Y M P Ä R I S T Ö R A A K A - A I N E E T Y H T E I S K U N T A V A S T U U

Yritysvastuu Y M P Ä R I S T Ö R A A K A - A I N E E T Y H T E I S K U N T A V A S T U U

STRATEGIA TUOTEALUEET TIIVISTELMÄ TILINPÄÄTÖSTIEDOISTA OSINKO TILINPÄÄTÖSTIEDOT HALLINTO-OHJE OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT Y M P Ä R I S T Ö R A A K A - A I N E E T Y H T E I S K U N T A V A S T U U Stora Enson vuosikertomus 2004 sisältää kolme erillistä raporttia Konserni Tilinpäätös Yritysvastuu Kirje osakkeenomistajille Strategia ja sen toteutuminen 2004 Tuotealueiden esittely Hallitus ja johtajisto Tilinpäätös ja liitetiedot Katsaus yhtiön liiketoimintaan ja talouteen Konsernihallinto-ohje Osakkeet ja osakkeenomistajat Yritysvastuuasioiden hallinto Ympäristö: tavoitteet ja toiminnan nykytaso Resurssit: vesi, energia, kuitulähteet ja muut raaka-aineet Yhteiskuntavastuu: yksiköiden toimenpiteet, henkilöstö ja liiketavat Painetun vuosikertomuksen voi tilata kotisivuiltamme osoitteesta www.storaenso.com/order tai ottamalla yhteyttä konsernin toimistoihin (ks. raportin takakansi). YHTEYSTIEDOT Kari Vainio Executive Vice President, Corporate Communications Puh. +44 20 7016 3140 Fax +44 20 7016 3208 Stora Enso International Office, 9 South Street, London W1K 2XA, UK kari.vainio@storaenso.com Christer Ågren Executive Vice President, Corporate Human Resources and TQM Puh. +44 20 7016 3150 Fax +44 20 7016 3211 Stora Enso International Office, 9 South Street, London W1K 2XA, UK christer.agren@storaenso.com James D. Weinbauer Senior Vice President, Stora Enso Environment Puh. +1 715 422 3693 Fax +1 715 422 3203 P.O. Box 8050 Wisconsin Rapids, WI 54495-8050, USA tai Puh. +46 8 613 66 00 P.O. Box 70395 SE-107 24 Stockholm, Sverige jim.weinbauer@storaenso.com Eija Pitkänen Vice President, Corporate Social Responsibility Puh. 02046 21348 Fax 02046 21244 Stora Enso Oyj, PL 309, 00101 Helsinki eija.pitkanen@storaenso.com Päivi Sihvola Vice President, Corporate Communications, Sustainability Puh. 02046 21380 Fax 02046 21267 Stora Enso Oyj, PL 309, 00101 Helsinki paivi.sihvola@storaenso.com Lisää yhteystietoja osoitteessa www.storaenso.com/contacts

SISÄLTÖ JA PÄÄKOHDAT 2004 JOHDANTO RAPORTOINNIN PERIAATTEET JA LAAJUUS....... 3 ALKUSANAT................................ 4 YHTIÖN HALLINTOMALLI JA PROFIILI........... 6 Stora Enson uudet eettiset periaatteet ovat linjassa Sarbanes-Oxley-lain kanssa. Konsernin operatiivinen johto vastaa näiden kaikkia työntekijöitä koskevien periaatteiden noudattamisesta. YMPÄRISTÖTYÖN TULOKSIA................. 16 Stora Enso supisti merkittävästi päästöjä vesiin ja ilmaan tuotetonnia kohti vuonna 2004. Esimerkiksi uusiutumattomista polttoaineista aiheutuneet CO 2 -päästöt tuotetonnia kohti laskivat 6 %. KEMIKAALIT............................... 18 YMPÄRISTÖINVESTOINNIT JA -VASTUUT........ 19 STORA ENSON ARVOKETJU................... 8 ENERGIA & ILMASTO....................... 20 SIDOSRYHMÄTYÖ.......................... 10 VESI..................................... 23 KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDEKSIT............. 10 Stora Enso listattiin Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksiin jo kuudentena peräkkäisenä vuonna ja konserni sai metsäteollisuusyrityksistä parhaat pisteet ympäristö- ja yhteiskuntaraportoin nistaan. TUOTANTOTÄHTEET........................ 24 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖTAVOITTEET..................... 12 Stora Ensolla on vahva näyttö yksikkökohtaisten ympäristötavoitteiden asettamisessa. Syksyllä 2004 konserni otti ratkaisevan askeleen hyväksyessään koko konsernia koskevat ympäristötavoitteet. Stora Enson tavoite on vähentää veden kokonaiskulutusta. Lisäksi uusiin ympäristötavoitteisiin kuuluu jätevesien COD-arvojen alentaminen. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT................... 14 LUPAEHTOJEN NOUDATTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET.................. 15 PUUNHANKINTA........................... 25 Stora Enso tuki monin tavoin metsäsertifiointia ja sertifiointijärjestelmien keskinäistä tunnustamista. Vuonna 2004 sertifioidun puun osuus Stora Enson tuotteissa nousi 48 %:iin. UUSIOKUITU.............................. 30 KUITUMASSA.............................. 31 Stora Enso on tehnyt päätöksen, jonka mukaan kaiken ostomassaan käytetyn kuidun alkuperä on oltava tiedossa ja asianmukaisesti dokumentoitu. Vuonna 2004 hyväksyttiin ostomassan, lainerin ja aallotuskartongin kuitujen alkuperää koskevat uudet periaatteet. STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004 1

SISÄLTÖ JA PÄÄKOHDAT 2004 YHTEISKUNTAVASTUU (CSR) TÄHTÄIMESSÄ YRITYSVASTUU YHTEISKUNTAVASTUUN TAVOITTEET........... 32 KULJETUKSET.............................. 46 TUOTTEET................................ 47 TOIMINTA YKSIKÖISSÄ..................... 34 Yhteiskuntavastuun toteutus yksiköissä alkoi menestyksekkäästi vuonna 2004. Venäjän puunhankintaorganisaatio järjesti marraskuussa 2004 CSR-workshopin, jossa osallistujat määrittelivät tärkeimmät yhteiskuntavastuun kehitysalueet. HENKILÖSTÖ.............................. 35 Työsuojelulle ja muille keskeisille henkilöstön hyvinvointiin vaikuttaville tekijöille on asetettu uudet tavoitteet. Jokaisella tuotantoyksiköllä tulee olla sertifioitu työterveyden ja työsuojelun hallintajärjestelmä, kuten OHSAS 18001 tai vastaava, vuoden 2007 loppuun mennessä. YHTEISÖLLISYYS........................... 41 Stora Enso allekirjoitti pitkäaikaisen kumppanuussopimuksen UNICEFin kanssa tukeakseen lasten peruskoulutusta. LIIKETOIMINNAN PERIAATTEET............... 43 TALOUDELLINEN VASTUU KEHITTYVÄT MARKKINAT.................... 48 Kiina, Brasilia ja Venäjä ovat Stora Ensolle tärkeimmät kehittyvät markkinat. Haasteena on nyt konsernin periaatteiden soveltaminen toimintaan näissä maissa. LIITTEET INDIKAATTORIT............................ 44 Stora Enso on kehittänyt mallin arvioidakseen toimintansa taloudellisia vaikutuksia sekä yksiköiden että konsernin tasolla. TUOTANTO, JÄTTEET JA PÄÄSTÖT............. 52 GRI JA YK:N GLOBAL COMPACT............... 56 SANASTO................................. 59 VARMENNUSLAUSUNTO 60 Lue lisää osoitteesta www.storaenso.com/2004 2 STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004

