NO 2 pitoisuus (µg/m 3 35 3 25 2 15 1 5 Rauhala talvi Kotkansaari talvi Rauhala kesä Kotkansaari kesä ma ti ke to pe la su viikonpäivä Kuva 13. NO 2 pitoisuuksien viikonpäivävaihtelu talvi ja kesäaikana. Typpidioksidipitoisuuksissa näkyy liikennemääriin ja vuorokaudenaikaan liittyvää vaihtelua. Pitoisuudet lähtevät kohoamaan molemmilla mittausasemilla arkisin klo 6. Korkeimmillaan ne ovat klo 8 9, vilkkaimman aamuliikenteen aikoihin. Sen jälkeen pitoisuudet laskevat nopeasti eikä Iltapäivän paluuliikenne enää näy mittausasemilla yhtä jyrkkänä pitoisuuksien kohoamisena kuin aamuinen työmatkaliikenne. Iltaisin NO 2 pitoisuuksien kohoaminen on loivaa. Hieman muuta ilta aikaa korkeampia mitattiin klo 21 23. Viikonloppuisin pitoisuudet ovat liikenteen hiljenemisen takia molemmilla mittausasemilla pienempiä kuin arkisin ja myös pitoisuustasojen vaihtelu on arkipäiviä vähäisempää. Talviaikana typpidioksidipitoisuudet olivat molemmilla mittausasemilla korkeampia kuin kesäaikana. Korkeimmillaan ne olivat Kotkansaarella torstaisin ja Rauhalassa keskiviikkoisin. Pienimmät pitoisuudet mitattiin viikonloppuisin. Talvipäivinä Rauhalassa mitatut NO 2 pitoisuudet olivat vain hieman

23 suurempia kuin Kotkansaarella. Mittausasemien väliset pitoisuuserot olivat kaikkiaan pienempiä kuin aiempina vuosina. Kuvissa 14 ja 15 on havainnollistettu tuulensuunnan vaikutusta mitattuihin NO 2 pitoisuuksiin. Pitoisuudet olivat korkeimmillaan tyynellä säällä. Hieman muita ilmansuuntia korkeampia pitoisuuksia mitattiin lisäksi Kotkansaarella silloin, kun tuuli kävi idän ja koillisen väliltä, Rauhalassa pohjoisten sekä etelän ja kaakon puoleisten tuulten vallitessa. NO 2 pitoisuus (µg/m 3 ) 25 2 15 1 5 Rauhala Kotkansaari tuulensuuntaluokka (asteluku) Kuva 14. NO 2 pitoisuuden tuntikeskiarvot eri tuulensuuntaluokissa 212. (etelä=18 o, pohjoinen= o /36 o, itä=9 o, länsi=27 o ) NO 2 pitoisuus (µg/m 3 15 1 5 Kotkansaari 3 6 9 12 15 18 21 24 27 3 33 36 tuulensuunta (aste) NO 2 pitoisuus (µg/m 3 15 1 5 Rauhala 3 6 9 12 15 18 21 24 27 3 33 36 tuulensuunta (aste) Kuva 15 a ja b. NO 2 pitoisuuden tuntiarvot tuulen suunnan mukaan.

24 6.2 HAISEVAT RIKKIYHDISTEET (TRS) 6.2.1 TRS pitoisuuksien kehittyminen ja pitoisuustaso vuonna 212 Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat pieniä kummallakin mittausasemalla. Mittaustuloksista laskettu TRS pitoisuuden vuosikeskiarvo oli Rauhalassa μgs/m 3 ja Kotkansaarella 1 μgs/m 3. TRSpitoisuuksien kuukausikeskiarvot vaihtelivat 1 μgs/m 3. TRS:n vuorokausipitoisuudelle terveydellisin perustein asetettu ohjearvo (1 μgs/m 3 ) alittui kummallakin mittausasemalla. Korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus oli Rauhalassa 2 μgs/m 3 (2 % ohjearvosta) ja Kotkansaarella 3 μgs/m 3 (3 % ohjearvosta). Ohjearvoon verrannolliset pitoisuudet on esitetty kuvassa 16. TRS:n 2. suurin vrk arvo (µg/m 3 ) 15 1 5 Kotkansaari Rauhala ohjearvo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Kuva 16. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet verrattuna vuorokausiohjearvoon. TRS pitoisuutta on mitattu Kotkassa 199 luvun alkupuolelta lähtien, jona aikana TRS:n ohjearvo on ylittynyt viisi kertaa; Rauhalaa edeltäneellä mittausasemalla Sunilan Tupakadulla vuosina 1992, 1993, 1996, 1997 ja 1999. Nykyisillä mittausasemilla ei ohjearvoylityksiä ole esiintynyt. Korkeimpien vuorokausiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitystä vuosina 1992 212 Kotkansaaren ja Rauhalan mittausasemilla on havainnollistettu kuvassa 17. TRS mittaukset siirrettiin Sunilasta Rauhalaan v. 2. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo tuli voimaan 1.9.1996. Kotkansaarella mitatuissa TRS:n vuorokausiarvoissa näkyy laskeva suuntaus 199 luvun loppupuolelta alkaen. Rauhalassa pitoisuuksien pieneneminen näkyy selvemmin vuodesta 24 alkaen. Laskeva kehityssuunta liittyy sellutehtailla toteutettuihin ympäristönsuojeluinvestointeihin, Stora Enso Oyj:n Sunilan tehtaalla aloitettuun väkevien hajukaasujen polttoon ja Kotkamills Oy:llä aloitettuun laimeiden hajukaasujen käsittelyyn.

25 TRS pitoisuus (µgs/m 3 ) 2 15 1 5 Kotkansaari Rauhala (v. 1999 asti Sunila) 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 KUVA 17. Haisevien rikkiyhdisteiden ohjearvoon verrannolliset korkeimmat vuorokausiarvot vuosina 1992 212. Kuvassa 18 on esitetty TRS:n 99 % tuntiarvojen kehitys vuosina 1992 212. TRS:n lyhytaikaisarvoissakin näkyy selvä laskeva trendi erityisesti vuoden 1997 jälkeen. Viime vuosina haisevien rikkiyhdisteiden lyhytaikaispitoisuudet ja niiden vaihtelut ovat olleet entistä pienempiä. Vuonna 212 korkeimmat tuntiarvot mitattiin Kotkansaarella helmikuussa (6 μgs/m 3 ) ja Rauhalassa syyskuussa (8 μgs/m 3 ). Haisevien rikkiyhdisteiden tuntiarvoille ei ole asetettu kansallisia ohjausarvoja. TRS pitoisuus (µgs/m 3 ) 4 3 2 1 Kotkansaari Rauhala (v. 1999 asti Sunila) 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 KUVA 18. Haisevien rikkiyhdisteiden korkeimmat 99 % tuntiarvot vuosina 1992 212. 6.2.2 Hajutuntien esiintyminen Hajun esiintymistä ja viihtyvyyshaittaa voidaan arvioida hajutuntien lukumäärän perusteella. Eri hajuyhdisteiden hajukynnykset eroavat toisistaan ja ihmiset kokevat hajun häiritsevyyden eri tavoin. Useilla sellupaikkakunnilla hajutunniksi on kuitenkin luokiteltu tunti, jolloin TRS:n tuntikeskiarvo on

