JÄTEALAN TIEDONHALLINNAN NYKYTILA JA ARVIO KEHITYSTARPEISTA

1 TEKES STREAMS - iwaste-hanke Milla Peltoniemi - Esa Nummela - Simo Isoaho TTY materiaalivirtojen tutkimusryhmän raportti: JÄTEALAN TIEDONHALLINNAN NYKYTILA JA ARVIO KEHITYSTARPEISTA Tampere 2003

2 TIIVISTELMÄ Tampereen teknillisen yliopiston materiaalivirtatutkimusryhmän projektitavoitteena on määrittää jätehuollon tiedonhallinnan toiminnallinen systeemikuvaus, jolla luodaan perusta jätehuoltoa palvelevien tietojärjestelmien kehittämiselle. Systeemikuvaus sisältää muun muassa laskentaoperaatiot raportoinnissa, toiminnan ohjauksessa sekä jätehuoltojärjestelmien suunnittelussa ja optimoinnissa tarpeellisten tietojalosteiden tuottamiseksi. Määrittelytyöllä mahdollistetaan ja tuetaan myös erillisten tietojärjestelmien yhdistämistä. Tavoitteena on myös edistää sähköistä ja mahdollisimman saumatonta tiedonsiirtoa eri toimijoiden välillä. Tämä raportti antaa projektissa suoritetun tiedonhallintakartoituksen tulokset. Kartoitus toteutettiin pääosin vuoden 2003 ensimmäisellä puoliskolla. Tässä raportissa esitellyt toimijat edustavat kattavasti koko jätehuoltotoimijoiden kenttää Suomessa. Jätehuoltotietoa kerätään ja jalostetaan lähinnä operatiivisen toiminnan kannalta välttämättömien tarpeiden tyydyttämiseksi sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseksi. Useinkaan ei ole laajemmin ja syvällisemmin mietitty, miten erilaisia tietojalosteita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi jätehuoltojärjestelmien suunnittelussa ja optimoinnissa tai monitoroinnissa. Jätealan tiedonhallinnalle tyypillistä on konservatiivisuus. Tiedonhallinta halutaan suorittaa totutulla tavalla ja tiedonhallintamenettelyjen muutosten tuomia hyötyjä ei aina osata nähdä ennalta. Suuret kustannukset tai liian suuri työmäärä nähdään esteeksi tietojalosteiden tuottamiselle, vaikka niille olisikin tarvetta. Tietojalosteen tuottamisen mahdollisuutta ei myöhemminkään harkita, vaikka tietojalosteen tuottamisen vaatima työmäärä ja kustannukset olisivatkin laskeneet esimerkiksi tekniikan kehittymisen myötä. Jätealalla tiedon kokeminen tarpeelliseksi on hyvin subjektiivista eli riippuu paljon toimijan (esim. yrittäjä, kilpailuttaja, jätehuollon suunnittelija, jätteentuottaja) näkökulmasta. Tiedonhallinnan hyötyjen arviointi on vielä melko kustannuspainotteista. Ympäristö-, ekotehokkuus-, palvelun laatu- ja turvallisuusnäkökohtia ei ole selkeästi tunnistettu hyötyjen arvioinnissa. Jätealan tiedonhallintaa ei juuri ole tarkasteltu kattavasti kokonaisuutena ja eri tiedontarvitsijoiden tietotarpeita huomioiden. Tietojärjestelmiä on kehitetty lähinnä yksittäisten toimijoiden näkökulmista ja yleensä palvelemaan vain yhtä operatiivista toimintoa. Tietojen kokoaminen yhteen erillisistä järjestelmistä esimerkiksi tilastointia varten sisältää paljon manuaalisia työvaiheita. Eri toimijoiden tuottaman jätealan tiedon vertailtavuus on puutteellista. Tiedonjalostusmenettelyt eivät ole yhtenäisiä. Tietojalosteiden dimensioiden esitys ei aina ole selkeätä. Joissakin tapauksissa saatetaan verrata keskenään tietojalosteita, joilla on eri dimensiot. Tiedon tarkkuudesta ei ole aina selkeää kuvaa. Monia tietojalosteita laadullisesti riittävän tarkkoina ei nykyisillä tiedonjalostusmenettelyillä pystytä tuottamaan vaan joudutaan tyytymään arvioihin. Jätelajien keräyksen optimointiohjelmistoja tai jätehuollon päätöksenteon tukijärjestelmiä ei Suomessa vielä ole merkittävästi käytetty. Esimerkiksi keräyksen ja kuljetuksen reitinsuunnittelu on paljolti manuaalista työtä, vaikka siinä hyödynnettäisiinkin tietotekniikkaa ja paikkatietojärjestelmiä. Suunnittelussa käytettäviä työkaluja ei ole erityisesti toteutettu huomioimaan jätehuollon ominaispiirteitä. Reittien optimointi tapahtuu käytännön keräystyössä kokemukseen perustuen ja hyviksi koetut reitit pysyvät pitkään muuttumattomina. Euroopan Unionin säädöksistä on tullut ja tulevaisuudessa tulee uusia velvoitteita ja vaatimuksia jätealan tiedonhallinnalle. Velvoitteet liittyvät esimerkiksi kierrätys- ja hyötykäyttöasteiden seuraamiseen ja jätetilastointiin. Uusia vaatimuksia tulee myös jätteentuottajien taholta. Jätteentuottajat haluavat entistä tarkempaa tietoa tuottamistaan jätevirroista muun muassa ympäristöjärjestelmiään varten.

3 ALKULAUSE iwaste on Kuopion yliopiston Ympäristöinformatiikan tutkimusryhmän ja Tampereen teknillisen yliopiston Bio- ja ympäristötekniikan laitoksen materiaalivirtatutkimusryhmän yhteisprojekti, jossa päärahoittajana on Teknologian kehittämiskeskus - TEKES. Hanke kuuluu STREAMS Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa teknologiaohjelmaan. Hankkeessa rahoittajina ja työpanoksilla ovat myös Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Jätekukko Oy, Ylä-Savon Jätehuolto Oy, Iisalmen Keräysöljy Oy, Tietomitta Oy, Ecomond Oy ja Syncron Tech Oy. iwaste hanke käynnistyi syksyllä 2002 ja jatkuu vuoden 2004 loppuun. Yhteisprojektin kuvaus on esitetty iwaste-verkkosivulla (http://envi.uku.fi/iwaste), jossa on esitetty myös vuonna 2004 projektiin tulleet yritysrahoittajat. Yhteisprojektin ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin jätehuollon toiminnallisen tiedonhallinnan piiriin kuuluvan tiedon, ohjelmistojen, ulkopuolisten hyödynnettävissä olevien rekisterien ja tietokantojen sekä tiedontarvitsijoiden nykytilan ja tiedonhallintaan kohdistuvien kehitystarpeiden kartoitus. Tähän raporttiin on koottu keskeiset tulokset Tampereen teknillisen yliopiston materiaalivirtatutkimusryhmän suorittamasta kartoituksesta, joka kohdennettiin jätehuoltotoimijoiden nykyiseen tiedonhallintaan. Raportin liitteenä on Kuopion yliopiston tutkimusryhmän laatima lyhyt katsaus Suomessa jätehuoltoalalla käytössä olevista tietojärjestelmistä. Kiitämme rahoittajia ja kartoitukseen haastatteluissa ja muilla tavoin tietoja antaneita henkilöitä ja yhteisöjä. Toivomme tämän raportin sisältämän informaation tukevan jätehuoltotoimijoita ja heille tiedonhallintapalveluja tarjoavia yrityksiä kehittämishankkeissa. Tampere 31.12.2003 Simo Isoaho TTY - materiaalivirtojen tutkimusryhmän vastaava