JOHDANTO RAPORTOINNIN PERIAATTEET JA LAAJUUS Kattavaa raportointia Stora Enso on julkaissut vuosittaisen ympäristöraportin vuodesta 1998 lähtien jatkaen silloin yhdistyneiden Storan ja Enson perinnettä ympäristöraportoinnissa. Stora Enson ensimmäinen yhteiskuntavastuun raportti julkaistiin vuodelta 2002. Tämä raportti on järjestyksessä toinen yritysvastuuraportti, jossa vuoden 2003 tapaan ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiat käsitellään samassa raportissa. Raportti noudattaa Global Reporting Initiative -ohjeiston (GRI) suosituksia niiltä osin kuin ne soveltuvat konsernin toimintaan. Raportin sivuilla 56 58 olevaan GRI-hakemistoon on koottu Stora Enson raportoimat GRI-tiedot ja -indikaattorit, ja tieto siitä, mistä ne tämän vuoden julkaisuissa löytyvät. Stora Enso tukee Yhdistyneiden Kansakuntien Global Compact -aloitteen kymmentä periaatetta. Lisätietoja siitä, millä tavoin Stora Enso on toiminnassaan edistänyt näitä periaatteita vuonna 2004, löytyy sivuilta 56 58. Raportoinnin laajuus Tämä raportti käsittelee Stora Enson sidosryhmien ja liiketoiminnan kannalta keskeisimmiksi tunnistettuja yritysvastuukysymyksiä. Yritysvastuun raportoinnissa noudatetaan yleisesti samoja periaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä, eli konsernin tulostiedot käsittävät emoyhtiö Stora Enso Oyj:n sekä kaikki yhtiöt, joiden äänivallasta se omistaa suoraan tai välillisesti enemmän kuin puolet. Osakkuusyhtiöt eivät ole mukana konsernin tulostiedoissa. Osakkuusyhtiöillä tarkoitetaan yhtiöitä, joissa konsernilla on merkittävä ääniosuus, mutta ei määräysvaltaa (ks. tilinpäätöksen 2004 liitteet 1 ja 13). Edellä mainittuja periaatteita koskevat seuraavat poikkeukset: Konsernin ympäristötyön tulostiedot kattavat kaikki tuotantoyksiköt lukuunottamatta Pasir Gudangin tehdasta Malesiassa, Intercell S.A:n kolmea aaltopahvipakkaustehdasta Puolassa sekä yhtä säkkitehdasta Puolassa ja yhtä Serbiassa. Intercell S.A. hankittiin konserniin joulukuussa 2004. Myyntikonttorit, tukkurit ja esikuntatoiminnot eivät myöskään ole mukana. Konsernin työterveyshuolto- ja työsuojelutiedot kattavat Stora Enson 40 606 työntekijää. Tiedoissa eivät vielä ole mukana eräät pienemmät esikuntatoiminnot ja myyntikonttorit. Lukuihin ei myöskään ole sisällytetty Intercell S.A:ta ja eräitä muita pienehköjä, vuoden 2004 aikana hankittuja yksiköitä. Tavoitteena on, että konsernin tiedot kattavat ajan myötä kaikki yksiköt ja koko henkilöstön. Henkilöstötiedot perustuvat taloudelliseen raportointiin (henkilöstömäärä keskimäärin ja yhteensä sekä työntekijöiden maantieteellinen jakauma) ja kattavat vuonna 2004 tai vuoden 2004 viimeisellä neljänneksellä Stora Ensossa työskennelleet henkilöt. Erillisinä kerättyihin henkilöstöä koskeviin tilastoihin perustuvat henkilöstötiedot kattavat vakituiset työntekijät (tilanne 31.12.2004). Joidenkin pienempien yksiköiden sekä Intercell S.A:n henkilöstötiedot eivät ole mukana vuoden 2004 tilastoissa. Tämä raportti sisältää kuvauksen brasilialaisesta yhteisyrityksestä Veracelista, josta Stora Enso omistaa 50 %. Yritys on herättänyt erityistä huomiota sidosryhmien keskuudessa. Kuvaus on jatkoa edellisvuoden Veracel-katsaukselle. Raportoinnin periaatteet Ympäristöasioiden ja yhteiskuntavastuun raportoinnissa noudatetaan konsernin sisäisiä ohjeita. Ympäristövastuiden, investointien ja käyttökustannusten raportointi perustuu kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (IFRS) ja EU:n suositukseen ympäristötietojen kirjaamisesta, laskennasta ja ilmoittamisesta yritysten tilinpäätöksissä ja vuosikertomuksissa. Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa ja raportoinnissa käytetyt päästökertoimet ovat linjassa maailman luonnonvarojen tutkimussäätiön WRI:n ja kestävän kehityksen yritysneuvoston WBCSD:n kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa koskevien ohjeiden kanssa. Raportin ympäristötiedot tarkistetaan sisäisesti ennen konsernin tietojen kokoamista yhteen. Yhteiskuntavastuuta koskevien tietojen kattava sisäinen tarkistus on kehitteillä. Tämän raportin tiedot ja teksti ovat riippumattoman tahon varmentamia (ks. sivu 60). Yritysvastuuraportti keskittyy pääasiassa raportointivuoteen 2004. Taustatietoja konsernin yritysvastuusta sekä aiempien vuosien raportit ovat saatavissa osoitteesta www.storaenso.com. Lisäksi kaikkiaan 48 Stora Enson yksikköä julkaisee säännöllisesti oman EMAS-selontekonsa. Tämä raportti on saatavissa myös Stora Enson Internet-sivuilta www.storaenso.com/2004. Raportin verkkoversio on painettua raporttia laajempi. Painettuun raporttiin on merkitty aiheet, joista on saatavissa lisätietoja verkkovuosikertomuksesta. STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004 3

JOHDANTO ALKUSANAT Sano mitä teet ja tee niin kuin sanot Valmius kohdata haasteita on tuloksellisen toiminnan edellytys. Mitä kunnianhimoisemmat tavoitteemme ovat, sitä todennäköisempää on, että niiden ja nykyisen toimintamme välillä on eroja. Avoin raportointi on yksi keino kirkastaa tavoitteemme ja kuvata sitä, miten hyvin olemme edistyneet pyrkimyksissämme. Meidän on kerrottava, mitä aiomme tehdä ja sitten tehtävä kuten olemme sanoneet. Konsernin yritysvastuun hallintomallissa tehtiin merkittäviä muutoksia vuonna 2003, ja vuonna 2004 saimme jo nähdä myön teisiä tuloksia. Uuden yritysvastuukomitean muodostavat kaikkien tuotealueiden ja keskeisten yksiköiden johtajat. Uusi rakenne on avannut kehitysmahdollisuuksia, joskin taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien tasapainottaminen päätöksenteossa voi olla hyvin haastava tehtävä. Erityisen tärkeää on ajatella pitkällä aikajänteellä ja koko konsernin laajuisesti. Yksi vuoden 2004 tärkeistä saavutuksista oli Stora Enson eettisten periaatteiden (Code of Ethics) julkistaminen. Periaatteet noudattavat Yhdysvaltain Sarbanes-Oxley-lain (2002) vaatimuksia. Ne vetävät yhteen konsernin nykyiset talous-, yhteiskuntavastuu- ja ympäristöpolitiikat ja käytännöt. Ympäristötavoitteet myös konsernitasolle Konsernitason ympäristötavoitteiden laadinta vuonna 2004 oli Stora Ensolle suuri askel yritysvastuuperiaatteiden käytännön toteuttamisessa. Lähtökohtana oli luoda mitattavia tavoitteita sellaisille alueille, joita sidosryhmämme pitävät tärkeinä. Avainkysymys ympäristötavoitteiden muotoilussa oli se, miten haastaviksi ne tulisi asettaa. Hyvän tavoitteen on oltava riittävän haastava, jotta se johtaa todellisiin muutoksiin toiminnassa, mutta sen on samalla oltava realistinen. On tärkeä huomata, etteivät yritysvastuun periaatteet ja tavoitteet kuvaa toimintamme nykytilannetta, vaan pikemminkin viitoittavat sille oikean suunnan. Stora Ensossa järjestelmällistä työtä ympäristötavoitteiden hyväksi on laajennettu yksikkötasolta ylöspäin. Vuonna 2003 saimme kaikki sellu-, paperi- ja kartonkitehtaat sertifioitujen ympäristönhallintajärjestelmien piiriin, ja sahat sekä puunhankinta seuraavat perässä. Ympäristötavoitteiden asetanta on siis yksikkötasolla jo vakiintunut käytäntö, joka nyt integroidaan konsernitason toimintaan. Yhteiskuntavastuuperiaatteet käytäntöön yksiköissä Vuonna 2004 edistyimme myös vuonna 2003 asetettujen yhteiskuntavastuutavoitteiden saavuttamisessa. Tärkeä konserninlaajuinen tavoite on saada kaikkiin yksiköihin, myös esikuntatasolle, oma toimintasuunnitelma vuoden 2006 loppuun mennessä. On ilo nähdä, että kaikki kolme tuotealuetta ovat hyvin aktiivisesti tukeneet konsernin yhteiskuntavastuuperiaatteiden toteutusta yksiköissä. Merkittävä askel on ollut myös yhteiskuntavastuunäkökohtien sisällyttäminen konsernin due diligence -ohjeisiin, joiden kokeilu käytännössä on jo aloitettu. Menestystekijät Tarkasteltaessa toimintamme vaikutuksia ja sidosryhmiemme odotuksia, haluaisin erityisesti tuoda esille seuraavat neljä hyvin tärkeää osa-aluetta: 1. kuidun alkuperän varmentaminen 2. toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 3. työterveyshuollon ja työsuojelun parantaminen 4. kehittyvien markkinoiden yritysvastuuhaasteisiin vastaaminen. Kuidun alkuperän varmentaminen Raaka-aineiden hyväksyttävyys on konsernille keskeinen toimintaedellytys. Puun alkuperän jäljitykseen meillä on käytettävissä useita tehokkaita työkaluja. Näillä on kaksi yhteistä peruspiirrettä: ne kaikki dokumentoivat puun alkuperän ja ne kaikki valvovat politiikkojemme ja periaatteidemme noudattamista. Vuonna 2004 jatkoimme metsäsertifioinnin aktiivista tukemista kasvattaaksemme sertifioiduista metsistä tulevan puun osuutta. Tuemme sertifiointia ensisijaisesti puuntoimittajiemme kautta, sillä myytyämme metsäomaisuuttamme viime vuosina on metsänomistuksemme enää hyvin vähäistä tai epäsuoraa. Metsäsertifiointijärjestelmien moninaisuus on epäkäytännöllistä meille ja hämmentävää asiakkaillemme. Tämän vuoksi kannatamme eri sertifiointijärjestelmien vastavuoroista tunnustamista. Toivon, että eri järjestelmien edustajat ymmärtävät tarpeen työskennellä entistä yhtenäisemmin vastavuoroisen hyväksynnän eteen. Tämä olisi hyödyksi niin ympäristölle kuin asiakkaillekin. Esimerkiksi Pohjoismaissa on käytössä kaksi järjestelmää. FSC:llä 1) on ympäristöjärjestöjen tuki, mutta ei pienmetsänomistajien enemmistön tukea, kun taas PEFC-järjestelmän 2) tilanne on päinvastainen. Näiden kahden järjestelmän yhteensovittaminen parantaisi molempien uskottavuutta ja käyttökelpoisuutta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen Päästöt ilmaan aiheutuvat etupäässä energiankulutuksesta ja riippuvat käyttämistämme polttoaineista. Parhaita keinoja päästöjen vähentämiseksi on energiatehokkuuden parantaminen. 1) FSC = Forest Stewardship Council. Hyvän metsänhoidon neuvosto 2) PEFC = Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes. Metsäsertifiointijärjestelmien katto-organisaatio 4 STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004

