RAKENNETTAVUUSSELVITYS

TAMPEREEN KAUPUNKI Infran hankenro 91 RAKENNETTAVUUSSEVITYS INNAINMAAN ASEMAKAAVA-AUE NRO 519 innainmaa, Tampere Donna ID numero: 1 237 62 Tampere 13.2.15, Jori ehtikangas

INNAINMAAN ASEMAKAAVA-AUE NRO 519 RAKENNETTAVUUSSEVITYS 1. YEISTÄ Tutkimuskohde Toimeksiannosta Tampereen Infra on laatinut rakennettavuusselvityksen innainmaan kaupunginosassa sijaitsevalle asemakaava-alueelle nro 519, joka koskee teollisuusalueen laajentamista ja joka sijaitsee Sammon valtatien varressa. us on esitetty rakennettavuuskartassa, piirustus nro /67/1. Tehdyt tutkimukset Alueella on maaperän koostumusta ja kerrosrakennetta tutkittu eri ajankohtina pääasiassa painokairauksin, mutta lisäksi on tehty yksi tärykairaus, maanäytteiden ottoa muutamissa eri tutkimuspisteissä ja kahden pohjavesiputken asennus. Näiden vanhojen pohjatutkimusten lisäksi on v. 1 pohjatutkimuksia täydennetty puristin-heijarikairalla tutkimuspisteessä. Pohjatutkimustulokset on esitetty pohjatutkimusleikkauspiirustuksissa /67/2. Vanhimmat, 195-luvulla tehdyt, painokairaukset on piirustuksissa esitetty harmaalla värillä. Näiden tutkimusten oikeasta aloitus- ja päättymiskorosta ei ole tietoa. Piirustuksissa esitetty taso on arvioitu karkealla tarkkuudella. Pohjatutkimus kuvaa maaperätietoa vain kyseessä olevan pisteen kohdalla kyseessä olevana tutkimusajankohtana. Siksi pohjatutkimustuloksia voidaan käyttää myöhemmin rakentamissuunnittelun lähtöaineistona vain soveltuvin osin. Piirustuksissa esitetty maanpinnan taso on mitattu keväällä 13 laserkeilauksilla. Olemassa olevat rakennukset ja rakenteet Alueella sijaitsee kaikkiaan kolme olemassa olevaa liikekiinteistöä, kaksi alueen länsipäässä ja yksi keskivaiheilla. Alueella tehdään mm. mullan tuotantoa. Tuotannosta johtuen laajalla osalla aluetta sijaitsee maatäyttökasoja, jotka kuitenkin on rakentamisen yhteydessä tarkoitus poistaa. Alueella sijaitsee lisäksi nykyisiä vesihuollon putkilinjoja ja kaapeleita. Pintasuhteet Etenkin täyttömaa-alueiden osalta maanpinnan muodot ovat paikoin vaihtelevia. Täyttökasoja tai yksittäisiä pengerryksiä lukuun ottamatta nykyinen maanpinta on kuitenkin alueen pohjois- ja keskiosassa melko tasaista ja tasolla +1 +. Maanpinta laskee etelässä sijaitsevan junaradan suuntaan ollen alimmillaan alueen lounaiskulmauksessa tasolla +9. Suunnittelualueen halki noin pohjoinen etelä suuntaisesti kulkevat kaksi ojaa ovat tasolla +9 +96. Pohjasuhteet Suurella osalla aluetta on pintamaana paksuudeltaan 1 6 m vaihtelevia täytemaakerroksia. Rakennetuilla alueilla täytemaa on tiivistä ja karkearakeista. Mullan tuotantoa ja väliaikaista maa-ainesten varastointia koskevilla alueilla täytemaa on laadultaan ja tiiveydeltään vaihtelevaa. 2/6

INNAINMAAN ASEMAKAAVA-AUE NRO 519 RAKENNETTAVUUSSEVITYS Täytemaan alapuolella sekä muilla alueilla pintakerroksena olevan ohuen humusmaan alapuolella on,5 1,5 m paksu kuivakuorisavi. Kuivakuoren alapuolella hienorakeisten maakerrosten kokonaispaksuus vaihtelee 3 m, maalajin ollessa pintaosistaan savea ja syvemmälle mentäessä silttiä. Siltin alapuolella saattaa esiintyä ohut hiekkakerros ennen alimpana maakerroksena olevaa moreenia. Kalliopinnan korkeustasoa ei ole tutkimuksissa varmistettu porakonekairauksin. Tehdyt kairaukset ovat päättyneet tiiviiseen maakerrokseen, kiveen, lohkareeseen tai kallioon. Pohjavesi Alueelle on vanhojen pohjatutkimusten yhteydessä asennettu kaksi pohjaveden havaintoputkea pohjaveden korkeustason selvittämiseksi. Alueen keskellä sijaitsevaan tutkimuspisteeseen nro 255 asennetussa pohjaveden havaintoputkessa on 29...9.1995 havaittu vesipinta tasolla +93,67 +93,93. Edellisestä pisteestä noin 65 m pohjoiseen eli alueen pohjoisreunalla sijaitsevaan tutkimuspisteeseen nro 256 asennetussa pohjaveden havaintoputkessa on 31...9.1995 havaittu vesipinta tasolla +9,3 +9,2. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, joten erityisille pohjaveden suojaamistoimille ei ole tarvetta rakentamisen yhteydessä. ähin pohjavesialue sijaitsee noin 1 km etelän suuntaan. 2. AUEEN RAKENNETTAVUUS Rakennettavuusluokitus Rakennettavuus perustuu Geologian tutkimuskeskuksen TAATA -projektissa käyttämään jaotteluun, jossa rakennettavuuteen vaikuttavat maanpinnan kaltevuus, maalaji sekä pehmeän tai löyhän maakerroksen paksuus. uokat ovat Erittäin hyvä (I), Hyvä (II), Keskinkertainen (III), Melko huono (IV), Huono (V) ja Heikko (VI). Selvitysalue on jaettu eri rakennettavuusluokkiin, alueet on esitetty rakennettavuuskartalla. Varsinaisen rakennettavuusluokittelun ulkopuolelle jää täytemaaksi merkityt alueet kuten rakennettujen kiinteistöjen piha-alueet, kiinteistöille johtavat kadut sekä Sammon valtatien ja junaradan välissä kulkevat kaksi väylää. Nämä täytemaat arvioidaan olevat karkearakeista ja siten osaksi tulevaa rakentamista soveltuvaa. Rakennettavuus näillä osin voidaan tulkita kyseessä olevan kohdan viereen arvioidun rakennettavuusluokan mukaan. Selvitysalueen koilliskulmaus on rakennettavuudeltaan hyvää (II). öyhien maakerrosten kokonaispaksuus on pääasiassa alle 2,5 m ja alue on pintasuhteiltaan tasaiseksi luokiteltava. Muutama yksittäinen osa-alue on rakennettavuudeltaan keskinkertaista (III). öyhien maakerrosten kokonaispaksuus on 2,5,5 m ja alueet voidaan täyttökasoja lukuun ottamatta luokitella pintasuhteiltaan tasaiseksi. 3/6

INNAINMAAN ASEMAKAAVA-AUE NRO 519 RAKENNETTAVUUSSEVITYS Valtaosa aluetta on kuitenkin rakennettavuudeltaan melko huonoa (IV). öyhien maakerrosten paksuus on 5 m. ukuun ottamatta täyttökasoja, pintasuhteet voidaan luokitella eteläreunalla ja ojien vierellä loivaksi (5 15 % pinnankaltevuus) ja muilta osin tasaiseksi (alle 5 % pinnankaltevuus). Rakennusten ja rakenteiden sekä piha-alueiden perustaminen Pohjatutkimustulosten perustella esitetään seuraavia suosituksia ja ohjeita koskien rakennusten ja rakenteiden perustamista. Esitetyt suositukset ovat keskimääräisiin olosuhteisiin perustuvia, eivätkä ne ota huomioon alueen sisällä mahdollisesti esiintyviä vaihteluja pohjasuhteissa. Rakennettavuudeltaan hyvä alue Rakennukset voidaan perustaa anturoin sora- tai murskearinan välityksellä maanvaraisesti. Tiiviin moreenikerroksen varaan perustettaessa voidaan alustavassa suunnittelussa käyttää kantavuutta p 35 kn/m 2 ja silttikerroksen varaan p 15 kn/m 2. Rakennusten lattiat on mahdollista tehdä maanvaraisena. Kadut, piha-alueet ja putkijohdot voidaan perustaa maanvaraisesti. Rakennettavuudeltaan keskinkertainen alue Varma ja riskitön tapa on perustaa rakennusten kantavat rakenteet kovaan maapohjaan tai kalliopintaan asti ulottuvien tukipaalujen varaan. Paalutettavien rakennusten lattiat on suositeltavaa ripustaa kantavina paaluperustusten varaan. Nykyisillä täyttöalueilla on perusmaa todennäköisesti jonkin verran lujittunut penkereiden painosta. Tarkempien tutkimusten, jotka luotettavasti osoittavat maapohjan riittävästi lujittuneen, perusteella voidaan lieviä painumia sietäviä rakennuksia ja rakenteita sekä näiden lattioita harkita perustettavaksi sora- tai murskearinan välityksellä silttikerroksen varaan. Tällöin on suunnittelussa kuitenkin käytettävä maltillista kantavuutta. Kadut, piha-alueet, putkijohdot ja viemärit voidaan lähtökohtaisesti perustaa maanvaraisesti edellyttäen kuitenkin, että tuleva maanpinta kyseisellä kohtaa ei kohoa merkittävästi korkeammalle kuin nykyinen maanpinnan taso. Muussa tapauksessa suositellaan esirakentamista ennen rakenteiden perustamista. Rakennettavuusluokaltaan melko huono alue Rakennukset on suositeltavinta perustaa kovaan maapohjaan tai kalliopintaan asti ulottuvien tukipaalujen varaan. Paalutettavien rakennusten lattiat on suositeltavaa ripustaa kantavina paaluperustusten varaan. Nykyisillä täyttöalueilla, joilla perusmaa on todennäköisesti jonkin verran lujittunut penkereiden painosta, voidaan kadut, piha-alueet, putkijohdot ja viemärit lähtökohtaisesti perustaa maanvaraisesti. Muilla kuin nykyisillä täyttöalueilla, täyttöjä tehdään todennäköisesti nykyisen maanpinnan yläpuolelle. Siksi on varauduttava maapohjan painumiin ja sitä kautta putkijohtojen ja viemäreiden paaluttamiseen. Onkin suositeltavaa esirakentaa maapohjaa, jolloin vesihuoltolinjojen paaluttamisen tarve vähenee ja voidaan käyttää esimerkiksi /6

INNAINMAAN ASEMAKAAVA-AUE NRO 519 RAKENNETTAVUUSSEVITYS poimulevyarinan välityksellä maanvaraista perustamista. isäksi on huomioitava liitokset painumattomiin rakenteisiin kuten paalutetut rakennukset ja olemassa olevat vesihuoltolinjat. Putkijohtojen suunnittelussa on hyvä käyttää hieman tavallista suurempia kallistuksia painumahaittojen pienentämiseksi. Routasuojaus Perusmaa on routivaa, eli routimattoman perustamissyvyyden yläpuoliset rakenteet on routasuojattava. Tampereella mitoittava pakkasmäärä on F 5 = 39 Kh. Routaeristeet mitoitetaan ohjeen RI 261 13 Routasuojaus mukaisesti erikseen lämpimille ja kylmille rakennusosille sekä nurkille. Kuivatusrakenteet Rakennukset on salaojitettava tehokkaasti vajovesien poisjohtamiseksi. Pohjakerrosten lattioiden sekä perustusten alle on tehtävä kosteuden kapillaarisen nousun katkaiseva salaojituskerros. Maanpinnan korkeuden on oltava rakennuksen ulkoseinän vierellä vähintään,3 m alimman lattiatason alapuolella. Suunnittelun edetessä on alueelle tehtävä kunnolliset pintatasaus-, hulevesi- ja sadevesien viemäröintisuunnitelmat alueen hallitun kuivattamisen toteuttamiseksi. Radon Radon on otettava huomioon rakenteita suunniteltaessa. Radonhaittojen ehkäisemiseksi maanvaraiset alapohjarakenteet on tiivistettävä ja radonkaasut kerättävä ja poistettava koneellisesti Radon -imuputkiston avulla. 3. MAA- JA POHJARAKENNUSTYÖT Kaivu Rakennuspohjilta on poistettava humuspitoinen pintamaa, eloperäinen aines ja kaikki uuteen rakenteeseen kelpaamaton sekalainen ja jätteeksi luokiteltava täyttö. Kaivut voidaan lähtökohtaisesti tehdä luiskattuina. Kaivusyvyyden ollessa yli 2, m tai kaivannon pohjan ulottuessa pohjavedenpinnan alapuolelle, on kaivannot lähtökohtaisesti tuettava. Täytöt Rakennusten alapuoliset täytöt on rakennettava karkearakeisesta ja routimattomasta maamateriaalista, jolla estetään kapillaariveden nousu perustuksiin ja maanvastaisiin lattioihin. Myös katu- ja kunnallisteknisten järjestelmien kohdalla täytöissä on suositeltavaa käyttää routimattomia kiviaineksia. Esirakentaminen Alueen tuleva maanpinta kohoaa todennäköisesti monin paikoin nykyisen maanpinnan tason yläpuolelle. Tämän johdosta maapohjassa on odotettavissa painumia. On suositeltavaa tehdä alueella maapohjan esirakentamista. Esirakentamistöiden tarkoituksena on 5/6

INNAINMAAN ASEMAKAAVA-AUE NRO 519 RAKENNETTAVUUSSEVITYS minimoida alueen maanvaraisten rakenteiden käytön aikaiset haitalliset painumat sekä painumaerot maanvaraisen ja paalutettavan rakenteen vieressä (esim. paalutettava seinälinja, jonka vieressä maanvarainen piha-alue). Soveltuvista esirakentamismenetelmistä suositeltavin ja edullisin on esikuormitus ylipenkereillä. Esikuormitus ylipenkereillä tulisi sen toteutuksen vaatiman ajan vuoksi aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Siksi kaavoituksessa on suositeltavaa hyvissä ajoin määrittää alueen tulevat maanpinnan korkeustasot sillä tarkkuudella, että voidaan tarkentaa alueen esirakentamisen tarve ja tehdä tämän varalta jatkosuunnitelmat. Paalutus Paalutustöitä suunniteltaessa on huomioitava paalutustärinän vaikutus ympäröiviin rakenteisiin (esimerkiksi lähistöllä sijaitsevat tiilirakennukset tai rapatut rakenteet). Töistä aiheutuvaa tärinää on työn aikana mitattava lähikiinteistöihin asennetuista tärinämittareista. Ennen varsinaisia paalutustöitä on suositeltavaa harkita koepaalutusten tekemistä paalujen tunkeutumissyvyyden tarkentamiseksi.. JATKOTOIMENPITEET Myöhemmin suunnittelun edetessä on alueelle tehtyjä pohjatutkimuksia täydennettävä rakennusosakohtaisilla lisätutkimuksilla ja laadittava rakennuksille ja rakenteille erillinen pohjarakennussuunnitelma. Yrittäjänkadun jatkaminen radan alitse etelän suuntaan on mahdollista toteuttaa. Alikulkusilta on kuitenkin suunniteltava ja rakennettava siten, että rautatien käyttöön aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä. Suositeltavaa on harkita siltaa rakennettavaksi valmiiksi alikulkukohdan vieressä ja tunkkaamalla asentaa silta paikalleen. Tämän menettelyn varalta on varattava riittävästi tilaa sillan rakentamiselle alikulkukohdan vieressä. Kuivatuksen vuoksi radan alituskohta on varauduttava varustamaan pumppaamolla. IITTEET Rakennettavuuskartta 1: Pohjatutkimusleikkaukset A A E E 1:5/1:1 Pohjatutkimusleikkaukset 1 1 6 6 1:5/1:1 Tampereella 13.2.15 Tampereen Infra, Jori ehtikangas Geotekniikkainsinööri, DI 6/6

+1 EIKKAUS A - A 1:5/1:1 5 +1.3 27 2 +11.5 +11.65 33 33 321 6 +1.6 3399 7 3392 +1.1 1 +99.69 +97.2 337 +1. VAS 21.9-3.95 VAS 1. +92.71 VAS 9.5 6 3367 1 1 YOTY 1 1A +1.3 +93.9 +9. VAS OIK 7.6. kn 1 3355 155 1 +99. 57 +9.77 3 VAS.1 VAS 19.5 31 5 6 1 pk/.2 m 15 +1.39 339 6 +97.53 2 1 3339 +97.9 +97.77-5.77 VAS 2.3 3333 3 +9.3 +9. +97.27 +97. 5 5 +96.3 VAS OIK. 3.7 +97.3 +99.6 -.67 VAS 1.9 3323 -.1 OIK 2.7 2 +1.36.31 OIK 23.9-5.2 VAS 2.7 331-1.97 OIK 3.5 1 EIKKAUS A - A 1:5/1:1 +96.7 1 +1.63 OIK 17. +1 3 7 6 +96.9 +96.37 7 5 -.39.9 5.6 VAS 1. 6.2.1 +9.7 +9.93 OIK. VAS 1.6 +92.36 +91.93 OIK 1.7 VAS 9. +9.99 OIK +9.3 23.6 +9 OIK +9.3 19. OIK 22.5 5 YOTY YOTY 5 YOTY -.9 YOTY +93.9 VAS 1.1 21 5 YOTY YOTY VAS 23.3 5 YOTY -. +9.61 +91. OIK 2.6 Nm 1 VAS 1. VAS 23.6 6 1 19 MN/m^2 /.2 m VAS. -6.7 OIK 1. -5.52 OIK 2.3 +91. OIK 1.7-5.57 +93.7 5 +92.29 5 OIK 2.6 VAS 23. VAS 3.5 1 +91.5 OIK.7 -.7 +93.53 OIK 2.9OIK. 1 +91.37 VAS.5 MN/m^2 kn 1 6 1 pk/.2 m +9. VAS 15. 36 kn 1 6 1 pk/.2 m Nm 1 6 1 /.2 m +9

EIKKAUS B - B 1:5/1:1 +1 +9 F 1 5 1 +1.1 +93.1 OIK 7. 1 SASI 2 ISA 3 ASA ASA 5 SASI 6 SASI 7 SASI F 1 5 26 +1.3 +93.3 VAS 17.6 1 SASI 2 ASA 3 ASA ASA 5 KASI 6 SASI 7 SIHK 32 -.23 VAS 2. 329-5.39 VAS 2. 1 +1.96 +9.56 VAS.2 322-5.57 VAS 1.1 33 VAS 1.3 F 1 5 255HÄV Pp.21 +9.6 Mp +9.6 +9.21 +9. VAS 17. VAS 17. Gw max +93.93-1.1.9.1995 Gw min +93.67 29..1995 1 SASI VAS.6 2 KESI 3 KASI SIHK 5 KASI +9.1 OIK 22.2 9 +9.5 339 11 192 3393-5.33 VAS.6 +1 +9 Nm +1 +9 +91.33 VAS 2.2 11 +99.51 3373 VAS. 11 MN/m^2 336 1 +99.93 +99.53 +9.7 OIK.3 +93.5-5.5 VAS 23. VAS. 11 9 +1.13 13 +99.99 +9.6 +9.51 OIK.2 VAS 21.6 335-3.93 OIK 1. +93.59 +99.9 VAS 3.2 +91.67 7 335 +97.77-5.52 VAS 19.7 OIK 2.7 Nm 1 6 1 /.2 m kn 1 6 1 pk/.2 m 333-5.52 OIK 1. 333-5.52 OIK 2.7 3322 19 3 +99.5 +99.67.32 VAS 22.3-5.52 OIK 2. +9.5 OIK 23.6 1 3319 OIK 3.7 EIKKAUS B - B 1:5/1:1 +1 +9

EIKKAUS C - C 1:5/1:1 +1 +99.9 21 +99.93 23 +1.29 22 +99.75 +9.77 1 +1.7 15 2 +1.6 +9.75 31 32 323-3.17 VAS 1.9 32 3397 2 +9.1 YOTY 1 339 13.23 +93.7 1 YOTY OIK 1.2 +93.2 OIK 5. +9.31 +9.5 OIK.2 VAS 7.7 Nm 1 VAS 5.2 6 1 MN/m^2 /.2 m VAS. VAS 2.7-5.77 VAS 2.5 kn 1 6 1 pk/.2 m kn 1 6 1 pk/.2 m VAS.9 +91.9 VAS.6 VAS 6. 5 YOTY -3.7 VAS 1. +9.3 +9 OIK.5 EIKKAUS C - C 1:5/1:1 +97.63 3372 +93.1 11 +99.39 VAS 1.3 3369 -.57 OIK 1. 3353 +99.3 OIK 3.3 3351 17 +97.73 3337 1 +1.9.7 -.19 VAS 22.7 OIK 3.7 Nm 1 6 1 MN/m^2 /.2 m 3335-5.57 OIK.2 3321 OIK 3.2 33-5.33 OIK 3.7 +1 +9.3 VAS. -6.5 VAS 1.2 kn 1 6 1 pk/.2 m Nm 1 +9. 15 VAS 22.9 6 1 MN/m^2 /.2 m +91.5-6.2 VAS 23.1 OIK.2 +9

+1 EIKKAUS D - D 1:5/1:1 17 +9. 21 +99.62 +99. 3 +99.66 +1.7 3 327 32 19 +97.61 1 ISA +9 +92.61 kn 1 VAS. 6 1 1 26 YOTY pk/.2 m F 1 5 +91.61 +9.97 OIK 22.1 OIK 22.1 2 KASI 3 KASI +93. +93.66 OIK 2.2 KASI VAS 17. kn 1 5 SIHK 6 HKSI 6 1 pk/.2 m +92.97 VAS 2.6 Nm 1.2 3 VAS 7. 6 1 MN/m^2 /.2 m -5. VAS 3. -5.62 VAS 2. -5.57 VAS 2.3 EIKKAUS D - D 1:5/1:1 +1 31 3396 1.7 3395 YOTY -5.9 VAS 2. VAS.5 +9-5.52 VAS 1.

EIKKAUS E - E 1:5/1:1 +1 +1 326 5 1 +96.57 11 7 +96..7.9 17 YOTY +9.63 +9.99 339 +9 135 15 1 VAS 2.1 VAS.6 YOTY 5 393 +9.92 YOTY +9.2 YOTY 1 25 VAS 7.9 YOTY +9.1 15 +9 VAS 6.3 VAS 6. MN/m^2 +. 1 kn 1 6 1 pk/.2 m YOTY Nm 1 6 1 /.2 m VAS 15. +7.3 7 5 +6.75 OIK.6 OIK.1 kn 1 6 1 pk/.2 m kn 1 6 1 pk/.2 m +5 +5

