Palkansaajien ansiot nousivat huhti-kesäkuussa 1,2 prosenttia

Samankaltaiset tiedostot
Palkansaajien ansiot nousivat loka-joulukuussa 1,8 prosenttia

Palkansaajien ansiot nousivat tammi-maaliskuussa 1,3 prosenttia

Palkansaajien ansiot nousivat tammi maaliskuussa 1,3 prosenttia

Palkansaajien ansiot nousivat heinä syyskuussa 1,2 prosenttia

Palkansaajien ansiot nousivat loka joulukuussa 1,0 prosenttia

Palkansaajien ansiot nousivat loka joulukuussa 1,1 prosenttia

Palkansaajien ansiot nousivat heinä syyskuussa 3,5 prosenttia

Palkansaajien ansiot nousivat huhti kesäkuussa 1,3 prosenttia. Lisätty uusi kappale klo: 10:00.Lisätty kappale on merkitty punaisella.

Palkansaajien ansiot heinä-syyskuussa 2,5 prosenttia edellisvuotta korkeammat

Palkansaajien ansiot nousivat tammi-maaliskuussa 0,3 prosenttia

Kilpailukykysopimus näkyy julkisen sektorin ansiokehityksessä

Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi huhti-kesäkuussa 1,8 prosenttia

Palkansaajien ansiot nousivat tammi maaliskuussa 3,3 prosenttia

Palkansaajien ansiot nousivat loka joulukuussa 2,1 prosenttia

Palkansaajien ansiot nousivat loka joulukuussa 3,0 prosenttia

Palkansaajien ansiot nousivat huhti kesäkuussa 3,7 prosenttia

Julkisten menojen hintaindeksi

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto

Julkisten menojen hintaindeksi

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Rahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013

Työvoimakustannusindeksi

Työvoimakustannusindeksi

Työvoimakustannusindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi

Tuotannon suhdannekuvaaja

Työvoimakustannusindeksi 2009, 1. vuosineljännes

Tuotannon suhdannekuvaaja

Työtaistelutilasto 2013

Julkisten menojen hintaindeksi

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012

Omistusasumisen hintaindeksit

Tuotannon suhdannekuvaaja

Ympäristöverot 2015, toimialoittain

Teollisuuden varastotilasto

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006

Omistusasumisen hintaindeksit

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina

Työvoimakustannusindeksi

Tuotannon suhdannekuvaaja

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi

Teollisuuden varastotilasto

Maarakennusalan konekustannusindeksi

Omistusasumisen hintaindeksit

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes

Omistusasumisen hintaindeksit

Työvoimakustannusindeksi

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2014

Omistusasumisen hintaindeksit

Teollisuuden varastotilasto

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)

Työvoimakustannusindeksi

Teollisuuden varastotilasto 2008, 4. vuosineljännes

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Kuopion työpaikat 2016

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työvoimakustannusindeksi

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto

Työtaistelutilasto 2015

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Tuotannon suhdannekuvaaja

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Ansiotasoindeksi 2005=100

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010

Työvoimakustannusindeksi

Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 2015 lopussa

Omistusasumisen hintaindeksit

Teollisuuden ja kaupan varastotilasto

Tuotannon suhdannekuvaaja

Julkisten menojen hintaindeksi

Tuottavuustutkimukset 2013

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Kuopion työpaikat 2017

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Teollisuuden ja kaupan varastotilasto

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Tuotannon suhdannekuvaaja

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa

Kaupan varastotilasto

Teollisuuden ja kaupan varastotilasto

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Yksityisen sektorin kuukausipalkat

Työtaistelutilasto 2014

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Palkansaajien mediaaniansio euroa kuukaudessa vuonna 2013

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Yksityisen sektorin kuukausipalkat

Transkriptio:

Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Ansiotasoindeksi 2014, 2 vuosineljännes Palkansaajien ansiot nousivat huhti-kesäkuussa prosenttia Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2014 huhti kesäkuussa prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Reaaliansiot nousivat prosenttia edellisen vuoden toiseen neljännekseen verrattuna, koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu Ansiotasoindeksi ja reaaliansiot 2000/1 2014/2, vuosimuutosprosentti Palkansaajien nimellisansiot kohosivat vuoden huhti-kesäkuusta vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla prosenttia, valtiolla prosenttia ja kunnilla prosenttia Helsinki 2782014 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus

Palkansaajien säännölliset ansiot nousivat huhti-kesäkuussa prosenttia Palkansaajien säännölliset ansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2014 huhti-kesäkuussa prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Yksityisellä sektorilla kasvua oli prosenttia, valtiolla prosenttia ja kunnilla prosenttia Palkansaajien säännöllisillä ansioilla tarkoitetaan säännöllisen työajan ansioita ilman tulospalkkioita ja muita epäsäännöllisesti maksettavia kertaeriä Ennakkotietojen mukaan palkansaajien ansiot ovat heinä-syyskuussa prosenttia edellisvuotta korkeammat Palkansaajien nimellisansiot ovat Tilastokeskuksen laatimien ennakkotietojen mukaan vuoden 2014 heinä-syyskuussa prosenttia korkeammat kuin edellisen vuoden heinä-syyskuussa Ennakkotiedon mukaan ansiotasoindeksi 2010=100 on vuoden 2014 kolmannelle neljännekselle Tilastokeskus laatii ansiotasoindeksin kolmannen neljänneksen ennakkotiedon työntekijäin eläkelain (2006/395) perusteella Ansiotasoindeksi ja säännöllisen ansion indeksi ovat lopullisia vuoteen asti Ansiotasoindeksit ja säännöllisen ansion indeksit ovat lopullisia vuoteen asti Ne perustuvat toteutuneeseen ansiokehitykseen Vuoden 2014 indeksit ovat vielä ennakollisia Ne perustuvat sopimusvaikutusten ja palkkaliukumien arvioihin 2

Sisällys Johtajien ansiot ovat kehittyneet nopeimmin tällä vuosikymmenellä4 Ansiokehitys eri ammatin pääluokissa vaihtelee sektoreittain4 Ammattirakenteen muutos nostaa keskiansioita valtiolla ja kunnilla5 Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1 Palkansaajien ansiotasoindeksi 2010=100 työnantajasektoreittain ja palkkausmuodoittain7 Liitetaulukko 2 Säännöllisen ansion indeksi 2010=100 työnantajasektoreittain ja palkkausmuodoittain7 Liitetaulukko 3 Palkansaajien ansiotasoindeksi 2010=100 työnantajasektoreittain ja sukupuolittain8 Liitetaulukko 4 Säännöllisen ansion indeksi 2010=100 työnantajasektoreittain ja sukupuolittain8 Liitetaulukko 5 Palkansaajien ansiotasoindeksi 2010=100 toimialoittain, (TOL 2008)9 Liitetaulukko 6 Säännöllisen ansion indeksi 2010=100 toimialoittain, (TOL 2008)11 Liitetaulukko 7 Palkansaajien ansiotasoindeksi 2005=100 työnantajasektoreittain ja sukupuolittain13 Liitetaulukko 8 Palkansaajien ansiotasoindeksi 2005=100 toimialoittain, (TOL 2008)14 Liitetaulukko 9 Palkansaajien ansiotasoindeksi 2010=100, prosentuaalisia muutoksia16 Liitetaulukko 10 Säännöllisen ansion indeksi 2010=100, prosentuaalisia muutoksia18 Liitetaulukko 11 Palkansaajien keskiansiot työnantajasektoreittain ja sukupuolittain, euroa/kuukausi19 Kuviot Kuvio 1 Ansioiden muutos vuosina 2010 ammattirakenteella vakioidun säännöllisen ansion indeksin mukaan, työnantajasektorit yhteensä4 Kuvio 2 Ansioiden muutos vuosina 2010- ammatin pääluokalla vakioidun indeksin mukaan5 Kuvio 3 Ansioiden muutos vuosina 2010- työnantajasektoreittain säännöllisen ansion indeksin ja ammatin pääluokalla vakioidun indeksin mukaan6 Tietojen tarkentuminen20 Laatuseloste: Ansiotasoindeksi ja säännöllisen ansion indeksi21 3