Hiilidioksidipäästöjen merkitys korostuu, kun päästökauppa alkaa Euroopan unionissa vuonna 2005. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta katsoen liiketoimintamme on vakaalla pohjalla, sillä puu uusiutuu ja meillä on korkea biopolttoaineiden käyttöaste. Teemme kuitenkin jatkuvaa työtä toimintamme energiatehokkuuden parantamiseksi. Oikeudenmukaista olisi, että edellä mainitut näkökohdat otettaisiin huomioon, kun ilmastonmuutoksen vastaisia toimia kehitetään edelleen. Kaikki teollisuudenalat tulisi ainakin asettaa tässä suhteessa samalle lähtöviivalle. EU ei ole ainoa alue, jossa osallistumme päästökauppaan. Pohjois-Amerikan tulosryhmämme on ollut aktiivinen Chicagon ilmastopörssissä, missä olemme päässeet hyviin tuloksiin CO 2 -päästöjen vapaaehtoisissa leikkauksissa. Erityishuomio työterveyteen ja työsuojeluun Työntekijöiden hyvinvointi sekä työterveyshuolto ja työsuojelu ovat painopistealueitamme. Niille on asetettu konkreettiset, kunnianhimoiset tavoitteet. Vaikka keskimääräinen tapaturmatiheys ja poissaolojen määrät ovat kehittyneet suotuisasti, on parantamisen varaa vielä paljon, etenkin heikommin menestyneissä yksiköissä. Maiden välillä on yhä merkittäviä eroja, esimerkiksi työturvallisuudessa. Tällä tärkeällä alueella me emme vielä ole riittävän hyviä. Konkreettiset toimenpiteet turvallisuudessa ovat siis tulevaisuudessakin tärkeysjärjestyksessä ensisijalla. Vuosi 2004 oli kuolemaan johtaneiden tapaturmien osalta erittäin synkkä, sillä Stora Ensossa tapahtui kaikkiaan seitsemän ihmishenkeä vaatinutta tapaturmaa, näistä neljä Venäjällä. Lisäksi Veracelissa tapahtui yksi kuolemaan johtanut tapaturma. Venäjän hakkuutoimintojen vuoden 2004 turvallisuustasoa ei voida pitää hyväksyttävänä. Jokainen tapaturma on nyt perusteellisesti tutkittu, ja korjaaviin toimenpiteisiin, kuten koulutuksen lisäämiseen ja sisäisiin tarkastuksiin, on jo ryhdytty. Venäjän puunhankintaorganisaatiossa toteutetaan laaja sisäinen turvallisuuskatselmus keväällä 2005. Kehittyvien markkinoiden haasteet Kiina, Venäjä ja Brasilia ovat Stora Ensolle tärkeimmät kehittyvät markkinat. Näillä alueilla haasteemme on konsernin periaatteiden sovittaminen paikallisiin oloihin. Lähtökohtana on aina paikallisessa yhteisössä vallitseva tilanne. Yritysvastuun näkökulmasta keskeistä onkin tunnistaa kunkin paikkakunnan kannalta merkittävimmät haasteet. Esimerkiksi Venäjällä keskitymme ensisijassa parantamaan työterveyshuollon ja työsuojelun tasoa sekä varmistamaan kuitulähteiden laillisuuden. Globaaleja kumppaneita Globaalissa monisäikeisessä taloudessa yksittäisten toimijoiden on hyvin vaikea saada aikaan merkittäviä muutoksia. Sen vuoksi olemmekin aktiivisesti etsineet yhteisöjä, jotka jakavat halumme vastuullisuuden toteuttamiseksi. Yksi esimerkki tästä on Yhdistyneiden Kansakuntien Global Compact -hanke, jonka allekirjoitimme vuonna 2001. Ryhdyimme myös UNICEFin globaaliksi kumppaniksi vuonna 2004 edistääksemme lasten koulutusta. Yhteinen näkemyksemme on, että koulutuksella voidaan ratkaisevasti edistää köyhyyden vähentämistä, talouskasvua, rauhaa ja kulttuurin kehittymistä. Brasiliassa käynnistettiin yhdessä YK:n kehitysohjelman UNDP:n kanssa erillinen hanke, jonka tavoitteena on arvioida toimintamme vaikutuksia paikallisyhteisöihin. Avoin raportointi paljastaa ongelmat Julkinen raportointi edistymisestämme edellä mainituilla alueilla on olennaista. Haluamme kertoa sidosryhmillemme, miten etenemme kohti tavoitteitamme. Avointa raportointia helpottaa se, että meillä on tehokkaita työkaluja, joiden avulla tunnistamme riskejä toiminnoissa ja puutteita käytännöissä. Vastuukysymykset monimutkaistuvat globaalissa taloudessa. Siksi meidän on erityisen tärkeää tarkistaa säännöllisesti, ovatko pyrkimyksemme tuottaneet tulosta vai eivät. Hyvin yleisluontoiset lausumat yritysvastuusta voivat helposti johtaa heikoille jäille. Raportointimme on siis perustuttava täsmällisesti tosiasioihin. Meidän on sanottava, mitä teemme, ja tehtävä kuten sanomme. Björn Hägglund varatoimitusjohtaja yritysvastuukomitean puheenjohtaja STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004 5

JOHDANTO YHTIÖN HALLINTOMALLI JA PROFIILI Hyvät hallintotavat vahvistavat vastuullisuutta Hyvät hallintotavat ovat keskeisellä sijalla parannettaessa yritysvastuutoimintaa sekä periaatteiden ja politiikkojen noudattamista koko konsernissa. Toimiva hallintomalli auttaa Stora Ensoa edistämään sidosryhmien kannalta tärkeitä tavoitteita ja lisää näin luottamusta konserniin. Stora Enso lyhyesti Stora Enso kuuluu maailman johtaviin metsäteollisuusyhtiöihin. Stora Enson päätuotteet ovat paino- ja hienopaperit, pakkauskartongit sekä puutuotteet. Asiakkaita ovat suuret ja pienet kustantamot, painotalot ja tukkurit sekä pakkaus-, puusepänja rakennusteollisuus kaikkialla maailmassa. Päämarkkina-alueita ovat Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Aasia. Stora Enson liikevaihto oli 12,4 miljardia euroa vuonna 2004. Konsernin palveluksessa on noin 45 000 henkilöä yli 40 maassa viidellä mantereella. Stora Enson vuotuinen tuotanto kapasiteetti on noin 16,4 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia ja 7,7 miljoonaa kuutiometriä puutuotteita, joista 3,2 miljoonaa kuutiometriä jatkojalosteita. Konsernilla on tuotantoa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Stora Enson osakkeet noteerataan Hel singin, Tukholman ja New Yorkin arvopaperipörsseissä. Yritysvastuukomitean puheenjohtajana toimii yhtiön varatoimitusjohtaja. Toimitusjohtajan nimeämään komiteaan kuuluvat tällä hetkellä kaik kien tuotealueiden johtajat ja yritysvastuuseen liittyvien esikuntatoimintojen johtajat. Yritysvastuukomitean vastuulla on muotoilla konsernin politiikka ja strategia ympäristöön ja yhteiskuntavastuuseen liittyvissä kysymyksissä varmistaa, että nämä politiikat ja strategiat otetaan käyttöön ja niitä noudatetaan koko Stora Ensossa koordinoida ja seurata sidosryhmäsuhteita ja -viestintää, esimerkiksi julkisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen osalta yritysvastuun kannalta keskeisten johtamiskäytäntöjen kehittäminen julkaista vuosittainen yritysvastuuraportti. Yritysvastuukomiteaa tukee neljä ryhmää, joiden tehtävänä on käsitellä yritysvastuuseen liittyviä asioita läpi koko Stora Enson arvoketjun. Ryhmät tukevat konsernin yritysvastuupolitiikkojen ja -strategioiden toteuttamista seuraamalla, arvioimalla ja julkistamalla esille nousevia aiheita. Ryhmät keskittyvät: ympäristöasioiden koordinointiin (Environment Co-ordination Team) asiakastukeen (Customer Support Team) yhteiskuntavastuuseen (Corporate Social Responsibility Team) puunhankinnan ympäristöasioihin (Forest Environment Team). Yritysvastuukomitean puheenjohtajana toimivalla varatoimitusjohtajalla on kokonaisvastuu Stora Enson yritysvastuuasioista. Varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtaja tekevät strategiset ratkaisut ja päättävät konsernin yritysvastuupolitiikasta. Varatoimitusjohtaja on myös Stora Enson hallituksen jäsen. Operatiivinen johto vastaa yritysvastuuseen liittyvistä tuloksista ja siten osaltaan Stora Enson sitoumusten täyttämisestä kaikilla organisaatiotasoilla. Konsernin ympäristö- ja yhteiskuntavastuu - yksiköt tukevat liiketoiminta-alueita sekä esikuntatoimintoja. Tavoitteena tasapaino Stora Enson käyttämän määritelmän mukaan yritysvastuu (sustainability, myös corporate responsibility) kattaa liiketoiminnan taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset vastuunäkökohdat. Haasteena on löytää tasapaino yritysvastuun eri näkökohtien välille pitkän ja lyhyen aikavälin päätöksenteossa kaikilla konsernin tasoilla. Stora Enson ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskevaa politiikkaa tarkennetaan teemakohtaisilla periaatteilla ja strategioilla, joista tärkeimmät ovat: 6 STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004

