U 6/2014 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (eräiden työoikeusdirektiivien soveltaminen merenkulkijoihin) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle Euroopan komission 18 päivänä marraskuuta 2013 tekemä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivien 2008/94/EY, 2009/38/EY, 2002/14/EY, 98/59/EY ja 2001/23/EY muuttamisesta merenkulkijoiden osalta sekä ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 2014 Työministeri Lauri Ihalainen Neuvotteleva virkamies Sari Alho 296951
2 U 6/2014 vp TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO EU/2013/0390 31.1.2014 EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI DIREK- TIIVIEN 2008/94/EY, 2009/38/EY, 2002/14/EY, 98/59/EY JA 2001/23/EY MUUTTAMISES- TA MERENKULKIJOIDEN OSALTA 1 Yleistä Komissio antoi 18.11.2013 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivien 2008/94/EY, 2009/38/EY, 2002/14/EY, 98/59/EY ja 2001/23/EY muuttamisesta merenkulkijoiden osalta, KOM(2013)798 lopullinen, jäljempänä direktiiviehdotus. EU:n työlainsäädäntö on yleisesti sovellettavissa kaikkiin toimialoihin ja kaikkiin työntekijäryhmiin. Tästä huolimatta merenkulkijat jäävät tai voidaan sulkea kuuden direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle ilman mitään erityistä perustetta. Nämä direktiivit ovat seuraavat: - työntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa annettu direktiivi 2008/94/EY, jäljempänä työnantajan maksukyvyttömyysdirektiivi - eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta annettu direktiivi 2009/38/EY, jäljempänä eurooppalaista yritysneuvostoa koskeva direktiivi - työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteita annettu direktiivi 2002/14/EY, jäljempänä tiedottamista ja kuulemista koskeva direktiivi - työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annettu direktiivi 98/59/EY, jäljempänä työntekijöiden joukkovähentämistä koskeva direktiivi - työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen luovutuksen yhteydessä koskeva direktiivi 2001/23/EY, jäljempänä yrityksen luovutusta koskeva direktiivi - palveluksen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvaa työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskeva direktiivi 96/71/EY, jäljempänä työntekijöiden lähettämistä koskeva direktiivi. Komission mukaan useimmat jäsenvaltiot eivät ole hyödyntäneet poikkeuksia. Komission mukaan tämä voi johtaa siihen, että samoja työntekijäryhmiä kohdellaan yhden valtion sisällä eri tavoin tai että merenkulkijoita kohdellaan eri jäsenvaltioissa eri tavoin. Merenkulkijoiden määrä on EU-maissa vähentynyt ja vähentyy tasaisesti. Komission mukaan tätä EU:n laajuista kehitystä saattaa osaltaan vahvistaa vaikutelma siitä, että merenkulkijoiden asema on heikommin suojattu kuin muiden työntekijöiden. Nykytilanne ei turvaa tasapuolisia toimintaedellytyksiä Euroopan markkinoilla, koska tietyt vaatimukset eivät sido tiettyjä yrityksiä, kun taas toisista jäsenvaltioista käsin toimiville yrityksille ne ovat kansallisesta sääntelystä johtuen pakollisia. Direktiiviehdotus pyrkii suojaamaan EU:n perusoikeuskirjan EU:n työlainsäädännössä takaamia oikeuksia ja varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n tasolla. Lisäksi se tukee yleisiä tavoitteita, jotka sisältyvät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 151 artiklaan, toisin sanoen työllisyyden, parempien elin- ja työolosuhteiden, kunnollisen sosiaaliturvan sekä työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun edistämistä. Direktiiviehdotus on nk. sinisessä kirjassa vuonna 2007 julkistetun Euroopan unionin yhdennetyn meripolitiikan mukainen. Sinisessä kirjassa komissio kiinnitti huomiota tavoitteeseensa lisätä EU:n kansalaisille tarjolla olevia merialan työpaikkoja ja parantaa niiden laatua. Komissio ilmoitti, että tavoitteen saavuttamiseksi se tahtoo arvioida uudelleen tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa merialoja koskevia aukkoja EU:n työlainsäädännössä. Komissio vahvisti tavoitteensa lisätä merialan työpaikkoja ja parantaa niiden laatua
