Suonenjoen yhtenäiskoulun tasa-arvotilanne: Suonenjoen yhtenäiskoulussa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannetta kartoitettiin kyselyillä ja keskustelun avulla marraskuun 2016 aikana. Alakoulun 1-5 -luokkien oppilaat pohtivat teemaa luokanopettajien johtamien keskustelujen avulla. Luokkien 6-9 oppilaat pohtivat aihetta ja vastasivat kyselyyn sähköisen kyselylomakkeen avulla. Samoin opetushenkilökunnalle teetettiin sähköinen kysely. Kyselyt teetettiin nimettöminä, jotta vastauksista saataisiin mahdollisimman avoimia ja tämän hetkistä tilannetta aidosti kuvaavia. 1-5 -luokkien oppilaiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuus keskustelun keskeisimpiä huomioita: - Oppilaat kokevat, että tyttöjä ja poikia kohdellaan koulussa tasa-arvoisesti. - Kiusaamistilanteissa ja muissa huolitilanteissa oppilaat kokevat, että he voivat kääntyä aikuisen puoleen ja aikuiset puuttuvat tilanteeseen. - Tyttöjen ja poikien välisiä kaverisuhteita välillä kummaksutaan ja sitä voidaan pitää erikoisena, että tyttö ja poika ovat ystäviä. - Perinteiset sukupuoliroolit ja -mallit ovat syvällä jo nuorissa oppilaissa (esim. tytöt eivät osaa pelata jalkapalloa/jääkiekkoa, pojat riehuvat, pojat eivät voi olla kätilöitä, homot eivät voi mennä naimisiin). Nämä perinteiset mallit ohjaavat oppilaiden käytöstä koulun arjessa osin huomaamatta. Tät oppilaat eivät välttämättä koe edes ongelmaksi. - Oppilaat pitävät koulua turvallisena paikkana. Palohälytykset ovat monet oppilaat kokeneet pelottavina. 6-9 -luokkien oppilaiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kyselyn keskeisimpiä huomioita: - Oppilaista noin 60 % tulee mielellään kouluun. Noin 30 % Ei osaa sanoa mielipidettään asiaan ja noin 10 % ei tule mielellään kouluun. - 90 % oppilaista tuntee olonsa turvalliseksi koulussa. - Neljännes oppilaista kokee, ettei koulussa ole ketään aikuista jonka puoleen kääntyä huolitilanteessa. - Viidennes oppilaista kokee, ettei uskalla olla koulussa oma itsensä pohtimatta muiden mielipiteitä. - 70 % oppilaista kokee, että henkilökunta kohtelee tyttöjä ja poikia tasavertaisesti. Noin 20 % kokee, että tytöillä ja pojilla on koulussa eri säännöt. - Noin 70 % oppilaista kokee opettajien arvioivan kaikkia oppilaita tasa-arvoisesti. Neljännes kokee, että joskus opettajat arvioivat oppilaiden suorituksia eri tavoin riippuen oppilaiden sukupuolesta. - Noin 90 % oppilaista kokee, että tytöt ja pojat saavat yhtä paljon mahdollisuuksia ilmaista itseään ja mielipiteitään.