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ...2 ALKULAUSE...3 SISÄLTÖ...4 1 JOHDANTO...5 2 MENETELMÄT JA MATERIAALIT...7 3 KYSELY ALUEELLISILLE JÄTELAITOKSILLE...8 3.1 Kyselyn suoritus...8 3.2 Kyselyn tulokset 9 3.3 Kyselyn tulosten tulkinta...15 4 HAASTATTELUT...16 4.1 YTV...17 4.2 Pirkanmaan Jätehuolto Oy...22 4.3 SOL Ympäristöpalvelut...29 4.4 Veikko Lehti Oy...31 4.5 Pakkausteknologia PTR Ry...33 4.6 Paperinkeräys Oy...37 4.7 Länsisuomen ympäristökeskus (VAHTI)...39 4.8 Tilastokeskus...42 4.9 Ympäristöministeriö...45 4.10 Tampereen tulli...48 4.11 Syncron Tech Oy...49 4.12 Komartek Oyj...50 5 NYKYTILA-ARVIO...51 6 KEHITYSTARPEET...53 LIITTEET 1 Kysely alueellisille jätelaitoksille 2 Kooste kyselyn vastaajien vapaamuotoisista kommenteista 3 Kuopion yliopiston tutkimusryhmä: Jätehuoltoalalla käytettäviä tietojärjestelmiä

5 1 JOHDANTO Yhdyskuntien jätehuollossa on tapahtunut menneen vuosikymmenen aikana merkittäviä muutoksia. Jätteiden syntypaikkalajittelu on lisännyt erillisten jätelajivirtojen lukumäärää. Jätelajien käsittely ja hyödyntäminen ovat yleistyneet. Nämä muutokset ovat tehneet jätehuoltojärjestelmistä entistä monimutkaisempia ja vaikeammin hallittavia. Myös jätehuollon järjestäjätasolla on tapahtunut merkittävä murros. Kunnat ovat alkaneet järjestää yhdyskuntajätteiden jätehuollon laaja-alaisena yhteistyönä ja tehtäviä hoitamaan on perustettu alueellisia jätelaitoksia. Lisäksi tuottajan vastuu periaatteen laajeneminen on siirtänyt tiettyjä jätelajeja kunnan lakisääteisestä jätehuollosta tuottajien perustamille tuottajavastuuyhteisöille. Jätehuoltojärjestelmien monimutkaistuminen ja paine jätehuollon edelleen kehittämiselle luovat kasvavan tarpeen jätehuollon eri toiminnoissa syntyvän tiedon kokonaisvaltaisemmalle hallinnalle. Jätehuollon tiedolla on laaja joukko tarvitsijoita. Jätehuoltotoimijoiden keräämää tietoa käytetään enenevässä määrin toimintojen ja prosessien suunnittelussa, kehittämisessä ja ohjaamisessa, jätehuoltopalvelujen hankinnassa, asiakaspalvelussa, neuvonnassa sekä ympäristöseurannassa ja -valvonnassa. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ovat muuttumassa teollisuusprosessityyppisemmiksi, jolloin prosessien ohjaamiseksi tarvittavan tiedon tarve ja tuottaminen siirtyvät uudelle tasolle. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseksi yhdyskuntajätehuollon strategisessa suunnittelussa luotettavan ja ajantasaisen tiedon saaminen on perusedellytys. Jäteneuvonnassa seuraava aste on kohdentaa neuvontaa jätteentuottajakohtaisesti, mikä merkitsee kasvanutta tarvetta tuottajakohtaisten jätetietojen saamiseen toimialoittain. Jätteentuottajat ovat myös itse entistä kiinnostuneempia saamaan tarkempaa tietoa tuottamistaan jätteistä muun muassa ympäristöjärjestelmiään varten. Jätehuollon tietoja tarvitaan myös viranomaisten tilastoihin ja tutkimustyössä. Kansainvälisiä tilastoja varten tarvitaan vertailukelpoista tietoa maamme jätehuollosta. Jätehuollon tiedonkeruu on vielä hajanaista ja muun muassa erilaisten tunnuslukujen määrittelyperusteet ovat puutteellisia. Tiedon kokoaminen ja jalostus esimerkiksi viranomaisraportteja varten sisältää aikaa vieviä, manuaalisia vaiheita. Tiedon tarkkuudessa on usein paljonkin parantamisen varaa. Jätehuollon tiedonhallintaa on kehitetty lähinnä erillisiä toimintoja palvelevien ohjelmistojen tasolla. Kokonaisvaltaiselle eri toimijoiden tietotarpeet huomioivalle tarkastelulle on olemassa selkeä tarve. Tampereen teknillisen yliopiston tutkimusryhmän lähtökohtana iwaste-projektissa on jätehuoltojärjestelmien systeemitarkastelu, jossa pyritään huomioimaan mahdollisimman laajasti eri tarvitsijoiden tietotarpeet. Systeemitarkastelun päämääränä on jätehuollon tiedonhallinnan toiminnallinen systeemikuvaus, joka tunnistaa toimijoiden sisäiset ja eri toimijoiden väliset informaatiovirrat sekä nykytilanteessa että ideaalitapauksessa. Tiedonhallinnan toiminnalliseen systeemikuvaukseen perustuen TTY:n tutkimusryhmän tavoitteena on luoda jätehuollon tiedonhallinnan sähköinen prototyyppisovellus, jossa on systemaattisesti määritelty jätehuollon tiedonjalostuksen alkudata sekä erilaiset mahdolliset tiedonjalostuspolut. Prototyyppisovellus on tiedonhallinnan määrittelytyökalu. Se huomioi eri jätehuoltojärjestelmien erilaisuuden ja mahdollistaa tiedonhallinnan räätälöimisen jätehuoltojärjestelmäkohtaisesti. Eri jätehuoltojärjestelmissä alkudataa on mahdollista kerätä erilaisella tarkkuudella. Tällöin myös tietojalosteiden tarkkuus vaihtelee jätehuoltojärjestelmien välillä. Sovellus mahdollistaa eri tarkkuusluokkaisten tietojalosteiden tuottamisen ja tunnistaa nämä tarkkuusluokat. Systeemilähtöisesti rakennettu jätehuollon tiedonhallinta tuottaa tarkempaa ja nykyistä laajempaa tietoaineistoa muun muassa oman toiminnan arviointia, suunnittelua ja ylläpitoa varten. Tiedonjalostuksen helpottuminen ja automatisoituminen vähentävät laskelmien ja raporttien laadintaan vaadittavaa työaikaa. Manuaalivaiheiden pois jääminen vähentää osaltaan tiedonjalostuksessa tapahtuvia virheitä. Kehittynyt tiedonhallinta edistää uusien teknologioiden käyttöottoa esimerkiksi jäteautojen ajo-opastukseen, jätteenkeräyksen ja kuljetusten optimointiin, tuottajakohtaisten jätemäärien seurantaan, laskutukseen, jätteiden ja kierrätysmateriaalien vastaanottoon ja käsittelyyn sekä asiakastietojen hallintaan.

