Ymmärrä, hillitse ja sopeudu Ilmastonmuutostieto yhdestä osoitteesta luotettavasti, kattavasti ja selkeästi. EU LIFE+ LIFE07 INF/FI/000152 Climate Change Community Response Portal
Sisältö Johdanto s. 3 4 Muutoksen syyt ja seuraukset s. 5 8 Kokonaisvaltainen tietopaketti ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista, hillinnästä ja s opeutumisesta. Kartat, kuvaajat ja datat s. 9 14 Havaittu ja ennustettu ilmaston muutos vaikutuksineen kätevästi kartalla, kuvaajina ja taulukoina. Kunnille ja kuntalaisille s. 15 18 Tukea kuntien strategiatyöhön toimiala kohtaisesti sekä konkreettisia esimerkkejä hillintä- ja sopeutumis toimista. Projektikuvaus s. 19 Painovuosi 2011 Ilmatieteen laitos Suomen ympäristökeskus Aalto-yliopisto 2
Hyvä lukija, Ilmastonmuutos on yksi ihmiskunnan keskeisistä kysymyksistä tällä vuosisadalla. Suomi sijaitsee arktisella alueella, missä muutos on muuta maailmaa suurempaa. Ilmastonmuutos on Suomellekin haaste, mutta joiltakin osin myös mahdollisuus. Koko maailman mitassa merkittävimmät huolenaiheet liittyvät muun muassa elinkelpoisen maa-alan supistumiseen, meriveden pinnan nousuun ja makean veden riittävyyteen. Suomessa toisaalta kasvukauden odotetaan pitenevän, lämmitysenergian tarpeen vähenevän sekä metsien kasvun kiihtyvän. Myös arktisen alueen vapautuminen jäistä tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Suomen ilmastolle on toisaalta ominaista suuri luontainen vaihtelevuus merellisen ja mantereisen ilmaston rajalla. Tämä vaihtelevuus tulee säilymään, mutta ilmastonmuutoksen myötä tiettyjen ilmiöiden, kuten helleaaltojen, lämpimien talvien tai tulvia aiheuttavien sateiden esiintyvyys tulee kasvamaan. Ilmasto-opas.fi -sivusto on kehitetty palvelemaan suomalaisia ilmastotiedon tarvitsijoita paikallisella, alueellisella sekä koko maan tasolla. Tavoitteena on palvella julkisen sektorin, yritysten ja kansalaisten tiedon tarpeita. Kehitämme sivustoa jatkuvasti; antamasi palaute on tärkeää tässä. Petteri Taalas Pääjohtaja Ilmatieteen laitos 3
Mihin ilmastotietoon voin luottaa? Miten minä voin vähentää päästöjä? Mistä löydän tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomessa? Miten minun tulisi työssäni huomioida muutos ja sen vaikutukset? Miksi ilmastotietoa joutuu etsimään usean eri laitoksen sivuilta? Voimmeko enää pysäyttää muutosta? Voisiko ilmastonmuutoksesta hyötyä? Ilmasto-opas.fi vastaa ilmaston muutostietoon liittyviin tarpeisiin kokoamalla ilmastotietoa yhteen paikkaan. Tieteellisen tausta tiedon lisäksi sivustolla tuodaan esille konkreettisia hillintä- ja sopeutumiskeinoja. tarjoamalla ajantasaista ilmastotietoa luotettavasti kattavasti ja selkeästi. Sisällön tuottavat sivuille yhteistyössä suomalaiset tutkimuslaitokset ja yliopistot. tuomalla suomalaisten ulottuville jäsenneltyä tietoa Suomen ilmastosta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista jopa alueellisella tasolla. mahdollistamalla eri kohderyhmille räätälöidyt osiot, jotka ottavat huomioon kohderyhmän erikoistarpeet ja näkökulman. Ensimmäisenä räätälöidyistä osioista avautui Kunnille ja kuntalaisille osio. Ilmasto-oppaan avulla perehdyt ilmastonmuutokseen joka kantilta Ilmastonmuutos ilmiönä Suomen muuttuva ilmasto Vaikutukset Hilintä Sopeutuminen 4