- Noin 90 % oppilaista koki, että heitä on kannustettu tekemään oppiainevalintoja omien vahvuuksien, ei sukupuolen, perusteella. - Noin 80 % oppilaista kokee, että oppikirjoissa ja muussa opetusmateriaalissa näkyy erilaisia nais- ja miesmalleja sekä erilaisia perhetyyppejä. - Neljännes oppilaista on saanut ilkeitä kommentteja vartalostaan tai ulkonäöstään tämän lukuvuoden aikana. - Noin 15 % oppilaista (34 kpl) kertoo, että häntä on fyysisesti kosketettu tai lähennelty epämiellyttävällä tavalla kerran tai useasti kuluvan lukuvuoden aikana. - Noin 80 % oppilaista kokee, ettei oppilaita kiusata heidän seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi. - Noin 10 prosenttia oppilaista kertoo joutuvansa peittelemään omaa seksuaalista suuntautumistaan koulussa aina tai joskus. - Noin 80 % oppilaista kokee, että kaikki oppilaat saavat samanlaista ja tasavertaista sekä kohtelua koulussamme riippumatta heidän taustastaan (esim. perhe, uskonto, etninen tausta). Loput kokevat, että taustalla on merkitystä heidän saamaansa kohteluun. Henkilökunnan tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kyselyn keskeisimpiä huomioita: - Noin puolet henkilökunnasta kokevat kohtelevansa oppilaita aina samalla tavalla riippumatta heidän sukupuolestaan. Noin puolet huomaavat toisinaan oppilaan sukupuolen vaikuttavan kohteluun. - Noin 65 % kokevat arvioivansa oppilaita aina yksilöinä, eikä oppilaiden sukupuoli vaikuta lainkaan arviointiin. Kolmannes henkilökunnasta kertoo toisinaan havahtuvansa arvioivansa oppilaan käytöstä tai oppimistuloksia oppilaan sukupuolen kautta. - Noin 90 % henkilökunnasta kokee, että sekä tytöt että pojat saavat yhtä paljon tilaa tunneilla ja ohjaustilanteissa. - Noin 80 % henkilökunnasta on tietoisesti pyrkinyt kannustamaan oppilaita tekemään opiskeluun liittyviä valintoja omien vahvuuksien perusteella vaikka ne olisivatkin ristiriidassa perinteisten sukupuoliroolien kanssa. - Noin puolet henkilökunnasta on pyrkinyt ottamaan huomioon opetus- ja materiaalivalinnoissaan erilaiset sukupuoliroolit, perhemallit ja seksuaalivähemmistöt. - Reilu kolmannes henkilökunnasta on havainnut oppilaiden keskuudessa seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää tämän lukuvuoden aikana. - Neljä prosenttia vastanneista henkilökunnan jäsenistä on itse kokenut seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää oppilaiden tai henkilökunnan suunnalta kuluvan lukuvuoden aikana. - Henkilöstä mainitsi seuraavia asioita joihin kiinnittämällä huomiota voisimme parantaa koulumme tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannetta: sekaryhmät taito- ja taideaineisiin, monipuoliset ja erilaisia näkökulmia tarjoavat oppimateriaalit, avoin keskustelu erilaisuudesta ja jokaisen yksilön kunnioittamisesta, samat säännöt jokaiselle, selkeästi kirjatut toimintaohjeet ja -mallit, oppilaiden kuuleminen ja heidän toiveiden sekä ajatusten arvostus ja toteuttaminen, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden esillä pitäminen, jokaisen
oppilaan kohtelu yksilönä ei tyttönä tai poikana, arviointi aina samojen kriteerien mukaan ja toisen ihmisen kunnioittaminen. Sovitut toimenpiteet, niiden aikataulu ja vastuuhenkilöt: Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman kartoituksen perusteella sovitut toimenpiteet: 1. Tyttöjen ja poikien välistä yhteistyötä ja kaverisuhteita pyritään edistämään (vrt. 1-5-luokkien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskeskusteluiden anti). Henkilökunta kiinnittää asiaan tietoisesti huomiota ja luo koulun arjessa tilanteita, missä tytöt ja pojat työskentelevät yhdessä. Mikäli tyttöjen ja poikien välinen yhteistyö tai ystävyyssuhteet aiheuttavat hämmennystä, kummeksuntaa tai siihen pyritään liittämään seurustelu -mielikuvia, tulee henkilökunnan puuttua tilanteeseen. 