U 6/2014 vp 3 sinistä kasvua koskevassa tiedonannossaan (COM(2012) 494 final), jonka vahvistivat Limassolin julkilausumassa (lokakuu 2012) yhdennetyssä meripolitiikasta vastuussa olevat EU:n ministerit. Direktiiviehdotus myötäilee Eurooppa 2020 strategiaa ja sen tavoitteita etenkin työllisyyden osalta. 2 Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Ehdotuksessa esitetään muutoksia viiteen voimassa olevaan direktiiviin. Työnantajan maksukyvyttömyysdirektiivin (2008/94/EY) 1 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat jättää, jos tällaista säännöstä jo sovelletaan niiden kansallisessa lainsäädännössä, tämän direktiivin ulkopuolelle kalastajat, jotka saavat palkkansa osuutena saaliista (b alakohta). Direktiiviehdotuksen 1 artiklan mukaan poistettaisiin työnantajan maksukyvyttömyysdirektiivin 1 artiklan 3 kohdan b alakohta. Näin evättäisiin mahdollisuus jättää kalastajat, jotka saavat palkkansa osuutena saaliista, työnantajan maksukyvyttömyysdirektiivin ulkopuolelle. Eurooppalaista yritysneuvostoa koskevan direktiivin (2009/38/EY) 1 artiklan 7 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat säätää, että tätä direktiiviä ei sovelleta kauppalaivaston miehistöön. Direktiiviehdotuksen 2 artiklan mukaan poistettaisiin tiedottamista ja kuulemista koskevan direktiivin 1 artiklan 7 kohta, jolloin eurooppalaista yritysneuvostoa koskevan direktiivin säännökset ulottuisivat myös kauppalaivaston miehistöön. Tiedottamista ja kuulemista koskevan direktiivin (2002/14/EY) 3 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltiot saavat säätää, että tätä direktiiviä ei sovelleta aavalla merellä liikennöivien alusten miehistöihin. Direktiiviehdotuksen 3 artiklan mukaan muutettaisiin tiedottamista ja kuulemista koskevan direktiivin 3 artiklan 3 kohtaa sen selventämiseksi, että jäsenvaltioiden on mahdollista poiketa direktiivin yleisistä määräyksistä ainoastaan silloin, kun kyseisille työntekijöille on taattu samantasoinen suoja ja sen toteutuminen. Työntekijöiden joukkovähentämistä koskevaan direktiiviin (98/59/EY) direktiiviehdotuksen 4 artiklassa ehdotetaan tehtäväksi neljä muutosta. Direktiivin 1 artiklassa säädetään määritelmistä ja soveltamisalasta. Direktiiviehdotuksella lisättäisiin 1 artiklan c kohta, jolla yrityksen luovutus määritellään samalla tavalla kuin yrityksen luovutusta koskevassa direktiivissä (2001/23/EY). Direktiivin 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan direktiiviä ei sovelleta merialusten miehistöön. Direktiiviehdotuksella poistettaisiin 1 artiklan 2 kohdan c alakohta ja saatettaisiin näin merialusten miehistöt työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan direktiivin piiriin. Direktiivin 3 artiklan 1 kohdan mukaan työnantajan on kirjallisesti ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista suunnitelluista joukkovähentämisistä. Direktiiviehdotuksella ilmoituksen antamista selvennettäisiin siten, että ilmoitus tulisi aina tehdä sen maan toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka lipun alla alus purjehtii. Direktiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaan suunniteltua joukkovähentämistä ei saa toimittaa ennen kuin on kulunut 30 päivää siitä, kun suunnitellusta joukkovähentämisestä on ilmoitettu toimivaltaiselle viranomaiselle (ns. varoaika). Direktiiviehdotuksella lisättäisiin 4 artiklaan 1 a kohta, jonka mukaan jäsenvaltiot voisivat antaa toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisuuden poiketa varoaikaa