Luotettavaa ja monimuotoista tietoa Muutoksen syyt ja seuraukset 5
Ilmastovaihtelut menneisyydessä ja miten niistä päädytään etäneuvotteluihin? 2. Listan ensimmäisen linkin takaa löytyy aihepiiriä käsittelevä Maapallon ilmastohistoria verkkoartikkeli. Työpaikkansa ekotukihenkilö Matti Meikäläisen mieltä on jo pitkään kaihertanut ilmastonmuutosta epäilevät kommentit tyyliin: Ilmasto on aina vaihdellut ja tulee aina vaihtelemaan. Turhaan siitä kohkataan!, joilla ponnisteluja hiilineutraalin työpaikan eteen usein torpataan. Matti haluaisi löytää luotettavaa tietoa keskustelun pohjaksi aiheesta. 1. Miten paljon ja miksi ilmasto on muinoin vaihdellut, Matti miettii ja kirjoittaa Ilmasto-opas.fi -sivuston hakukenttään maapallo ilmasto -termit, painaa enteriä ja saa listan sisällöistä. 6
3. Artikkelista löytyy myös vuorovaikutteinen aikajana maapallon ilmastohistoriasta. 4. Artikkelia lukemalla ja aikajanaa tutkimalla Matille selviää, että maapallon ilmasto voi vaihdella huomattavasti ja on sitä myös menneisyydessä tehnyt. Syyt ovat olleet moninaiset, mutta kasvihuonekaasuilla näyttää olleen myös muinoin suuri osuus. 5. Artikkelin lähteistä Matti huomaa mielenkiintoisen suomenkielisen kirjan aiheesta ja Aiheesta muualla - linkeistä muutaman sivustolla suositellun verkkosivuston Suomesta ja muualta. Näihin voisi perehtyä jossain vaiheessa lisää, Matti miettii. Jos ilmasto on siis vaihdellut noin paljon menneisyydessä, Matti miettii kyllä se siis voi muuttua paljon myös nykyään. Ja kasvihuonekaasuilla oli siis suuri merkitys menneisyydessä, mitäs ne kasvihuonekaasut oikein ovatkaan?, pohtii Matti. Sivun vasemmalla laidalla on listaus osion sivurakenteesta. Sieltä loistaa tuttu termi: Kasvihuoneilmiö. Klik! Kasvihuonekaasut lämmittävät Klik! 6. Kasvihuonekaasut lämmittävät sivulla kerrotaan tiiviissä ja helppotajuisessa muodossa eri kasvihuonekaasujen rooli ilmastonmuutoksessa. Sieltä selviää myös vesihöyryn tärkeä osuus kasvihuoneilmiössä. Katso myös -linkkien kautta aikansa sisältöjä tutkittuaan ja sivustolla seikkailtuaan, Matti huomaa päätyneensä Yhdyskuntarakenne ja liikkumisesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sivulle (Ilmasto-opas.fi > Muutoksen syyt ja seuraukset > Hillintä >Päästöjen vähentäminen Suomessa > Energiansäästö ja ekotehokkuus > Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne). Sieltä Matti saa idean edistää etäneuvotteluja työpaikallaan. Tässähän on tilaisuus sekä kehittää toimintaa että askeltaa kohti pienempiä päästöjä ja ilmastonmuutoksen hillintää. Säästöjä kaikkien on myös helppo kannattaa! 7
Muutoksen syyt ja seuraukset -osio Ymmärrä ilmiö ja sen seuraukset Kokonaisvaltainen tietopaketti ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista, hillinnästä ja sopeutumisesta. Muutoksen syyt ja seuraukset -osiosta löydät mm.: luotettavaa ja monimuotoista tietoa yli 300 artikkelia määritelmiä animaatioita vuorovaikutteisia oppimistyökaluja Suomalaisten tutkimus- ja asiantuntija organisaatioiden tuottamissa sisällöissä on kiinnitetty erityishuomiota ymmärrettä vyyteen ja käyttäjäystävällisyyteen. 8