Tässä jätehuoltojärjestelmien tiedonhallinnan systeemitarkastelun ensimmäisessä vaiheessa, johon tämä raportti peruastuu, tarkastellaan jätehuollon tiedonhallinnan nykytilaa Suomessa. Tarkastelu kohdistuu kattavasti jätehuollon tiedontarvitsijoihin ja tiedontuottajiin, heidän tiedonhallintajärjestelmiinsä sekä toimijoiden sisäisiin ja eri toimijoiden välisiin informaatiovirtoihin. Lisäksi tarkastellaan datan keräämisen ja tiedonjalostuksen käytäntöihin sekä datan ja tiedon tarkkuuteen ja ajantasaisuuteen. Systeemitarkastelussa huomioidaan myös jätehuollon tiedonhallintajärjestelmien kytkeytyminen muihin jätehuollon ulkopuolisiin tiedonhallintajärjestelmiin ja rekistereihin sekä näiden ulkopuolisten tietojärjestelmien hyödyntämiseen jätehuollossa. Nykytilakartoituksen yhteydessä pyrittiin myös selvittämään datan keräämisen ja tiedon jalostamisen kansalliset kehitystarpeet eri toimijoiden näkökulmasta. 6

7 2 MENETELMÄT JA MATERIAALIT Jätehuollon toimijoita ja tietojärjestelmiä sekä jätehuollossa hyödynnettäviä ulkopuolisia tietojärjestelmiä ja rekisterejä kartoitettiin alkuvaiheessa muun muassa kirjallisuuden avulla. Lisäksi kartoitettiin lainsäädännössä annetut jätehuollon tiedonhallintaan liittyvät velvoitteet. Haastattelujen avulla selvitettiin tarkemmin eri jätehuollon toimijoiden tiedonhallintaa, heidän tietojärjestelmiään, datan keruuta, tiedonjalostusta sekä informaatiovirtoja eri toimijoiden välillä. Erityistä huomiota kiinnitettiin sähköisiin ja automaattisiin vaiheisiin tiedonkeruussa, tiedonjalostuksessa ja tiedonsiirrossa. Tiedon luotettavuus, tietotarpeet ja tiedon käyttötarkoitukset olivat myös tarkastelun kohteena. Lisäksi haastatteluilla pyrittiin kartoittamaan tiedonhallinnan rajoituksia (tekniset ja toiminnalliset, tietosuoja, kustannukset, toimijoiden halukkuus ym.) eri toimijoiden kannalta. Haastatelluilta toimijoilta kysyttiin myös heidän näkemyksiään jätehuollon tiedonhallinnan kehittämistarpeista. Yksityiskohtaiset haastatteluraportit on koottu lukuun neljä. Haastateltuja toimijoita olivat: - alueelliset jätelaitokset: YTV Jätehuolto, Pirkanmaan Jätehuolto Oy - keräys- ja kuljetusyritykset: Veikko Lehti Oy (Pori), SOL Ympäristöpalvelut (Tampere) - tuottajavastuuyhteisöt: Pakkausteknologia PTR ry, Paperinkeräys Oy - viranomaiset: Länsi-Suomen Ympäristökeskus (VAHTI), Ympäristöministeriö, Tampereen tulli - Tilastokeskus - tietojärjestelmätoimittaja: Syncron Tech Oy - tietojärjestelmätoimittaja: Komartek Oyj Alueellisten jätelaitosten jätehuollon tiedonhallintaa ja sen kehitystarpeita selvitettiin kaikille jätelaitoksille lähetetyllä kyselyllä (liite 1). Kysely kohdennettiin tiedonhallinnan avainhenkilöille, kuten toimitusjohtajille, laitospäälliköille ja tiedottajille vastattavaksi. Kysely sisälsi esimerkkejä jätelaitosten tiedonhallinnan kokonaisuutta laajalti edustavista tietojalosteista. Tietojalosteita pyydettiin arvioimaan viidestä eri näkökulmasta. Kyselyllä pyrittiin alustavasti selvittämään, minkä tyyppistä tietoa ja millä tarkkuudella jätelaitokset tarvitsevat tai haluaisivat tietoa saada. Kyselyn tulokset antoivat alustavan kuvan jätelaitosten tiedonkeruusta ja jalostuksesta. Kyselyn tulokset ja tulosten tarkastelu on esitetty luvussa kolme.

8 3 KYSELY ALUEELLISILLE JÄTELAITOKSILLE 3.1 Kyselyn suoritus Jätehuollon tiedonhallintaa ja sen kehittämistarpeita kartoittava kysely lähetettiin kaikille Jätelaitosyhdistyksen jäsenlaitoksille (32 kpl). Vastauksia saatiin yhteensä 13 kappaletta. Asukaspohjaltaan vastanneet alueelliset jätelaitokset edustavat 60 % toimialueidensa koko väestömäärästä ja 52% koko Suomen väestöpohjasta. Kysely lähetettiin jätelaitoksille sähköpostitse 17.2.2003 ja vastausaikaa annettiin 4.3.2003 asti. Niille, jotka eivät vastanneet määräaikaan mennessä, lähetettiin kysely uudelleen 11.3.2003. Vastaajia pyydettiin arvioimaan 19 esimerkkitietojalosteen tarvetta ja tiedontuottamista jätelaitoksen näkökulmasta. Vastausnäkökulmia oli kullekin tietojalosteelle viisi kappaletta (tarvitsija, tarve, tietotila, tiedonjalostus ja tietolaatu) ja kuhunkin näkökulmaan oli valmiina kolme vastausvaihtoehtoa, joista vastaajat saivat valita sopivimman. Vastausvaihtoehdot selityksineen on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Tietojalostekyselyn vastaussarakkeet ja vastausvaihtoehdot. Sarake Tarvitsija Tarve Vaihtoehdot sisäinen (jätelaitos tarvitsee tietoa omassa toiminnassaan) ulkopuolinen (vain ulkopuoliset tarvitsevat tiedon, esim. viranomaiset) molemmat (sekä jätelaitos että ulkopuoliset tarvitsevat tiedon) välttämätön (jätelaitoksen on välttämätöntä tuottaa tieto joko omaa toimintaa varten tai ulkopuoliselle) kohtalainen (tieto voi olla tarpeellinen omassa toiminnassa tai ulkopuolisille) tarpeeton (ei nähtävissä hyötyjä omalle toiminnalle eikä myöskään ulkopuolisille) Tietotila käytössämme (tieto on jätelaitoksen hallussa tai saatavissa) ei ole käytössämme (tietoa ei ole jätelaitoksella) haluamme (tietoa ei ole jätelaitoksella, mutta jätelaitos haluaisi sen) Tiedonjalostus siedettävä (tiedon tuottamista tai saamista ei koeta vaikeaksi tai työlääksi) liian työläs (tiedon tuottaminen tai saaminen vaikeaa tai työlästä) en osaa sanoa Tietolaatu riittävä (tiedon tarkkuus tai laatu riittää) riittämätön (tiedon tarkkuus tai laatu saisi olla parempi) en osaa sanoa Vastaajilla oli mahdollisuus kirjoittaa vapaamuotoisia kommenttejaan tietojalosteita koskien. Vastaajien vapaamuotoiset kommentit on koottu liitteeseen 2. Tietojalostekyselyyn valittiin esimerkkejä jätelaitosten tiedonhallintaa laajasti edustavista tietojalosteista. Biojäte valittiin esimerkkijätelajiksi suurimmassa osassa tietojalosteita, koska biojätelajia kerätään useimmissa suomalaisissa jätehuoltojärjestelmissä ja se on käsitteenä yksiselitteisimmin vakiintunut. Tietojalosteen nimen lisäksi kyselykaavakkeessa annettiin kaikille tietojalosteille myös dimensio, johon vastaajien toivottiin kiinnittävän erityistä huomiota. Pelkkä tietojalosteen nimi ei riitä kuvaamaan tietojalostetta yksiselitteisesti. Tietojaloste-esimerkit dimensioineen on esitetty taulukossa 2.

