Toimialaraporttisarja Metallin työstö Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia
Metallin työstö Toimialaraportti 9/2005 Hannu Vuoste
Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 9/2005 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Hannu Vuoste, toimialapäällikkö Julkaisuaika Marraskuu 2005 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Metallin työstö Tiivistelmä Raportissa kuvataan metallin työstön nykytilannetta ja kehitysnäkymiä. Suhdanne-ennusteissa vuoden 2006 metallituoteteollisuuden tuotannon arvioidaan nousevan 1 2 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Arvioiden mukaan metallituotteiden vienti kasvaa vuonna 2005 jonkin verran vuoteen 2004 verrattuna ja vuonna 2006 noin 2 %. Suomessa metallin työstön tuotannosta menee suoraan vientiin vain pieni osa. Alan yritysten kapasiteetin käyttöasteet ovat viimeisen vuoden aikana nousseet ja investoinnit kääntyvät hienoiseen nousuun. Suomessa Metallin työstön tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2004 n. 1,77 mrd. euroa, mikä on n. 32 % metallituoteteollisuuden tuotannon bruttoarvosta. Metallin työstön tuotannosta menee suoraan vientiin vain n. 10 %. Suoran viennin määrä on laskenut viime vuonna n. 3,4 %. Ala työllisti n. 15 100 henkilöä, missä on kasvua 0,8 % vuoteen 2003 verrattuna. Kesällä 2005 tehdyn PK-barometrikyselyn mukaan metallin työstöyritysten kapasiteetista oli vajaakäytössä 38 %, kun vastaava luku vuonna 2003 oli 53 %. Teollisuudessa etenee edelleen rakenteellinen muutos, jossa päähankkijat keskittyvät brandin rakentamiseen, asiakashallintaan ja toimitusverkon kehittämiseen ja ohjaamiseen. Päähankkijoiden ulkoistaessa toimintaansa alan pk-yritykset joutuvat yhä enemmän vastaamaan päähankkijoilta saamiinsa tuotannollisiin haasteisiin. Vuonna 2004 ja kuluvanakin vuonna metalliyritysten tunnuslukuihin vaikuttaa merkittävästi raaka-aineiden nousset hinnat, jotka olivat vuoden 2004 aikana useiden terästuotteiden osalta jopa 60 75 prosenttia korkeammalla aikaisempaan verrattuna. Hintojen nousu on voinut vuoden 2004 tilinpäätöksissä mm. pudottaa yritysten katteita, mikäli sitä ei ole voitu viedä suoraan tuotteiden myyntihintoihin tai myönteisessäkin tapauksessa se voi antaa väärän kuvan yritysten todellisesta tuotantovolyymin kasvusta. Terästuotteiden hinnat ovat vuoden 2005 aikana kääntyneet laskuun, mutta esimerkiksi kierrätysteräksen hinnat sahaavat edellen voimakkaasti, mikä voi ennakoida myös muiden terästuotteiden hintojen kääntymistä nousuun loppuvuoden aikana. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) 1606 3681 Asiasanat Metallin työstö ISSN 1796-0002 Kokonaissivumäärä 49 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN 951-739-929-4 Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy
Sisällysluettelo 0 Saatteeksi ja tiivistelmä... 7 1 Toimialan määrittely ja sisältö... 11 1.1 Toimiala verrattuna muuhun teollisuuteen... 11 2 Toimialan rakenne... 14 2.1 Toimipaikat ja henkilöstö.... 14 2.2 Toimipaikkojen jakauma TE-keskuksittain... 14 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 19 3.1 Asiakastoimialat... 19 3.2 Vienti ja tuonti... 20 3.3 Tilanne keskeisissä eu-maissa... 22 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät... 24 4.1 Työstöpuolen FM-järjestelmät... 24 4.2 Ohutlevyjen työstö- ja käsittelyjärjestelmät... 28 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne... 36 6 Taloudellinen tila... 38 6.1 Kannattavuus ja taloudellinen asema... 38 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet... 40 7.1 Keskeiset menestystekijät... 40 7.2 Kehittämistarpeet... 41 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla... 43 9 Yhteenvetoanalyysi... 48 10 Lähteet... 49