Muutos kätevästi kartalla, kuvaajina ja taulukoina Kartat, kuvaajat ja datat 9
Millainen ilmasto on Lopella vuonna 2060? Opettaja Tuuli Ilmonen haluaa istuttaa hedelmiä tuottavia koristepuita kesämökkinsä puutarhaan Lopelle. Häntä kuitenkin arveluttaa koristepuiden talvehtiminen tulevaisuudessa, kun ilmastokin muuttuu. Olisi kiva, jos nyt istutetut puut voisivat hyvin vielä 2060, jolloin tyttären tytär täyttää 50 vuotta. Millainenhan ilmasto Lopella mahtaa silloin olla? Tuuli aukaisee Ilmasto-opas.fi sivuston ja huomaa Kartat, kuvaajat ja datat välilehden. Löytyisiköhän Loppi kartalta? 1. Ensin valitaan Mennyt ja tuleva ilmasto joka avaa oheisen näkymän kaksi karttaa ja kuvaajaa. 2. Kuntavalikosta valitaan Loppi. 3. Lämpötila onkin jo esivalittu, samoin talvikuukausista tammikuu, se saa olla noin. Sitten klikataan kaaviota 2060 kohdalla jolloin vihreä palkki siirtyy sille kohdalle ja oikeanpuoleiseen karttaan piirtyy ilmastomallien antama tulos ajankohdan keskimääräisestä tammikuun lämpötilasta. 4. Mitäs vielä? Suuret melko suuret vai pienet päästöt? Katsotaan ensi alkuun sellaista kehityskulkua eli skenaariota, jonka mukaan päästöt ovat melko suuret! 10
6. Ja sitten tarkastelemaan tuloksia! Ilmastomallien antama tammikuun keskilämpötila Lopella vuonna 2060 näyttäisi olevan vajaa 2 C, kun se nykyilmastossa (vuosina 1971 2000) (vasemmanpuoleista karttaa Lopen kohdalta suurentamalla ja asteikkoa tarkastelemalla) on ollut luokkaa 5 C. Ero on siis aikamoinen! 7. Mutta mitä epävarmuuksia tuloksiin liittyy, mitkä kasvit voivat hyvin tulevaisuudessa, miten Suomen lämpötila yleisesti ottaen kehittyy, miten eri päästöskenaariot (A2: suuret päästöt, A1B: melko suuret päästöt ja B1: pienet päästöt) eroavatkaan toisistaan? Näihin kysymyksiin Tuuli voi etsiä vastauksia mm. oheisista sisällöistä: Mallinnuksella tieto ilmastosta: Ilmasto-opas.fi > Muutoksen syyt ja seuraukset > Ilmastonmuutos ilmiönä > Mallinnuksella tietoa ilmastosta Omenaa Jyväskylästä, päärynää Turusta ilmastonmuutos ja puutarhatalous: Ilmasto-opas.fi > Muutoksen syyt ja seuraukset > Vaikutukset > Luonnonympäristö ja alkutuotanto > Maatalous > Puutarhatalous 5. Tytti säätää vielä karttojen väriasteikon kohdalleen liukupalkeista ja suurentaa karttoja kaksoisklikkaamalla niitä Lopen kohdalta. Lämpötilat kohoavat: Ilmasto-opas.fi > Muutoksen syyt ja seuraukset > Suomen muuttuva ilmasto > Tuleva ilmasto > Lämpotilat kohoavat Kasvihuonekaasujen päästö- ja pitoisuusskenaariot: Ilmasto-opas.fi > Muutoksen syyt ja seuraukset > Ilmastonmuutos ilmiönä > Kasvihuoneilmiö > Kasvi huonekaasut lämmittävät> Päästöskenaariot Vaikka kaikkiin kysymyksiin ei suoraa vastausta aina löytyisikään, antavat selkeät kirjoitukset ja sisältöjen lähdeviitteet sekä Aiheesta muualla - linkit hyvän pohjan etsiä, ymmärtää ja soveltaa tarvitsemaansa tarkempaa tietoa. 11
Miten talvien lumisuus muuttuu? Turun kaupungin toimihenkilö Kukka Kuuluvainen on menossa kokoukseen, jossa käsitellään teiden talvikunnossapitoa. Kukkaa kiinnostaa, miten ilmastonmuutos näkyy kotikunnan talvien lumitilanteessa tulevaisuudessa. Missä vaiheessa ilmastonmuutoksella alkaa olla merkitystä aurauskapasiteettia ja lumenkaatopaikkoja mitoitettaessa? 1. Kukka hakee tietoa Ilmasto-opas.fi sivuston Kartat, kuvaajat ja datat osiosta, jossa hän valitsee kohdan Skenaarioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista. 2. Muuttujan valinta Lumipeitteen kestoaika on Kukkaa kiinnostava muuttuja, ja hän valitsee sen. Vihreää infopalloa klikkaamalla selviää, että lumipeitteen kestoajalla tarkoitetaan lumipeitteisten päivien keskimääräistä lukumäärää vuodessa. 12
3. Ajanjakso ja skenaario vaikuttavat tuloksiin Ajanjaksoksi Kukka valitsee jakson 2010 2039 ja päästöskenaarioksi keskisuuret muutokset skenaarion, joka tarkoittaa tuolla ajanjaksolla +1,7 C lämpimämpää ilmastoa kuin vertailujaksolla 1961 1990. Hän kokeilee myös alhaiset muutokset ja suuret muutokset skenaarioita ja eri ajanjaksoja, jolloin kartta muuttuu. Voimassa olevat valinnat näkyvät kartan vasemmalla puolella. 5. Kartan kohdistaminen tietylle alueelle Kukka zoomaa karttaa Lounais- Suomen seudulle, jolloin Turun ja sen naapurimaakuntien väliset erot näkyvät selvemmin. Keskimääräisten lumi päivien määrä näyttää vähenevän jaksolla 2010 2039 Varsinais- Suomessa jopa useita kymmeniä päiviä vuodessa vertailujaksoon verrattuna. Karttaahan voisi näyttää vaikka huomisessa kokouksessa keskustelun herättäjänä! 4. Näytetäänkö arvot vai muutos? Valitsemalla karttavaihtoehdoksi arvo, kartta näyttää lumipäivien määrän, kun taas muutos näyttää lumipäivien muutoksen suhteessa vertailujaksoon. 6. Lisätietoa Muitakin kysymyksiä tulee mieleen: miten lumipeite muuttuu koko Suomessa keskimäärin? Millaisia vaikutuksia lumisuuden vähenemisellä on talvimatkailuun ja hiihtoharrastuksiin? Entä miten muutokset näkyvät teiden talvikunnossapidossa? Lisätietoa näistä aiheista Kukka löytää Ilmasto-oppaan Muutoksen syyt ja seuraukset osion seuraavista sisällöistä: Vähenevä lumi Ilmasto-opas.fi > Muutoksen syyt ja seuraukset > Suomen muuttuva ilmasto > Lumi vähenee Talvimatkailu Ilmasto-opas.fi > Muutoksen syyt ja seuraukset > Vaikutukset > Terveys, turismi ja vapaa-aika > Turismi ja vapaa-aika > Talvimatkailu Suomessa / Talvilajien harrastaminen Maantieliikenne Ilmasto-opas.fi > Muutoksen syyt ja seuraukset > Vaikutukset > Rakennettu ympäristö > Liikenne > Maantieliikenne 13
Kartat, kuvaajat ja datat -osio Tutustu menneeseen tai tiedä tulevasta Havaittu ja ennustettu ilmaston muutos vaikutuksineen kätevästi kartalla, kuvaajina ja taulukoina. Kartat, kuvaajat ja data -osio on väylä: Suomen ilmastohavaintoihin ja mallittamalla saatuun tietoon Suomen tulevasta ilmastosta. vaikutuksista tehtyihin havaintoihin sekä mallitietoon tulevaisuuden vaikutuksista. aluetason (esim. kunta tai maakunta) ja ajankohdan (nykyinen tai tuleva ilmasto) mukaan tehtäviin tarkasteluihin ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista edellä mainittujen tietojen katselemiseen karttoina ja kuvaajina. Kaikki tämä helppokäyttöisen käyttö liittymän kautta, jotta löydät vaivatta oleellisen aineiston kulloiseenkin tarpeeseen. 14