koskevista määräyksistä osittain tai kokonaan, jos suunniteltu joukkovähentäminen perustuu liikkeenluovutukseen, jonka kohteena on ainoastaan yksi tai useampia aluksia, tai jos työnantaja harjoittaa toimintaa vain yhdellä aluksella. Jos jäsenvaltiot haluaisivat käyttää tätä poikkeusta, niiden olisi kuultava työmarkkinaosapuolia saattaessaan tämän säädöksen osaksi lainsäädäntöä. Yrityksen luovutusta koskevan direktiivin (2001/23/EY) 1 artiklan 3 kohdan mukaan direktiiviä ei sovelleta merialuksiin. Direktiiviehdotuksen 5 artiklan mukaan laajennettaisiin yrityksen luovutusta koskevan direktiivin soveltamisalaa koskemaan myös merialuksia. Direktiivin 1 artiklan 3 kohtaa muutettaisiin niin, että direktiiviä sovellettaisiin luovutettaessa merialusta, joka on rekisteröity jäsenvaltiossa tai purjehtii jäsenvaltion lipun alla ja joka muodostaa yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan yrityksen luovutusta koskevassa direktiivissä tarkoite-
4 U 6/2014 vp tulla tavalla, myös silloin kun alus sijaitsee alueella, jolla ei sovelleta perussopimusta. Direktiiviehdotuksen 5 artiklan mukaan direktiivin 1 artiklaan lisättäisiin 4 kohta. Jos luovutus koskee ainoastaan yhtä merialusta tai vain joitakin merialuksia tai jos luovutettava yritys harjoittaa toimintaa vain yhdellä merialuksella, direktiiviehdotuksen mukaan voitaisiin poiketa direktiivin II luvun säännöksistä työntekijän oikeuksien turvaamisesta. Luku työntekijän oikeuksien turvaamisesta sisältää muun muassa säännökset luovuttajan oikeuksien ja velvollisuuksien siirtymisestä ja niiden ilmoittamisesta luovutuksensaajalle, työehtosopimuksen määräysten noudattamisesta, irtisanomisesta liikkeenluovutuksen yhteydessä sekä direktiivin soveltamisesta konkurssi- ja maksukyvyttömyysmenettelyyn. Direktiiviehdotuksen 6 artikla sisältää lausekkeen direktiivin soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden suojelun yleisen tason säilyttämisestä (direktiivien 2008/94/EY, 2009/38/EY, 2002/14/EY, 98/59/EY ja 2001/23/EY kattamat alat). Direktiiviehdotuksen 7 artikla sisältää uudelleentarkastelulausekkeen. Uudelleentarkastelun tarkoituksena on seurata direktiivin 4 ja 5 artiklan täytäntöönpanoa ja soveltamista jäsenvaltioissa etenkin ulosliputuksen ja EU:n merenkulkijoiden työllisyysasteen osalta. Artiklan mukaan komissio toimittaa jäsenvaltioita ja unionin tason työmarkkinaosapuolia kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen edellä mainituista asioista viimeistään kahden vuoden kuluttua 8 artiklassa säädetystä päivämäärästä. Direktiiviehdotuksen 8 artiklassa säädetään viiden vuoden siirtymäkausi. Näin otetaan huomioon merenkulkualan luonnetta koskevat erot jäsenvaltioiden välillä ja se, missä laajuudessa merenkulkijat on sisällytetty kansallisen työlainsäädännön soveltamisalaan. 3 Vaikutus Suomen lainsäädäntöön Työnantajan maksukyvyttömyysdirektiivi on Suomessa implementoitu palkkaturvalailla (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalailla (1108/2000) eikä mitään työntekijäryhmää ole rajattu palkkaturvan ulkopuolelle. Palkkansa osuutena saaliista saavien työsuhteisten kalastajien saatavat turvataan työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa merimiesten palkkaturvalain perusteella, joten direktiiviehdotus ei tältä osin aiheuta tarvetta muuttaa lainsäädäntöä. Eurooppalaista yritysneuvostoa koskeva direktiivi on Suomessa implementoitu lailla yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä (335/2007) eikä mitään työntekijäryhmää ole rajattu lain soveltamisalan ulkopuolelle. Varustamot ja niiden miehistöt kuuluvat mainitun lain soveltamisalaan, joten direktiiviehdotus ei tältä osin aiheuta tarvetta muuttaa lainsäädäntöä. Tiedottamista ja kuulemista koskeva direktiivi on Suomessa implementoitu lailla yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007). Lain valmistelussa on otettu huomioon Suomea kansainvälisesti sitovat säännökset, erityisesti tiedottamista ja kuulemista koskevan direktiivi. Lain 1 luvun 2 :ssä säädetään lain soveltamisalasta ja 3 :ssä määritellään yritys. Varustamot ovat yrityksiä, ja niihin sovelletaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia kuten muihinkin yrityksiin, joten direktiiviehdotus ei tältä osin aiheuta tarvetta muuttaa lainsäädäntöä. Työntekijöiden joukkovähentämistä koskeva direktiivi on Suomessa implementoitu merityösopimuslailla (756/2011) ja lailla yhteistoiminnasta yrityksissä. Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 7 luvussa säädetään yhteistoimintamenettelystä liikkeen luovutuksen yhteydessä. Säännös koskee sekä työsopimuslain että merityösopimuslain mukaista liikkeenluovutusta. Merenkulkijoita ei ole rajattu yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ulkopuolelle. Ilmoituksen tekemisestä viranomaiselle ja siihen liittyvästä ns. varoajasta on säännelty seuraavasti. Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 48 :n mukaan työnantaja on velvollinen tekemään ilmoituksen työ- ja elinkeinotoimistolle silloin, kun yhteistoimintaneuvotteluissa esitetään käsiteltäväksi työntekijöiden vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä. Lain 51 :ssä säädetään neuvotteluajoista. Merityösopimuslain 10 luvun 4 :ssä on säädetty työnantajan ilmoituksesta työ- ja elinkeinotoimistolle tietyissä tapauk-
U 6/2014 vp 5 sissa ja 7 luvun 4 :ssä vähintään kuukauden pituisesta irtisanomisajasta. Mainitut säännökset täyttävät työntekijöiden joukkovähentämistä koskevaan direktiiviin ehdotetut muutokset, joten direktiiviehdotus ei tältä osin aiheuta tarvetta muuttaa lainsäädäntöä. Yrityksen luovutusta koskevan direktiivin tarkoituksena on turvata työntekijöiden oikeudet luovutuksensaajan palveluksessa tilanteessa, jossa työnantajan yritys, liike, näiden osa, liiketoiminta tai osa siitä luovutetaan toiselle työnantajalle. Direktiivi edellyttää työntekijöiden työsuhteen jatkumista niillä ehdoilla, joista oli sovittu alkuperäisen työnantajan, liikkeen luovuttajan kanssa. Direktiivin tarkoituksena on varmistaa, etteivät yritystoiminnan uudelleenjärjestelyt vaikuta epäedullisesti työntekijöiden asemaan. Direktiivi on Suomessa implementoitu työsopimuslailla. Direktiivin 1 artiklan 3 kohdassa merialukset on suljettu direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Tästä huolimatta osa jäsenvaltioista on ulottanut direktiivin säännökset koskemaan myös merimiesten työsuhteita saattaessaan direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään. Suomessa näin ei ole menetelty, vaan merityösopimuslain liikkeen luovutusta koskevat säännökset työntekijän asemasta liikkeen luovutustilanteissa eroavat direktiivin säännöksistä ja työsopimuslain säännöksistä. Työsopimuslain ja merityösopimuslain määritelmät liikkeen luovutuksesta ovat sisällöltään identtiset. Työsopimuslain 1 luvun 10 :ssä ja merityösopimuslain 1 luvun 10 :ssä säädetään työnantajan liikkeen luovutuksesta. Säännöksiin sisältyvän määritelmän mukaan työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle. Luovutettavan pää- tai sivutoimisena harjoitetun liikkeen tai sen osan on kuitenkin pysyttävä luovutuksen jälkeenkin samana tai samankaltaisena, jotta kyse olisi liikkeen luovutuksesta. Aluksen luovuttaminen toiselle työnantajalle täyttää liikkeen luovutuksen tunnusmerkistön (HE 174/2010 vp). Työsopimuslain ja merityösopimuslain säännökset työntekijän asemasta liikkeen luovutustilanteissa eroavat toisistaan. Työsopimuslain 1 luvun 10 :n 2 momentin mukaan liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät luovutuksensaajalle. Työntekijän kannalta työnantajasubjekti