Johtajien ansiot ovat kehittyneet nopeimmin tällä vuosikymmenellä Ammatin pääluokalla vakioidun indeksin mukaan ansioiden muutos on kehittynyt nopeimmin johtajien ja asiantuntijoiden ammattiluokissa ja hitaimmin toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden ammattiluokassa vuosina 2010- Kun tarkastellaan ansioiden muutosta yhteensä vuosina 2010, johtajilla ansiot ovat nousseet 10,8 prosenttia, asiantuntijoilla 9,3 prosenttia sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöillä 5,6 prosenttia (Kuvio 1) Kuvio 1 Ansioiden muutos vuosina 2010 ammattirakenteella vakioidun säännöllisen ansion indeksin mukaan, työnantajasektorit yhteensä Tilastokeskus julkaisi ensimmäistä kertaa ammattirakenteen muutosten vaikutuksia kuvaavan tilaston vuoden lokakuussa Tilastoa varten säännöllisen ansion indeksiin 2010=100 perustuen kehitettiin uusi indeksi, jossa vakioitiin kunkin indeksin palkansaajaryhmän ammatin pääluokkien osuudet Näitä pääluokkia on kymmenen johtajista muihin työntekijöihin Ammatin pääluokalla vakioituja ansiokehitystietoja julkaistaan kerran vuodessa Ansiokehitys eri ammatin pääluokissa vaihtelee sektoreittain Kun muutoksia tarkastellaan työnantajasektoreittain, johtajien ja asiantuntijoiden ansioiden nopea kehitys sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden hidas kehitys korostuvat etenkin yksityisellä sektorilla (Kuvio 2) Johtajien ansioiden muutos oli vuosina 2010- yksityisellä sektorilla 1 prosenttia, kunnilla 7,6 prosenttia ja valtiolla 8,2 prosenttia Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden ansioiden muutos oli vuosina 2010- yksityisellä sektorilla 4,8 prosenttia, kunnilla 7,1 prosenttia ja valtiolla 8,9 prosenttia 4

Kuvio 2 Ansioiden muutos vuosina 2010- ammatin pääluokalla vakioidun indeksin mukaan Ammattirakenteen muutos nostaa keskiansioita valtiolla ja kunnilla Vuosina 2010 ammattirakenteen muutos on kiihdyttänyt keskiansioiden nousua vuosittain sekä valtiolla että kunnilla Esimerkiksi erityisasiantuntijoiden ja johtajien ammattiluokissa palkansaajilla on usein ylempi korkeakoulututkinto, ja näissä ammateissa myös ansiotaso on keskimääräistä korkeampi Näiden ammattien osuuden kasvu johtaa keskimääräisten ansioiden nopeampaan nousuun Tämä näkyy selvimmin etenkin valtion ja kuntien ansiokehityksessä Kuviosta 3 nähdään, miten vuosina 2010 valtiosektorilla ja kuntasektorilla säännöllisen ansion indeksi on noussut enemmän kuin ammattivakioitu indeksi, jossa ammattirakenteen muutoksen vaikutus keskiansioiden nousuun on eliminoitu 5

Kuvio 3 Ansioiden muutos vuosina 2010- työnantajasektoreittain säännöllisen ansion indeksin ja ammatin pääluokalla vakioidun indeksin mukaan Yksityisellä sektorilla kehitys on ollut vaihtelevaa Ammattivakioitu indeksi on noussut yhteensä vuosina 2010 enemmän kuin säännöllisen ansion indeksi Kun tarkastellaan yksityisen sektorin vuosikehitystä niin kuviosta nähdään, että vuosina 2011- säännöllisen ansion indeksi on noussut enemmän kuin ammattivakioitu indeksi ja vuosina 2010-2011 sekä - on käynyt toisinpäin Yksityisen sektorin kehitystä selittää muun muassa se, että johtajien ammattiluokan osuus on laskenut vuosina 2010- Koska johtajien keskimääräiset säännölliset ansiot ovat korkeammat kuin keskimääräiset säännölliset ansiot ammattiluokissa yhteensä, johtajien osuuden lasku merkitsee yksityisen sektorin keskimääräisten ansioiden nousun hidastumista Toisaalta, palvelu- ja myyntityöntekijöiden ammattiluokan osuus on kasvanut yksityisellä sektorilla vuosina 2010- Tämän ammattiluokan keskimääräiset säännölliset ansiot ovat kuitenkin alhaisemmat kuin keskimääräiset säännölliset ansiot ammattiluokissa yhteensä Tästä syystä palvelu- ja myyntityöntekijöiden osuuden kasvu merkitsee myös keskimääräisten ansioiden nousun hidastumista yksityisellä sektorilla Koska tutkimusaineistoa on vasta lyhyeltä ajanjaksolta, ei sen perusteella voida tehdä johtopäätöksiä yksityisen sektorin ammattirakenteen muutoksen pitkän aikavälin vaikutuksista Ammatin pääluokalla vakioidun indeksin työnantajasektorikohtaiset tiedot löytyvät Ansiotasoindeksi-tilaston tietokantataulusta (Ammatin pääluokan mukaan vakioitu säännöllisen ansion indeksi 2010=100) 6