Kartoita kuntasi tilanne ja tartu toimeen Kunnille ja kuntalaisille 15
Tienpito tulevaisuudessa? Leuto alkutalvi on saanut virkamies Talvikki Syksyn levottomaksi. Jatkuva sade koettelee tieverkoston kuntoa ja tulvavesi huuhtoo kohta jo rantatietä. Talvikki on jo oppinut että tällaiset kelit vain lisääntyvät tulevaisuudessa, mutta mitäköhän muita vaikutuksia ilmastonmuutoksella voisi olla katuverkoston ylläpitoon? Entä miten tekninen toimi voisi kantaa kortensa kekoon muutoksen hillinnässä? 1. Kunnille ja kuntalaisille välilehdeltä löytyvä Teknisten palveluiden oma sivu on luonteva paikka aloittaa. Ennen oman toimialansa Liikenne ja kadut -sivulle klikkaamista Talvikki ehtii huomaat että teknisellä toimella on yllättävän suuri merkitys kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. 2. Liikenne ja kadut sivuilla Talvikki kohtaa ensimmäiseksi artikkeliin kasvihuonekaasupäästöjen hillintämahdollisuuksista tienpidossa ja yleisten alueiden hoidossa. Päästöt olisikin saatava vähenemään tehokkaasti, Talvikki tuumaa, tällaisia talvia ei tarvittaisi yhtään enempää. Nopealla vilkaisulla selviää, että päästöjä voi vähentää omalla toimialalla niin energiatehokasta liikkumista tukemalla kuin kunnan omia kuljetuksia optimoimallakin. Lähteistä ja linkeistä saa lisää ideoita päästövähennyksiin. 16
3. Tarkistuslista- kohdassa nostetaan esiin muutama toimenpide, joista olisi helpointa lähteä liikkeelle. Kysymys energiansäästölampuista kiinnostaa Talvikkia erityisesti. Hän klikkaa auki taulukon, jossa vertaillaan valaistuksen uusimisen hyötyjä ja haittoja. Kiinnostava uusi ajatus on, että lamppujen uusimisen yhteydessä voitaisiin myös pyrkiä vähentämään valosaastetta valaisinten hyvällä suunnittelulla. Tarkemmat kustannuslaskelmat saisi kenties uudistuksia jo tehneiltä kollegoilta, joten Talvikki toivoo, että nämä jakaisivat kokemuksiaan verkkosivustonkin kautta. Siihen kolmannen välilehden Ratkaisuarkisto antaa mahdollisuuden. 5. Kolmannella välilehdellä on Ratkaisuarkisto. Sieltä Talvikki löytää helposti esimerkkejä siitä, miten muut kunnat ovat muuttuvia olosuhteita ennakoineet ja ehkä jo varautuneetkin tällaisiin yhä yleisemmiksi käyviin poikkeusoloihin. Talvikkikin päättää kantaa kortensa kekoon ja lisätä oman ratkaisunsa arkistoon: Esittelenpä yleisten alueiden ylläpidon osalta uudet vähäpäästöisyyttä ja toimenpiteiden joustavuutta painottavat kilpailutuskriteerimme, saadaan siten hyvä työ näkyväksi, Talvikki myhäilee. 4. Mutta sopeutuminen kiinnostaa silti enemmän. Talvikki klikkaa auki Sopeutuminen-välilehden, jolta löytyy yhtä ytimekäs artikkeli keskeisistä sopeutumistoimista. Talvikille uusi ajatus on tulokaslajien leviämisen helpottuminen lämpimämpien talvien myötä; siitä voi näköjään olla jotain iloakin, puisto-osasto pääsee kokeilemaan puistoihin uusia kasvilajeja. Artikkelissa käsiteltiin toimialan keskeiset ongelmat. Tämän lisäksi artikkelin kyljessä on linkki oppaan syventäviin artikkeleihin tälle toimialalle keskeisistä vaikutuksista. Lähteistä Talvikki löytää myös linkit alan keskeisiin selvityksiin. Samalla silmiin sattuu Aiheesta muualla-otsikon alla linkki Helsingin hulevesistrategiaan olisikohan meidänkin keskustaajamassa paikallaan miettiä Pikkupuron tulvavaaraa rankkasateilla? 17