26 suurempi tai yhtä suuri kuin 3 μgs/m 3. Taulukossa 4 on esitetty hajutuntien lukumäärät Kotkan mittausasemilla vuosina 23 212. Hajutuntien määrät näyttäisivät vähentyneen vielä 2 luvullakin. Taulukko 4. Hajutuntien esiintyminen vuosina 23 212. MITTAUSASEMA 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Kotkansaari TRS>3 µgs/m 3 TRS>1 µgs/m 3 mittausaika (h) 272 8 868 143 3 8721 22 2 5981 343 1 65 57 5 7135 18 1 7614 16 8 747 96 1 8144 71 1 8218 145 4 7892 Rauhala TRS>3 µgs/m 3 TRS>1 µgs/m 3 mittausaika laitosten TRS päästö (t/a) 715 34 7716 831 49 8758 74 1 8258 332 2 8537 179 3 238 61 5 8287 38 3 827 15 4 858 14 724 39 19 15 14 14 19 9 14 9 8 27 7 835 Kotkansaarella hajutunteja oli vuonna 212 aiempaa enemmän, noin 1,8 % mittausajasta. Rauhalassa niitä oli,3 % mittausajasta, vain hivenen aiempaa enemmän. Eniten hajutunteja esiintyi Kotkansaarella tammi helmi ja lokakuussa ja Rauhalassa syyskuussa. Hajutuntien ajoittuminen eri kuukausille on esitetty taulukossa 5. VTT:n tutkimusten mukaan selvää haittaa koetaan silloin, kun hajua esiintyy yli 3 5 % ajasta/15/. Sen mukaan hajuhaitat olisivat olleet todennäköisiä etenkin Kotkansaarella helmi ja lokakuussa. Taulukko 5. TRS pitoisuuden 3 μgs/m 3 ylittäneiden tuntien lukumäärä vuonna 212. Kotkansaari kk mittausaika (h) TRS > 3 µgs/m 3 mittausaika (h) TRS > 3 µgs/m 3 1 713 16 726 1 2 663 27 642 4 3 71 6 646 1 4 66 7 667 Rauhala 5 694 14 71 3 6 69 8 69 7 645 713 8 75 16 79 9 675 3 69 15 1 698 24 711 2 11 689 1 69 1 12 35 14 711 yht. 7892 h 145 835 h 27 Kotkan ympäristökeskukselle tuli vuoden aikana viitisen ilmoitusta tavanomaista voimakkaammista hajuista. Tammi helmikuussa valituksia aiheuttaneita hajuhaittoja esiintyi Kotkansaaren ja Hovinsaaren suunnalla. Osa hajuhaitoista aiheutui Kotkamills Oy:n hajukaasuputken tukkeutumisesta, mikä esti hajukaasujen käsittelyn tehtaan jätevesien anaerobisella jätevedenpuhdistuslaitoksella. Toukokuussa epätavallisen vahvaksi luonnehdittua hajua esiintyi lyhytaikaisesti sekä Kotkansaaren että Sunilan suunnalla. Haju liittyi todennäköisesti Stora Enso Oy:n Sunilan tehtaan tuotannon

27 alas/ylösajotilanteeseen. Kotkamills Oy:n vuosihuoltoseisokit ajoittuivat elokuulle ja myös sen alas/ylösajotilanteet ovat voineet aiheuttaa tavanomaista enemmän hajutuntemuksia. Syyskuussa Sunilan tehtaalla oli laimeiden hajukaasujen käsittelykatkoksia, jotka liittyivät meneillään olleeseen analysaattorikorjaukseen. Myöhemmin lyhytaikaisia hajuhaittoja on esiintynyt muun muassa Hovinsaaren suunnalla. Niiden on arveltu olleen seurausta Sunilan tehtaan keittämön paisuntahöngän varoventtiilivuodosta. Vuoto on saattanut alkaa lokakuun 212 kunnossapitoseisokin jälkeen, tehtaan liikkeelle lähdössä tai sen jälkeen/16/. Kuvissa 19 ja 2 on havainnollistettu vuonna 212 vallinneiden TRS pitoisuuksien prosentuaalista jakautumista eri tuulensuunnille. Saasteruusu näyttää suurimpien pitoisuuksien esiintyneen Kotkansaarella yleisimmin idän puoleisilla tuulilla, Rauhalassa etelänpuoleisilla tuulilla. Kuva 19. TRS pitoisuudet tuulensuunnan mukaan Kotkansaarella. Kuva 2. TRS pitoisuudet tuulensuunnan mukaan Rauhalassa.

28 6.3 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 1 ) 6.3.1 PM 1 pitoisuuksien kehitys ja pitoisuustaso vuonna 212 Hengitettävien hiukkasten vuosipitoisuudelle asetettu raja arvo (4 µg/m 3 ) alittui Kotkan mittausasemilla (kuva 21). PM 1 :n vuosikeskiarvo oli Rauhalan mittausasemalla 14 µg/m 3 (35 % vuosirajaarvosta) ja Kotkansaarella 12 µg/m 3 (3 % vuosiraja arvosta). Saadut vuosikeskiarvot vastaavat muualla Suomessa samankokoisten kaupunkien taajama alueilla saatuja keskiarvoja. Esimerkiksi Imatralla PM 1 pitoisuuden vuosikeskiarvot vaihtelivat 12 13 µg/m 3 vuonna 212 /17/. Pääkaupunkiseudun mittausasemilla vuonna 211 vuosikeskiarvot vaihtelivat 11 24 µg/m 3 /12/. Suurimmat pitoisuudet mitattiin ydinkeskustan vilkasliikenteisillä alueilla. Ilmatieteen laitoksen ylläpitämillä Etelä Suomen taustamittausasemilla PM 1 :n vuosikeskiarvot ovat olleet luokkaa 1 12 µg/m 3 /13/. PM 1 :n vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) 5 4 3 2 1 2 21 Kotkansaari Rauhala vuosiraja arvo 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Kuva 21. PM 1 pitoisuuden vuosikeskiarvojen kehitys Kotkassa vuosina 2 212. Myös PM 1 :n vuorokausiohjearvo (7 µg/m 3 ) alittui. PM 1 :n vuorokausipitoisuudet vaihtelivat Kotkansaarella 21 51 % ja Rauhalassa 24 79 % vuorokausiohjearvosta. (kuva 22) PM 1 :n 2. korkein vrk arvo (µg/m 3 ) 1 8 6 4 2 Kotkansaari Rauhala ohjearvo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Kuva 22. PM 1 :n pitoisuudet verrattuna vuorokausiohjearvoon. PM 1 :n vuorokausiraja arvotaso (5 µg/m 3 ) ylittyi Rauhalan mittausasemalla viitenä päivänä ja Kotkansaarella yhtenä päivänä. Vuonna 211 Rauhalassa oli kolme ylitystä. Raja arvoa ei ylitetty, sillä