7 0 Saatteeksi ja tiivistelmä Toimialaraporttien lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi. Näiden julkaisujen toivotaan palvelevan TE-keskuksien omien tietotarpeiden lisäksi myös alalla toimivien ja toimintaansa aloittavien pk-yritysten sekä eri sidosryhmien tarpeita. Metallirakenteiden valmistuksesta ja metallien työstöstä saa parhaan kuvan tutustumalla em. toimialoista tehtyihin kahteen erilliseen raporttiin, jotka löytyvät www.toimialaraportit.fi -sivuilta. Yhdistämällä niissä esitettyjä näkemyksiä ja tietoja saa kattavamman kokonaiskuvan näiden alojen tilanteesta. Samalla kannattaa tutustua myös keskeisiä asiakastoimialoja esittäviin raportteihin (elektroniikkateollisuus, tietoliikennevälineiden valmistus). Tämä toimialaraportti käsittelee metallin työstön (TOL 2852) nykytilannetta ja tulevia kehitysnäkymiä. Tämän raportin laatimisessa on käytetty hyväksi uusinta käytettävissä olevaa tietoa, joka perustuu viimeisimpiin lähdeaineistoihin, julkaistuihin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä alan asiantuntijoiden näkemyksiin. Maailman talouden vaikutuksia Vuoden 2005 aikana maailman talouden kasvu on keskittynyt edelleen Kaukoitään ja muille nopeasti kehittyville alueille. Erityisesti Kiina, Intia ja muu Aasia ovat lisänneet investointejaan ja teollisuustuotantoaan. Venäjän myönteistä kehitystä on tukenut mm. maan öljytulojen kasvu. Näissä maissa teollisuustuotannon kasvu pysyy suhteellisen vahvana myös lähitulevaisuudessa. Pahin taantuma Länsi-Euroopassa ja Usan teollisuustuotannossa lienee jo ohitettu ja edessä on hidas kasvu. Raaka-aineiden hintojen nousu on tosin kasvattanut yritysten liikevaihtoja, vaikka tuotantomäärissä ei aina olekaan välttämättä ollut myönteistä kehitystä. Hyvälle kehitykselle voivat muodostua jarruiksi energian ja raaka-aineiden edelleen korkeat hinnat, työllisyyden heikko kehitys perinteisissä teollisuusmaissa sekä epävarmuus Yhdysvaltojen talouden kroonisten tasapainohäiriöiden korjaantumisesta. Aasian infrastruktuuri-investoinnit ja tuotannon laajennukset pitänevät yllä raaka-aineiden vahvaa kysyntää myös jatkossa, vaikka esim. Kiinan oma terästuotanto on kasvanut ennakoitua nopeammin. Kansainvälistyminen voimistuu, omistukset keskittyvät ja monikansallisten yritysten rooli vahvistuu. Kilpailu asiakkaista ja työpaikoista kiristyy. Osaavasta työvoimasta on tulossa kilpailukeino. Internet nopeuttaa globalisoitumista. Ympäristövaatimukset kiristyvät. Valmistusverkostot kilpailevat globaalisti. Toimintojen ulkoistamiskehitys voimistuu. Vaatimukset liiketoimintojen tarkemmalle suunnittelulle kasvavat. Metallituoteteollisuuden kehitys vuonna 2005 ja 2006 Suhdanne-ennusteissa vuoden 2006 metallituoteteollisuuden tuotannon arvioidaan nousevan 1 2 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Arvioiden mukaan metallituotteiden vienti kas-
8 vaa vuonna 2005 jonkin verran vuoteen 2004 verrattuna ja vuonna 2006 noin 2 prosenttia. Suomessa metallin työstön tuotannosta menee suoraan vientiin vain pieni osa. Alan yritysten koneiden ja laitteiden kapasiteetin käyttöasteet ovat viimeisen vuoden aikana nousseet ja investoinnit kääntyvät hienoiseen nousuun. Vuoden 2004 ja alkuvuoden 2005 aikana alan yritysten liikevaihtoa ovat kasvattaneet metalliraaka-aineiden korkea hintataso. Maailmantalouden vaikutukset luovat epävarmuutta kasvulle. Metallituoteteollisuus on hyvin riippuvainen kotimaisen kysynnän kehityksestä. Koneteollisuus ja rakentaminen ovat metallituotteiden tärkeitä jatkojalostajia ja investoinnit näillä aloilla vaikuttavatkin suoraan metallituotteiden tuotannon kasvuun. Myös elektroniikkateollisuuden välillinen vaikutus toimialaan on merkittävä. Teknologiateollisuuden tekemän tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat heinä-syyskuussa euromääräisesti 19 prosenttia enemmän uusia tilauksia kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Em. perusteella ko. yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Päähankkijat pitävät edelleen alihankkijoitaan osin kapasiteettinsa tasaajina. Alihankintakonepajan kapasiteetinhallinnan ja toiminnansuunnittelun suurin haaste on joustava toiminta vientiveturina toimivien päähankkijoiden suhdanteiden heiluessa. Parhaiten kilpailussa ovat pärjänneet liiketoimintojen ulkoistamiseen ja järjestelmätoimittajuuteen panostaneet pk-yritykset. Järjestelmätoimittajuuteen, erikoistumiseen ja automatisointiin panostetaan Kehittyvän ja kasvuun panostavan konepajan strategisista tavoitteista ehkä tärkein on päästä perinteisen alihankkijavalmistajan roolista sopimussuhteiseksi valmistajaksi ja tasavertaiseksi partneriksi päähankkijan rinnalle. Tällainen muutos vaatii uutta ajattelua sekä päähankkijan että alihankkijan puolelta. Molemminpuolista sitoutumista vaativaa partnerisuhdetta on seuraavassa tarkasteltu järjestelmätoimittajan roolista käsin. Eräitä näkemyksiä onnistuneen järjestelmätoimittajuuden kehittämiseksi: kumppanivalinta; yrityksien liittoutumis- ja keskittymiskehitys tulee voimistumaan toimitukset suoraan asiakkaalle tai jakelukanavaan kompetenssi omien alihankkijoiden valinnalle ja hallinnalle kokonaisvastuun myötä suunnittelu- ja t&k-osaaminen kasvaa globaalikumppanuus ja partnerius (Aasia, Amerikka, Eurooppa) tiedon kulun läpinäkyvyys; reaaliaikaisesti samat luvut koko verkostoon tilauskäsittelyn automatisointi kumppanuus; toimii kuin oma tehdas lyhyt toimitusaika; varastointi asiakkaan tiloissa synergiaedut ja teknologiavalinnat
9 Panostuksia tulee lisätä asiakastarpeista lähtevän pitkälle automatisoidun tuotantoteknologian kehittämiseen. Menestystarinoita on syntynyt erikoistumalla ja keskittämällä tuote- ja palvelukonsepteja tietyn hyvin kapeankin kasvavan asiakastarpeen tyydyttämiseen. Tällöin merkittävässä roolissa tulevat olemaan erilaiset metallin työstön monitoimikoneet, FM -järjestelmät ja robotisoidut kappaleen käsittelyjärjestelmät. Yritysverkoston hallinnan avulla panostuksia tulee lisätä järjestelmätoimittajuuden systemaattiseen kehittämiseen. Päähankkijan ja järjestelmä- tai osajärjestelmätoimittajan suhteessa perinteinen ostotapahtuma alkaa menettää merkitystään. Asiakas haluaa yhä useammin toimittajan ottavan vastuun varasto- ja tuotantotilanteeseen liittyvistä toimitustarpeista. Kärkiyritysten ulkoistaessa tuotantoaan ne hakevat uusia järjestelmä- ja osajärjestelmätoimittajia. Järjestelmätoimittajan rooli lisää pk-sektorilla yhteistyön tarvetta. Tällöin yritykset yhdistävät vahvuutensa. Se edellyttää luottamusta ja tiedonkulun läpinäkyvyyttä, tuotteiden ja toimintojen standardisointia sekä vahvaa osaamista molemmin puolin. Elektroniikkateollisuutta palvelevat yritykset ovat yhteistyökulttuurissaan olleet edelläkävijöitä PK-sektorin on aika investoida järjestelmätoimittajuuteen päähankkijoiden ulkoistaessa toimintojaan. Joskin suhdannetaantuman kohdatessa sisäistämistä on tapahtunut. Alihankkijan asema on huonontunut yleensä ensimmäisenä, kun päähankkijoiden markkinatilanne on vaikeutunut. Päähankkijat vetivät kotiin oman valmistuksensa piiriin niitä tuotteita, jotka hyvinä aikoina teetettiin alihankkijoilla. Alihankintakonepajan kapasiteetinhallinta ja toiminnansuunnittelu vaikeutuu vientiveturina toimivien päähankkijoiden suhdanteiden heilahdellessa. Nyt suhdanteiden parantuessa törmättäneen taas kapasiteettipulan tuomiin ongelmiin. Konepajan strategisista tavoitteista tärkein on päästä perinteisen alihankkijavalmistajan roolista sopimussuhteiseksi järjestelmävalmistajaksi ja tasavertaiseksi partneriksi päähankkijan rinnalle. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudelle sopimus- ja järjestelmävalmistusta tekevät yritykset ovat olleet partnerisuhteessa pisimmällä. Perinteisesti ulkoistaminen on tapahtunut kovan tarjouskilpailun kautta ja tilauksen on saanut halvimman tarjouksen jättänyt yritys. Tällöin toimintojen kehittämiseen ja mahdollisesti vaadittavien investointien tekemiseen ei enää tiukan hinnoittelun jälkeen ole jäänyt paljoakaan pelivaraa. Erikoistunut alihankkija voi laajentaa toimintaansa sinne, missä potentiaaliset asiakkaat ovat, ottamalla niille vähämerkityksellisiä, mutta korkeaa osaamista vaativia toimintoja itselleen (laserleikkaus, lastuava työstö, levynkäsittely). Teknologian kehittäminen vaatii aktiivista alan seurantaa ja kalliiden panostusten mukanaan tuoma vaatimus korkeasta kapasiteetin käyttöasteesta usein laajempaa asiakaskuntaa. Erikoistuneen valmistajan on kuitenkin usein helpompi laajentua ympäristöönsä. Jatkuvana uhkana on alemman jalostusasteen tuotannon siirtyminen suoraan tai päähankkijoiden/ulkomaisten järjestelmätoimittajien alihankintojen kautta pois Suomesta halvan
10 työvoiman maihin ja lähelle markkinoita (esim. Itä-Eurooppa, Aasia). Alan em. kehitys ja tuotantotekniikan kehittyminen asettavat vaatimuksia sekä toimihenkilöiden että työntekijöiden lisäkoulutukselle. Koulutussektorin ja metalliteollisuuden tulee tehostaa kampanjointiaan alan vetovoiman parantamiseksi ja nuorten mielenkiinnon lisäämiseksi alan työpaikkoja kohtaan. Uudessa partneriajattelussa korostuu sopimusvalmistajan valmiudet tuotekehitysyhteistyöhön päämiehen kanssa. Perinteisen ostotapahtuman jäädessä vähemmälle, tilalle tulee järjestelmätoimittajan seurantavastuu päähankkijansa materiaalivarastosta ja kulloisestakin tuotantotilanteesta. Toisaalta alihankintayrityksenä toimiminen voi olla myös tietoinen strateginen valinta. Yritys voi tällöin vapaasti valita mitä tarjoaa ja minkälaisia töitä se haluaa ottaa vastaan. Hinnoittelulla voidaan vaikuttaa suoraan haluttuun lopputulokseen. Pelivarat ovat kuitenkin tällöin suoraan verrannollisia vallitsevaan suhdannetilanteeseen. Partnerisuhde muutamaan, mielellään eri toimialalla toimivaan, päähankkijaan tai järjestelmätoimittajaan sekä lisäksi mahdollinen omien tuotteiden valmistaminen takaavat parhaat edellytykset konepajan pitkän tähtäimen suunnittelulle ja menestyksekkäälle toiminnalle. Perinteisessä konepajatoiminnassa kotimarkkinoilta kasvun hakeminen ja kannattavuuden lisääminen on lähitulevaisuudessa entistä vaikeampaa. Suurten teollisuuslaitosten investoinnit Suomeen eivät jatkossa ole yhtä merkittäviä kuin ennen. Kannattavuuden hankkiminen vientimarkkinoilta ei ole myöskään helppoa. Uusien EUmaiden konepajat vallannevat jatkossa edullisella valmistuksellaan markkinoita Keski-Euroopassa. Suomalainenkin alihankkijayritys kilpailee yleensä työn ja materiaalin hinnalla, jotka molemmat ovat suhteellisen korkealla tasolla Suomessa. Strategiset kilpailuedut päähankkijoiden suuntaan on löydettävä muista tekijöistä. Lähdettäessä omalla valmiilla tuotteella kansainvälisille markkinoille tilanne on yksinkertaisempi muttei välttämättä helpompi, sillä edellä mainitut tekijät ovat huomioitava myös silloin. Viennissä hallittua kasvua ja riskinottoa kannattaa hakea yhteistyössä muiden yritysten kanssa. Järjestelmätoimittajaketjujen kansainvälistyminen on jo jokin aika sitten lähtenyt liikkeelle elektroniikkateollisuuden puolella. Raportissa esitettyjä näkemyksiä ei pidä ottaa itsestään selvänä totuutena, vaan niitä tulee soveltaa yrityskohtaisesti. Pyrkimyksenäni on ollut esittää näkemyksiä ja johtopäätöksiä, joiden toivon herättävän uusia ajatuksia nykytilanteen parempaan hahmottamiseen sekä tulevaisuuden uusien toimintatapojen pohdintaan. Oulussa 21. lokakuuta 2005 Hannu Vuoste Toimialapäällikkö
11 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimiala verrattuna muuhun teollisuuteen Metallituoteteollisuuden tilanne Metallituoteteollisuuden (metallituotteet TOL 28) tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2004 n. 5,44 mrd. euroa. Metallituoteteollisuuden tuotannosta noin 1,37 mrd. euroa meni vientiin. 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 285 28 31 27 29 80 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lähde: Tilastokeskus Kuva 1. Metallin työstöteollisuuden ja pääasiakastoimialojen kehitys 1995 2004 (volyymi-indeksi, trendi 2000 ->) TOL 285 Metallien työstö ja päällystäminen TOL 28 Metallituotteiden valmistus TOL 31 Muu sähkökoneiden ja laitteiden valmistus TOL 27 Perusmetallien valmistus TOL 29 Koneiden ja laitteiden valmistus Metallituotetoimialan tuotannon bruttoarvo kasvoi vuonna 2004 edellisvuoteen verrattuna noin 2,4 prosenttia. Kasvu johtui lähinnä Muu metallituotteiden valmistuksen (TOL 287) ja Metallin takominen, työstö jne. (TOL 284-5) kasvusta. Elektroniikan mekaniikan valmistuksen pidempiaikainen vahvistuminen erityisesti kotimaan osalta on edelleen kysymysmerkki.
12 Eräitä toimialan (TOL28) keskeisiä tunnuslukuja vuonna 2004 (Tilasto- Taulukko 1. keskus) määrä muutos 2003 2004 TOL 28 Metallituotteiden valmistus yhteensä Henkilöstö 40 362-1,9 Vienti 1 369 872-4,3 Tuotannon bruttoarvo 5 442 581 2,4 Tuotannon jalostusarvo 2 070 738 2,5 TOL 281 Metallirakenteiden valmistus Henkilöstö 10 934-6,6 Vienti 273 964-10,3 Tuotannon bruttoarvo 1 525 965-0,2 Tuotannon jalostusarvo 565 697 3,5 TOL 282 Metallisäiliöiden lämmityskattiloiden, -patterien ja kuumavesivaraajien valmistus Henkilöstö 1 686 0,4 Vienti 74 647 6,3 Tuotannon bruttoarvo 216 525 3,2 Tuotannon jalostusarvo 79 914-0,1 283 Höyrykattiloiden valmistus Henkilöstö 4 219-0,3 Vienti 467 788-10,2 Tuotannon bruttoarvo 771 258-9,9 Tuotannon jalostusarvo 123 766-37,2 284-5 Metallin takominen, työstö jne. Henkilöstö 15 095 0,8 Vienti 188 457-3,4 Tuotannon bruttoarvo 1 767 407 7,3 Tuotannon jalostusarvo 792 923 8,5 286 Ruokailuvälin., työkalujen jne. valmistus Henkilöstö 3 109-1,8 Vienti 132 637 1,3 Tuotannon bruttoarvo 364 129 2,6 Tuotannon jalostusarvo 211 292 4,1 287 Muu metallituotteiden valmistus Henkilöstö 5 319-1,5 Vienti 232 379 11,3 Tuotannon bruttoarvo 797 297 11,5 Tuotannon jalostusarvo 297 146 12,6 Metallirakenteiden valmistaminen (TOL 281) yhdessä metallin takomisen ja työstämisen (TOL 284-285) kanssa ovat suhteellisesti merkittävimmät metallituoteryhmät eri tunnus-
13 luvuilla mitattuna eli yhteensä noin 60 prosenttia koko metallituoteteollisuudesta. Metallien takominen ja työstö (TOL 284-5) tekee lähinnä alihankintatöitä muulle teollisuudelle. Metallin työstöpuolen asiakastoimialoja on tarkasteltu kappaleessa 3.1. Metallin työstö ja päällystäminen Tässä raportissa keskitytään toimialan TOL 285 osalta metallin työstöön. Metallien mekaaninen työstö (TOL 2852) sisältää lastuavan työstön, erilaiset lävistykset, poraukset ja kierteytykset sekä mekaaniset taivutukset. Metallien päällystäminen (TOL 2851) sisältää pintojen mekaanisen ja kemiallisen puhdistuksen, maalaukset sekä pinnoitukset eri materiaaleilla että karkaisun.
14 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikat ja henkilöstö Toimialalle toivotaan lisää yrityksiä pk-sektorin yläpäähän, jotta kasvaviin asiakasvaatimuksiin ja kansainväliseen toimintaan pystytään paremmin vastaamaan. Suurin osa toimivista yritysten toimipisteistä on alle viiden henkilön toimipaikkoja (noin 63 %). Toimialalle toivotaan voimakkaampaa erikoistumista. Taulukko 2. Metallien työstö (TOL 2852) koko maassa vuonna 2003 (Tilastokeskus) Henkilöstö Liikevaihto 1 000 euroa Henkilöstö/ toimipaikka Liikevaihto/ toimipaikka 1 000 euroa Liikevaihto/ henkilö 1 000 euroa alle 4 838 1 052 105 523 1,3 125,9 100,3 5 9 160 1 056 107 100 6,6 669,4 101,4 10 19 155 2 077 191 720 13,4 1 236,9 92,3 20 49 126 3 817 363 293 30,3 2 883,3 95,2 50 99 38 2 377 248 882 62,6 6 549,5 104,7 100 249 7..... 250 1..... Yhteensä 1 325 11 717 1 188 987 8,8 897,3 101,5 2.2 Toimipaikkojen jakauma TE-keskuksittain Taulukko 3. Toimialan 285 yritykset TE-Keskuksittain jaoteltuina vuonna 2003 (Tilastokeskus) Alue Henkilöstön suuruusluokka Toimipaikkoja Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto 1 000 Henkilöstö/ toimipaikka Liikevaihto/ toimipaikka 1 000 Liikevaihto/ henkilö 1 000 Yhteensä 1 709 14 076 1 491 740 8,2 872,9 106,0 Uusimaa 242 1 662 152 659 6,9 630,8 91,9 Varsinais-Suomi 216 1 775 220 146 8,2 1 019,2 124,0 Satakunta 116 831 159 778 7,2 1 377,4 192,3 Häme 175 940 77 530 5,4 443,0 82,5 Pirkanmaa 247 1 927 185 041 7,8 749,2 96,0 Kaakkois-Suomi 79 658 58 842 8,3 744,8 89,4 Etelä-Savo 38 477 46 918 12,5 1 234,7 98,4 Pohjois-Savo 63 470 38 916 7,5 617,7 82,7 Pohjois-Karjala 42 305 31 984 7,3 761,5 105,0 Keski-Suomi 112 1 096 112 352 9,8 1 003,1 102,5 Etelä-Pohjanmaa 107 557 60 982 5,2 569,9 109,6 Pohjanmaa 132 1 239 118 050 9,4 894,3 95,3 Pohjois-Pohjanmaa 107 1 924 207 955 18,0 1 943,5 108,1 Kainuu 11 90 7 580 8,2 689,1 84,5 Lappi 22 125 13 007 5,7 591,2 103,8
15 Em. taulukko kuvaa yritysten jakautumista TE-keskuksittain vuonna 2003. Metallin työstökeskittymät löytyvät toimipaikkojen lukumäärän perusteella lähinnä Pirkanmaalta, Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta ja Hämeestä. Yrityskanta ja suurimmat yritykset Suomessa Uusien aloittavien yritysten lukumäärä on ollut vuonna 2004 hienoisessa nousussa. Uusia yrityksiä syntyy automatisoituun levynkäsittelyyn ja CNC-työstöön sekä järjestelmäkokoonpanoon. Päähankkijoiden ulkoistaessa toimintojaan ja keskittyessään ydinosaamiseensa monen uuden yrityksen alkuvaiheen peruskuorman antaa edelleen entinen työnantaja. Taulukko 4. Metallin mekaanisen työstön TOL 2852 toimialan kehitys (Tilastokeskus) 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Aloittaneet yritykset 114 84 97 110 87 103 132 Lopettaneet yritykset 75 85 58 63 83 95 86 Vireille pannut konkurssit 16 20 16 10 27 18 17 Yritysten lukumäärä 1048 1075 1104 1218 1241 1259 Henkilöstön määrä, yritykset 7624 7754 8863 10152 11551 11365 Liikevaihto 1 000 euroa, yritykset 665908 651872 870254 997586 1146840 1160242 Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten ja toimipaikkataulukon (taulukot 2 ja 4) tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään johtuen lähdetietojen erilaisuudesta.
16 Taulukko 5. Eräitä TOL 2852 suurimpia työstöyrityksiä Suomessa vuonna 2003 (Tilastokeskus) Yrityksen nimi tai toiminimi Kotikunta Henkilöstö Toimialan puhtaus-% Ojala-Yhtymä Oy (/Flextronics) Sievi 809 49 Mecanova Oy Nivala 150 100 Telatek Oy Raahe 147 56 HT Lasertekniikka Oy Keuruu 127 100 Kankaanpää Works Oy Kankaanpää 117 100 Sanmina - SCI Enclosure Systems Oy Salo 107 100 Lekomek Oy Tampere 106 100 Komas Oy Jyväskylän mlk 96 100 Relicomp Oy Suolahti 91 100 Janavalo Oy Loppi 87 100 Macmet Oy Heinävesi 85 100 Kumera Machinery Oy Kylmäkoski 85 100 Konepaja Häkkinen Oy Raisio 82 100 Nomet Oy Tampere 79 100 Mansner Oy Hienomekaniikka Karkkila 79 100 Outokumpu Wasacopper Oy Vaasa 78 100 Javasko Oy Mänttä 76 100 TP-Konepaja Oy Tampere 74 100 Hihra Oy Turku 69 100 LH Lift Oy Laukaa 69 100 Hyrles Oy Lohja 69 100 Componenta MEK Pietarsaari Oy Pietarsaari 66 100 Elektrometalli Oy Kempele 64 100 Kotkan Konepaja Oy Kotka 64 72 Roder Group Oy Lahti 64 100 Mesera Paimio Oy Kaarina 61 100 Jormet Oy Joroinen 60 100 Paramet Konepaja Oy Parainen 60 100 Nokian NPT Oy Nokia 60 100 Oy Laine-Tuotanto Ab Vaasa 59 100 Levy- ja Teräsrakenne Horsmalahti Oy Valkeakoski 55 100 Meri-Met Oy Karkkila 54 100 Salon Metalelektro Oy Salo 54 100 Naantalin Osava Oy Naantali 53 100 AP-Tela Oy Kokkola 53 100 Componenta Nisamo Oy Lempäälä 52 100 Kotka Power Tech Oy Kotka 52 100 Raahen Tevo Oy Raahe 52 100 Metallityöliike Juholat Oy Ylöjärvi 51 100 Konepaja Ceiko Oy Turku 51 100 Mesera Karhula Oy Kotka 50 100 Trelmec Oy Hollola 49 100 Ferral Components Oy Kalajoki 48 100 Paakkilan Konepaja Oy Tuusniemi 48 100 Juha Lemponen Oy Helsinki 48 100 VM-Group Metalbros Oy Vaasa 47 100 Celermec Oy Sievi 47 100 Vaasa Mechanics Oy Vaasa 47 100 OyMapromec Ab Mustasaari 44 100 Ocotec Oy Haukipudas 44 100
17 Muita merkittäviä lastuavaan työstöön erikoistuneita yrityksiä ovat esimerkiksi Purso Tools Oy (Pori) Kumera Machinery Oy (Kylmäkoski) Pori Works Oy (Pori) ja Kvaerner Tamturbine Oy (Tampere) sekä Lovisa Works Oy (Loviisa). Ohutlevyvalmistukseen erikoistuneet yritykset ovat paljolti riippuvaisia elektroniikka- ja sähköteollisuuden kehityksestä. Muita merkittäviä ohutlevynkäyttäjiä ovat kone- ja laitevalmistajien ohella toimisto- ja teollisuuskalusteiden valmistajat, esim. GWS sekä kulkuneuvoteollisuus ja rakennussektori. Tyypillinen toimintatapa suurilla valmistajilla sisältää laajoja järjestelmätoimituksia käsittäen myös laitekokoonpanoa pienten valmistettavien osien ja komponenttien valmistukseen. Laadukkaan pintakäsittelyn merkitys on kasvanut. Elektroniikkateollisuuteen menevä ohutlevyvalmistus näyttää keskittyvän muutamalle suurelle toimittajalle heidän laajentaessaan toimituksia sopimusvalmistajana laajempiin järjestelmätoimituksiin. Pienten yrityksien mahdollisuus on erikoistua mekaanisten osien valmistukseen ja palvella useita toimittajaketjuja. Alhaisemman jalostusasteen yrityksen uhkana on putoaminen kansainvälisen kilpailutilanteen kiristyessä. Korkeatasoinen ohutlevyvalmistuksemme luo perustaa myös uusille, innovatiivisille tuoteratkaisuille. Kapasiteetin lisäämisen painopiste on siirtymässä suurten päähankkijoiden (mm. Nokia, ABB) imussa