Kunnille ja kuntalaisille -osio Kartoita kuntasi tilanne ja tartu toimeen Tukea kuntien strategiatyöhön toimiala kohtaisesti sekä konkreettisia esimerkkejä hillintä- ja sopeutumistoimista. Kunnille ja kuntalaisille -osion avulla: muodostat nopeasti yleiskäsityksen ilmastonmuutoksen vaikutuksista kullakin kunnan toimialalla ymmärrät sekä hillinnän että sopeutumisen mahdollisuudet toimialoittain arvioit oman kuntasi tarpeisiin sopivat toimenpiteet tutustut käytännön esimerkkeihin, joita voit myöhemmin itsekin lisätä kartta liittymän kautta. Osioon pääsee myös suoraan osoitteesta kuntienilmasto-opas.fi. Myös muille kohderyhmille erityisesti räätälöityjä osioita on tulossa. 18
Ilmasto-opas.fi verkkosivusto rakennettiin CCCRP-hankkeessa Ilmasto-opas.fi verkkosivusto rakennettiin vuosina 2009 2011 Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Aalto-yliopiston yhteisvoimin EU:n LIFE+ -ohjelmasta rahoitetussa CCCRP-hankkeessa (LIFE07 INF/FI/000152 Climate Change Community Response Portal). Projekti dokumentit löytyvät hankkeen verkkosivulta: ilmatieteenlaitos.fi/cccrp Hankkeen tavoitteena oli koota hajallaan olevaa tutkimusperäistä ilmastonmuutostietoa helposti käytettävään ja löydettävissä olevaan yhtenäiseen muotoon. Hankkeen tulos on ilmasto-opas.fi verkkosivusto, jonka tietosisältö ilmastonmuutoksen koko kentän ilmasto tieteestä, Suomen muuttuvan ilmaston kuvauksen, vaikutusten ja hillinnän kautta sopeutumiseen. Verkkosivustosta on ruotsin- ja englanninkieliset versiot osoitteissa Klimatguiden.fi ja Climateguide.fi. Hanketta koordinoi Ilmatieteen laitos ja sitä ohjasi ilmastonmuutostiedon tuottajista, käyttäjistä ja välittäjistä koostunut ohjausryhmä. Ohjausryhmässä olivat edustettuina hankkeen toteuttajaorganisaatiot, opetushallitus, YLE, Kuntaliitto, Rovaniemen kaupunki, Parikkalan kunta, Tampereen kaupunkiseutu, Helsingin seudun ympäristö (HSY), VTT, Motiva Oy, maaja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö. Ilmasto-opas.fi -verkkosivustoa ylläpidetään ja kehitetään Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen sekä Aaltoyliopiston yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutus keskuksen toimesta. Verkkosivuston tiedon tuottajiksi tullaan kutsumaan myös muita tutkimuslaitoksia ja yliopistoja niiden omanerityisasiantuntemuksen pohjalta. Vuoden 2012 toimintaa tukevat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Sitra. Yhteystiedot Ota reippaasti yhteyttä, jos sinulla on Ilmasto-oppaaseen liittyviä kysymyksiä tai kehitysideoita. Toivomme yhteydenottoja myös tutkimuslaitoksilta ja tutkijoilta, jotka ovat kiinnostuneita sisällöntuotannosta verkkosivustolle! Yhteydenotot sähköpostitse: info@ilmasto-opas.fi Yhteydenotot puhelimitse: Ilmatieteen laitos Tutkija Juha A. Karhu 050 3592183 Seuraa meitä Facebookissa: facebook.com/ilmastoopas 19
EU LIFE+ LIFE07 INF/FI/000152 Climate Change Community Response Portal Seuraa meitä Facebookissa: facebook.com/ilmastoopas