Liitetaulukot Liitetaulukko 1 Palkansaajien ansiotasoindeksi 2010=100 työnantajasektoreittain ja palkkausmuodoittain 2014/2* 2014/1* /4 /3 /2 /1 Palkkausmuoto Työnantajasektori Kaikki palkansaajat Yksityinen sektori 105,4 Kunnat 11 11 11 11 11 Valtio Muut * Ennakollinen Liitetaulukko 2 Säännöllisen ansion indeksi 2010=100 työnantajasektoreittain ja palkkausmuodoittain 2014/2* 2014/1* /4 /3 /2 /1 Palkkausmuoto Työnantajasektori 105,7 Kaikki palkansaajat 105,5 Yksityinen sektori 105,4 Kunnat 110,8 11 11 11 11 Valtio Muut * Ennakollinen 7

Liitetaulukko 3 Palkansaajien ansiotasoindeksi 2010=100 työnantajasektoreittain ja sukupuolittain 2014/2* 2014/1* /4 /3 /2 /1 Sukupuoli Työnantajasektori Kaikki palkansaajat 105,5 Yksityinen sektori Kunnat 11 11 11 11 11 Valtio 11 11 11 11 11 11 Muut 110,8 11 11 11 * Ennakollinen Liitetaulukko 4 Säännöllisen ansion indeksi 2010=100 työnantajasektoreittain ja sukupuolittain 2014/2* 2014/1* /4 /3 /2 /1 Sukupuoli Työnantajasektori 105,7 Kaikki palkansaajat 105,4 105,5 Yksityinen sektori Kunnat 105,0 106,2 110,8 11 11 11 11 Valtio 11 11 11 11 11 11 Muut 11 11 11 11 * Ennakollinen 8

Liitetaulukko 5 Palkansaajien ansiotasoindeksi 2010=100 toimialoittain, (TOL 2008) 2014/2* 2014/1* /4 /3 /2 /1 Toimiala 106,3 A Maa- ja metsätalous 11 113,1 11 112,9 11 11 11 104,7 C Teollisuus 103,8 105,0 10-11 Elintarviketeollisuus 105,1 104,5 13-15 Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 11 111,0 110,8 11 11 110,8 11 16 Sahateollisuus 111,0 11 11 11 11 11 11 11 11 11 17 Paperi- ja kartonkiteollisuus 11 112,9 11 11 11 11 11 19-22 Kemianteollisuus 106,2 105,4 105,7 105,7 104,7 11 11 110,8 11 11 111,0 23 Mineraalituotteiden valmistus 105,2 11 106,3 10 24-30 Metalliteollisuus 106,2 10 105,0 103,9 104,8 103,1 24 Metallien jalostus tp 105,5 105,1 104,7 25 Metallituotteet tp 114,1 113,4 112,8 114,3 11 11 11 26-27 Sähkötekninen tp 106,3 28-30 Kone- ja kulkuntp 105,5 104,1 31 Huonekalujen valmistus 104,7 104,4 102,9 11 11 11 105,7 105,0 104,3 D Sähkö, kaasu ja lämpö 106,2 104,9 105,2 104,9 104,1 E Vesi- ja jätehuolto 105,2 104,4 11 F Rakentaminen 105,4 11 110,8 11 11 G Kauppa 9

Toimiala /1 /2 /3 /4 2014/1* 2014/2* 45 Moottoriajon kauppa 11 11 11 11 11 11 11 11 46-47 Tukku- ja vähittäiskauppa 106,3 H Kuljetus ja varastointi 49-51 Kuljetus 106,2 52 Liikennettä palv toim 104,6 105,2 104,4 I Majoitus- ja ravitseminen 104,8 104,7 105,7 106,2 J Informaatio ja viestintä 61 Televiestintä 105,1 105,5 11 62-63 Tietopalvelutoim 105,7 11 K Rahoitus ja vakuutus 105,1 64,66 Rahoitus 65 Vakuutus 104,3 L Kiinteistöalan toiminta 105,2 106,3 M Ammatillinen ja tekninen toiminta 11 69-70 Laki, laskenta ja konsultointi 71-72 Tekniset palvelut N Hallinto- ja tukipalvelut 110,8 O Julkinen hallinto 11 11 11 841 Julkinen hallinto 11 11 11 842 Maanpuolustus ja järjestystoimi P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 86 Terveydenhuoltopalvelut 11 11 11 87-88 Sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys 11 11 11 11 11 11 S Muu palvelutoiminta 105,5 9491 Seurakunnat 104,3 104,6 106,2 * Ennakollinen 10