lähelle loppuasiakkaita esim. Aasiaan. Ohutlevyvalmistuksen nykytilaa on käsitelty myös kappaleessa 5.3. Taulukko 6. Joitakin suurimpia elektroniikkateollisuudelle valmistavia yrityksiä v. 2003 (KTM Toimialapalvelu) Yritys Scanfil Oy Flextronics ODM Finland Incap Electronics Oy Laukamo Electromec Oy Vammas Defencetec Oy Mecanova Oy Elektrometalli Oy Janavalo Oy Hyrles Oy Sijainti Sievi jne. Oulainen jne. Helsinki Somero Jyväskylä Nivala Kempele Tervakoski Lohja Flextronics ODM Finland koostuu pääosin entisestä Ojala-Yhtymästä. Merkittäväksi ohutlevy- ja järjestelmätoimittajaksi on noussut myös Metallilaite-konserni Heinävedeltä. Metallien päällystäminen (TOL 2851) -toimialan yritykset keskittyvät metallien kemialliseen ja mekaaniseen puhdistukseen, korroosionesto- ja tuotemaalaukseen, metalliruiskutukseen sekä pinnoitukseen orgaanisilla aineilla. Lisäksi päällystämiseen kuuluvat metalliset pinnoitteet, kuumasinkitys ja terminen/metalliruiskutus sekä sähkösaostus eri metalleilla.
18 Taulukko 7. Eräitä TOL 2851 suurimpia pintakäsittely-yrityksiä Suomessa v. 2002 (Tilastokeskus) Yrityksen nimi tai toiminimi Kotikunta Henkilöstö Toimialan puhtaus-% FSP Finnish Steel Painting Oy Sipoo 253 69 Aurajoki OyY Aura 223 100 Savcor Coatings Oy Mikkeli 139 100 Arvo Piiroinen Oy Salo 73 100 Bodycote Lämpökäsittely Oy Vantaa 67 100 Aurakorro Oy Turku 59 100 Pikoteknik Oy Vantaa 41 100 KS-Sinkki Oy Laukaa 39 100 Bodycote Pintakäsittely Oy Vantaa 32 100 Mecapinta Oy Nivala 29 100 Blaxar Oy Kruunupyy 25 100 Lahden Lämpökäsittely Oy Lahti 25 100 Finn-Heat Oy Liminka 25 100 Polttoväri Oy Mustasaari 24 100 Tamcorro Oy Tampere 22 100 Linjapinta Oy Tampere 21 100 Jomeks Oy Forssa 21 100 Haapanen Oy Pirkkala 21 100 Lainisalo Oy Helsinki 20 100 Lounais-Suomen putki Oy Loimaan kunta 19 100 Pitoteräs Ky Kuopio 18 100 Oy Scansolo Ab Vähäkyrö 18 100 Laitila Coating Oy Laitila 17 100 Reikko Oy Nakkila 17 100 Jyväs-Pinta Oy Jyväskylä 16 100 Kainuun Pintakäsittely Oy Kajaani 15 100 Teclaser Oy Keuruu 15 100 Yllin Talli Oy Vaasa 14 100 Teknotyö-Kuumasinkitys Oy Järvenpää 14 100 Teljän Maalaus Oy Pori 12 100 Oy KromateK Ab Nakkila 12 100 Pinnoitus Helin Oy Tuusula 12 100 Diarc-Technology Oy Helsinki 12 100 Teollisuuden Monipalvelu TMP Oy Oulu 12 100 Linjateräs Oy Tampere 11 100 PK-Tekniikka Oy Raahe 11 100 Eurosteri Oy Vimpeli 11 100 AJ & J Service Oy Pori 10 100 Konteräs Ky Jyväskylä 10 100 Mäntän Pintakäsittely Oy Mänttä 10 100 Bestron Oy Ulvila 10 100 Maalaamo Repo Oy Kuopio 10 100 Eurosinkitys Oy Seinäjoki 9 100 Seinäjoen Pintakäsittely Oy Seinäjoki 9 100 Värikyrö Oy Vähäkyrö 9 100 UMT-Pintakäsittely Oy Urjala 9 100 Vantaan Polttomaalaamo Oy Vantaa 8 100 Maalaus Kaulio Oy Kaarina 7 100 Oy Stopkorro Ab Tuusula 6 100 Vatialan Korroosionestolaitos Oy Kangasala 6 100