9 Taulukko2. Kyselyn esimerkkitietojalosteet dimensioineen Tietojalosteen nimi Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen määrä Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen keräyssaanto Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen puhtausaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen hyödyntämisaste Alueellisen jätelaitoksen kotitalouksista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen määrä Erilliskerätyn biojätteen määrä asuinkerrostalon keräysvälineessä Yksittäisen keräysalueen asuinkerrostalojen erilliskerätyn biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Alueellisen jätelaitoksen asuinkerrostaloista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen kokonaismetaanipäästöt (CH4 = metaani Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen fossiilinen CO2-päästö Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen vakavat tapaturmat Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräykseen ja kuljetukseen liittyvät asiakasvalitukset Biojätteen käsittelylaitoksen käyttöaste Biojätteen käsittelylaitoksen häiriöseisokkien kokonaisaika Biojätteestä tuotetun humuksen puhtausaste (Pb =lyijy) Kerätyn keräyspaperin määrä alueellisen jätelaitoksen toimialueella Eri jätelajien keräysvälineiden täyttöaste keräysalueella Keräysajoneuvon reaaliaikainen sijainti Tietojalosteen dimensio t/aikajakso, märkäpainona paino-%/aikajakso, märkäpainona paino-% epäpuhtausmateriaaleja/aikajakso, märkäpainona paino-% vastaanotetusta biojätteestä/aikajakso kg/hlö/aikajakso, märkäpainona kg/keräysvälinetyyppi/aikajakso, märkäpainona kg/m3/keräysvälinetyyppi/aikajakso /t vastaanotettua jätettä/aikajakso /t asuinkerrostaloista vastaanotettua biojätettä/aikajakso gch4/vastaanotettua biojätettä/aikajakso gco2/vastaanotettua biojätettä/aikajakso kpl/aikajakso kpl/valitustyyppi/aiheellisuusluokka/aikajakso paino-% käsittelykapasiteetista/aikajakso % maksimikäyttöajasta/aikajakso mgpb/t humusta, kuivapainona/aikajakso t/aikajakso/vastaanottopaino tilavuus-%/keräysvälinetyyppi/aikajakso klo,pvm, sijaintipaikan koordinaatit tai osoite 3.2 Kyselyn tulokset Kyselyn tuloksista laadittiin graafiset kuvaajat, joissa on esitetty vastaajien eri näkökulmissa tekemät vaihtoehtovalinnat prosentuaalisina osuuksina vastausten kokonaismäärästä kunkin tietojalosteen osalta. Vastausnäkökulmakohtaiset (tarvitsija, tarve, tietotila, tiedonjalostus, tietolaatu) tulokset on esitetty kuvissa 1 5. Vastaajien esittämät vapaamuotoiset kommentit on koottu liitteeseen 2.

10 Tarvitsija Keräysajoneuvon realiaikainen sijainti Eri jätelajien keräysvälineiden täyttöaste keräysalueella Kerätyn keräyspaperin määrä alueellisen jätelaitoksen toimialueella Biojätteestä tuotetun humuksen puhtausaste (Pb = lyijy) Biojätteen käsittelylaitoksen häiriöseisokkien kokonaisaika Biojätteen käsittelylaitoksen käyttöaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräykseen ja kuljetukseen liittyvät asiakasvalitukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen vakavat tapaturmat Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen fossiilinen CO2-päästö Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen kokonaismetaanipäästöt (CH4 = metaani) Alueellisen jätelaitoksen asuinkerrostaloista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Yksittäisen keräysalueen asuinkerrostalojen erilliskerätyn biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä Erilliskerätyn biojätteen määrä asuinkerrostalon keräysvälineessä Alueellisen jätelaitoksen kotitalouksista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen määrä Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen hyödyntämisaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen puhtausaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen keräyssaanto Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen määrä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % sisäinen ulkopuolinen molemmat ei vastausta Kuva 1. Tiedontarvitsija-näkökulma kyselyn esimerkkitietojalosteisiin eli kuka tarvitsee tietoa.

11 Tarve Keräysajoneuvon realiaikainen sijainti Eri jätelajien keräysvälineiden täyttöaste keräysalueella Kerätyn keräyspaperin määrä alueellisen jätelaitoksen toimialueella Biojätteestä tuotetun humuksen puhtausaste (Pb = lyijy) Biojätteen käsittelylaitoksen häiriöseisokkien kokonaisaika Biojätteen käsittelylaitoksen käyttöaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräykseen ja kuljetukseen liittyvät asiakasvalitukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen vakavat tapaturmat Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen fossiilinen CO2-päästö Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen kokonaismetaanipäästöt (CH4 = metaani) Alueellisen jätelaitoksen asuinkerrostaloista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Yksittäisen keräysalueen asuinkerrostalojen erilliskerätyn biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä Erilliskerätyn biojätteen määrä asuinkerrostalon keräysvälineessä Alueellisen jätelaitoksen kotitalouksista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen määrä Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen hyödyntämisaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen puhtausaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen keräyssaanto Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen määrä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % välttämätön kohtalainen tarpeeton ei vastausta Kuva 2. Tarve-näkökulma kyselyn esimerkkitietojalosteisiin eli mikä on tiedon tarpeellisuus ja hyöty tarvitsijoille.

12 Tietotila Keräysajoneuvon realiaikainen sijainti Eri jätelajien keräysvälineiden täyttöaste keräysalueella Kerätyn keräyspaperin määrä alueellisen jätelaitoksen toimialueella Biojätteestä tuotetun humuksen puhtausaste (Pb = lyijy) Biojätteen käsittelylaitoksen häiriöseisokkien kokonaisaika Biojätteen käsittelylaitoksen käyttöaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräykseen ja kuljetukseen liittyvät asiakasvalitukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen vakavat tapaturmat Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen fossiilinen CO2-päästö Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen kokonaismetaanipäästöt (CH4 = metaani) Alueellisen jätelaitoksen asuinkerrostaloista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Yksittäisen keräysalueen asuinkerrostalojen erilliskerätyn biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä Erilliskerätyn biojätteen määrä asuinkerrostalon keräysvälineessä Alueellisen jätelaitoksen kotitalouksista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen määrä Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen hyödyntämisaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen puhtausaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen keräyssaanto Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen määrä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % käytössämme ei ole käytössämme haluamme ei vastausta Kuva 3. Tietotila-näkökulma kyselyn esimerkkitietojalosteisiin eli missä laajuudessa tietoa tällä hetkellä käytetään.

13 Tiedonjalostus Keräysajoneuvon realiaikainen sijainti Eri jätelajien keräysvälineiden täyttöaste keräysalueella Kerätyn keräyspaperin määrä alueellisen jätelaitoksen toimialueella Biojätteestä tuotetun humuksen puhtausaste (Pb = lyijy) Biojätteen käsittelylaitoksen häiriöseisokkien kokonaisaika Biojätteen käsittelylaitoksen käyttöaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräykseen ja kuljetukseen liittyvät asiakasvalitukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen vakavat tapaturmat Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen fossiilinen CO2-päästö Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen kokonaismetaanipäästöt (CH4 = metaani) Alueellisen jätelaitoksen asuinkerrostaloista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Yksittäisen keräysalueen asuinkerrostalojen erilliskerätyn biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä Erilliskerätyn biojätteen määrä asuinkerrostalon keräysvälineessä Alueellisen jätelaitoksen kotitalouksista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen määrä Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen hyödyntämisaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen puhtausaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen keräyssaanto Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen määrä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % siedettävä liian työläs en osaa sanoa ei vastausta Kuva 4. Tiedonjalostus-näkökulma kyselyn esimerkkitietojalosteisiin eli kuinka työlääksi tiedon tuottaminen tällä hetkellä koetaan.