Taloudellinen vastuu Yritysvastuu Niiden toimeenpanossa erilaisilla hallintajärjestelmillä on keskeinen rooli. Periaatteiden ja politiikkojen lisäksi Stora Enso laati keväällä 2004 konsernin eettiset periaatteet (Code of Ethics) täyttääkseen Yhdysvaltain Sarbanes-Oxley-lain (2002) vaatimukset. Laki edellyttää kaikkia Yhdysvalloissa listattuja pörssiyhtiöitä määrittelemään toimintaperiaatteensa taloudellisista, ympäristö- ja yhteiskuntanäkökohdista. Stora Enson eettiset periaatteet kokoavat yhteen konsernin voimassaolevat yritysvastuun politiikat ja periaatteet. Operatiivinen johto vastaa näiden kaikkia työntekijöitä koskevien periaatteiden noudattamisesta. Yhteiskuntavastuu (CSR) Ympäristövastuu Vastuu sidosryhmille: avoimuus, vuorovaikutus Stora Enso on sitoutunut vastuulliseen toimintaan; konsernin tavoitteena on tulla tunnustetuksi yritysvastuun edelläkävijänä. Puunhankinnan ja metsänhoidon ympäristö- ja yhteiskuntavastuun periaatteet Metsäsertifioinnin periaatteet Ympäristöjärjestelmien käyttöä koskevat periaatteet Kuljetusten ympäristöperiaatteet Yhteiskuntavastuun periaatteet Konsernin työterveyshuolto- ja työsuojelupolitiikka Geenimuunneltuja organismeja (GMO) koskevat periaatteet. Liiketoiminnan kehitysopas 2005 Stora Enson liiketoiminnan kehitysopas (SEBEG) on yksi tärkeimmistä työkaluista yritysvastuuseen liittyvien periaatteiden ja tavoitteiden toteuttamiseksi. Tämä laatukäsikirjana toimiva opas julkistettiin vuonna 2003 kehityksen ja itsearvioinnin pohjaksi. Sitä päivitettiin vuonna 2004 vastaamaan paremmin yksiköiden tarpeeseen priorisoida tärkeimmät kehitysalueensa. Kehitysoppaan tarkoituksena on varmistaa, että Stora Enson strategia on ymmärretty oikein jokaisella organisaatiotasolla varmistaa strategian yhdenmukainen toteutus avainasioissa varmistaa sidosryhmien intressien huomiointi saada totuudenmukainen kuva Stora Enson suoritustasosta mahdollistaa sisäinen bench markingvertailu varmistaa, että avainkäsitteet ymmärretään samalla tavoin koko konsernissa. Oppaan vuoden 2005 päivitys helpottaa yksiköitä virtaviivaistamaan oma linjauksensa konsernin strategian ja periaatteiden kanssa sekä nivomaan laatujohtaminen osaksi suunnittelua ja toteutusta. Yritysvastuuasiat on tuotu entistä järjestelmällisemmin kehitysoppaan osaksi, ja niihin puututaan enemmän käytännön tasolla, jotta yksiköillä olisi käytössään selkeät käytännön ohjeet yritysvas- tuun hallintaan ja priorisointiin. Ympäristöpuolella päähuomio kohdistuu konsernin vastikään asetettuihin ympäristötavoitteisiin, kun yhteiskuntavastuuasioissa keskeistä on tärkeimpien vastuukysymysten tunnistaminen ja toimenpiteisiin ryhtyminen yksiköissä. Opas tarkastelee yritysvastuun ympäristö-, yhteiskunta- ja talousnäkökohtia kokonaisuutena. Näin tuetaan kokonaisvaltaista yritysvastuun hallintaa ja raportointia. Lue lisää Stora Enson hallintomallista osoitteesta www.storaenso.com/ 2004/financials. STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004 7

JOHDANTO ARVOKETJU Yritysvastuu arvoketjussa Jokaisen suuryrityksen toiminta vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan monin tavoin. Stora Enson haasteena on maksimoida myönteiset ja minimoida kielteiset vaikutukset. Tämä yhteenveto Stora Enson toiminnasta kuvaa yritysvastuun eri näkökohtia konsernin arvoketjussa ja listaa tärkeimmät työkalut ja menetelmät, joilla niihin vaikutetaan. Markkinat Keskeiset kysymykset Tuotteisiin liittyvät näkökohdat, kuten raaka-aineiden uusiutuvuus, tuotteiden kierrätettävyys ja tuoteturvallisuus. Asiakkaiden odotuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen. Työkalut ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskeva politiikka tutkimus ja tuotekehitys pakkausten tuoteturvallisuuden hallintajärjestelmät yhteiset kehitysprojektit konsernin ja yksiköiden yritysvastuuraportointi asiakashallinta (CRM) Stora Enso Account Management (SEAM) ja asiakastuki asiakaskyselyt Liiketoiminnan periaatteet. yhteiskuntavastuun periaatteet myynnin ja markkinoinnin toimintaohjeet konsernin kilpailulakien noudattamisohjelma Lisätietoja sivuilta 10 11, 25 30, 43, 47, 50 51 ja Konserni 2004 -raportista. Yhteiskunta Keskeiset kysymykset Työkalut Toiminnan ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset ympäröiviin yhteiskuntavastuun periaatteet yhteisöihin. Vaikutukset koskevat mm.: taloudellisten vaikutusten mittaus alueellisen hyvinvoinnin luomista ja talouskehitystä ympäristöjärjestelmät elinympäristöä ja elintapoja ympäristöinvestoinnit paikallisväestön terveyttä, turvallisuutta ja ihmisoikeuksia ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnit vapaaehtoisia lahjoituksia yhteisölle yhteiskuntavastuun toteutus yksiköissä lakien, määräysten ja lupaehtojen noudattamista. raha- ja tuotelahjoitukset kumppanuus- ja yhteistyöhankkeet linjajohdon vastuu lakien noudattamisesta Lisätietoja sivuilta 14 15, 19, 34 35, 40 42 ja 44 45. Sijoittajat Keskeiset kysymykset Tuotto Avoin, ennakoiva ja tasapuolinen talousviestintä, joka takaa tarkan, yhdenmukaisen, ajantasaisen ja olennaisen tiedon kaikille sijoittajille. Kestävän kehityksen indeksien kriteerit ja niiden täyttyminen. Työkalut Lisätietoja sivuilta 10 11, 44 45 ja Konserni 2004 -raportista. jatkuva parantaminen liiketoiminnassa tulosraportointi ja tilintarkastus konsernin taloushallinnon eettiset periaatteet konsernin viestintäpolitiikka ja -periaatteet yritysvastuuraportointi ja lehdistötiedotteet sijoittajien vastuullisuuskriteerien seuranta ja niistä oppiminen 8 STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004