19 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Asiakastoimialat Metallien työstön keskeiset tuotteet ovat eri metalleista lastuavalla työstöllä valmistetut komponentit ja rakenteet kappalepainon vaihdellessa grammoista useisiin kymmeniin tonneihin. Keskeisten asiakastoimialojen jakautuminen KTM:n barometrikyselyn mukaan on seuraava: Kone- ja laiteteollisuus (sis. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) Metsäteollisuus Kuljetusvälineteollisuus Rakentaminen Vuoden 2004 puolivälin jälkeen kone- ja laiteteollisuuden volyymi-indeksi ovat olleet lähes poikkeuksetta nousussa. Selvintä kasvu on ollut maa- ja metsätalouskoneiden valmistuksessa, jota tosin voi osittain selittää vertailuvuosien alhainen taso. 240 220 200 295 291 294 292 293 180 160 140 120 100 80 60 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 2. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Suomen kone- ja laiteteollisuudessa, viimeinen havainto 8/2005 (Tilastokeskus) 291 Voimakoneet 292 Muut yleiskäytt. tark. koneet 293 Maa- ja metsätalouskoneet 294 Työstökoneet 295 Muut erikoiskoneet
20 Kone- ja laitevalmistuksen puolelta pääasiakkaina ovat mm. Metso- (ent. Valmet-Rauma) ja Metra-konsernit, Nextrom Oyj, Tamrock Oyj, Raute Oyj, ja Ahlström Oyj. Sähkö- ja elektroniikkapuolelta metallien työstöä työllistävät lähinnä Nokia ja ABB-konsernit alihankkijoineen. Kuljetusvälinepuolella tärkeimmät ovat Kvaerner-Masa-Yards/ Aker Finnyards, Valtra (kuuluu yhdysvaltalaiseen Agco-konserniin) sekä Valmet Automotive. Muita tärkeitä asiakkaita ovat prosessiteollisuus, eritoten suuret metsäyhtiöt sekä rakennusliikkeet ja rakennustarviketeollisuus. Isoja päähankkijoita palvelevat erilaiseen kone- ja laitevalmistukseen erikoistuneet yritykset työllistävät pääosin Suomen työstöpuolen vaihealihankkijoita. Merkittäviä työllistäjiä ovat myös erilaiset tehdasinvestoinnit ja kunnossapito. 3.2 Vienti ja tuonti Työstettyjen metallikappaleiden ja -osien suora ulkomaankauppa on toimialan kokonaisvolyymiin nähden pientä. Tuonti muodostuu pääosin koneiden ja laitteiden osista. Yli puolet alan tuotannosta menee pääasiakastoimialojen lopputuotteiden mukana vientiin. Virallisesti toimiala TOL 285 (Metallien työstö ja päällystäminen) luokitellaan palveluksi eikä se näin ollen sisällä lainkaan ulkomaankauppaa. Suora komponenttivienti kirjataan osina vastaavan kone- ja laiteviennin kohdalle. Taulukko 8. Vientitilasto eräistä tuoteryhmistä, jotka sisältävät työstettyjä metallituotteita ja -osia (Tullihallitus) 2000 milj. 2001 milj. 2002 milj. 2003 milj. 2004 milj. 2005/1 7 milj. 72119 Osat maa-, metsätalous- ja puutarhanhoitokoneisiin 2,8 2,9 3,3 3,4 4,0 3,0 72129 Osat ruohonleikkuu-, sadonkorjuu- ja 4,3 4,0 4,5 3,7 5,9 2,6 puimakoneisiin sekä leikkuupuimureihin 72139 Osat lypsy- ja meijerikoneisiin 0,6 0,5 1,0 1,5 0,5 0,3 72199 Osat siipikarjanhoito- ja hautomalaitteisiin, lämpökaappien osat sekä osat muihin maatalouskoneisiin 9,4 6,5 7,6 10,9 13,6 8,1 72393 Porauskoneiden ja laitteiden osat 71,6 71,2 66,8 68,1 60,7 32,2 72399 Muut osat maansiirto-, kaivuu- yms. 118,0 141,5 131,8 125,3 134,2 92,6 koneisiin 74291 Pumppujen osat 33,1 31,9 31,0 29,4 36,0 28,8 74491 Osat taljoja, vinttureita ja muita 19,0 23,1 34,7 21,8 24,3 18,8 nostolaitteita varten 74492 Osat trukkeja varten 7,2 8,0 9,9 10,2 12,1 8,3 74493 Hissien, kippikauhavintturien ja 89,7 96,5 122,9 105,9 107,8 67,6 liukuportaiden osat 74494 Muiden nosto-, käsittely- ja lastauslaitteiden 67,8 79,9 64,1 65,2 86,6 56,1 osat Yhteensä 423,6 466,0 477,6 445,4 485,7 318,3