14 Tietolaatu Keräysajoneuvon realiaikainen sijainti Eri jätelajien keräysvälineiden täyttöaste keräysalueella Kerätyn keräyspaperin määrä alueellisen jätelaitoksen toimialueella Biojätteestä tuotetun humuksen puhtausaste (Pb = lyijy) Biojätteen käsittelylaitoksen häiriöseisokkien kokonaisaika Biojätteen käsittelylaitoksen käyttöaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräykseen ja kuljetukseen liittyvät asiakasvalitukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen vakavat tapaturmat Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen fossiilinen CO2-päästö Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen kokonaismetaanipäästöt (CH4 = metaani) Alueellisen jätelaitoksen asuinkerrostaloista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Yksittäisen keräysalueen asuinkerrostalojen erilliskerätyn biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä Erilliskerätyn biojätteen määrä asuinkerrostalon keräysvälineessä Alueellisen jätelaitoksen kotitalouksista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen määrä Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen hyödyntämisaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen puhtausaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen keräyssaanto Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen määrä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % riittävä riittämätön en osaa sanoa ei vastausta Kuva 5. Tietolaatu-näkökulma kyselyn esimerkkitietojalosteisiin eli millaiseksi tiedon laatu tällä hetkellää koetaan.

15 3.3 Kyselyn tulosten tulkinta Alueellisten jätelaitosten jätehuoltojärjestelmät poikkeavat toisistaan. Kaikilla jätelaitoksilla ei esimerkiksi ole omaa biojätelajin käsittelylaitosta, vaikka biojätelajin keräys onkin jätelaitoksen toimialueella toteutettu. Useimmat jätelaitokset kilpailuttavat jätelajien keräyksen ja kuljetuksen, mutta yksityiset yritykset suorittavat käytännön työn. Keräys ja kuljetus voi olla myös suoraan yrittäjien sopimusperäisesti järjestämää. Tämä toiminnallisen taustan erilaisuus voi olla syynä esimerkiksi siihen, että jopa 30 % vastaajista koki keräysajoneuvon reaaliaikaisen sijainnin tarpeettomaksi tiedoksi. Vastaukset joiltakin osin viittaavatkin siihen, että vastaajat ovat todennäköisesti pohtineet tietojalosteen tarvetta lähinnä nykyisen toimintansa kannalta. Tietojalosteet, jotka koskevat oman jätelaitoksen ulkopuolista toimintaa, on saatettu vastaustilanteessa kokea tällöin tarpeettomiksi. Suurin osa kyselyn tietojalosteista on kuitenkin sellaisia, että ne koskevat kaikkia jätelaitoksia. Jätelaitosten jätehuoltojärjestelmien erojen vaikutuksia ei voida eritellä tämän kyselyn tulosten tarkastelussa. Tarvitsija ja Tarve -näkökulmiin vastaajat olivat vastanneet johdonmukaisesti. Kaikki, jotka olivat vastanneet tietojalosteella olevan joko ulkopuolisia tai sisäisiä tarvitsijoita, olivat myös Tarve -sarakkeessa vastanneet tietojalosteen olevan joko välttämätön tai kohtalaisen tarpeellinen. Kaikille tietojalosteille näyttäisi vastausten perusteella olevan jätelaitoksissa sisäisiä tiedontarvitsijoita. Vain hyvin harvoin vastaajat vastasivat tiedontarvitsijan olevan ainoastaan ulkopuolinen. Kaikkien tietojalosteiden kohdalla useimmat vastaajat olivat sitä mieltä, että tietojalosteella on joko sisäisiä tai ulkopuolisia tarvitsijoita. Tyhjien vastausten määrä oli suurin tietojalosteelle keräysajoneuvon reaaliaikainen sijainti, jota neljän vastaajan mielestä eivät tarvitse sisäiset eivätkä ulkopuoliset tiedontarvitsijat. Kysytyssä muodossa tietojalosteen ja paikkatiedon reaaliaikaisen siirron tuomien mahdollisuuksien tiedostaminen on voinut olla selkiytymätöntä vastaajan arjen kiireiden näkökulmasta. Kyselyn tulosten perusteella joukossa ei näyttäisi olevan jätelaitoksille täysin tarpeettomia tietojalosteita. Vähintään puolet vastaajista katsoi jokaisen tietojalosteen olevan joka välttämätön tai kohtalaisen tarpeellinen. Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että tietojaloste alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen määrä on välttämätöntä tietoa. Tätä tietoa tarvitsevat kaikkien vastaajien mukaan sekä jätelaitoksen sisäiset että ulkopuoliset tiedontarvitsijat. Myös tietojalosteet alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset, eri jätelajien keräysvälineiden täyttöaste keräysalueella ja yksittäisen keräysalueen asuinkerrostalojen erilliskerätyn biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä olivat kaikkien vastaajien mielestä joko välttämättömiä tai kohtalaisen tarpeellisia. Vähiten tarpeelliseksi vastaajat katsoivat tietojalosteet keräysajoneuvon reaaliaikainen sijainti ja alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen fossiilinen CO 2 -päästö. Tämä tulos viittaa juuri siihen, että jätelaitos ei itse suorita kuljetuksia. Toisaalta biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä ja keräysvälineiden täyttöaste kuitenkin katsottiin useimmiten tärkeiksi tietojalosteiksi. Tämä tulos puolestaan viittaa siihen, että jätelaitosten on määriteltävä keräysvälityyppikohtaiset tyhjennystyökustannukset jätetaksoja varten. Joidenkin tietojalosteiden kohdalla niiden tarpeettomaksi kokeminen voi johtua siitä, että tietojalosteet ovat vastaajien mielestä liian spesifisiä. Esimerkiksi keräyksen ja kuljetuksen vakavien tapaturmien tarkastelu jätelajispesifisesti (biojäte) voi vastaajien mielestä olla turhaa, vaikka he muuten katsovatkin tapaturmatiedon keräämisen tarpeelliseksi. Kyselyn tulokset vahvistavat tutkimusryhmälle kokemuksen ja kirjallisten aineistojen kautta muodostuneen käsityksen jätelaitosten tiedonhallinnan tilasta. Jätelaitosten tietotarpeet eivät tule nykyisillä tiedonhallintamenettelyillä täysin tyydytettyä. Monia tietojalosteita ei pystytä tuottamaan riittävän hyvälaatuisina ja tiedon-