2. Tavoitellaan tilannetta, jossa jokaisella oppilaalla on aidosti tunne, että koulussa on joku aikuinen kenen puoleen voi kääntyä (vrt. 6-9 -luokkien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn anti). Koulussamme on runsaasti jo olemassa tukimuotoja ja -rakenteita sekä henkilöitä, joiden avulla tilannetta voidaan parantaa (mm. luokanohjaajat/-opettajat, terveydenhoitaja, kuraattori, kiusaamisen vastainen tiimi, psykologi). Haaste on siinä, että pystymme pitämään kynnyksen avun hakemiselle/huolien kertomiselle matalalla ja että oppilailla on aidosti tunne, että koulussa on aikuisia jotka haluavat tukea sekä auttaa ja joiden puoleen uskaltaa kääntyä. 3. Pyritään rakentamaan kouluyhteisö, jossa jokaisella jäsenellä, niin oppilailla kuin henkilöstöllä, on turvallinen ja tasa-arvoinen olo omana itsenään. Kenenkään ei pitäisi joutua kohtaamaan tai sietämään henkistä eikä fyysistä kiusaamista/häirintää. Tämänkin tavoitteen toteuttamiseksi koulussamme on olemassa jo toimintamalleja, joiden avulla tilannetta pystytään parantamaan. Haaste on terävöittää toimintaa ja pitää avun hakeminen ja sen saaminen oppilaille helppona. 4. Henkilöstö pyrkii tarjoamaan erilaisia näkökulmia perinteisiin sukupuolirooleihin ja -malleihin. Toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus on purkaa sukupuolittuneisuutta koulussa. Lisäksi se pyrkii edistämään tasa-arvoa, sukupuolitietoisuutta, sukupuolen moninaisuutta ja oppilaiden kokonaisvaltaista yhdenvertaisuutta. Usein ihmisten käsitykset sukupuolesta ovat verrattain perinteisiä, muuttumattomia ja rakentuvat jokaisen oman elämänkokemuksen ja -oppien varaan. Koulun ja sen henkilökunnan on hyvä tiedostaa asia ja aktiivisesti
haastaa itsensä pohtimaan ja purkamaan vanhoja sukupuolirooleja ja -malleja, jotta pääsisimme tilanteeseen missä kohtaamme jokaisen oppilaan omana yksilönä sekä näin tuemme hänen kasvussaan omaksi ainutlaatuiseksi itsekseen. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma voi olla voimassa vuoden 2019 loppuun saakka. Tasa-arvo- yhdenvertaisuussuunnitelmalle sekä sen toiminnallisen osan tavoitteille annetaan tarkoituksella muutama vuosi aikaa toimia käytännnössä eikä sitä päivitetä heti vuoden kuluttua. Uuden opetussuunnitelman käyttöönotto tuo mukanaan paljon uutta ja täten se myös tuo mukanaan monia uudistuksia koulun arkeen, opetukseen, toimintamalleihin ja -tapoihin. Yläkoulun puoli ottaa uuden opetussuunnitelman käyttöön asteittain ensi vuodesta alkaen. Tämän vuoksi on hyvä antaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmallekin aikaa toimia käytännössä uuden opetussuunnitelman kanssa rauhassa. Viimeistään vuoden 2019 loppupuolella toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman sekä sen toimenpiteiden vaikutuksia on kartoitettava ja arvioitava. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa päivitettäessä sen hetkinen tilanne arvioidaan, pohditaan kuinka kouluna olemme edistäneet tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita, kuinka olemme pystyneet parantamaan valitsemiamme teemoja koulun arjessa, mikä koulussamme on muuttunut suunnitelman voimassaoloaikana ja mihin seikkoihin olisi hyvä panostaa tulevassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa. Koulumme tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvastaava on Krista Ollikainen. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman julkistamisen yhteydessä vastaavan nimi ilmoitetaan sekä oppilaille että henkilökunnalle ja ohjataan heitä ottamaan yhteyttä vastaavaan mikäli kokee tulleensa kohdelluksi epätasa-arvoisesti tai epäyhdenvertaisesti. Vastaava kartoittaa tilanteen ja ohjaa asian eteenpäin oikealle taholle (esim. kiusaamisen vastainen tiimi, terveydenhoitaja, kuraattori, luokanopettaja/-ohjaaja, rehtori, psykologi, poliisi). Toiminnallisessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa sovittujen tavoitteiden ja toimenpiteiden edistäminen on jokaisen koulun henkilökunnan jäsenen ja oppilaan tehtävä. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvastaavan velvollisuus on pitää huolta, että tavoiteet ja suunnitelma pidetään mielessä. Toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi: