LENTÄVÄNNIEMI, rakennettavuus 1 (5) LENTÄVÄNNIEMI Lentävänniemen keskustan eteläosan rakennettavuus 1. YLEISTÄ Tämä alustava rakennettavuusselvitys on laadittu ensisijaisesti palvelemaan Lentävänniemen keskustan eteläosan asemakaavoitusta. Selvityksessä on esitetty lisäksi arvio tulevien rakennusten ja rakenteiden perustamisolosuhteista. Kaava-alue voidaan jakaa maaperän ja rakennettavuuden perusteella kahteen erityyppiseen alueeseen, joille tässä selvityksessä käytetään nimeämistä Alue 1 ja Alue 2 (ks. Liite 1). Kaava-alueen maaperässä on havaittu kohonneita haitta-ainespitoisuuksia, ks. Ramboll Finland Oy:n laatima raportti Lentävänniemen keskustan eteläosa ak, Tampere, Maaperän ja sedimentin haitta-ainestutkimus, 21.11.2012. Tehdyt tutkimukset Maaperän koostumusta ja kerrosrakennetta on kaava-alueella tutkittu painokairauksilla useissa tutkimuspisteissä. Lisäksi on otettu häiriintyneitä maanäytteitä kahdesta tutkimuspisteestä. Vanhimmat painokairaukset ovat peräisin 1960-luvulta ja uusimmat vuodelta 2011. Pohjatutkimuksia on tehty ainoastaan nykyisten katujen ja rakenteiden perustamistavan määrittämiseksi ja satama-alueen pohjasuhteiden selvittämiseksi. Pohjatutkimus kuvaa maaperätietoa vain kyseessä olevan pisteen kohdalla kyseessä olevana tutkimusajankohtana. Erityisesti satama-alueella on eri vuosikymmeninä tehty useita aluerakentamistöitä, joten vanhoja pohjatutkimustuloksia voidaan käyttää rakentamissuunnittelun lähtöaineistona vain soveltuvin osin. Pintasuhteet ja olemassa olevat rakenteet Alue 1 Alueen halki koillinen lounas suuntaisesti kulkee nykyinen Lielahdenkatu, jonka kohdalla ja kadun luoteispuolella maanpinnan kaltevuus vaihtelee tasaisesta (kaltevuus < 5 %) loivaan (5 15 %). Kadun kaakkoispuolella maanpinta on pääosin loivaa, mutta alueen eteläisimmässä kulmassa Näsijärven rantaviivaan asti pintasuhteet luokitellaan jyrkäksi (kaltevuus 15 30 %). Maanpinta on ylimmillään alueen länsiosan tasolla +110 +111, josta maanpinta laskee loivasti koilliseen tasolle +105 +107 ja jyrkemmin etelään/ kaakkoon eli Näsijärven suuntaan tasolle +96. Alueella 1 sijaitsee nykyisin Tampereen Veneilijät ry:n maja ja matonpesupaikka. Asuinrakennuksia alueella ei ole.
LENTÄVÄNNIEMI, rakennettavuus 2 (5) Vanhan puretun kaukolämpöaseman perustus- ym. rakenteita voi yhä esiintyä rakentamisalueella. Alueella sijaitsee Tampereen Veden jätevedenpumppaamo, jolta lähtee jäteveden paineviemäri ja vesijohto lounaaseen. Pumppaamolle tulee jätevesiviemärit luoteesta ja idästä. Alueella sijaitsee myös hulevesiviemäri pohjoinen etelä suunnassa. Lielahdenkadulla sijaitsee erinäisiä sähkö- ja tietoliikennekaapeleita, kaukolämpöjohto, vesijohto ja hulevesiviemäri. Lisäksi alueella kulkee sähkökaapelit Tampereen Veneilijöiden majalle ja jätevedenpumppaamolle. Alue 2 Pintasuhteiltaan alue 2 on pääasiassa melko tasaista (maanpinnan kaltevuus < 5 %). Paikoitellen alueella on loivaksi (5 15 %) luokiteltavaa maanpinnan korkeuden vaihtelua. Alueen maanpinta on ylimmillään pohjoisosassa tasolla +105,8 ja laskee Näsijärven rantaan tasolle +96,5. Alueella 2 sijaitsee nykyisin Halkoniemen pienvenesatama ja Tampereen Veden jätevesipumppaamo. Asuinrakennuksia alueella ei ole. Alueen itäpuolella on rakennettu asuinalue. Alueen poikki itä länsi suunnassa kulkee jätevesiviemäri alueella 1 sijaitsevalle jäteveden pumppaamolle. Alueella sijaitsee myös vesijohto ja jäteveden paineviemäri satamasta jäteveden pumppaamolle. Satama-alueella sijaitsee useita sähkökaapeleita valaistukselle ja autopistorasioille. Pohjasuhteet Alue 1 Pintamaana olevan ohuen humuskerroksen alla on 2 6 m paksu ja tiiviysasteeltaan löyhästä tiiviiseen vaihteleva siltti- tai hiekkakerros. Paikoin ylimpänä maakerroksena saattaa esiintyä ohut tai enimmillään 2 m paksu savikerrostuma. Alimpana on 0 2 m paksu moreenikerros. Kairaukset ovat päättyneet noin 2 8 m syvyydellä maanpinnasta tiiviiseen moreeniin, kiviin, lohkareisiin tai kallioon. Arvioitu kalliopinta on ylimmillään alueen luoteisosassa tasolla +103 +106 ja laskee loivasti Näsijärven suuntaan ollen alimmillaan noin tasolla +91. Aivan alueen 1 pohjoisreunalla kalliopinnan korkeusasemaa on tutkimuksissa varmistettu kallioon poraamalla, mutta muilta osin kalliopinnan varmistusta ei ole tehty. Tutkimuspisteestä nro 41, joka sijaitsee venesatama-alueen lounaiskulmassa, on vuonna 2011 otettu häiriintyneitä maanäytteitä 0,5 2,0 m syvyydeltä maanpinnasta. Näytteet olivat maalajiltaan laihaa tai lihavaa savea ja näytteiden vesipitoisuus oli 24 31 %. Samasta tutkimuspisteestä tehdyn painokairauksen perusteella kerros on sitkeää, mahdollisesti kuivakuorimaista savea. Alue 2 Alueella 2 ylimpänä maakerroksena on sekalaista täyttömaata, josta on paikoitellen havaittu kohonneita haitta-ainespitoisuuksia. Nykyisten venesäilytyspaikkojen kohdalla
LENTÄVÄNNIEMI, rakennettavuus 3 (5) täyttö on rakennettua ja karkearakeista, arviolta soraa tai mursketta. Täytön paksuus on venesäilytyspaikkojen kohdalla 1 2 m. Alueen 2 pohjoisosassa Reuharinkadulle asti täyttö on monin paikoin pehmeää läjitysmaata, jonka maalaji vaihtelee savesta hiekkaan ja kerrospaksuus 1 4 m. Täyttömaiden alla on ohut tai enimmillään 1 m paksu kuivakuorikerros ja tämän alla savista silttiä tai laihaa savea 1 5 m. Alimpana on ohut moreenikerros. Kairaukset ovat päättyneet 2,5 8,0 m syvyydellä maanpinnasta tiiviiseen moreeniin, kiviin, lohkareisiin tai kallioon. Arvioitu kalliopinta on ylimmillään alueen pohjoisosassa noin tasolla +100 ja laskee loivasti venesataman suuntaan tasolle +88,5 +91,5. Kalliopinnan korkeusasemaa ei tutkimuksessa ole varmistettu porauksin. Tutkimuspisteestä nro 1, joka sijaitsee venesatama-alueen lounaiskulmassa, on vuonna 1997 otettu häiriintyneitä maanäytteitä. Kolme näytettä otettiin syvyydeltä 0 1,8 m ja ne olivat maalajiltaan hiekka- tai soramoreenia. Näytteiden vesipitoisuus oli 5 17 %. Pinta- ja pohjavesihavainnot Kaava-alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta, joten erityistä pohjaveden suojaamistarvetta ei ole. Alueelle ei ole tutkimusten yhteydessä asennettu pohjavesiputkia pohjaveden korkeustason selvittämiseksi. Näsijärven vedenpinta on vuosina 1980 2012 vaihdellut noin tasolla +93,9 +95,5 (NN). Keskivedenpinta on MW +95,01 (NN). 2. ALUEEN RAKENNETTAVUUS Edellä esitettyjen vanhojen pohjatutkimusten perustella esitetään seuraavia suosituksia ja ohjeita koskien rakennusten ja rakenteiden perustamista. Esitetyt suositukset ovat keskimääräisiin olosuhteisiin perustuvia, eivätkä ne ota huomioon alueen sisällä mahdollisesti esiintyviä vaihteluja pohjasuhteissa. Kaava-alue on rakennettavuudeltaan jaettu eri luokkiin, ks. Liite 2. Luokittelu perustuu Geologian tutkimuskeskuksen TAATA-projektissa käyttämään jaotteluun, jossa rakennettavuuteen vaikuttavat maanpinnan kaltevuus, maalaji sekä mahdollisen pehmeikön paksuus. Täyttömaat, rakennetut kartoittamattomat alueet ja vesistöt on rajattu luokittelun ulkopuolelle. Alue 1 on suurimmaksi osaksi rakennettavuudeltaan hyvää. Vain alueen eteläisin kulmaus on rakennettavuudeltaan keskinkertaista. Alueen 2 pintamaat ovat sekalaisia rakennettuja ja läjitettyjä täyttömaita, minkä vuoksi alue ei saa varsinaista rakennettavuusluokitusta. Alue on kuitenkin maaperäsuhteiltaan asuinrakentamiseen soveltuva ja sinne voidaan kohtuullisin kustannuksin perustaa ja rakentaa yksi- tai useampikerroksisia asuinrakennuksia.