16 jalostukseen tarvittava työmäärä koetaan usein suureksi. Usein jätelaitoksissa tuotetaan tietojalosteita lähinnä operatiivisen toiminnan kannalta välttämättömään tarpeeseen sekä raportointivelvollisuuksien täyttämiseksi. Voimavarat eivät aina riitä yksityiskohtaiseen tietojalosteiden tuotantoon esimerkiksi jätehuoltojärjestelmien optimointia tai monitorointia varten. Esimerkiksi kustannusten kohdentaminen yksityiskohtaisesti jätelajeittain ei nykyisillä tiedonhallinnan menettelyillä ole helposti toteutettavissa. Suurin osa esimerkkitietojalosteista on vastaajista vain alle puolella käytössä. Usean tietojalosteen kohdalla vastaajat, jotka olivat vastanneet tietojalosteen olevan kohtalaisen tarpeellinen tai jopa välttämätön, ilmoittivat kuitenkin, että tietojaloste ei ole heidän jätelaitoksensa käytössä. Hyvä esimerkki tällaisesta tietojalosteesta on alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset. Kaikki vastaajat vastasivat tämän tietojalosteen olevan joko välttämätön tai kohtalaisen tarpeellinen mutta ainoastaan viidellä vastaajista oli tietojaloste käytössään. Lähes kaikilla vastaajilla (11 vastaajaa) on käytössään tietojaloste alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen määrä. Muita hyvin saatavilla (yli puolet vastaajista) olevia tietojalosteita ovat alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen hyödyntämisaste, biojätteen käsittelylaitoksen käyttöaste ja kerätyn keräyspaperin määrä alueellisen jätelaitoksen toimialueella. Keräyspaperin määrä on tieto, jonka jätelaitos saa Paperinkeräys Oy:ltä, mikä selittää tiedon yleisen saatavuuden sekä sen, miksi tämän tietojalosteen tuottaminen on useimpien vastaajien (10 vastaajaa) mielestä työmäärältään siedettävää. Kysymyksiin tietojalosteiden tietolaadusta ja tiedonjalostuksen työläydestä oli jättänyt vastaamatta hieman useampi vastaaja kuin kysymyksiin tiedontarvitsijoista, tietotarpeesta ja tietotilasta. Tähän voi olla syynä, että kaikki vastaajat eivät välttämättä itse henkilönä tai edustamanaan yhteisönä ole vastuussa tietojalosteen tuottamisesta ja eivät siten ole täysin selvillä tiedonjalostuksen työmäärästä eivätkä tietolaadusta. Useiden tietojalosteiden osalta vain muutama vastaaja oli tyytyväinen nykyiseen tietolaatuun. Esimerkiksi tietojalosteen alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen keräyssaanto laatu on riittävä ainoastaan kolmen vastaajan mielestä, vaikka lähes kaikki (11 vastaajaa) katsovat tietojalosteen olevan välttämätön tai kohtalaisen tarpeellinen. Tietojalosteen alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen puhtausaste laatu on riittävä vain kahden vastaajan mielestä, vaikka sekin on välttämätön tai kohtalaisen tarpeellinen tietojaloste lähes kaikkien vastaajien (11 vastaajaa) mielestä. Vastaajista kahdeksan arvioi tietojalosteen kerätyn keräyspaperin määrä alueellisen jätelaitoksen toimialueella olevan tietolaadultaan riittävä. Jätelaitokset saavat kuitenkin tämän tietojalosteen valmiina Paperinkeräys Oy:ltä, eivätkä siten voi olla varmoja tiedonjalostusmenettelyistä eivätkä tiedon laadusta. Todennäköisesti vastaajat arvioivat tietolaadun olevan riittävä ainakin siinä tarve- ja vastuukontekstissa, jossa alueellinen jätelaitos asianomaista tietojalostetta käyttää. Kyselyn tulosten perusteella tiedonjalostus näyttäisi useiden tietojalosteiden osalta olevan nykyisin tiedonhallintamenettelyin hankalaa. Työläimpiä tuottaa näyttäisivät kyselyn perusteella olevan sen tyyppiset tietojalosteet kuten alueellisen jätelaitoksen asuinkerrostaloista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset (8 vastaajaa), yksittäisen keräysalueen asuinkerrostalojen erilliskerätyn biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä (8 vastaajaa), erilliskerätyn biojätteen määrä asuinkerrostalon keräysvälineessä (6 vastaajaa) sekä eri jätelajien keräysvälineiden täyttöaste keräysalueella (6 vastaajaa). 4 HAASTATTELUT

17 Tässä luvussa raportoitavat haastattelut suoritettiin pääosin vuoden 2003 alkupuoliskolla. Jätehuollon käytännön toiminnassa juuri nyt tapahtuu monia asioita nopeassa tahdissa, joten tässäkin raportissa saattaa olla jo osin vanhentunutta tietoa. 4.1 YTV Jätehuolto Perustietoa YTV Jätehuollosta YTV Jätehuolto hoitaa pääkaupunkiseudun eli Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan jätehuolta. Sen tärkeimpiä tehtäviä ovat jätehuollon suunnittelu, jätteenkuljetuksen järjestäminen, jätteenkäsittely, käytöstä poistettujen kaatopaikkojen jälkihoito ja hyöty- sekä ongelmajätteiden keräys. YTV on huolehtinut pääkaupunkiseudun jätehuollosta vuodesta 1982 lähtien. YTV:n toimialueella asuu lähes miljoona asukasta. Lisäksi YTV huolehtii noin 50 000 yrityksen jätehuollosta. Alueella syntyy jätettä noin 1,1 miljoonaa tonnia vuosittain. YTV Jätehuollon palveluksessa on noin 140 henkilöä. Jätehuoltoorganisaatio jakautuu seuraaviin osa-alueisiin: kuljetuspalvelut, strategiset hankkeet, rakentaminen, talous ja hallinto, viestintä, käsittelypalvelut ja aluepalvelut. YTV:n kuljetuspalveluyksikkö huolehtii pääkaupunkiseudun asuin- ja palvelukiinteistöjen jätteenkeräyksestä ja -kuljetuksesta lukuun ottamatta Helsingin ydinkeskustan sekajätteen keräystä ja kuljetusta. Tärkeimmät kerättävät ja kuljetettavat jätelajit ovat biojäte ja sekajäte. Helsingin ydinkeskustan sekajätteen keräys ja kuljetus on järjestetty sopimusperusteisesti. Paperin, pahvin ja metallin aluekeräykset on siirretty kokonaan tuottajien vastattavaksi. YTV:n toimialueella syntyvä kaatopaikkajäte loppusijoitetaan alueen ainoalle toimivalle kaatopaikalle Espoon Ämmässuolle. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on otettu käyttöön vuonna 1987. Vuonna 2006 nykyinen jätetäyttö suljetaan ja käyttöön otetaan uusi laajennusalue. Jätteenkäsittelykeskukseen tuotava erilliskerätty biojäte kompostoidaan ensin kompostointilaitoksessa, jonka jälkeen se siirretään jälkikompostoitumaan joko ulos tai jälkikompostointihalliin. Jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettavat hyötyjätelajit toimitetaan edelleen asianmukaiseen hyötykäyttöön. Suunnitteilla on rakentaa jätteenkäsittelykeskukseen kuivajätteen käsittelylaitos, jonka arvioitu valmistumisaika on vuosi 2006. YTV:llä on tällä hetkellä kolme Sortti-kierrätysasemaa, jotka sijaitsevat Kivikossa, Seutulassa ja Ämmässuolla. Suunnitteilla on perustaa uusia sorttiasemia Espooseen, Helsinkiin ja Vantaalle. Sortti asemille toimialueen asukkaat ja pienyritykset voivat tuoda muun muassa paperia, pahvia, metallia, sähkö- ja elektroniikkaromua, ongelmajätettä, lasia, puuta, puutarhajätettä sekä pieniä määriä sekajätettä esimerkiksi käyttökelvottomia huonekaluja. Kivikon siirtokuormausasemalla pakataan Itä-Helsingistä kerätty sekajäte suuriin siirtokuormauskontteihin kuljetettavaksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Isojen jätekomponenttien keräämiseksi on perustettu Nouto-Sortti noutopalvelu. Ongelmajätteitä, metalliromua ja sähkö- ja elektroniikkaromua kerätään keväisin ja syksyisin järjestettävillä tempauksilla. Ongelmajätteiden keräämiseksi YTV:llä on lisäksi huoltoasemille, huoltoyhtiöiden tiloihin ja kauppojen yhteyteen sijoitettuja keräyspisteitä. Jätehuollon tietojärjestelmä