Keskeiset kysymykset Toimittaja- ja alihankintaketjuun liittyvät näkökohdat. Esimerkiksi puunhankinnassa avainkohtia ovat: luonnon monimuotoisuus uusiutuvien raaka-aineiden kestävä käyttö puun alkuperän laillisuus työntekijöiden oikeudet vaikutukset paikallisiin elinoloihin. Liiketoimintamahdollisuuksien luominen alihankkijoille. Oikeudenmukaisten liiketapojen edistäminen. Raaka-aineet ja palvelut Lisätietoja sivuilta 10 11, 18, 20 22, 25 35, 38 40, 44 46 ja 50 51. Työkalut konsernin politiikat, periaatteet ja ohjeistot ympäristöjärjestelmät puun alkuperän seurantajärjestelmät metsäsertifiointi ja siihen liittyvä alkuperäketjun seuranta työterveyshuolto- ja työsuojelujärjestelmät laatujärjestelmät yhteiskuntavastuun toteutus yksiköissä hankintojen ekologiset ja sosiaaliset kriteerit sopimusehdot COMPASS-tietokanta yhteiskuntavastuun periaatteet liiketoiminnan periaatteet toimittajien tyytyväisyyskyselyt yhteiset kehityshankkeet Tuotantoyksiköt Keskeiset kysymykset Päästöjen minimointi: päästöt ilmaan (ml. kasvihuonekaasut) ja vesiin, kaatopaikkajäte, melu ja hajuhaitat. Luonnonvarojen ekotehokas käyttö: raaka-aineet, vesi ja energia. Lisätietoja sivuilta 12 24, 30 31 ja 52 55. Työkalut konsernin ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskeva politiikka konsernin ympäristöperiaatteet konsernin ympäristötavoitteet ympäristöjärjestelmät ympäristöinvestoinnit parhaat teknologiat (BAT) toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Keskeiset kysymykset Henkilöstön hyvinvointi ja oikeudet. Tähän liittyvät: työolosuhteet henkilöstön monipuolisuus henkilöstövähennysten vastuullinen toteutus yhdistymisvapaus työpaikan vapaa valinta lapsityövoiman kielto palkkataso työaika. Työpaikkojen luominen. Osaamisen kehittäminen. Henkilöstö Työkalut yhteiskuntavastuun periaatteet yhteiskuntavastuun toteutus yksiköissä työterveyshuolto- ja työsuojelupolitiikka ja näiden hallintajärjestelmät käytännön työsuojelu yksiköissä, esim. riskianalyysit ja katselmukset henkilöstökyselyt ja niihin liittyvät toimenpiteet WISE-projekti ja toimintasuunnitelma linjajohdon vastuu lakien noudattamisesta konsernin palkkausta ja etuuksia koskevat ohjeistot maakohtaiset riskianalyysit koulutusohjelmat perehdyttämisestä ja jatkokoulutuksesta johtajakoulutukseen konsernin sisäiset työmarkkinat ulkomaankomennukset henkilöstön liikkuvuusohjelma Lisätietoja sivuilta 10 11 ja 32 40, 44 45 ja Konserni 2004 -raportista. Yksityiskohtaisempaa tietoa Stora Enson yritysvastuun eri näkökohdista ja konsernin tämänhetkisestä toiminnasta löytyy tämän raportin muista osista sekä osoitteesta www.storaenso.com/2004/sustainability. STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004 9

JOHDANTO SIDOSRYHMÄTYÖ Ennakoiva ote sidosryhmätyöhön Latviassa vedetään yhtä köyttä kestävän metsänhoidon puolesta. Baltian puunhankintaorganisaatio järjesti kesätapahtuman heinäkuussa 2004. Stora Enson toiminta vaikuttaa laajalti paikallisyhteisöihin ja yhteiskuntaan sekä työntekijöihin, sijoittajiin, asiakkaisiin ja raakaaineiden ja palveluiden toimittajiin. Säännöllinen yhteydenpito näiden sidosryhmien kanssa on tärkeää, jotta Stora Enso olisi selvillä heidän odotuksistaan. Stora Enso on päättänyt syventää vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa saadakseen kokonaisvaltaisemman käsityksen niiden erilaisista näkökulmista keskeisiin yritysvastuukysymyksiin. Stora Enson tavoitteena on ottaa huomioon yritysvastuuasiat ennakoivasti ja johdonmukaisesti kaikessa konsernin liiketoiminnassa ja päätöksenteossa. Sidosryhmävuorovaikutus on ensiarvoisen tärkeää vastuullisen liiketoiminnan kannalta; se auttaa paitsi riskienhallinnassa myös tunnistamaan mahdollisuuksia lisäarvon luomiseen. Vuonna 2004 yritysvastuukomiteassa todettiin tarve luoda konsernille systemaattinen lähestymistapa sidosryhmä- vuorovaikutukselle ja määritellä sitä varten parhaat käytännöt. Viereisellä sivulla esitetty taulukko listaa tämänhetkiset vuorovaikutuskanavat. Avainkysymyksiä Vuonna 2005 laaditaan toimintasuunnitelma, jonka tarkoitus on tehdä Stora Enson sidosryhmävuorovaikutuksesta systemaattisempaa ja aktiivisempaa seuraavilla keskeisillä alueilla: Oppiva organisaatio Miten nykytietoa ja menetelmiä voidaan käyttää tehokkaammin päätöksenteossa ja oppivan organisaation tukena? Sidosryhmätyön välineet Miten käytössä olevia välineitä voidaan täydentää, jotta tiedonkeruu olisi systemaattista, ymmärrys sidosryhmien näkemyksistä lisääntyisi, keskeiset kysymykset tunnistettaisiin ja potentiaalisia riskejä osattaisiin ennakoida ennen ongelmien syntymistä? Miten konsernin eri tasoilla käytetyt välineet toimivat yhdessä? Raportointi Miten Stora Enso voisi paremmin seurata ja raportoida sitä, miten tyytyväisiä sidosryhmät ovat yritysvastuuasioihin sekä tarjota näille olennaista, oikea-aikaista ja täsmällistä tietoa? JOHDANTO KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDEKSIT Indeksit tuottavat arvokasta palautetta Kestävän kehityksen indeksit auttavat sijoittajia tunnistamaan osakkaille ja koko yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä arvoa tuottavat yhtiöt. Stora Enso on ainoana metsä- ja paperiyhtiönä ollut mukana Dow Jones SustainabilityIndexissä (DJSI) sen perustamisesta eli vuodesta 1999 alkaen. Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksin vuoden 2004 arvion mukaan Stora Enson vahvuudet ovat: kattava ympäristöraportointi, sosiaalisten asioiden raportointi ja raporttien varmennus ympäristöpolitiikan ja ympäristöasioiden hallinnan integrointi vahva ilmastostrategia palveluhenkisyys asiakassuhteiden hallinnassa järjestelmällinen strateginen suunnittelu strateginen lähestymistapa geenimuunneltuihin organismeihin hyvä tiedonhallinta ja oppiva organisaatio hyvä inhimillisen pääoman kehitys (koulutus ja taidot). Kehitysalueiksi tunnistettiin: Toimintaa ohjaavia poliitikkoja ja periaatteita tulee valvoa systemaattisemmin. Hyväntekeväisyydelle tarvitaan konsernitason ohjeet. Alan vertailussa konsernilla tulee olla näyttöä neljän vuoden aikajänteellä kasvihuonekaasujen, energiankulu- 10 STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004

Sidosryhmä Asiakkaat Vaikutuskanavat Stora Enson asiakashallinnan (CRM) prosessit: Stora Enso Account Management (SEAM) asiakastyytyväisyyskyselyt asiakastuki yritysvastuukoordinaattorit säännölliset tapaamiset ja suorat asiakaskontaktit kumppanuushankkeet, kuten Tihvinän hanke (ks. sivut 50 51) yritysvastuuraportit, EMAS-selonteot ja muut julkaisut. Henkilöstö työtyytyväisyyskysely arvo- ja asennetutkimus sisäisen asiakkuuden kysely yhteistyö työntekijöiden ja luottamusmiesten kanssa yksikkö-, tulosryhmä- ja konsernitasolla koulutukset säännölliset kehityskeskustelut intranet ja painetut julkaisut kuten henkilöstölehdet, yritysvastuuraportit ja EMAS-selonteot. Sijoittajat Stora Enson antamat perusteelliset vastaukset toiminnan eettisyyttä seuraavien sijoittajien (SRI) kyselyihin yritysesittelyt henkilökohtaiset tapaamiset www.storaenso.comin SRI-sivut, yritysvastuuraportit ja EMAS-selonteot. Sidosryhmä Yhteistyökumppanit Kansalaisyhteiskunta Vaikutuskanavat toimittajien tyytyväisyyskyselyt toimittajien arviointi toimitusketjun hallintavälineet: Company Management Performance Assessment (COMPASS) laatujärjestelmät sisäiset ja kolmannen osapuolen auditoinnit puunhankinnassa kumppanuushankkeet, kuten Tihvinän hanke (ks. sivut 50 51) osallistuminen alan järjestöjen toimintaan. yrityskuvaselvitykset avointen ovien päivät tuotantoyksiköissä viestintä paikallistasolla julkiset kuulemistilaisuudet (ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointien yhteydessä) teemakohtainen dialogi ja yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa yritysvastuuraportit ja EMAS-selonteot. Julkishallinto yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa (mm. UNDP ja UNICEF) teemakohtainen dialogi yritysvastuuraportit ja EMAS-selonteot. tuksen ja jätemäärien laskusta. Vaihtoehtoisesti konserni voi julkistaa yhteiset ympäristötavoitteet ja tiedot niiden saavuttamisesta. Vuonna 2003 annettujen suositusten seurauksena Stora Enso on parantanut ilmasto strategiaansa sekä julkistanut kattavat politiikat ja periaatteet. DJSI:n arvion mukaan hyväntekeväisyyden alueella ei kuitenkaan edistytty merkittävästi. Stora Enso oli mukana myös toisessa toiminnan eettisyyttä mittaavassa indeksissä, FTSE4Goodissa. Se kiinnittää erityistä huomiota ihmisoikeuksiin. Stora Enso on listattu myös seuraaviin indekseihin: Nordic Sustainability Index Ethical Index Euro and Global Climate Leadership Index Indeksilistausten lisäksi Stora Enso on mukana myös monen pankin ja sijoitusrahaston eettisyyttä mittaavilla listoilla. Stora Enso sijoittui äskettäin GES Investment Services -yhtiön (entinen Caring Company) yritysvastuututkimuksen materiaalisektorin kärkeen. Sektori käsittää paperi- ja metsäteollisuuden, kemian-, metalli- ja kaivosteollisuuden ja rakennustarviketeollisuuden yrityksiä. Kolmesataa Euroopan suurinta yritystä kattaneen arvioinnin perusteina olivat ympäristö- ja ihmisoikeustoiminnan, sidosryhmäyhteistyön ja hallintotapojen taso. Stora Enso julkisti vuonna 2004 oman sivuston eettisille sijoittajille (Socially Responsible Investors, SRI). Lue lisää osoitteesta www.storaenso.com STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004 11