LENTÄVÄNNIEMI, rakennettavuus 4 (5) Rakennusten ja rakenteiden perustaminen Haitta-aineksia sisältävät maat on poistettava Ramboll Finland Oy:n laatiman selvityksen mukaisesti ennen tonttien luovuttamista. Alueella 1 rakennukset voidaan perustaa anturoin moreenin tai kallion varaan. Kevyet 1- ja 2- kerroksiset painumia sietävät rakennukset voidaan perustaa myös tiiviin siltti- tai hiekkakerroksen varaan. Myös rakennusten pohjakerrosten lattiat voidaan rakentaa maanvaraisina. Rakennuspohjilta on poistettava kaikki humuspitoinen ja löyhä maa-aines. Alueella 2 tehdään rakentamisen yhteydessä todennäköisesti paljon aluetäyttöjä, jolloin rakennusten alin lattiataso on monin paikoin 2 4 metriä nykyisen maanpinnan yläpuolella. Täytöt aiheuttavat perusmaassa painumaa. Painumariskin poistaminen massanvaihdolla tarkoittaisi koheesiomaan osalta enimmillään noin 5 7 m kaivusyvyyttä ja siten suuria massanvaihtomääriä. Siksi rakennukset on suositeltavaa perustaa rakennetun täytön läpi lyötävillä tukipaaluilla. Paalutettavilla rakennuksilla pohjakerrosten lattiat rakennetaan kantavina perustusten varaan. Rakennuspohjilta on poistettava kaikki humuspitoinen maa-aines. Alueella 2 piha-alueet on syytä esikuormittaa haitallisten painumien ehkäisemiseksi. Pihaalueiden paksuissa täytöissä voidaan harkita käytettäväksi kevennerakenteita varsinkin, jos alueen stabiliteetti on heikko. Routasuojaus Perusmaa on routivaa, mikä on huomioitava rakennesuunnittelussa. Tampereella mitoittava pakkasmäärä on F 50 = 39000 Kh. Routaeristeet on mitoitettava ohjeen RIL 261-2013 Routasuojaus mukaisesti erikseen lämpimille ja kylmille rakennusosille sekä nurkille. Salaojitus Rakennukset on salaojitettava vajovesien poisjohtamiseksi. Pohjakerrosten lattioiden sekä perustusten alle on tehtävä kosteuden kapillaarisen nousun katkaiseva salaojituskerros. Kellareita tai maanalaisia pysäköintitiloja lukuun ottamatta on maanpinnan korkeuden oltava seinän vierellä vähintään 0,30 m alimman lattiatason alapuolella. Radon Alapohjarakenteissa on käytettävä radonturvallisia ratkaisuja. Maanvaraiset ratkaisut varmistetaan radonputkituksella. Putkijohdot Alueella 1 putkijohdot voidaan pääsääntöisesti perustaa tasauskerroksen välityksellä perusmaan varaan. Alueella 2 putkijohtojen ulottuessa kantavampien maakerrosten (moreeni, karkearakeinen täyttömaa tai kuivakuori) alapuolelle, olisi paksujen täyttöjen kohdalla putkijohtojen
LENTÄVÄNNIEMI, rakennettavuus 5 (5) suunnittelussa hyvä käyttää tavallista suurempia kallistuksia painumahaittojen pienentämiseksi. Tiealueet Tiet ja kadut voidaan perustaa maanvaraisesti alueilla 1 ja 2. Alueella 2 penkereet on kuitenkin syytä rakentaa aluksi vain jakavan kerroksen yläpintaan asti ja varata penkereelle painuma-aikaa 3 6 kk ennen kantavan kerroksen ja päällysteen rakentamista. 3. JATKOTOIMENPITEET Alueelle tehtyjä alustavia pohjatutkimuksia on täydennettävä myöhemmässä vaiheessa. Suositeltavaa on tehdä ainakin puristin-heijari- tai painokairauksia ja lisäksi siipikairauksia, häiriintyneiden maanäytteiden ottoa ja pohjavesiputkien asentamista. Täydentävien tutkimusten jälkeen rakennusten ja rakenteiden perustamistapa on lisäksi selvitettävä rakennusosakohtaisilla lisätutkimuksilla ja laadittava rakennuksille erillinen pohjarakennussuunnitelma. LIITTEET Liite 1 Pohjatutkimuskartta 1:2000 Liite 2 Rakennettavuuskartta 1:2000 Tampereella 1.3.2013 Jori Lehtikangas Geotekniikkainsinööri, DI