18 YTV:llä on oma jätehuollon tietojärjestelmäksi kutsuttu järjestelmä, joka muodostuu keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmästä ja vaaka-asemien tietojärjestelmästä. Jätehuollon tietojärjestelmän palveluntarjoajana toimii Novo Group Oyj, jonka halussa osa tietojärjestelmästä fyysisesti sijaitsee. YTV:n palveluksessa on neljä omaa jätehuollon tietojärjestelmästä päätoimisesti huolehtivaa työntekijää. Jätehuollon tietojärjestelmän aktiivinen kehittäminen YTV:ssä alkoi lähes saman aikaisesti toiminnan käynnistymisen kanssa. Alun perin jätehuollon tietojärjestelmä oli puhdas vaakajärjestelmä. Alkuperäisestä vaakajärjestelmästä on luovuttu ja tilalle on otettu Raute Precision vaakajärjestelmä, joka kuitenkin on yhteydessä keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmään. Kaatopaikkojen vastaanottoasemien lisäksi samanlaiset vaakajärjestelmät ovat käytössä myös Sortti-kierrätysasemilla. Sortti-asemille ollaan kehittämässä omaa tietojärjestelmää, joka kuitenkin olisi yhteydessä nykyiseen kaatopaikan vaakajärjestelmään. Nykyisin jätehuollon tietojärjestelmän suurimman kokonaisuuden muodostaa keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmä, joka on paikkatietopohjainen. Vuosien saatossa keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmä on muuttunut ja kehittynyt hyvin paljon, mutta siihen sisältyy vielä myös hyvinkin vanhoja ( alkupeäisiä ) järjestelmäosia. Keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmästä ja vaakajärjestelmästä saadaan haastateltavan mukaan lähes kaikki jätehuoltotoiminnan kannalta tarpeellinen informaatio. Järjestelmän huonona puolena haastateltava pitää sitä, että tiedonsaanti järjestelmästä on hankalaa ja on siksi atk-asiantuntijoiden varassa. Vaakajärjestelmästä on haastateltavan mukaan helpompi saada tulostettua raportteja kuin keräyksen ja kuljetuksen järjestelmästä, mutta vaakajärjestelmääkään ei toistaiseksi käytetä kovin tehokkaasi tietolähteenä. Keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmä on tarkoitus uusia kokonaisvaltaisesti. Yhtenä tavoitteena on tietojärjestelmän käytön helpottaminen siten, että se ei olisi ainakaan nykyisenkaltaisesti voimakkaasti riippuvainen atk asiantuntijoista. Jätehuollon tietojärjestelmän uusiminen on haastateltavan arvion mukaan kolmen vuoden mittainen projekti. Uutta järjestelmää käyttöönotettaessa tarvitaan todennäköisesti siirtymävaihe, jossa samanaikaisesti vanha ja uusi järjestelmä ovat käytössä. Asiakaspalvelun tietojärjestelmät Asiakaspalvelulla tarkoitetaan YTV Jätehuollossa kiinteistöasiakkaiden palvelemista asiakassopimuksiin liittyvissä asioissa. Tämän lisäksi voidaan erottaa omaksi kokonaisuudekseen jätehuollon neuvontapalvelut, joihin myös tarvitaan tiedonhallintajärjestelmiä. Asiakaspalvelun tietojärjestelmä on itsenäinen järjestelmänsä, joka kuitenkin viestii tiiviisti keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmän kanssa. Jätehuollon asiakaspalvelun tietojärjestelmää ollaan kehittämässä entistä joustavammaksi ja tarpeita paremmin vastaavaksi. Tähän mennessä järjestelmää on parannettu ottamalla käyttöön asiakasrekisterin graafinen käyttöliittymä ja sähköinen palveluntilaus. Nykyisin jätehuollon asiakaspalvelu tekee jätteenkeräyksen ja kuljetuksen sopimukset ja sopimusmuutokset asiakkaiden kanssa ja välittää sitten tiedot reitinsuunnittelijoille. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa asiakastiedot saadaan syötettyä suoraan reitille jo asiakaspalvelussa. Jätehuollon asiakaspalvelun tietojärjestelmää kehitetään paikkatietopohjaiseksi. Asiakastiedot ja paikkatietoaineisto yhdistetään. Asiakkaan sijainti voidaan nähdä päätteeltä kartalla muun muassa puhelinpalveluita annettaessa. Kartasta on apua myös neuvontapalveluissa esimerkiksi asiakkaan tiedustellessa hänelle lähimmän tempauskeräyksen keräyspisteen sijaintia. Asiakaspalvelun tietojärjestelmän liittäminen paikkatietojärjestelmään on haastateltavan mukaan melko yksinkertaista eikä aiheuta suuria kustannuksia. Vaaka-asemat