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖTAVOITTEET Jaetut tavoitteet yhteiset ponnistukset Stora Ensolla on vahva näyttö yksikkökohtaisten ympäristötavoitteiden asettamisesta. Nyt konserni on ensi kertaa määritellyt myös yhteiset konsernitason ympäristötavoitteet. Syksyllä 2004 Stora Enso otti ratkaisevan askeleen hyväksyessään koko konsernia koskevat ympäristötavoitteet. Tämä vahvistaa konsernin yritysvastuuta ja luo selkeät suuntaviivat tuleville toimille. Stora Enson yritysvastuukomitea hyväksyi yhteiset ympäristötavoitteet marraskuussa 2004. Tavoitteisiin on monia syitä, mutta tärkein niistä on voimavarojen keskittäminen siten, että konserni voi kilvoitella johtavasta asemasta toimialallaan. Stora Enso luottaa siihen, että ympäristötyö kohti tavoitteita lisää yhtiön luottamuspääomaa. Selkeyttä tavoitteisiin Ennen tavoitteiden määrittelyä Stora Enso analysoi, mitkä ovat globaalisti tär- keimpiä kysymyksiä, käytettäviä mittaustapoja ja sidosryhmien ilmaisemia odotuksia. Lopuksi valittiin seurattavat muuttujat ja määriteltiin konsernin ympäristötavoitteet. Tavoitteiden oli oltava mitattavia globaalisti merkittäviä selkeitä tärkeitä sidosryhmille saavutettavia. Tavoiteasetannassa on huomioitu toiminnan ja tuotannon mahdollinen kasvu, eli tavoitteet on määritelty tuotantotonnia kohti. Kehitystä seurataan konsernitasolla painotettuina keskiarvoina. Lähtötasoa korjataan, kun tuotantorakenne tai tuotevalikoima muuttuu. Miten tavoitteisiin päästään Tavoitteisiin pääseminen vaatii laajaa keinovalikoimaa: investointeja, tuotantoprosessien, vedenpuhdistamojen ja raaka-aineiden käytön tehostusta, luotettavaa kuidunhankintaa, parhaiden energialähteiden valintaa ja energiatehokkuuden järjestelmällistä analysointia. Kukin tuotantoyksikkö raportoi oman työnsä tuloksellisuudesta. Edistymistä konsernitason tavoitteissa puolestaan seurataan vuosittaisessa yritysvastuuraportissa. 12 STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004

Konsernitason ympäristötavoitteet ja indikaattorit Päästö-, energia- ja kuidun alkuperätavoitteet ovat voimassa kaikilla Stora Enson sellu-, paperi- ja kartonkitehtailla. Kuidun alkuperää koskeva tavoite pätee myös konsernin sahoilla. Päästötavoitteet Indikaattorit Rikkidioksidipäästöt (SO 2 ) ilmaan Jätevesien kemiallinen hapenkulutus (COD) Kaatopaikkajäte Konsernitavoitteet 15 %:n lasku vuodesta 2004 vuoden 2009 loppuun mennessä 1) Ks. sivu 22. 10 %:n lasku vuodesta 2004 vuoden 2009 loppuun mennessä 1) Ks. sivu 23. 10 %:n lasku vuodesta 2004 vuoden 2009 loppuun mennessä 1) Ks. sivu 24. 1) Tavoitteissa on huomioitu tuotannon mahdollinen kasvu (päästöt tuotantotonnia kohti). Lähtötasoa korjataan, kun tuotantorakenne tai tuotevalikoima muuttuu. Energiatavoitteet Indikaattorit Rakennussuhde mittaa sähkön osuutta yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa Energiatehokkuuden katselmukset Konsernitavoitteet Rakennussuhteen nosto tehtaiden energiantuotannossa. Ks. sivut 20 22. Energiatehokkuuden katselmukset suoritetaan kaikilla sellu-, paperi- ja kartonkitehtailla vähintään kahden vuoden välein. Ks. sivut 20 22. Tavoite kuidun hyväksyttävyydelle Indikaattorit Kuidun alkuperän jäljitettävyys puutavaran, hakkeen, sahanpurun ja kuitumassan hankinnassa Konsernitavoitteet Nostetaan puun alkuperän seurantajärjestelmien piirissä olevan puutavaran, hakkeen, purun ja kuitumassan osuutta: 98 % vuonna 2005 100 % vuodesta 2006 alkaen. Ks. sivut 25 29. STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004 13

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT Kattavat järjestelmät tukevat vastuullisuutta Stora Ensolla on jo pitkä kokemus ympäristöjärjestelmien käytöstä. Niiden tarkoituksena on auttaa yksiköitä keskittymään ympäristötyössä oman toimintansa kannalta ratkaiseviin tekijöihin. Vuoteen 2004 mennessä kaikki Stora Enson sellua, paperia ja kartonkia tuottavat yksiköt olivat saaneet ISO 14001 -sertifikaatin ja/tai EMASrekisteröinnin 1). Joulukuussa 2004 Stora Enso hankki omistukseensa puolalaisen pakkausvalmistajan Intercell S.A:n, jolla ei toistaiseksi ole käytössään sertifioitua ympäristöjärjestelmää. Stora Enso pyrkii varmistamaan, että kaikissa konsernin hankkimissa uusissa tuotantoyksiköissä otetaan käyttöön ISO 14001:n ja/tai EMASin mukainen ympäristöjärjestelmä. Lisäksi yhtiössä on tehty päätös riippumattoman tahon auditoimien ympäristöjärjestelmien käyttöönotosta kaikilla sahoilla ja kaikissa puunhankintayksiköissä. Useimmat sertifioimattomat sahat ovat jo asettaneet tavoitteekseen vuoden 2005. Virossa toimivalle Imaveren sahalle ISO 14001 -sertifikaatti on jo myönnetty. Keski-Euroopan sahojen pilottina sertifioinnissa toiminut Bad St. Leonhardin saha on Stora Enson ensimmäinen keski- 1) Toistaiseksi ainoastaan Stora Enson Euroopan tuotantoyksiköt on rekisteröity EMAS-järjestelmään. eurooppalainen saha, jolle on myönnetty sekä ISO 14001 -sertifikaatti että EMAS-rekisteröinti. Takakannen sisäpuolella olevasta kartasta näkyvät kaikki vuoden 2004 loppuun mennessä sertifioidut yksiköt. Järjestelmistä konkreettisia tuloksia Ympäristöjärjestelmien käyttöönotosta on ollut tehtailla lukuisia myönteisiä seurauksia. Yksiköiden mukaan on ollut hyödyllistä ottaa ympäristöasiat ennakoivasti huomioon tuotannossa. Henkilöstön yleinen tietoisuus ympäristöasioista on lisääntynyt, mikä on parantanut ympäristöasioiden hoidon tasoa. Ympäristöjärjestelmät ovat tarjonneet yksiköille käytännön työkaluja ja auttaneet keskittymään paikallisesta näkökulmasta olennaisimpiin seikkoihin. EMAS-selonteko jakaa tietoa sidosryhmille Julkiset ulkopuolisen tahon varmentamat EMAS-selonteot lisäävät ympäristötietoisuutta. Stora Enso onkin voimakkaasti korostanut selontekojen julkistamisen merkitystä. Laajat jakelut ovat mahdollistaneet ydinkysymysten ja tärkeiden toimenpiteiden viestimisen. Esimerkiksi Varkauden tehtaiden EMAS-selontekoa on jaettu seudun kaikkiin talouksiin. Varkauden tehtaiden mukaan tämä on auttanut paikallisia asukkaita ymmärtämään entistä paremmin, miten ympäristöasioita tehtailla hoidetaan. NL-000018 14 STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004