Liitetaulukko 6 Säännöllisen ansion indeksi 2010=100 toimialoittain, (TOL 2008) 2014/2* 2014/1* /4 /3 /2 /1 Toimiala A Maa- ja metsätalous 104,7 113,1 11 11 112,7 11 11 11 105,1 C Teollisuus 104,9 10-11 Elintarviketeollisuus 104,9 105,5 13-15 Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 105,1 110,8 11 11 105,5 11 11 111,0 16 Sahateollisuus 11 11 11 106,3 11 11 11 11 111,0 110,8 11 17 Paperi- ja kartonkiteollisuus 11 11 112,9 11 11 11 11 11 19-22 Kemianteollisuus 106,3 11 11 23 Mineraalituotteiden valmistus 105,2 104,7 11 104,2 24-30 Metalliteollisuus 106,3 104,9 103,8 105,7 104,2 105,1 103,7 24 Metallien jalostus tp 106,2 105,7 106,2 104,5 25 Metallituotteet tp 11 11 11 11 11 11 11 26-27 Sähkötekninen tp 105,5 104,6 28-30 Kone- ja kulkuntp 11 11 104,9 31 Huonekalujen valmistus 11 104,4 11 11 11 106,2 104,1 D Sähkö, kaasu ja lämpö 104,3 104,1 105,7 E Vesi- ja jätehuolto 105,4 104,6 11 F Rakentaminen 105,4 111,0 11 11 11 G Kauppa 11

Toimiala /1 /2 /3 /4 2014/1* 2014/2* 106,3 45 Moottoriajon kauppa 11 111,0 11 11 11 11 11 46-47 Tukku- ja vähittäiskauppa 105,7 H Kuljetus ja varastointi 106,2 49-51 Kuljetus 11 11 11 11 11 52 Liikennettä palv toim 104,5 105,1 104,3 I Majoitus- ja ravitseminen 103,8 104,8 105,7 106,3 J Informaatio ja viestintä 105,4 61 Televiestintä 104,7 11 11 11 62-63 Tietopalvelutoim 105,2 11 K Rahoitus ja vakuutus 105,4 64,66 Rahoitus 65 Vakuutus 104,8 11 L Kiinteistöalan toiminta 105,1 M Ammatillinen ja tekninen toiminta 69-70 Laki, laskenta ja konsultointi 105,2 71-72 Tekniset palvelut 105,1 N Hallinto- ja tukipalvelut 110,8 O Julkinen hallinto 11 841 Julkinen hallinto 11 842 Maanpuolustus ja järjestystoimi P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 86 Terveydenhuoltopalvelut 11 11 87-88 Sosiaalipalvelut 104,9 106,3 R Taiteet, viihde ja virkistys 11 111,0 11 11 S Muu palvelutoiminta 105,5 106,3 9491 Seurakunnat 104,3 104,6 106,2 * Ennakollinen 12

Liitetaulukko 7 Palkansaajien ansiotasoindeksi 2005=100 työnantajasektoreittain ja sukupuolittain 2014/2* 2014/1* /4 /3 /2 /1 Sukupuoli Työnantajasektori 13 13 129,6 13 13 129,5 128,6 127,0 Kaikki palkansaajat 128,7 128,4 127,3 128,1 127,6 127,2 126,3 124,8 13 132,7 13 13 13 13 13 128,9 13 129,9 128,6 129,6 129,0 128,3 127,6 125,8 Yksityinen sektori 128,4 128,0 126,8 127,7 127,1 126,6 126,0 124,2 13 13 13 13 13 13 129,1 127,4 13 13 13 13 13 13 13 129,0 Kunnat 127,5 127,3 126,9 127,2 127,1 127,1 126,3 125,0 133,1 13 13 132,9 132,7 13 13 13 138,0 137,7 136,7 137,6 137,4 137,3 134,6 134,1 Valtio 134,9 134,7 133,9 134,5 134,5 134,6 13 13 14 14 14 14 14 14 138,4 137,4 13 129,7 128,8 129,5 129,3 129,1 127,1 126,4 Muut 127,8 127,5 126,8 127,4 127,3 127,2 125,2 125,0 13 13 129,8 13 13 13 128,2 127,1 * Ennakollinen 13