29 ylitysten lukumäärä jäi alle sallitun, 35 ylitystä kalenterivuodessa. Raja arvoon verrannollinen tunnusluku (36. suurin vuorokausiarvo) oli Rauhalassa 23 µg/m 3 (46 % raja arvosta) ja Kotkansaarella 2 µg/m 3 (4 % raja arvosta). Rauhalan ylityksistä neljä ajoittui maaliskuulle ja yksi marraskuun viimeiselle päivälle. Tuolloin raja arvotaso ylittyi myös Kotkansaarella. PM 1 :n korkein vuorokausiarvo oli Rauhalan mittausasemalla 134 µg/m 3 ja Kotkansaarella 62 µg/m 3. PM 1 pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat Kotkansaaren mittausasemalla 8 16 µg/m 3 ja Rauhalassa 1 19 µg/m 3. Korkeimmat kuukausikeskiarvot ajoittuivat helmi maaliskuulle, jolloin keskiarvojen nousu johtui katujen pölyämisen lisäksi pakkassäällä esiintyneestä inversiosta. Inversiotilanteissa tuuli on ollut heikkoa ja ilmakerrosten sekoittumista edistäviä pyörteitä on ollut vähän. Kotkan mittausasemilta saadut kuukausikeskiarvot olivat samaa suuruusluokkaa kuin Imatran mittausasemilta vuonna 212 saadut kuukausikeskiarvot, mutta selkeästi pienempiä kuin pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudulla PM 1 :n kuukausikeskiarvot vaihtelivat esimerkiksi vuonna 211 noin 7 54 µg/m 3 eri mittausasemilla /12/. Suurimmat keskiarvot saatiin vilkasliikenteisissä, huonosti tuulettuvissa katukuiluissa, pienimmät keskiarvot pientaloalueilla. PM 1 :n kuukausikeskiarvot ovat laskeneet 2 luvun puolivälistä alkaen selvimmin Kotkansaaren mittausasemalla. Vuoden 26 jälkeen Kotkansaarelta ei ole enää myöskään saatu 25 µg/m 3 ylittäneitä kuukausikeskiarvoja. Rauhalassa pitoisuuksien aleneminen ei ole yhtä selvää. Maalishuhtikuulle ajoittuvat katupölypiikit näyttäisivät kuitenkin alentuneen viime vuosina selvästi. Vuoden 28 jälkeen Rauhalasta ei ole enää saatu 3 µg/m 3 ylittäneitä kuukausikeskiarvoja. (kuvat 23) PM 1 :n kk keskiarvo (µg/m 3 ) 6 5 4 3 2 1 1. Kotkansaari 12 kk liukuva keskiarvo 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 1.8 1.9 1.1 1.11 1.12 kuukausi PM 1 :n kk keskiarvo (µg/m 3 ) 6 5 Rauhala 12 kk liukuva keskiarvo 4 3 2 1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 1.8 1.9 1.1 1.11 1.12 kuukausi Kuva 23. PM 1: n kuukausiarvojen kehitys vv. 2 212

3 6.3.2 PM 1 pitoisuuksien ajallinen ja tuulensuuntien mukainen vaihtelu PM 1 pitoisuuksien vuorokausivaihtelussa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Rauhalassa pitoi suudet lähtivät nousemaan arkiaamuisin klo 6 ja saavuttivat ensimmäisen huippunsa klo 8 9. Ilta läh päivisin pitoisuudet olivat korkeimmillaan klo 15 ja iltaisin klo 2 23. Kotkansaarella pitoisuudet tivätt nousemaann noin klo 7. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin yleensä klo 16. Arkisin hiukkaspitoi pie suudet olivat pienimmillään aamuyöstä. Viikonlopun päivinä PM 1 pitoisuudet olivat selvästi nempiä kuin arkisin. Aamuöisin tilanne oli päinvastainen. Korkeimmilleen pitoisuudet nousivat eten vaihtelu kin Rauhalan mittausasemalla vasta iltasella noin klo 2 23. Kotkansaarellaa pitoisuuksien oli vähäisempää. Nousun syynä voi olla tuulen tyyntyminen, myöhäisiltoina vilkastunut liikenne, mahdollisesti myös asuinkiinteistöissä tapahtuva puun pienpoltto. Mittausasemien korkeuseron vuoksi Rauhalan PM 1 pitoisuudet olivat arkisin selvästi suurempia kuin Kotkansaarella. Suurimmillaan pitoisuusero oli klo 7 9 ja klo 22 24. Kotkansaaren mittausase ma sijaitsee korkealla, jonka vuoksi katupölyn ja liikenneperäisten hiukkasten vaikutus on pienempi kuin katutasossaa sijaitsevallaa Rauhalan mittausasemalla. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksissa esiintynyttä vuorokausivaihtelua on havainnollistettu kuvassa 24. PM 1 pitoisuus (µg/m 3 ) 3 2 1 Rauhalaa arki Rauhalaa la su Kotkansaari arki Kotkansaari la su 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 kellonaika Kuva 24. PM 1 pitoisuuden vuorokausivaihtelu arkisin ja viikonloppuisin. Rauhalassa lievästi muita arkipäiviä korkeampia hiukkaspitoisuuksia mitattiin perjantaisin, Kotkan päivittäisvaihtelu on esitetty kuvassa saarella torstaisin. Pienimmät pitoisuudet mitattiin lauantaisin ja sunnuntaisin. PM 1 pitoisuuksien 25. PM 1 pitoisuus (µg/m 3 ) 3 25 2 15 1 5 ma Kotkansaari Rauhala ti ke to pe la viikonpäivä su Kuva 25. PM 1 pitoisuuksien viikonpäivävaihtelu.

31 PM 1 pitoisuuksissa erottui selvää tuulensuuntiin liittyvää vaihtelua (kuva 26). Tuulen suunta on etelästä asteluvulla 18, pohjoisesta asteluvulla ja 36, idästä asteluvulla 9 ja lännestä asteluvulla 27. PM 1 pitoisuus (µg/m 3 ) 25 2 15 1 5 Kotkansaari Rauhala tuulensuuntaluokka (asteluku) Kuva 26. PM 1 pitoisuuksien tuntikeskiarvot eri tuulensuuntaluokissa. Rauhalan mittausasemalla korkeimmat PM 1 pitoisuudet mitattiin yleisimmin etelän ja idän puoleisilla tuulilla sekä tyynellä säällä. Kotkansaarella pitoisuudet olivat korkeimmillaan yleisimmin idän (9 o 12 o ) puoleisilla tuulilla. Korkeimmat yksittäiset PM 1 :n tuntiarvot mitattiin molemmilla mittausasemilla idän ja koillisen välisillä tuulilla. (kuvat 27 a ja b) PM 1 pitoisuus (µg/m 3 ) 4 3 2 1 3 6 9 12 15 18 21 24 27 3 33 36 Rauhala tuulensuunta (aste) PM 1 pitoisuus (µg/m 3 ) 3 2 1 3 6 9 12 15 18 21 24 27 3 33 36 Kotkansaari tuulensuunta (aste) Kuva 27 a ja b. PM 1 pitoisuuksien tuntikeskiarvot tuulensuunnan mukaan.