EIKKAUS 1-1 1:5/1:1 +15 +15 27 2 +11.5 2 25 5 +11.65 +1.99 +11. 23 +1.6 26 29 227 +1.21 +1 21 22 +1.29 +1.3 +1.15 +1.27 +1 +99.62 +99.75 +99. G +9.93 1 SASI 19 11.9.1992 2 ASA +97.61 3 ASA 1 +96.63 1 ISA 31 +96. 5 VAS 1. ASA 13.72 17.31 2 KASI.5 OIK 17.7 5 KASI +9.99 3 KASI +9.31 VAS 1.5 6 SASI +93.92 +9.5 +9. +93.9 +93. +93.66 VAS 1.2 KASI VAS 1.3 +93.3 VAS 1.7 VAS 1. +93.3 13 VAS 1. VAS 1.1 7 SIHK +93.31 5 +93.1 +92.71 +92.7 +92.7 VAS 1.6 VAS 1.9 5 SIHK OIK VAS 9. F 1. YOTY kn 1 6 1 pk/.2 m VAS 1.6 1 5 kn 1 6 1 pk/.2 m 1 ISA +91.61 6 HKSI G +91.23 kn 1 6 1 pk/.2 m +9.97 VAS.9 1.9.1992 F 2 SASI 1. kn/m^2 VAS.9 +9 Svr 65. kn/m^2 1 5 +9.92 +9 3 ISA 52. kn/m^2 VAS. 5.6 kn/m^2 ASA 5 ASA +6.75 6 SASI VAS.7 +5.96 7 SASI 52. kn/m^2 VAS.6 kn 1 6 1 pk/.2 m +5 5.6 kn/m^2 +5 +.71 SASI +.21 OIK.1 F 11. kn/m^2 OIK.1 1 5 +2.99 1 3 5 kn/m^2 OIK. +1.3 +1.5 VAS 6.9 OIK.1 Sv + +

EIKKAUS 2-2 1:5/1:1 +15 +15 7 3 +11.39 31 32 33 +11.7 3 +1 +1 339 25 1 5 1 5 7 7 25 5 7 +96.1 5 -.23-5.27 VAS.6 OIK.3 +9.96 OIK 6.5 5-5. -5.77 OIK 19.1 VAS 6. VAS 3. OIK 3.2 kn 1 6 1 pk/.2 m VAS 9. YOTY +9 +9

EIKKAUS 3-3 1:5/1:1 1 +1 +99.7 +1 31 32 33 1 +9.7 +9. 5 3 256HÄV Pp +97. 6 +96.71 Mp +96.71 +96.37 -.39 7 5 OIK 3..9 15 6 1 SASI..2. +9.93 YOTY 2max KASI +9.2 YOTY Gw min +9.3+9.1 5 +9..9.1995 31..1995 +9.2 5 VAS 11. +93.61 OIK 3. 3 KASI SASI OIK 15. +93.9 OIK 3. F VAS 6.7 +92.61-5.9 +92.33 +92.36 1 5 OIK 3. VAS 7.1 VAS.6 VAS.3 VAS 6.9 OIK 1.1 +91.93 +91. 5 OIK 2.1 +9.99 5 YOTY OIK 19.1 OIK +9.3.1 YOTY +9 OIK 17. +9 kn 1 6 1 pk/.2 m

EIKKAUS - 1:5/1:1 +15 +15 +11.22 337 +1. +1 11 11 +1 +99.39 +99.51 3373 3372 +97.63 3371 +97.2 6 +96.69 5 OIK.5-3.95 VAS.6 OIK 2.6 kn 1 6 1 pk/.2 m +93.1 OIK 15.6 VAS 5. -6.5 +9.3 MN/m^2 +9 +9 VAS.1 VAS. Nm 1 6 1 /.2 m -7.2 VAS 6.3 kn 1 6 1 pk/.2 m VAS.6 +91.33 11 YOTY 5 1 5 7 25 7

EIKKAUS 5-5 1:5/1:1 +15 +15 15 33 +1.39 +1 +1. +1 339 17 7 +97.73 +97.77 335 3351-5.1 +93.97 OIK.1 +91.5 OIK.2-5.52 OIK 2. kn 1 6 1 pk/.2 m +9 +9-6.2 VAS.5 +9. 36 +91.67 VAS 2.3-5.52 OIK.7 Nm 1 OIK 2.6 6 VAS 13.5 1 MN/m^2 /.2 m YOTY 5

EIKKAUS 6-6 1:5/1:1 +15 +15 19 +.97 17 +.26 +.11 +.9 3323 +1. 5 3321 19 3322 +1 3 OIK.6 +99.5 +1. +1 +99.67 VAS 3.2 OIK. -.1.32 OIK.3 1 VAS 2.6 VAS 1.2-5.52 OIK 1. kn 1 6 1 pk/.2 m +9 +9 +9.5 Nm 1 OIK 1. 6 1 MN/m^2 /.2 m