Liitetaulukko 8 Palkansaajien ansiotasoindeksi 2005=100 toimialoittain, (TOL 2008) 2014/2* 2014/1* /4 /3 /2 /1 Toimiala 13 13 130,8 13 13 13 13 127,8 A Maa- ja metsätalous 125,9 125,4 124,5 124,3 124,8 124,3 124,6 12 138,1 137,9 136,4 137,6 136,7 136,2 135,2 13 127,4 126,9 125,8 126,8 126,0 125,5 124,9 12 C Teollisuus 126,4 125,9 124,7 126,1 124,7 124,3 123,8 123,1 128,3 127,8 126,7 127,5 127,0 126,6 125,9 12 13 13 129,9 13 13 13 128,3 127,9 10-11 Elintarviketeollisuus 129,6 129,0 128,1 128,7 128,4 128,7 126,7 126,6 132,9 132,7 13 13 13 13 13 129,3 126,2 126,1 124,9 125,8 125,5 125,2 12 12 13-15 Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 123,7 123,6 122,9 123,3 123,3 123,3 12 121,0 13 13 129,2 130,8 13 129,4 126,4 125,3 13 13 128,3 130,8 128,7 127,5 126,4 126,0 16 Sahateollisuus 129,1 128,5 125,7 128,2 126,5 124,8 123,3 124,1 137,6 137,4 134,8 137,1 134,2 134,0 133,8 13 13 129,9 128,6 129,6 129,4 128,5 127,0 125,8 17 Paperi- ja kartonkiteollisuus 127,1 127,0 125,7 126,7 126,5 125,5 123,9 123,7 136,3 135,9 134,8 135,5 135,4 134,8 133,5 13 129,7 129,5 128,7 129,2 129,1 129,0 127,6 127,1 19-22 Kemianteollisuus 124,3 124,0 123,5 123,8 123,7 123,7 12 123,7 135,6 135,4 134,5 135,1 134,9 134,8 133,1 13 133,6 133,1 13 132,9 13 13 13 13 23 Mineraalituotteiden valmistus 133,8 133,1 13 132,9 13 13 129,5 129,6 13 13 13 13 13 13 129,9 129,4 125,0 124,3 123,4 124,3 123,3 12 122,9 119,3 24-30 Metalliteollisuus 124,6 123,8 12 124,7 122,7 12 122,9 12 124,9 124,2 12 123,8 123,4 122,9 12 117,9 124,2 123,5 12 124,4 12 12 12 119,1 24 Metallien jalostus tp 126,5 125,7 124,6 126,6 124,1 123,6 124,2 12 25 Metallituotteet tp 13 129,6 128,9 13 128,5 128,4 128,1 124,2 26-27 Sähkötekninen tp 12 12 120,8 12 12 12 12 119,9 28-30 Kone- ja kulkuntp 129,9 128,5 125,9 127,6 126,0 125,2 124,9 123,1 31 Huonekalujen valmistus 13 128,3 125,7 127,1 126,1 125,0 124,6 122,9 13 13 129,2 13 128,7 128,4 128,1 126,4 129,1 128,9 126,4 128,6 126,0 125,6 125,3 124,3 D Sähkö, kaasu ja lämpö 122,8 12 12 12 12 119,8 119,8 119,0 13 13 129,1 13 128,8 128,2 127,8 126,9 135,6 134,9 133,6 134,0 133,6 133,6 13 13 E Vesi- ja jätehuolto 126,3 125,8 124,6 125,6 125,1 124,6 123,1 12 136,6 135,8 134,4 134,3 134,0 134,4 134,8 132,9 13 13 13 13 130,8 13 129,6 128,1 F Rakentaminen 129,9 13 128,7 13 128,4 128,5 128,0 126,6 136,8 136,6 135,1 136,3 136,2 134,7 133,4 13 130,8 13 128,9 13 129,7 128,3 127,4 126,6 G Kauppa 14