32 7 ILMANLAATUINDEKSIT Päivittäisessä ilmanlaatutiedotuksessa käytetään apuna YTV:n kehittämää sanallista ilmanlaatuindeksiä, joka kertoo pitoisuuksien yhteyden terveysvaikutuksiin ja normeihin. Indeksit jaottelevat ilmanlaadun viiteen luokkaan, hyvästä erittäin huonoon. Indeksin taustalla ovat ilmanlaadun ohje, raja ja kynnysarvot sekä asiantuntijoiden arvioima pitoisuuksien yhteys terveysriskeihin. Indeksin laskenta perustuu eri epäpuhtauskomponenttien vertaamiseen ilmanlaatuasetuksen (38/211) mukaisiin pitoisuustasoihin. Kotkassa ilmanlaatuindeksin laskennassa otetaan huomioon typpidioksidin (NO 2 ), hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet. Niistä jokaiselle lasketaan tunneittain indeksi, joista korkein määrittelee mittausaseman ilmanlaatuindeksin arvon. Kotkansaaren indeksit edustavat ilmanlaatua kerrostalovaltaisella keskusta alueella, Rauhalan indeksit ilmanlaatua esikaupunkialueella, liikenteen vaikutuspiirissä. On huomattava, että indeksi ei ota huomioon mahdollisia ilmansaasteiden yhteisvaikutuksia. Ilmanlaatu määräytyy huonoksi kun indeksin arvo ylittää 1. Huono tai erittäin huono ilmanlaatu voi aiheuttaa haitallisia terveysvaikutuksia herkillä ihmisillä. (taulukko 6) Taulukko 6. Ilmanlaatuindeksit ja niiden luonnehdinta Indeksin arvo Ilmanlaatuluokka terveys ja ympäristövaikutukset 5 hyvä ei todettuja terveysvaikutuksia lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 51 75 tyydyttävä terveysvaikutukset hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 76 1 välttävä terveysvaikutukset epätodennäköisiä selviä kasvillisuus ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 11 15 huono terveysvaikutukset mahdollisia herkillä yksilöillä selviä kasvillisuus ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 151 erittäin huono terveysvaikutukset mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 7.1 Ilmanlaatu Kotkassa vuonna 212 indekseillä määriteltynä Kotkan ilmanlaatu oli valtaosin hyvälaatuista. Kotkansaaren mittausaseman vuorokausi indekseistä 91 % luokiteltiin hyvään ja 8 % tyydyttävään ilmanlaatuluokkaan. Rauhalan mittausasemalla ilmanlaatu oli hyvää 84 % ajasta ja tyydyttävää 14 % ajasta. Välttäväksi se luokiteltiin Rauhalassa neljänä päivänä; 6. 9.3.12 ja Kotkansaarella yhtenä päivänä, 3.11.12. Huonoksi ilmanlaatu luokittui yhtenä päivänä, 3.11.12 Rauhalan mittausasemalla. Useimmiten ilmanlaatuluokka määräytyi hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien perusteella. Vuoden 212 vuorokausi indeksit on esitetty kuvissa 28 ja 29. Vuorokausi indeksit ovat kunkin vuorokauden korkeimpien tunti indeksien keskiarvoja. Ilmanlaatu oli Rauhalan mittausasemilla välttävä 14 tuntia ja Kotkansaarella 39 tuntia. Huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli Rauhalassa 46 ja Kotkansaarella 5. Noin 55 % heikentyneen ilmanlaadun tunneista ajoittui Rauhalan mittausasemalla helmi maaliskuulle. Korkein ilmanlaatuindeksin arvo oli Rauhalassa 321 (3.11.12) ja Kotkansaarella 172 (3.11.12). Indeksin laukaisivat kohon

33 neet hengitettävien hiukkasten pitoisuudet. Rauhalan mittausasemalla ilmanlaadultaan heikentyneitä tunteja oli 15, kun vuonna 211 niitä oli 291. Kotkansaarella niitä oli 44, lähes edellisvuotta vastaava määrä. Heikentyneiden ilmanlaatutuntien ajoittuminen eri kuukausille on esitetty taulukossa 7. 15 125 indeksin arvo 1 75 5 25 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. päivämäärä 1.1. 1.11. 1.12. Kuva 28. Keskimääräiset vuorokausi indeksit Kotkansaaren mittausasemalla. indeksin arvo 15 125 1 75 5 25 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. päivämäärä 1.9. 1.1. 1.11. 1.12. Kuva 29. Keskimääräiset vuorokausi indeksit Rauhalan mittausasemalla. Taulukko 7. Heikentyneiden ilmanlaatutuntien ajoittuminen eri kuukausille vuonna 212 Rauhala Kotkansaari kuukausi välttävä huono erittäin huono välttävä huono erittäin huono tammikuu 7 2 helmikuu 35 1 2 maaliskuu 27 17 2 huhtikuu 15 3 1 2 toukokuu 6 4 kesäkuu 1 3 heinäkuu 1 1 2 3 elokuu 1 1 syyskuu 2 6 lokakuu 2 marraskuu 6 3 6 7 3 2 joulukuu 1 1 yhteensä 14 35 11 39 3 2 aiheuttaja PM 1 92 %, NO 2 3 %, TRS 5 % PM 1 84 %, NO 2 7 %, TRS 9 %

34 8 KATUPÖLY JA MUUT POIKKEUKSELLISET ILMANLAATUTILANTEET Ilmanlaatu voi heiketä äkillisesti erilaisissa episoditilanteissa. Episodi on tilanne, jossa ilmansaastepitoisuudet nousevat huomattavasti tavanomaista tasoa korkeammiksi. Niitä aiheuttavat yleensä keväinen katujen pölyäminen, heikkotuuliset inversiotilanteet, pienhiukkasten ja otsonin voimakkaat kaukokulkeumat ja laitosten poikkeukselliset häiriöpäästöt, kuten savukaasunpuhdistuslaitteistojen ohitustilanteet. Joskus erilaiset episodityypit voivat osua samaankin aikaan. Kotkassa pidempiaikaisia episoditilanteita on aiheutunut lähinnä keväisestä katupölystä ja pienhiukkasten, kuten rajantakaisten maastopalojen aiheuttamista kaukokulkeumista. Vuonna 212 ei esiintynyt voimakkaita ja pitkään kestäneitä pienhiukkasten kaukokulkeumia. Myös katupölykausi jäi suhteellisen lyhyeksi. Maaliskuun alkupuolella tuulet olivat heikkoja ja lämpötilojen vuorokautinen vaihtelu suurta. Asfalttitiet olivat kuivia, vaikka sää muutoin oli vielä hyvin talvinen ja runsasluminen. Vallitsi heikkotuulinen ja selkeä sää, jonka aikana varsinkin lähempänä maantasoa ilmassa oli tavallista enemmän ilmansaasteita: katupölyä, pakokaasuja, mahdollisesti myös puunpoltosta ja muista lähilähteistä kulkeutuneita päästöjä. Tyynellä pakkassäällä ne pakkautuivat matalalle. Tilanne kohotti varsinkin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Myös typpidioksidin pitoisuudet olivat tavanomaista korkeampia, mutta ne eivät ylittäneet voimassa olevia ilmanlaatunormeja. (kuva 3) 225 PM 1 :n ja NO 2 :n tuntipitoisuus (µg/m 3 ) 2 175 15 125 1 75 5 25 5.3. 6.3. 7.3. 8.3. 9.3. 1.3. Kotkansaari PM1 Rauhala PM1 PM1 vrk raja arvo Rauhala NO2 NO2 vrk ohjearvo Kuva 3. PM 1 :n ja NO 2 :n tuntipitoisuuksien nousu 5.3. 9.3.212. Hiekanpoistoon päästiin vasta huhtikuun puolella, lämpötilojen nousun ja lumen sulamisen lopulta kiihdytettyä kevään etenemistä. Kotkan kaupunki aloitti hiekoitussepelin koneellisen poiston huhtikuun 1. viikolla. Ennen hiekanpoistoa puhdistettavat kohteet kasteltiin pölyämisen estämiseksi laimealla suolaliuoksella. Osa väylistä puhdistettiin hiekasta yöaikaan, mikä vähensi osaltaan kadunvarsien päiväaikaisia pölyhaittoja. Katupölytilanne olikin rauhallinen eivätkä hengitettävien hiukkasten pitoisuudet nousseet enää huhtikuussa vuorokausiraja arvotason yläpuolelle. Katujen pölyäminen jäi mittaustulosten perusteella myös aiempia vuosia vähäisemmäksi, mikä kertoo hyvin onnistuneesta hiekanpoistosta.