vaihtuu, mutta työsuhde jatkuu entisin ehdoin. Työntekijällä on kuitenkin liikkeen luovutuksen perusteella oikeus irtisanoa työsopimuksensa niin kuin työsopimuslain 7 luvun 5 :ssä on säädetty. Työehtosopimuslain (436/1946) 5 :n mukaan työehtosopimukseen perustuvat oikeudet ja velvollisuudet, jotka koskevat liikkeen luovuttajaa, siirtyvät luovutuksensaajalle. Luovutuksensaajan on siis noudatettava voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiä sopimuskauden loppuun. Merityösopimuslain 1 luvun 10 :n 2 momentin mukaan työnantajan liikkeen luovutuksessa työsuhteet jatkuvat pääsääntöisesti luovuttajaa velvoittavina eivätkä työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet tai työsuhde-etuudet siirry luovutuksensaajalle. Lain 1 luvun 10 :n 3 momentin mukaan jos luovutuksensaaja on Suomen kansalainen tai suomalainen yritys, luovutuksensaajan on ennen luovutushetkeä tiedusteltava työntekijöiltä, ovatko he halukkaita siirtymään luovutuksensaajan palvelukseen. Jos luovutuksen kohteena olevassa yrityksessä luovuttajan palveluksessa oleva työntekijä ilmoittaa siirtyvänsä luovutuksensaajan palvelukseen, työsuhteesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät välittömästi aluksen tai liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Työnantajan tiedusteluvelvollisuus ei koske tilannetta, jossa luovutuksensaaja on ulkomaan kansalainen tai ulkomainen yritys. Direktiiviehdotus yrityksen luovutusta koskevan direktiivin muutosten osalta aiheuttaisi lähtökohtaisesti tarpeen muuttaa merityösopimuslain 1 luvun 10 :n 2 ja 3 momenttia siten, että säännökset vastaisivat työsopimuslain säännöksiä työntekijöiden asemasta liikkeen luovutustilanteissa. Tällöin liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä sovellettaisiin paitsi kotimaisiin liikkeen luovutuksiin myös tilanteisiin, joissa luovutuksensaaja on ulkomaan kansalainen tai ulkomainen yritys. Direktiiviehdotuksen 5 artiklassa on kuitenkin mahdollisuus tehdä poikkeus liikkeen luovutussäännöksen soveltamisesta.
6 U 6/2014 vp Ehdotuksen mukaan yrityksen luovutusta koskevan direktiivin työntekijän oikeuksien turvaamisesta annetuista säännöksistä (II luku) voitaisiin poiketa, jos luovutus koskee vain yhtä merialusta tai vain joitakin merialuksia tai luovutettava yritys harjoittaa toimintaa vain yhdellä merialuksella. Näiden mainittujen luovutusten osalta ehdotuksen mukaan sovellettavaksi tulisivat ainoastaan direktiivin työntekijän kuulemista ja tiedottamista koskevat säännökset. Liikkeen luovutussäännösten soveltaminen merenkulkuelinkeinossa aiheuttaa useita kysymyksiä. Lisäselvitystä vaativat erityisesti yli valtiorajojen meneviin luovutuksiin ja työntekijöiden asemaan näissä luovutuksissa liittyvät kysymykset. Koska nimenomaan yli valtioiden rajojen menevät luovutukset ovat tyypillisiä meripuolella, näiden kysymysten selvittämisellä on erityisesti merenkulun ja varustamotoiminnan kannalta suuri merkitys. Silloin kun sekä luovuttaja että luovutuksensaaja ovat suomalaisia yrityksiä, sovelletaan luovutukseen Suomen lainsäädäntöä. Luovutettaessa merialusta suomalaiselta yritykseltä ulkomaiselle yritykselle sovellettava lainsäädäntö muuttuu, sillä esimerkiksi Suomen lainsäädäntövalta ei ulotu toisen valtion alueelle. 4 Ahvenanmaan toimivalta Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n 21 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvat työoikeutta koskevat asiat maakunnan ja kuntien palveluksessa olevien virkaehtosopimuksia koskevin poikkeuksin sekä ottaen huomioon 29 :n 1 momentin 6 kohdan ja 29 :n 2 momentin säännökset. Viimeksi mainittujen säännösten mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvat asiat, jotka koskevat työsopimusta Ahvenanmaan itsehallintolain 18 :n 14 kohdassa oppisopimuksesta säädetyin poikkeuksin ja yhteistoimintaa yrityksissä. Näillä oikeudenaloilla lainsäädäntövalta voidaan kokonaan tai osittain siirtää lailla maakunnalle maakuntapäivien suostumuksella. Myös palkkaturva kuuluu valtakunnan lainsäädäntövallan piiriin. Tasavallan presidentin asetuksella (346/2006) on säädetty palkkaturva-asioiden hoitamisesta Ahvenanmaan maakunnassa. 5 Ehdotuksen vaikutukset Työnantajan maksukyvyttömyysdirektiivin muuttamisella ei olisi vaikutusta, koska työsuhteiset kalastajat kuuluvat jo merimiesten palkkaturvalain piiriin. Eurooppalaista yritysneuvostoa koskevan direktiivin, tiedottamista ja kuulemista koskevan direktiivin ja työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan direktiivin muuttaminen parantaisivat työntekijöiden suojelua ja asettaisivat työnantajille velvollisuuksia asettaen merenkulkijoiden oikeudet samalla tasolle kuin muiden työntekijöiden. Tältä osin direktiivien muuttamisella ei olisi vaikutuksia, koska kansallinen lainsäädäntö kattaa jo muutosehdotukset. Suomen kauppalaivaston kehitys viime vuosina on ollut positiivinen. Vuodesta 2011 vuoden 2014 tammikuuhun Suomen lipun alle on tullut yhteensä 29 alusta ja noin 700 uutta merityöpaikkaa. Ruotsissa, jossa yrityksen luovutusta koskevaa direktiiviä sovelletaan merialuksiin, on kauppalaivaston kehitys ollut päinvastainen. Ruotsalaisia aluksia on sisäänliputettu myös Suomeen. Ruotsin kauppalaivaston vähenemiseen vaikuttavat monet seikat, mutta yksi niistä saattaa olla em. direktiivin soveltaminen merialuksiin. Yrityksen luovutusta koskevan direktiivin soveltamisalan laajentaminen merialuksiin ei todennäköisesti toisi Suomeen uusia merityöpaikkoja. Jos suomalainen yritys hankkisi ulkomaisen aluksen liikkeen luovutuksella, aluksen miehistö siirtyisi automaattisesti mukana eikä aluksen hankkimisella Suomen lipun alle olisi työllistävää vaikutusta. Yrityksen luovutusta koskevan direktiivin muuttamisella saattaisi olla negatiivisia vaikutuksia paitsi Suomen merenkulun kilpailukyvylle myös koko EU:n merenkulun kilpailukyvylle. Merimiesasiain neuvottelukunnassa edustettuna olevat merenkulun työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat yksimielisesti olleet sitä mieltä, että yrityksen luovutusta koskevan direktiivin soveltamisalan laajentaminen merenkulkuun on erittäin ongelmallinen Suomen ja EU:n kilpailukyvyn kannalta ja katsoneet, että direktiivi johtaa suomalaisen
U 6/2014 vp 7 laivaston ulosliputukseen ja sitä kautta vähentää merityöpaikkoja. 6 Oikeusperusta Ehdotuksessa esitetään muutoksia viiteen olemassa olevaan direktiiviin: työnantajan maksukyvyttömyysdirektiiviin 2008/94/EY, eurooppalaista yritysneuvostoa koskevaan direktiiviin 2009/38/EY, tiedottamista ja kuulemista koskevaan direktiiviin 2002/14/EY, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevaan direktiiviin 98/59/EY ja yrityksen luovutusta koskevaan direktiiviin 2001/23/EY. Mainituista direktiiveistä eurooppalaista yritysneuvostoa koskeva direktiivi, tiedottamista ja kuulemista koskeva direktiivi ja työnantajan maksukyvyttömyysdirektiivi on hyväksytty oikeusperustanaan SEUT-sopimuksen 153 artikla (entinen EY:n perustamissopimuksen 137 artikla). Työntekijöiden joukkovähentämistä koskeva direktiivin oikeusperustana oli perustamissopimuksen 100 artikla ja yrityksen luovutusta koskevan direktiivin oikeusperustana perustamissopimuksen 94 artikla, jota vastaa nykyisessä SEUTsopimuksessa 115 artikla. SEUT 153 artiklan 1 e kohta koskee tiedottamista työntekijöille ja työntekijöiden kuulemista. Tämän osalta Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät artiklan 2 kohdan 2 alakohdan mukaan ratkaisunsa tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan. Nykyinen SEUT 115 artikla edellyttäisi neuvoston yksimielistä päätöstä. Vaikka muutettavilla