19 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen tuodaan päivittäin 500-1000 jätekuormaa. Kaikki vastaanotettavat jätekuormat punnitaan. Vaakajärjestelmästä laskutus- ja kuormatiedot siirtyvät automaattisesti ja sähköisesti Novo Group Oy:n tietojärjestelmään. Vuonna 2001 vaakajärjestelmää kehitettiin uusimalla jätelajikoodausta sekä yksinkertaistamalla myös muuta järjestelmään liittyvää koodausta. Vaakatoiminnot on pitkälti automatisoitu. Yli 90 % ammattikuljettajista käyttää jäteautoon kiinnitettyä kaukotunnistinta, joka kertoo vaakaasemalle auton laskutus- ja muut tiedot. Vaaka-asemalla on kuitenkin aina paikalla myös henkilökuntaa, joka valvoo punnitusta ja kerää satunnaisilta jätteentuojilta tarvittavat tiedot. Etäkorttisopimuksen tehneet vakioasiakkaat saavat käyttöönsä tunnistimen, joka kiinnitetään keräys- tai kuljetusajoneuvoon. Tunnistimeen on tallennettu asiakastiedot sekä tiedot muun muassa kuljetettavasta jätelajista. Etäkorttiasiakkaiden ei tarvitse asioida vaaka-aseman hoitajan kanssa, vaan he voivat vain ajaa vaakaaseman läpi. Vaaka-asemalle sijoitettu lukijalaite lukee tunnistimelta automaattisesti tarvittavat tiedot. Mikäli esimerkiksi keräys- tai kuljetusajoneuvon kuormassa on muuta jätelajia, kuin tunnistimen oletustiedoksi on asetettu, joutuu ajoneuvon kuljettaja ilmoittamaan tästä vaaka-asemalla. Vaaka-asemalla on etätunnistusjärjestelmän lisäksi valvontakamerat, jotka on suunnattu kuvaamaan ajoneuvojen rekisterinumeroita YTV:lle aliurakoivien yritysten ajolistat sisältävät viivakoodin, joka urakoitsijan tulee näyttää vastaanottoaseman viivakoodinlukijalaitteelle. Vastaanottotiedot kirjautuvat automaattisesti tietojärjestelmään. Jos jätteitä tuovalla yrityksellä ei ole YTV Jätehuollon asiakaskorttia, tarkistetaan yrityksen kuuluminen ennakkoperintärekisteriin yritystietojärjestelmästä. Lisäksi tarkistetaan jätteiden tuojan henkilöllisyys. Satunnaiset asiakkaat saavat laskun mukaansa heti vaaka-asemalta. Sortti kierrätysasemilla asiakas voi suorittaa maksun pankki- ja luottokorteilla. Asiakas voi myös henkilöllisyytensä todistamalla saada laskun, jonka voi maksaa pankkiin tai suoraan YTV:n kassaan. Sortti-asemilla asiointia nopeuttaa ja helpottaa YTV Jätehuollon asiakaskortti. Asiakaskorttia näyttämällä ei laskutusasiakkaan tarvitse todistaa henkilöllisyyttään eikä täyttää erillistä asiakastietolomaketta. Maksuttoman asiakaskortin saa Sortti-asemien infopisteestä. Jätekuormat tarkistetaan kuormaa purettaessa. Tarkastajat tekevät tarkastuspöytäkirjat kuormista, jotka eivät täytä asetettuja vaatimuksia. Tarkastajat lähettävät tarkastuspöytäkirjoista kopiot ympäristönsuojeluviranomaiselle. Keräyksen ja kuljetuksen tiedonhallinta YTV:n toimialue on jaettu 60 keräysalueeseen, joille kullekin YTV suunnittelee jätteenkeräyksen ja kuljetuksen ajoreitteineen erikseen. Aluekeräyspisteet on liitetty keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmään hiljattain. Keräys- ja kuljetusurakoitsijoita YTV:llä on tällä hetkellä viisi. Urakoitsijoiden kanssa tehdään viiden vuoden mittaiset sopimukset. Kilpailutukset on porrastettu siten, että kaikkia urakointialueita ei kilpailuteta samanaikaisesti. Koska urakointialueita on paljon, on kilpailutuksia lähes vuosittain. Urakointialueet ovat melko pysyviä. Urakointialueita joudutaan suunnittelemaan uudelleen ainoastaan silloin, kun tapahtuu merkittävää rakentamista ja asuinalueiden laajentumista tai perustetaan kokonaan uusia asuinalueita. Urakointialueiden suunnitteluun ei ole käytössä optimointiohjelmaa.

20 Ajoreittejä muutetaan ja kehitetään ajoittain. Myöskään tähän ei ole käytössä varsinaista optimointiohjelmaa. Urakoitsijat eivät noudata pikkutarkasti suunniteltuja reittejä. Keräysreittien suunnittelu ja ajolistojen laadinta vaatii yhteensä kahdeksan henkilötyövuoden panoksen. Ajolistat tulostetaan päivittäin paperille ja jaetaan keräyksen suorittajille. Keräyksen suorittajat tekevät ajolistoihin merkintöjä, kuten huomautuksia suurista irtojätekomponenteista tai syistä jättää tyhjennys suorittamatta. Keräyksen suorittajat toimittavat paperiset ajolistat ajopäivää seuraavana päivänä takaisin YTV:lle. Ajolistoihin merkityt huomautukset syötetään manuaalisesti keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmään. Muutamassa ajoneuvossa huomautukset voidaan jo kirjata sähköisesti ajo-opastusjärjestelmän avulla. Novo Group Oyj toteuttaa keräyksen ja kuljetuksen laskujen laadinnan ja lähettämisen. Novo Group Oyj:lle toimitetaan keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmästä tiedot suoritetuista tyhjennyskerroista ja keräyspisteessä sijaitsevien tyhjennettyjen keräysvälineiden lukumäärästä. Lisäksi Novo Group saa tietojärjestelmästä tiedot lisähintaa aiheuttavista suorituksista, kuten esimerkiksi kerätyistä suurista irtojätekomponenteista. YTV Jätehuollolla on otettu neljässä jäteautossa pilottikäyttöön Ecomond Oy:n satelliittipaikannukseen ja digitaaliseen kartta-aineistoon perustuva ajo-opastusjärjestelmä. Ajo-opastuslaitteistojen käyttöä on päätetty jatkaa ja järjestelmää kehittää edelleen. Ympäristövaikutusten tiedonhallinta Laatu- ja ympäristöjärjestelmien avulla tehostetaan ympäristöasioiden hallintaa ja seurantaa. Jätehuoltolaitoksella on ollut käytössä ISO 14001 standardin mukainen sertifioitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä vuodesta 1997 ja ISO 9002 standardin mukainen laatujärjestelmä vuodesta 1999 lähtien. Kaatopaikkojen ympäristövaikutusten hallinta on jatkuvaa. Vesien laatua mitataan jatkuvasti kattavan havainnointipisteverkoston avulla. Novo Group Oyj on toimittamassa YTV:n käyttöön paikkatietoteknologiaan perustuvaa vesienhallinnan tietojärjestelmää, jolla kaatopaikan pohja- ja pintavesien laadun valvontaa varten kerättyä mittaustietoa käsitellään, analysoidaan ja esitetään kartalla. YTV soveltaa ratkaisua Ämmässuon kaatopaikan vesienhallinnassa. Tietojärjestelmä antaa tietoa raporttien ja karttatulosteiden muodossa mm. ympäristöviranomaisille. Järjestelmän avulla voidaan myös muodostaa hälytys, jos veden laadulle asetetut rajaarvot ylittivät. Taustakarttoina käytetään ilmakuvia, maastokarttoja ja teknisiä kuvia kaatopaikkavesien valvonta- ja seurantajärjestelmästä. Järjestelmässä yhdistyvät paikkatiedon käsittely ja internet-pohjainen tiedon jakelu myös YTV:n sidosryhmille. YTV:lle toimitettava järjestelmä perustuu yhdysvaltalaisen ESRIn kehittämään paikkatieto-ohjelmistoon, joka pitää sisällään skaalautuvan ohjelmiston paikkatiedon käsittelyyn sekä internet-karttapalvelimen. Sovellukset voidaan laajentaa selainkäyttöisiksi. Sidosryhmien käyttöön voidaan rajata esimerkiksi extranet-palveluja ja toteuttaa samalla kaikille avoimia tietopalveluja internetiin. Ympäristövaikutusten jatkuvan seurannan edistämiseksi YTV julkaisee vuosittain koko toimintansa kattavan yhteisen ympäristökertomuksen. Vuotta 2002 koskeva julkaisu oli ensimmäinen. Kertomuksessa kuvataan, millaisin toimenpitein ympäristölle aiheutuvia haittoja on eri tulosalueilla pyritty pienentämään sekä millaisia tuloksia toimenpiteillä on saavutettu. Jätehuoltolaitos on tulosalue, jolla on useita mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöhaittoihin. Konkreettiset vaikutusmahdollisuudet liittyvät jätelajien kuljetukseen, käsittelyyn sekä käytössä olevien ja käytöstä poistettujen kaatopaikkojen ympäristöhaittojen vähentämiseen. Jätebenchmarking YTV-Jätehuolto on kehittänyt yrityksille tarkoitettua jätemäärien seuranta- ja tilastointijärjestelmää (Jätebenchmarking). Uudistettu järjestelmä otettiin käyttöön syyskuussa 2002. Vuoden lopussa järjestelmässä oli 174 yrityksen jätetietoraportit. Järjestelmä toimii internetissä. Se helpottaa eri jätelajien seuraamista ja kan-