35 9 YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT Kotkan Haminan seudun ilmanlaatua kuormittavat useat erilaiset päästölähteet kuten energian ja lämmöntuotantolaitokset, sellu ja paperitehtaat, lasikuitu ja valimoteollisuus sekä satamat ja muualta kulkeutuva kuormitus. Suurimman kuormituksen ilmaan aiheuttavat selluteollisuus ja alusliikenne. Tieliikenteen suorat ja epäsuorat päästöt ovat merkityksellisiä vilkkaasti liikennöidyillä taajamaja satama alueilla ja puun pienpolton päästöt tiheästi rakennetuilla pientaloalueilla. Ilmanlaatu on ollut viime vuosina Kotkassa suurimman osan ajasta hyvää tai tyydyttävää. Heikkolaatuisinta ilma on kaupunkialueille tyypillisesti keväisten katupölytilanteiden aikana ja talviaikana pakkassäällä, tilanteissa, jolloin sää on selkeä ja heikkotuulinen ja ilmansaasteiden laimenemista edistäviä pyörteitä on vähän. Kotkassa toimivien teollisuus ja energiantuotantolaitosten häiriö ja vikatilanteet, kuten savukaasujen puhdistuslaitteistojen ohitustilanteet saattavat myös aiheuttaa ainakin lyhytaikaista ilmanlaadun heikkenemistä. Kotkan ilmanlaatu ei kuitenkaan poikkea muualla Suomessa vastaavankokoisten kaupunkien ilmanlaadusta. Ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat pitkällä aikavälillä joko laskeneet tai pysyneet ennallaan. Rikin ja typenoksidien päästöt vähenivät, hiukkaspäästöt kasvoivat Kotkan merkittävimpien päästölähteiden rikin oksidien, haisevien rikkiyhdisteiden ja hiukkasten päästöt vähenivät jyrkästi 198 luvun loppupuolella. 2 luvulla kokonaispäästöjen väheneminen on tasaantunut eikä päästömäärien kehityksessä enää näy selvää trendiä. Typenoksidien päästömäärät ovat vaihdelleet muita päästöjä enemmän. Se selittyy lähinnä laitosten markkinatilanteesta johtuneista tuotantotasomuutoksista. Vuonna 212 teollisuuden ja satamien yhteenlaskettu hiukkaspäästö oli noin 431 t, typenoksidien päästö noin 28 t, rikin oksidien päästö noin 156 t ja haisevien rikkiyhdisteiden päästö noin 8 t. Rikin ja typenoksidien päästöt laskivat edellisvuodesta. Suurimpana tekijänä oli Ahlstrom Glassfibre Oy:n tuotannon supistuminen. Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt olivat samaa tasoa kuin vuonna 211. Hiukkaspäästöt kasvoivat hieman. Syynä olivat Stora Enso Oy:n Kotkan tehtaan aiempaa vuotta suuremmat päästöt. Tieliikenteen päästöt ovat teollisuuspainotteisessa Kotkassa huomattavasti laitosten päästöjä pienemmät. Hiukkaspäästöistä ajoneuvoliikenne tuottaa noin 5 % ja typenoksideista noin 15 %. Liikenteen osuus rikin oksidien kokonaispäästöistä on marginaalinen. Tieliikenteen päästöt ovat olleet liikennemäärien kasvusta huolimatta lievässä laskussa. Verraten pienistä päästöistä huolimatta liikenne vaikuttaa kuitenkin ratkaisevasti vallitsevaan ilmanlaatuun. Se johtuu pakokaasujen matalasta päästökorkeudesta ja liikenteen epäsuorista päästöistä, katupölystä. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat yleensä korkeimmillaan liikenneympäristöissä kohoten liikennemäärien kasvaessa. Keväisin iso osa leijuvista hiukkasista on renkaiden ja asfaltin välissä jauhautunutta hiekkaa ja muuta mineraaliainesta, jota liikenne ja tuuli nostavat uudelleen ilmaan. Laitosten savukaasut pääsevät ilmaan korkealta, jossa niiden laimeneminen on tehokkaampaa kuin katutasossa.

36 Laitosten päästöjen vaikutus ilmanlaatuun näkyy selvimmin erilaisissa häiriötilanteissa, kuten savukaasunpuhdistimien ohitustilanteissa ja laitosten alas/ylösajotilanteissa. Inversiotilanteissa ilmansaasteiden pitoisuuksia voivat kohottaa sekä liikenteen että laitosten päästöt. Ilma oli keskimäärin hyvälaatuista, heikoimmillaan se oli helmi maaliskuussa Indeksiluokittelun perusteella ilmanlaatu oli valtaosan ajasta hyvää tai tyydyttävää. Rauhalassa ilmanlaatu oli jopa hieman edellisvuotta parempi. Siellä välttävän, huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli lähes puolet vähemmän kuin vuonna 211. Kotkansaarella niitä oli lähes edellisvuotta vastaava määrä. Yli puolet heikentyneen ilmanlaadun tunneista ajoittui Rauhalan mittausasemalla helmi ja maaliskuulle, tyyniin ja kuiviin pakkaspäiviin. Kotkansaarella eniten heikentyneen ilmanlaadun tunteja esiintyi helmikuussa. Heikkeneminen aiheutui yleisimmin kohonneista hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista. Mittausasemien väliset erot ilmanlaadussa selittyvät asemien sijainnilla ja korkeuserolla. Rauhalan mittausasemalla katupölyn ja pakokaasujen vaikutus mittaustuloksiin on suurempi kuin korkealla sijaitsevalla Kotkansaaren mittausasemalla. Typpidioksidin pitoisuudet eivät ylittäneet voimassa olevia ohje ja raja arvoja. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin helmi maaliskuussa, heikkotuulisen pakkasjakson aikana. Pitoisuuksissa näkyi liikennemääriin ja vuorokaudenaikaan liittyvää vaihtelua. Pitoisuudet olivat korkeimmillaan arkisin, aamuruuhkan aikoihin. Pienimmät pitoisuudet mitattiin yleensä viikonloppuisin. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin kummallakin mittausasemalla tyynellä säällä. Hieman muita tuulensuuntia korkeampia pitoisuuksia mitattiin lisäksi Kotkansaarella silloin, tuuli kävi koillisen ja idän väliltä. Pienimmät pitoisuudet mitattiin eteläisten tuulten vallitessa. Rauhalassa muita suuremmat pitoisuudet ajoittuivat tilanteisiin, jolloin tuuli kävi pohjoisen ja koillisen suunnalta. Myös etelä kaakko tuulilla pitoisuudet olivat hieman muissa tuulioloissa mitattuja korkeampia. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet pysyivät edelleen selvästi vuorokausiohjearvon alapuolella. Hajutunteja oli kuitenkin Kotkansaarella kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 211, noin 1,8 % mittausajasta. Rauhalassa hajutunteja oli noin,3 % mittausajasta, lähes saman verran kuin edellisvuonna. Eniten hajutunteja esiintyi Kotkansaarella helmi ja lokakuussa, Rauhalassa syyskuussa. Hajuhaitat aiheutuivat yleensä tehtaiden prosessien alas/ylösajotilanteista ja hajukaasujen käsittelylaitteistojen vikatiloista. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet voimassa olevia ilmanlaatunormeja. Pitoisuudet olivat samaa tasoa tai hieman alempia kuin vuonna 211. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin helmi maaliskuun inversiotilanteissa, heikkotulisella pakkassäällä. Raja arvotason ylityksiä kirjattiin Rauhalassa viitenä päivänä, Kotkansaarella yhtenä päivänä. Rauhalan ylityksistä neljä ajoittui maaliskuun alkupuolella vallinneeseen tyyneen korkeapainesäähän. Loput ylitykset ajoittuivat marraskuun lopulle ja ne aiheutuivat Antti myrskyn levittämien hienoainesten nostamista hiukkaspitoisuuksista. Varsinaisen katujen hiekanpoiston aikana huhtikuussa hengitettävien hiukkasten pitoisuudet pysyivät poikkeuksellisesti raja arvotason alapuolella. Ilmeisesti siihen vaikutti nopeasti edennyt katujen siivous ja pölynsidonnassa käytetty laimean suolaliuos.