direktiiveillä ei olekaan sama oikeusperusta, komissio katsoo, että niistä kaikkien tarkoituksena on tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimia SEUTsopimuksen 153 artikla 1 kohdassa luetelluilla osa-alueilla unionin sosiaalipoliittisten tavoitteiden edistämiseksi. SEUT-sopimuksen 153 artiklan 2 kohta tarjoaa komission mukaan näin ollen riittävän oikeusperustan yhdelle ehdotukselle, jolla muutetaan viittä edellä mainittua direktiiviä. Suomi voi alustavasti hyväksyä komission ehdottaman oikeusperustan soveltamisen kaikkien ehdotettujen alojen osalta. 7 Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate Komission ehdotuksen mukaan viiden EUdirektiivin tarkistaminen voidaan toteuttaa vain EU:n tasolla hyväksymällä yksi tai useampi olemassa olevia säädöksiä muuttava direktiivi. Komissio toteaa, että ehdotus vaikuttaa ankaran kansainvälisen kilpailun värittämään alaan, jonka työvoimasta suuri osa työskentelee jonkin jäsenvaltion aluksilla, mutta on peräisin muista jäsenvaltioista tai kolmansista maista. Nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa saman työntekijäryhmän jäsenten epätasaarvoista kohtelua eri jäsenvaltioiden taholta sen mukaan, hyödyntävätkö nämä valtiot nykyisen lainsäädännön sallimia poikkeuksia. Ehdotuksen tavoitteena on taata tasapuolisemmat toimintaedellytykset ainakin jäsenvaltioiden lippujen alla purjehtivilla aluksilla. Komission mukaan esitetty ratkaisu pyrkii välttämään kohtuuttomia kustannuksia ja perustuu tarkkaan suhteellisuusarvioon. Valtioneuvosto pitää komission ehdotusta lähtökohtaisesti toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisena eurooppalaista yritysneuvostoa koskevan direktiivin, tiedottamista ja kuulemista koskevan direktiivin, työnantajan maksukyvyttömyysdirektiivin ja työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan direktiivin osalta. Suomi kaipaakin komissiolta vielä lisäselvityksiä siitä, miten yrityksen luovutusta koskevan direktiivin saattaminen kattamaan myös merenkulkijat vaikuttaisi EU:n kilpailukykyyn ja sitä kautta työllisyyteen. Merenkulkuelinkeino on globaalia toimintaa, jossa on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota myös siihen, että toteuttavat toimet eivät heikennä EU:n alueen kauppalaivaston globaalia kilpailukykyä. Suomelle, suurelta osalta meren ympäröimänä valtiona on erityisen tärkeää, että suomalaiset kauppaalukset on taloudellisesti kannattavaa säilyttää Suomen lipun alla. 8 Toisten jäsenvaltioiden kannat Direktiivin käsittely ei ole vielä alkanut neuvoston työryhmässä. Kreikka ei ilmeisesti ota ehdotusta käsittelyyn puheenjohtajakaudellaan.
8 U 6/2014 vp 9 Instituutioiden ja muut kannat Euroopan parlamentti ei ole vielä käsitellyt ehdotusta. 10 Ehdotuksen kansallinen käsittely Direktiiviehdotus on käsitelty työoikeusjaoston (EU 28) kokouksessa 23.1.2014 sekä merimiesasiain neuvottelukunnassa 18.12.2013 ja 17.1.2014. 11 Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto pitää lähtökohtaisesti direktiiviehdotuksen taustalla olevia tavoitteita hyvinä. Valtioneuvosto pitää perusteltuna merenkulkijoiden saattamisen työoikeusdirektiivien piiriin silloin, kun alan erityispiirteiden johdosta ei ole tarkoituksenmukaista asettaa heitä eri asemaan muihin työntekijöihin verrattuna. Yrityksen luovutusta koskevan direktiivin soveltamisalan laajentamiseen koskemaan myös merityötä liittyy Suomen kannalta erityisiä ongelmia ja selvitettäviä kysymyksiä. Lisäselvitystä on saatava erityisesti siitä, sovellettaisiinko direktiiviä myös yli valtiorajojen tehtäviin luovutuksiin sekä siitä, miten direktiivi vaikuttaisi työntekijöiden asemaan ja merenkulkuelinkeinoon. Lisäksi ehdotusta tulee vielä arvioida Suomen ja koko EU:n merenkulun kilpailunäkökohtien sekä työllisyysvaikutusten näkökulmasta.