Toimiala /1 /2 /3 /4 2014/1* 2014/2* 127,1 125,9 127,3 128,1 129,0 127,6 129,3 129,6 126,6 127,6 128,4 129,9 13 129,0 13 131,0 45 Moottoriajon kauppa 124,8 126,4 127,2 127,5 127,8 127,2 128,3 129,0 128,3 127,4 129,3 129,3 129,5 128,9 129,8 13 123,7 126,4 126,8 127,1 127,5 126,9 128,1 129,0 46-47 Tukku- ja vähittäiskauppa 126,9 127,6 128,5 13 13 129,2 130,8 13 H Kuljetus ja varastointi 129,4 13 13 13 13 13 13 133,7 13 13 13 13 13 13 132,9 133,6 128,8 13 13 13 132,7 13 133,4 133,8 49-51 Kuljetus 13 132,7 133,8 134,5 134,6 133,9 134,9 135,3 133,6 135,2 136,5 136,3 136,5 136,1 136,7 137,4 128,5 13 131,0 13 13 13 132,8 133,1 52 Liikennettä palv toim 126,6 128,3 129,0 128,9 129,5 128,9 130,8 13 124,7 125,8 127,0 125,6 126,8 126,3 128,0 13 126,9 128,9 129,4 129,7 13 129,5 13 13 I Majoitus- ja ravitseminen 123,4 12 124,3 125,9 126,3 124,9 126,5 126,6 J Informaatio ja viestintä 126,5 129,1 129,5 129,9 13 129,8 131,0 13 61 Televiestintä 13 132,7 132,7 132,7 132,9 132,7 133,1 133,3 128,2 129,4 128,7 129,9 133,8 13 134,0 134,5 13 13 13 132,9 13 13 133,3 133,4 62-63 Tietopalvelutoim 125,3 128,0 128,5 129,0 129,7 128,8 13 13 K Rahoitus ja vakuutus 13 135,7 136,1 136,5 136,9 136,3 137,2 138,2 64,66 Rahoitus 13 135,0 135,3 135,7 136,0 135,5 136,2 137,2 65 Vakuutus 135,1 138,1 138,7 139,3 14 139,1 14 14 L Kiinteistöalan toiminta 132,8 134,3 135,5 135,9 135,5 135,3 135,8 136,1 M Ammatillinen ja tekninen toiminta 126,3 128,7 129,5 13 13 129,6 13 13 69-70 Laki, laskenta ja konsultointi 128,4 13 13 13 13 13 13 132,7 71-72 Tekniset palvelut 126,4 128,5 129,6 13 13 129,8 131,0 13 N Hallinto- ja tukipalvelut 127,3 127,4 128,5 129,2 129,3 128,6 129,7 13 12 125,1 125,4 125,4 125,2 125,3 126,2 127,2 129,3 128,8 13 13 13 13 13 13 O Julkinen hallinto 13 133,6 135,5 135,6 135,7 135,1 135,9 136,2 841 Julkinen hallinto 132,8 134,1 135,8 135,8 135,9 135,4 136,0 136,2 842 Maanpuolustus ja järjestystoimi 13 13 134,5 134,5 134,7 133,9 134,8 135,0 P Koulutus 129,0 13 13 13 13 13 13 13 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 128,6 13 13 13 13 131,0 13 13 86 Terveydenhuoltopalvelut 13 13 132,7 132,8 13 13 133,1 133,3 87-88 Sosiaalipalvelut 126,5 127,8 129,1 129,3 129,6 128,9 129,7 129,8 R Taiteet, viihde ja virkistys 124,6 126,0 127,6 128,2 128,8 127,7 129,0 129,3 S Muu palvelutoiminta 125,5 126,2 128,0 128,2 128,1 127,6 128,4 128,5 9491 Seurakunnat 12 12 123,7 123,8 124,0 12 124,1 124,3 * Ennakollinen 15

Liitetaulukko 9 Palkansaajien ansiotasoindeksi 2010=100, prosentuaalisia muutoksia 2014/2* 2014/1* /4 /3 /2 /1 Muutos Toimiala Kaikki palkansaajat 2,9 3,4 3,4-3,1 0,8 3,9 Valtio - 1,0 3,6 Kunnat 1,0 Yksityinen sektori 3,5 Muut 2,8 5,0 A Maa- ja metsätalous 0,8 2,7 2,7 C Teollisuus 2,8 2,9 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto - E Vesi- ja jätehuolto 0,8 F Rakentaminen - 2,7 G Kauppa - 3,9 H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta - 2,7 2,9 3,4 J Informaatio ja viestintä K Rahoitus ja vakuutus 1,0 L Kiinteistöalan toiminta - 2,8 2,8 3,7 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 1,0 1,0 3,9 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta - 3,7 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus 16

2014/2* 2014/1* /4 /3 /2 /1 Muutos Toimiala 3,4 P Koulutus 3,6 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 1,0 2,8 4,2 R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta * Ennakollinen 17