37 Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat alentuneet pitkällä aikavälillä viime vuosina ei enää selvää kehityssuuntaa Vuosien varrelta saadut ilmanlaadun mittaustulokset osoittavat ilmanlaadun parantuneen selvästi verrattuna tilanteeseen 198 luvun alussa. Viime vuosina pitoisuuksien aleneminen on loiventunut tai pitoisuudet ovat pysyneet ennallaan. Typen oksidien mittaukset aloitettiin Kotkansaarella vuonna 1989, hengitettävien hiukkasten mittaukset vuonna 2 ja haisevien rikkiyhdisteiden mittaukset vuonna 1992. Typpidioksidin vuosi ja kuukausikeskiarvot ovat Kotkansaarella nykyisin selvästi pienempiä kuin mittaushistorian alkuvuosina. Korkeimmillaan pitoisuudet olivat 199 luvun alussa, jonka jälkeen ne alenivat jyrkästi. 2 luvulla pitoisuuksien kehityksessä ei enää näy selvää suuntaa. Myös hengitettävien hiukkasten vuosija kuukausikeskiarvot ovat Kotkansaarella pienempiä kuin mittausten alkuaikoina. Vuoden 24 jälkeen tuloksissa ei ole myöskään enää esiintynyt korkeita, 3 µg/m 3 ylittäneitä PM 1 :n kuukausikeskiarvoja. Haisevien rikkiyhdisteiden korkeimmat ohjearvoon verrattavat vuorokausipitoisuudet ovat Kotkansaarella pysyneet melko tasaisina vuodesta 22 alkaen. Pitoisuudet olivat suurimmillaan vuonna 1992, jolloin ne olivat 3 kertaa nykytasoa suurempia. Laitosten alhaisista päästömääristä huolimatta haisevat rikkiyhdisteet aiheuttavat kuitenkin edelleen lyhytaikaisia hajuhaittoja myös Kotkansaarella. Rauhalan mittausasemalla typen oksidien mittaukset aloitettiin vuonna 1999, haisevien rikkiyhdisteiden mittaukset vuonna 2 ja hengitettävien hiukkasten mittaukset vuonna 22. Rauhalassa typpidioksidin pitoisuudet ovat nykyisin suunnilleen samalla tasolla kuin vuosituhannen vaihteessa. Korkeimmillaan ne olivat vuonna 24, jolloin myös päästöt olivat nykyistä suuremmat. Hiukkasten pitoisuudet ovat pysytelleet viimeiset 1 vuotta likipitäen nykyisellä tasolla. Katupölyn puhdistustekniikoiden kehittyminen ja laimean suolaliuoksen käyttö pölynsidonnassa ovat kuitenkin vaikuttaneet siihen, että hiukkaspitoisuudet ovat viime vuosina olleet etenkin katujen pölyämisen aikana selvästi alhaisempia kuin 2 luvun alkupuolella. Vuoden 28 jälkeen mittausasemalta ei ole myöskään saatu korkeita, 3 µg/m 3 ylittäneitä PM 1 pitoisuuksien kuukausikeskiarvoja. Katujen tehostunut kunnossapito on vähentänyt keväistä katujen pölyämistä, mikä näkyy myös PM 1 :n vuorokausiohjearvon ylittymisen harvinaistumisena. Haisevien rikkiyhdisteiden ohjearvoon verrattavissa vuorokausipitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viimeisten kuuden vuoden aikana. Viime vuosina ne ovat kuitenkin olleet noin 3 kertaa pienempiä kuin vuonna 2. Mittaustulosten perusteella myös hajutuntien määrät ovat vähentyneet Rauhalassa huomattavasti verrattuna tilanteeseen 2 luvun alkupuolella.

38 1 LÄHTEET 1. Sopimus alueellista ilmanlaadun tarkkailusta Etelä Kymenlaaksossa vuosina 21 214. Allekirjoitettu 18.12.29. 2. Valtakunnallinen ympäristöhallinnon VAHTI tietojärjestelmä. Ilmapäästötiedot v. 1989 212. Luettu 21.3.213. 3. VTT. Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöt. LIISA 211 laskentajärjestelmä. http://lipasto.vtt.fi/liisa/kunnat2.htm. Luettu 22.3.213. 4. VTT. Lipasto. Liikenteen päästöt. Liikenteen hiukkaspäästöt. http://lipasto.vtt.fi/liisa/hiuks.htm, luettu 27.3.213. 5. Autoalan Tiedotuskeskus. Liikenteen päästöt. http://www.aut.fi/ymparisto/liikenteen_paastot Luettu 27.3.213. 6. VTT. Lipasto. Liikenteen päästöt. Liikenteen typenoksidipäästöt. http://lipasto.vtt.fi/liisa/noxs.htm, luettu 27.3.213 7. Ilmatieteen laitos, 212: Ilmastokatsaus julkaisut tammi joulukuu 212. 8. Ilmatieteen laitos, 212: Vuoden 212 säätiedot Kotka Kirkonmaan havaintoasemalta. Ilmatieteen laitos, Ilmastokeskus. 9. Kartastenpää, Raimo; Pohjola, Veijo; Walldén, Jari; Salmi, Timo ja Saari, Helena 24: Ilmanlaadun mittausohje, versio 1.. Ilmatieteen laitos 26.4.24. 1. Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta nro: 38/211. Annettu 2.1.211. 11. Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta nro: 48/1996. Annettu 19.6.1996. 12. Malkki, M., Matilainen, L., Kousa, A., Myllynen, M., Niemi, J. ja Loukkola, K. 212: Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 211. Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä. Helsinki 15.6.212. 13. Ilmatieteen laitos 21: Kouvolan ja Iitin päästöjen leviämismalliselvitys. Energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen typenoksidi ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat. Ilmanlaadun asiantuntijapalvelut. Tiivistelmä. http://ilmatieteenlaitos.fi/leviamismallilaskelmat 14. Salmi, Timo: Virolahden taustamittausaseman NO 2 mittaustuloksia vuosilta 25 21. Sähköpostitiedonantoja vuosilta 25 21. Ilmatieteen laitos. 15. Lappi, Sari 21: Hajupäästön vaikutusten arviointi leviämislaskelmilla. Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 4.5.21. Ilmanlaadun asiantuntijapalvelut, Ilmatieteen laitos. 16. Heinonen, Terttu. TYVI Vahti häiriöilmoitus. Sähköpostitiedonanto 2.3.213. 17. Ahlqvist, Minna. Ilmanlaadun mittaustuloksia Imatran mittausasemilta. Sähköpostitiedonanto 28.2.213 Etelä Kymenlaakson karttapalvelu 21. Kotkan kaupungin internetsivut. http://karttapalvelu.kotka.fi/map/map.php, Luettu 22.3.212. Muu aineisto: Värri, Eija 212: Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 211. Kotkan ympäristökeskus. Julkaisu 1/212.