YMPÄRISTÖ LUPAEHTOJEN NOUDATTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Päästöt vesiin Vedenpuhdistamon kasvaneiden kiintoaineiden ja orgaanisten yhdisteiden kuormituksen vuoksi Anjalankosken tehtaiden kuukausittaiset COD-, BOD-, typpi- ja fosforiarvot ylittyivät helmi toukokuussa 2004. Myös vuotuiset rajaarvot ylitettiin. Paikalliset viranomaiset on pidetty jatkuvasti ajan tasalla. Tilanteen korjaamiseksi on muun muassa kunnostettu suodatinlaitteistoja, otettu käyttöön parempi jätevesipäästöjen seurantajärjestelmä ja optimoitu aktiivilieteprosessia. Investointeja laitoksen puhdistuskapasiteetin kasvattamiseen on määrä tehdä vuonna 2005. Arzamasin ja Balabanovon pakkausmateriaalien jatkojalostuslaitoksista ulkopuoliseen puhdistukseen johdetut prosessivedet ovat ylittäneet puhdista- Ongelmat ratkeavat ripeällä toiminnalla Valtaosa Stora Enson tuotantoyksiköistä alitti ympäristölupien sallimat päästörajat selvästi. Ohessa listattujen lupaehtojen ylitysten lisäksi Stora Enson yksiköt pitävät kirjaa valituksista ja ryhtyvät asianmukaisiin toimiin mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi. Vuonna 2004 saaduista valituksista useimmat koskivat melu- ja hajuhaittoja. Päästöt ilmaan Oulun tehtaiden soodakattilan hiukkaspäästöille asetetut rajat ylittyivät kesäkuussa ja elokuussa 2004. Asiasta ilmoitettiin viranomaisille. Kattilan sähkösuodattimet korjattiin ja puhdistettiin, ja niiden tehoa parannettiin. Vetykloridin (suolahapon) ja pölyhiukkasten lupaehdot ylittyivät Varkauden tehtaiden Ecogas-laitoksen ilmapäästöissä tammi toukokuussa 2004. Ongelmat aiheutuivat polttoaineeksi käytetyn, nestepakkauksista talteen otetun polyeteenin ja alumiinin seassa olleesta PVC-muovista. Suoritetun ympäristöarvioinnin perusteella viranomaiset nostivat päästörajoja toukokuun lopussa. Sittemmin lupaehtojen ylityksiä ei ole tapahtunut. Varkauden sellutehtaan hajurikkiyhdisteiden päästöille ilmaan asetettu aikaraja ylittyi kolmen kuukauden ajan tehtaan seisokkien takia. Viranomaisille ilmoitettiin asiasta välittömästi, eikä korjaavia toimenpiteitä katsottu tarpeellisiksi, sillä ongelmat johtuivat seisokin aikaisista laimeista hajukaasuista. mon omistajan kanssa sovitut metalleille (Mn, Al, Zn, Cr, Fe) asetut raja-arvot. Laitoksiin rakennetaan parhaillaan omia jätevedenpuhdistusjärjestelmiä, jotka on määrä ottaa käyttöön vuoden 2005 alkupuolella. Viranomaisille on ilmoitettu toimenpiteistä. Corbehemin tehtailla sattuneiden pumppuvikojen vuoksi noin 200 m 3 puhdistamatonta jätevettä valui läheiseen Scarpe-jokeen maaliskuussa 2004. Asiasta ilmoitettiin viranomaisille, ja kaikki pumput modernisoitiin uusinta teknologiaa käyttäen. Paikalliselle kalastusseuralle maksettiin 2 000 euron suuruinen korvaus. Kemijärven sellutehtaalla ylitettiin tammi toukokuussa 2004 BOD-lupaehto, mikä johtui jätevedenpuhdistamolle johdetun veden suuresta orgaanisesta kuormituksesta. Syksyn 2003 ja kevään 2004 välisenä aikana tehtiin useita korjaavia toimenpiteitä. Kaikista lupaehtojen ylityksistä on keskusteltu yksityiskohtaisesti viranomaisten kanssa, jotka ovat pitäneet korjaavia toimenpiteitä riittävinä. Viallisen venttiilin takia Maxaun tehtailla sattui noin 1,5 m 3 :n kaoliinilietevuoto. Osa lietteestä pääsi sadevesiviemäreihin ja tulvi Rein-jokeen. Kaoliinia ei luokitella vaaralliseksi aineeksi. Viranomaisille ilmoitettiin vuodosta välittömästi, eivätkä he ryhtyneet rangaistustoimiin. Port Hawkesburyn tehtailla ylitettiin 9.1.2004 jätevesien kiinteiden aineiden päiväraja-arvo, mikä johtui äkillisestä huippuarvosta tehtaalta tulevassa jätevesivirrassa. Environment Canada -yksikölle ilmoitettiin havaitusta ongelmasta välittömästi, ja tehtaiden toiminta keskeytettiin selkeyttimien tasaantumisen ajaksi. Oulun tehtailla ylitettiin fosforille, typelle ja kemialliselle hapenkulutukselle (COD) asetetut raja-arvot helmikuussa 2004, mikä johtui kuitulinjalta tulleesta epätavallisen suuresta kuormituksesta. Ympäristöviranomaisille tiedotettiin asiasta, ja pesuprosessia parannettiin. Jätevedenpuhdistamon toimintahäiriöiden vuoksi Skutskärin sellutehtaalla ylitettiin helmi- ja marraskuussa kiintoainepäästöjen ja kemiallisen hapenkulutuksen ohjearvot. Viranomaiset saivat tiedon asiasta, eikä vaikutuksia ympäristöön katsottu merkittäviksi. Tilanteen korjaamiseksi tehtaalla on muun muassa lisätty ravinteiden annostelua ja parannettu ylijäämälietteen käsittelyä tehtaan haihduttamolla. COD-lupaehto ylittyi lievästi Varkauden tehtailla tammikuussa 2004, kun epätavallisen kovat pakkaset aiheuttivat käynnistysongelmia sellutehtaalla ja vaikeuttivat kemikaalien annostelulaitteiden käyttöä jätevedenpuhdistamolla. Keskustelut viranomaisten kanssa aloitettiin viipymättä. Kemikaalien annostelulaitteistoa parannettiin toiminnan takaamiseksi tulevina talvina. Wisconsin Rapidsin vedenpuhdistamo (Water Quality Center) ylitti määrätyn päiväkohtaisen BOD-arvon ylärajan 22.9.2004 ja ilmoitti heti havainnostaan Wisconsinin osavaltion viranomaisille. Paikallisviranomaiset antoivat asiasta huomautuksen. Puhdistamolla on suoritettu lukuisia korjaavia toimenpiteitä, joilla pyritään estämään tilannetta toistumasta. Metsät ja puunhankinta Baltian puunhankinta oli osallisena kahdessa tapauksessa, jotka koskivat vuonna 2004 suoritettuja harvennushakkuita. Viranomaiset havaitsivat Virossa sijaitsevien Rägaveren ja Pärnun ympäristön metsissä liiallista harvennushakkuuta. Kaikille sidosryhmille ilmoitettiin vaadituista korjaavista toimenpiteistä, kuten ohjeistuksen muutoksesta ja asianomaisen henkilöstön koulutuksesta. Baltian puunhankinnassa vuonna 2005 käyttöön otettavaan ympäristöjärjestelmään liitetään myös puunkorjuu. Port Hawkesburyn tehtaiden Kanadan valtiolta vuokraamalla maalla suoritetun manuaalisen puunkorjuun yhteydessä huhtikuussa 2004 hakattiin epähuomiossa viereiseen provinssin suojelualueeseen kuulunut pieni metsäalue (0,04 ha). Erämaa-alueen rajaa ei oltu merkitty maastoon, ja tehtaiden kartoissa raja oli eri kohdassa kuin viranomaisten kartoissa. Heti kun virhe oli havaittu, toiminta keskeytettiin, ja rajat merkittiin selvitystyön osoittamaan paikkaan. Viranomaiset arvostivat Port Hawkesburyn tehtaiden nopeaa toimintaa, eikä mitään syytteitä ole esitetty. Nykyisin Port Hawkesburyn tehtaat tarkastaa, että sen käyttämiin karttoihin merkityt erämaan rajat ovat ajan tasalla. STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004 15

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖTYÖN TULOKSIA Suotuisaa kehitystä 2004 Useimmat mittarit osoittivat suotuisaa kehitystä vuonna 2004. Tuotantomääriin suhteutetut luvut osoittavat merkittävää laskua kaikissa päästöissä vesiin: typpipäästöt vähenivät lähes 7 %, AOX- ja COD-arvot 7 8 % ja fosforipäästöt yli 16 %. Ilmapäästöissä uusiutumattomista lähteistä olevat hiilidioksidipäästöt (CO 2 ) vähenivät yli 6 % ja rikkidioksidi (SO 2 ) sekä typen oksidit (NO x ) 4 %. Tuotantomääriin suhteutettu kaatopaikkajätteen määrä kuitenkin nousi 9 %. Tärkeä syy vesipäästöjen pienenemiseen on se, että vuonna 2004 tuotantolaitosten käyttöaste on ollut tasaisempaa kuin parina edeltävänä vuonna, koska tuotantorajoituksia on ollut vähemmän ja prosessiolosuhteet ovat olleet vakaammat. Lisäksi vuoden aikana saatiin päätökseen hankkeita, joiden tulokset nyt näkyvät vähentyneinä päästöinä. Kuvaavia esimerkkejä ovat Port Hawkesburyn sulfiittisellutehtaan ja hiomon sulkeminen sekä Imatran ja Kemijärven tehtaiden toimintahäiriöiden korjaukset. Uusiutumattomista lähteistä tulevan hiilidioksidin ja rikkidioksidin päästöt riippuvat lähinnä käytetystä polttoaineesta. Biopolttoaineiden osuus Stora Enson käyttämistä polttoaineista kasvoi vuoden 2004 aikana, mikä on osaltaan helpottanut CO 2 - ja SO 2 -päästöjen laskua tuotantotonnia kohti. Kaatopaikkajätteen kasvu vuonna 2004 johtui lähinnä poikkeuksellisesta tilanteesta kolmella tehtaalla. Duluthin tehtaiden tehdasjätteen käyttöä kaatopaikkojen peittomateriaalina supistettiin, kun Minnesotan osavaltio määräsi uusia rajoituksia. Maxaun tehtailla paperikone 6:n uudistustyöstä syntynyt rakennusjäte aiheutti tilapäisen piikin kaatopaikkajätteen määrässä. Wisconsin Rapidsin vedenpuhdistamolla (Water Quality Center) täyttömaan tarve on laskenut, joten Bironin tehtaiden kiinteän jätteen sijoitusta alueelle oli supistettava. Tiedonkeruussa tapahtuneiden tarkennusten johdosta jotkin tällä aukealla esitetyt luvut eivät vastaa vuoden 2003 Yritysvastuuraportin sivuilla 17 ja 46 49 esitettyjä lukuja. Materiaalivirrat Puu, kuoreton 46 milj. m 3 Ostomassa 1,0 milj. tonnia Keräyspaperi ja -kartonki 2,4 milj. tonnia Pigmentit ja täyteaineet 3,0 milj. tonnia Tärkkelys 0,2 milj. tonnia Ostosähkö 17,4 TWh Ostetut fossiiliset polttoaineet ja turve 83 800 TJ Ostettu biopolttoaine 9 000 TJ Ostettu höyry 14 200 TJ Vesi 907 milj. m 3 0,9 milj. tonnia markkinasellua 10,6 milj. tonnia massaa konsernin omaan käyttöön 14,6 milj. tonnia paperia ja kartonkia 0,8 milj. tonnia jalosteita 7 milj. m 3 puutuotteita Höyryn ja talteenotetun lämmön myynti 7 600 TJ Sähkön myynti 1,0 TWh Oma lämmön kulutus 179 500 TJ Oma sähkön tuotanto 8,3 TWh Sivutuotteiden myynti 5,1 milj. tonnia Sivutuotteet omaan käyttöön 1,5 milj. tonnia Päästöt ilmaan ja veteen sekä kaatopaikkajäte ks. s. 17 16 STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004

Päästöt ja kaatopaikkajäte PÄÄSTÖT VETEEN, tonnia 2002 2003 2004 COD 152 500 170 200 165 700 AOX 590 680 660 Fosfori 330 340 300 Typpi 1 710 1 830 1 800 PÄÄSTÖT ILMAAN, tonnia CO 2, uusiutumattomista 5 726 000 6 031 000 6 001 000 CO 2, uusiutuvista 16 229 000 16 468 000 17 209 000 CO 2, yhteensä 21 955 000 22 499 000 23 210 000 SO 2 19 200 19 700 20 000 NO x (NO 2 ) 19 200 20 100 20 400 KAATOPAIKKAJÄTE, tonnia Kaatopaikkajäte 291 300 334 700 386 400 Ongelmajäte 4 130 4 100 11 600 CO 2 -päästöjen laskentakertoimet Seuraavia kertoimia on käytetty CO 2 -päästöjen laskennassa vuonna 2004: Päästöjen kertoimet (WRI/WBCSD 1) ) kg CO 2 /GJ Mustalipeä 126 Kuori 50 % (kuiva-aineena) 125 Tähteet, biopolttoaineet 125 Puutähteet 125 Liete 110 Turve 106 Suopa, mäntyöljy 100 Hiili 95 Raskas polttoöljy 77 Kevyt polttoöljy 74 Tähteet, fossiilisista polttoaineista 74 Pikiöljy 70 Metaani, metanoli, tärpätti 63 Maakasu 56 Vety 0 1) Päästökertoimet perustuvat maailman luonnonvarojen tutkimussäätiön, WRI:n, ja kestävän Päästöt, jätteet ja tuotanto 1) Indeksi 2000 = 1,0 kehityksen yritysneuvoston WBCSD:n kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa koskeviin ohjeisiin. SO2 NOX Kiinteä jäte 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 Tuotanto 2) SO2 2000 2001 2002 2003 2004 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 Tuotanto 2) NOX 2000 2001 2002 2003 2004 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 Tuotanto 2) Kiinteä jäte 2000 2001 2002 2003 2004 AOX COD Fosfori 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 Sellun tuotanto 3) AOX 2000 2001 2002 2003 2004 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 Tuotanto 2) COD 2000 2001 2002 2003 2004 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 Tuotanto 2) Fosfori 2000 2001 2002 2003 2004 CO2 1) Ei sisällä sahojen päästöjä. 2) Markkinasellu, paperin ja kartongin myyntituotanto 3) Valkaistu sellu 4) Hiilioksidi on Stora Enson toiminnan kannalta merkittävin kasvihuonekaasu, ja se on kasvihuonekaasuista ainoa, jota seurataan konsernitasolla. 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 Tuotanto 2) Fossiilinen CO2 4) CHP 2000 2001 2002 2003 2004 STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004 17

YMPÄRISTÖ KEMIKAALIT Tiiviimpää yhteistyötä kemikaalitoimittajien kanssa Stora Enso haluaa hyödyntää raaka-aineet mahdollisimman tarkasti. Tähän tarvitaan sisäisten selvitysten lisäksi myös yhteistyötä kemikaalitoimittajien kanssa. Pigmentit, täyteaineet ja monet muut kemikaalit ovat tärkeä osa sellun- ja paperinvalmistusta. Niiden osuus voi olla jopa 30 50 % valmiin paperituotteen painosta. Lokakuussa 2004 Chemsoft-järjestelmässä otettiin käyttöön uusi Internet-pohjainen työkalu, joka nopeuttaa toimittajilta saatavan päivitetyn tiedon kulkua konsernin yksiköihin. Nykyään kemikaalien toimittajat voivat ilmoittaa tuotteidensa tärkeimmät terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tiedot käyttöturvallisuustiedotteilla. Tiedotteet kootaan Stora Enson tietojärjestelmiin, esimerkiksi Chemsoftiin ja Dolphiniin, joista tiedot ovat kaikkien kemikaa - leja ja muita materiaaleja käsittelevien työntekijöiden saatavilla. Chemsoftin erikoisuus ovat sen yhteydet yleiseen ChemSource -sellu- ja paperitietokantaan, joka sisältää yksityiskohtaista tietoa noin 14 000:stä Euroopan sellu- ja paperiteollisuudessa käytetystä kemiallisesta tuotteesta sekä terveyttä, turvallisuutta ja ympäristöä koskevaa tietoa noin 6 800:sta tuotteiden sisältämästä kemiallisesta aineesta. Tiukat kemikaalisäännökset Stora Enso North America vaatii kemikaalitoimittajiltaan vieläkin tarkempia tuotetietoja. Yhdysvalloissa kaikkien raaka-aine- ja kemikaalihankintojen hyväksyminen edellyttää tiukan kaavan noudattamista. Toimittajien on täytettävä erityiset lomakkeet, joissa tuotteista annetaan tarkempaa tietoa kuin tavanomaisissa käyttöturvallisuustiedotteissa. Vaarallisten aineiden käyttö minimoidaan Varmistaakseen kemikaalien turvallisen käytön Stora Enson tehtaat pyrkivät jatkuvasti parantamaan hallintajärjestel- miään. Tehtaiden kemikaaleista vastaavat henkilöt ja työryhmät tutkivat ja hyväksyvät uudet kemikaalit varmistaakseen, että kaikki tehtailla käytetyt tuotteet ovat turvallisia käyttää sekä ympäristön että ihmisten kannalta. Stora Enson Ruotsin tehtailla käytössä olevat tuotteet arvioidaan vuosittain, jolloin selvitetään, voitaisiinko ne korvata turvallisemmilla ja vaarattomammilla vaihtoehdoilla. Esimerkiksi Norrsundetin sellutehtaan valkaisuprosessissa käytetään rikkidioksidin tilalla nykyään natriumvetysulfiittia. Muilla tehtailla on vaihdettu eristys- ja tiivistemateriaa leja sekä öljytuotteita. Tarvittaessa tehdään erityisselvityksiä kemikaalien riskeistä, ja tietoja hyödynnetään turvallisuuden parantamiseen. 18 STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004