39 Liite 1 Yleisimpien ilmansaasteiden mahdollisia terveys ja ympäristövaikutuksia sekä tärkeimmät päästölähteet ilmansaaste terveyshaitat suurina pitoisuuksina ympäristöhaitat tärkeimmät päästölähteet typen oksidit (NO ja NO 2 ) eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi (NO 2 ) aiheuttaa ja lisää hengitysteiden ärsytystä ja hengityselinoireita, voi myös lisätä hengitysteiden herkkyyttä muille ärsykkeille, kuten pakkaselle ja siitepölyille herkimpiä ovat astmaatikot ja yleensä iäkkäät sepelvaltimo ja keuhkoahtaumatautia sairastavat, joilla voi heikentää keuhkojen ja sydämen toimintakykyä ja supistaa keuhkoputkia rehevöittää ja happamoittaa ekosysteemejä vaurioittaa kasvien lehtiä ja neulasia aiheuttaa korroosiota osallistuu alailmakehän otsonin muodostukseen. tie ja alusliikenne energiantuotanto teollisuuden polttoprosessit Rikkidioksidi (SO 2) ärsyttää ylähengitysteitä ja suuria keuhkoputkia lisää hengitystieinfektioita ja astmaoireita happamoittaa maaperää ja vesistöjä aiheuttaa metsävaurioita aiheuttaa korroosiota energiantuotanto alusliikenne Hengitettävät hiukkaset (PM 1) aiheuttaa viihtyisyyshaittoja herkimpiä ovat hengitystiesairaat, erityisesti astmaatikot ja lapset, joilla voi aiheuttaa nuhaa, yskää, kurkun ja silmien kutinaa ja hengitysoireita. lisää likaantumista ilmastovaikutukset tie ja alusliikenne katupöly energiantuotanto teollisuuden polttoprosessit Pienhiukkaset (PM 2.5 ) aiheuttaa silmien, nenän ja kurkun ärsytysoireita tai lievää hengenahdistusta, myös terveillä puun pienpoltto kaukokulkeumat lisää erityisesti astmaatikoiden ja iäkkäiden sepelvaltimo ja keuhkoahtaumatautia sairastavien hengitystie ja sydänoireita lisää hengityselin ja sydänsairauksista johtuvia sairaalakäyntejä ja kuolleisuutta Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) aiheuttaa viihtyisyyshaittoja ärsyttää silmiä, nenää ja kurkkua ja voi aiheuttaa hengenahdistusta, päänsärkyä ja pahoinvointia selluteollisuus öljynjalostus jätevesienkäsittely jätehuolto Alailmakehän otsoni (O 3) aiheuttaa nenän, kurkun ja silmien limakalvojen ärsytystä ja päänsärkyä, lisää astmaoireita voi pahentaa siitepölyjen aiheuttamia allergiaoireita aiheuttaa kasvillisuusvaurioita aiheuttaa korroosiota ilmastovaikutukset muodostuu ilmakehässä auringonvalon vaikutuksesta, typenoksidien ja haihtuvien hiilivetyjen reaktiotuotteena kaukokulkeumat Hiilimonoksidi eli häkä (CO) heikentää veren hapenkuljetuskykyä ja aiheuttaa sydän verisuoniston hapenpuutetta osallistuu alailmakehän otsonin muodostukseen tieliikenne energiantuotanto työkoneet

4 Liite 2 (1/2) Laitosten rikkidioksidipäästöt v. 23 212. Yksikkö t/a. laitos 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Ahlstrom Glassfibre Oy 96 76 157 92 84 99 38 76 89 Haminakotka Satama Oy, Hamina 151 15 158 179 154 26 18 18 17 Kotkan Energia Oy Hovinsaaren voimalaitos Hyötyvoimala 1 7 3 3 2 2,1,7 1,3 1,9 1, 1,4 2,2,8 2,4 Haminakotka Satama Oy, Kotka 69 87 119 55 79 63 39 38 35 Mussalon Voima Oy 1133 995 54 733 531 346 165 Kotkamills Oy 53 1 9 4 19 132 46 135 89 6 Stora Enso Oyj, Sunilan tehdas ja satama* 14 71 39 53 69 37 2 6 67 58 Muut laitokset/kotka 8 11 8 17 23 6 Muut laitokset/hamina 52 57 45 28 45 3 1 1 1 6 Kotkan laitokset yhteensä 1387 1235 846 148 776 718 34 313 286 156 Haminan laitokset yhteensä 52 28 195 186 224 157 36 28 19 23 Laitosten typenoksidipäästöt v. 23 212. Yksikkö t/a. Ilmoitettu NO 2 :na. laitos 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Ahlstrom Glassfibre Oy 486 342 415 367 367 396 11 169 4 5 Haminakotka Satama Oy, Haminan satama 352 35 368 418 359 226 251 232 233 J. M. Huber Finland Oy 18 16 16 9 1 9 7 7 6 5 O I, Karhulan Lasi Oy 214 163 37 194 161 95 41 Kotkan Energia Oy Hovinsaaren voimalaitos Hyötyvoimala 116 129 241 299 241 278 19 238 6 276 57 26 59 211 64 Haminakotka Satama Oy, Kotkan satama 386 541 714 619 719 611 6 541 533 Mussalon Voima Oy 1375 134 457 1264 692 31 145 <1 Kotkamills Oy 266 296 282 344 366 332 33 376 385 411 Stora Enso Oyj. Sunilan tehdas ja satama 766 718 631 989 954 75 181 84 738 778 Muut laitokset/kotka 25 86 16 85 151 178 44 4 4 6 Muut laitokset/hamina 21 221 181 28 2 37 37 43 24 71 Kotkan laitokset yhteensä 3247 3154 343 4256 355 323 1731 2318 2387 28 Haminan laitokset yhteensä 228 589 547 585 628 45 271 31 262 39 Laitosten TRS päästöt v. 23 212. Yksikkö t/a. Ilmoitettu rikkinä. laitos 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Kotkamills Oy 8 6 3 1 1 6 2 4 4 3 Stora Enso Oyj. Sunilan tehdas 31 13 11 6 5 3 1 4 5 5 Kotkan laitokset yhteensä 39 19 14 7 6 9 3 8 9 8 Laitosten hiukkaspäästöt v. 23 212. Yksikkö t/a. laitos 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Ahlstrom Glassfibre Oy 32 44 28 25 41 41 27 36 2 2 Haminakotka Satama Oy, Hamina 6 6 8 1 8 7 4 8 5 J. M. Huber Finland Oy 7 6 5 5 15 2 1 1 4 4 O I, Karhulan Lasi Oy 3 18 37 13 1 7 3 Kotkan Energia Oy Hovinsaaren voimalaitos Hyötyvoimala 1 1 4 7 4 8,3 1,5,2,5,3,5,3,5,2 Haminakotka Satama Oy, Kotka 13 18 21 26 31 21 16 17 16 Mussalon Voima Oy 121 19 34 73 67 46 23 Kotkamills Oy 25 12 14 34 39 24 32 25 46 17 Sulzer Pumps Finland Oy 5 3 4 3 3 4 3 2 2 1 Stora Enso Oyj. Sunilan tehdas ja satama 161 586 328 383 539 385 93 485 294 394 Muut laitokset/kotka 1 2 1 3 4 1 Muut laitokset/hamina 5 5 2 7 6 <1 <1 1 <1 <1 Kotkan laitokset yhteensä 375 788 469 56 733 551 25 564 379 431 Haminan laitokset yhteensä 12 17 13 2 31 11 8 6 12 9

41 Liite 2 (2/2) Laitosten fossiiliset hiilidioksidipäästöt v. 23 212. Yksikkö t/a. laitos 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Ahlstrom Glassfibre Oy 39 623 37 143 38 886 41 122 41 2 41 781 27 921 3 487 31 727 6761 Haminakotka Satama Oy, Hamina 18 368 18 261 19 244 21 871 18 811 15 587 13 515 12 918 14 257 J. M. Huber Finland Oy 11 616 13 318 12 849 13 53 14 337 12 337 1 674 11 14 1 283 1 125 O I, Karhulan Lasi Oy 3 67 22 86 3 9 34 19 16 73 15 933 7187 Kotkan Energia Oy Hovinsaaren voimalaitos Hyötyvoimala 111 52 42 68 11745 165 977 136745 127 815 1 623 98 59 478 137 318 39 882 12 275 38 379 88 76 38 819 Haminakotka Satama Oy, Kotka 19 789 26 84 35 891 3 835 37 416 31 598 31 619 3 97 3 634 Mussalon Voima Oy 852 241 562 558 216881 649 552 3928 14 625 73 138 943 Kotkamills Oy 27 468 285 986 23385 252 766 27571 261 418 218 49 268 916 249 796 236 43 Sulzer Pumps Finland Oy 2567 2473 316 2863 2988 269 1693 2819 2754 2539 Stora Enso Oyj Sunila 5 923 49 643 42 137 54 387 54 35 45 234 17 27 55 881 53 834 52 912 tehdas ja satama Muut laitokset/kotka 26 984 29 982 28 916 28 752 32 259 34 87 3614 2148 165 2253 Muut laitokset/hamina 65 2 53 852 34 75 36 156 41 449 26 218 25 14 29 12 ei tietoja 22 938 Kotkan laitokset yht. 1384978 152339 731 37 1265419 89474 717 542 483 884 57 14 511 385 458 33 Haminan laitokset yht. 76 618 85 538 65 815 68 93 77 657 57 366 51 365 53 631 38 594 47 32 Laitosten biologiset hiilidioksidipäästöt v. 23 212. Yksikkö t/a. laitos 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 St1 Biofuels Oy Hamina 12 49 27 431 76 Kotkan Energia Oy, Hovinsaaren voimalaitos Hyötyvoimala 1 116 733 12 762 95 224 77 827 96 766 15166 6 426 93 139 35 48 117 29 35 492 116 248 36 536 Kotkamills Oy 248 584 273 749 294 59 347 412 31 532 299 715 22 614 279 734 257 568 245 247 Stora Enso Oyj. Sunila 922 542 871 525 769 532 931 647 826 683 728 249 22 996 839 955 822 295 767 922 Kotkan laitokset yht. 1 171 127 12627 1166884 1374283 121542 112473 589 22 1 248 38 1 232 564 1 165 953 Haminan laitokset yht. 151 412 188 5 171 844 183 446 186 835 12 49 27 431 76 Tieliikenteen kuntakohtaiset päästöt ilmaan v. 23 211. 23 24 25 26 27 28 29 21 211 rikkidioksidi (t/a) Haminan kaupunki.7.4.4.4.42.39.32.35,35 Kotkan kaupunki 1.2.7.6.6.62.6.56.59,59 Miehikkälän kunta.1.4.3.3.3.3.3.3,3 Pyhtään kunta.3.18.15.15.16.15.14.15,14 Virolahden kunta.3.17.15.15.17.17.14.15,15 yhteensä 2.6 1.5 1.3 1.3 1.4 1.3 1.2 1.3 1,3 typenoksidit (NO 2 :na) Haminan kaupunki 34 33 38 3 39 285 22 222 214 Kotkan kaupunki 527 499 463 437 421 391 353 346 328 Miehikkälän kunta 3 28 27 24 23 23 2 19 19 Pyhtään kunta 154 144 133 125 12 18 96 95 89 Virolahden kunta 146 143 138 135 134 137 15 14 1 yhteensä 1197 1144 169 121 17 944 794 786 75 hiukkaset (t/a) Haminan kaupunki 17 16 15 14 14 13,5 11,2 11,3 1,8 Kotkan kaupunki 28 26 24 22 22 21,1 19,9 19,6 18,5 Miehikkälän kunta 1,6 1,5 1,4 1,3 1,3 1,2 1,2 1,1 1,1 Pyhtään kunta 7,4 6,7 6,2 5,7 5,7 5, 4,9 4,9 4,6 Virolahden kunta 6,9 6,5 6,1 5,8 5,7 5,7 5, 4,7 4,5 yhteensä 61 57 53 49 49 47 42 42 4 hiilidioksidi (t/a) Haminan kaupunki 55 96 59 94 59 7 61 854 69 515 64 365 52 341 55 949 54 385 Kotkan kaupunki 95 329 99 91 99 11 99 96 15 946 1 626 92 52 96 34 91 957 Miehikkälän kunta 5437 555 5744 5532 5841 5697 5186 526 587 Pyhtään kunta 24 383 25 243 24 94 25 92 26 655 24 292 22 167 23 453 22 37 Virolahden kunta 22 234 23 962 24 388 25 418 27 611 26 87 21 99 23 241 22 779 yhteensä 23 343 214 596 213 646 217 82 235 568 221 787 194 24 23 883 196 515

43 Liite 3 (2/3) MITTAUSASEMAKUVAUS Aseman nimi: Kotkansaari (Kirjastotalo) Aseman tyyppi: kaupunki tausta Osoite: Kirkkokatu 24 Ympäristö: kerrostalovaltainen kaupunkikeskusta alue, keskustaliikennettä Yhtenäiskoordinaatit: 676 7, 3496 81 Korkeus meren pinnasta: 25 m Näytteenottokorkeus: 13 m Lähimmät pistelähteet: Kotkamills Oy, etäisyys 1 m suunta 8 o Kotkan Energia Oy, Hovinsaaren voimalaitos, etäisyys 31 m suunta 315 o Stora Enso Oyj. Sunilan tehdas, etäisyys 31 m suunta 1 o PVO Yhtiöt/Mussalon Voima Oy, etäisyys 36 m suunta 19 o Mittalaitteet: Environnement AF 22M + TRS konvertteri: SO 2 ja TRS analysaattori (UV fluoresenssi) Environnement AC 31M: NO ja NO 2 analysaattori (kemiluminisenssi) Eberline FH 62 IR: PM 1 analysaattori (β säteilyn absorptio)

44 Liite 3 (3/3) MITTAUSASEMAKUVAUS Aseman nimi: Rauhala (Rauhalan ala aste) Aseman tyyppi: esikaupunki teollisuus Osoite: Mällinkatu 1 A, Ympäristö: esikaupunkialue, lähellä teollisuutta, vieressä vilkas liikenne teollisuusalueelle Yhtenäiskoordinaatit: 6711 38, 3497 215 Korkeus meren pinnasta: 6 m Näytteenottokorkeus: 4 m Lähimmät pistelähteet: Stora Enso Oyj. Sunilan tehdas, etäisyys 19 m suunta 175 o Ahlstrom Glassfibre Oy, etäisyys 13 m suunta 24 o Kotkan Energia Oy, Hyötyvoimala, etäisyys 31 m suunta 33 o Sulzer Pumps Finland Oy, Karhulan valimo, etäisyys 1 m suunta 19 o Mittalaitteet: Environnement AF 22M + TRS konvertteri: SO 2 ja TRS analysaattori (UVfluoresenssi) Environnement AC 31M: NO ja NO 2 analysaattori (kemiluminisenssi) Eberline FH 62 IR: PM 1 analysaattori (β säteilyn absorptio)