Liitetaulukko 10 Säännöllisen ansion indeksi 2010=100, prosentuaalisia muutoksia 2014/2* 2014/1* /4 /3 /2 /1 Muutos Toimiala 3,1 Kaikki palkansaajat 2,7 3,3 3,1 0,8 0,8 3,6 Valtio 1,0 3,3 Kunnat 2,8 Yksityinen sektori 3,3 Muut 2,8 2,7 3,4 4,4 A Maa- ja metsätalous 2,7 2,9 C Teollisuus 2,8 2,9 2,7 3,3 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto E Vesi- ja jätehuolto 1,0 2,9 F Rakentaminen - 2,8 2,7 G Kauppa 3,8 H Kuljetus ja varastointi 2,7 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2,9 3,5 3,5 J Informaatio ja viestintä K Rahoitus ja vakuutus 2,7 L Kiinteistöalan toiminta - - 2,9 3,1 3,3 3,3 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 3,4 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 3,5 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus 18

Toimiala P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta * Ennakollinen Muutos /1 /2 /3 /4 2014/1* 2014/2* 3,4 3,7 2,8 0,8 2,9 2,9 3,4 3,1 Liitetaulukko 11 Palkansaajien keskiansiot työnantajasektoreittain ja sukupuolittain, euroa/kuukausi Työnantajasektori Palkkausmuoto Sukupuoli /1 /2 /3 /4 2014/1* 2014/2* Kaikki palkansaajat 3 184 3 483 3 227 3 531 3 255 3 558 3 269 3 572 3 283 3 589 3 259 3 562 3 289 3 596 3 298 3 606 2 893 2 928 2 956 2 971 2 982 2 959 2 987 2 995 2 593 2 615 2 629 2 636 2 661 2 635 2 664 2 671 3 316 3 363 3 392 3 408 3 418 3 395 3 425 3 434 Yksityinen ja Muut 3 254 3 300 3 325 3 345 3 362 3 333 3 370 3 381 3 487 3 537 3 560 3 577 3 596 3 567 3 604 3 616 2 921 2 959 2 987 3 009 3 023 2 995 3 031 3 041 Kunnat 2 902 2 935 2 959 2 963 2 969 2 957 2 972 2 975 3 273 3 309 3 333 3 335 3 340 3 329 3 343 3 347 2 795 2 829 2 851 2 856 2 863 2 850 2 865 2 868 Valtio 3 579 3 602 3 678 3 682 3 690 3 663 3 694 3 701 3 832 3 858 3 936 3 937 3 941 3 918 3 945 3 953 3 297 3 311 3 385 3 394 3 405 3 374 3 409 3 416 * Ennakollinen 19

Tietojen tarkentuminen Tilaston tiedot ovat tarkentuneet alla olevan taulukon mukaisesti Lisätietoja tietojen tarkentumisesta on laatuselosteen kohdassa 3 Ansiotasoindeksin ja säännöllisen ansion indeksin tarkentuminen 1) Aggregaatti Ansiotasoindeksi Tilastoajankohta Uusin julkistus 2782014 1 julkistus Tarkentuminen Q1/ Q2/ Q3/ Q4/ Q1/2014 Säännöllisen ansion indeksi Q1/ Q2/ Q3/ Q4/ Q1/2014 1) Tarkentuminen kuvaa uusimman ja ensimmäisen julkistuksen vuosimuutosprosenttien erotusta prosenttiyksiköissä Ensimmäinen julkistus viittaa ajankohtaan, jolloin kyseisen tilastoneljänneksen ennakollinen tieto on ensimmäisen kerran julkaistu - - - - - 20

Laatuseloste: Ansiotasoindeksi ja säännöllisen ansion indeksi 1 Tilastotietojen relevanssi 11 Tietosisältö ja käyttötarkoitus Ansiotasoindeksi kuvaa palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä neljännesvuosittain sektoreittain, toimialoittain ja palkansaajaryhmittäin Keskiansioista ei ole vähennetty veroja eikä työntekijän sosiaaliturvamaksuja Ennakolliset indeksipisteluvut perustuvat sopimusvaikutus- ja liukuma-arvioihin Ansiotasoindeksin aineistosta lasketaan lisäksi keskiansiotietoja työnantajasektoreittain ja toimialoittain Ansiotasoindeksin rinnalla lasketaan säännöllisen ansion indeksiä Se poikkeaa ansiotasoindeksistä siten, että siinä ei ole mukana tulospalkkioita ja työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä Muutoin laskentatapa ja aineistot ovat samat kuin ansiotasoindeksissä Kerran vuodessa julkaistaan säännöllisen ansion indeksiin perustuen ammatin pääluokalla vakioidun indeksin tietoja Ammatin pääluokalla vakioidussa indeksissä kunkin palkansaajaryhmän ammatin pääluokkien osuudet on vakioitu vuoden 2010 palkkasummapainojen mukaisesti Ammatin pääluokalla vakioidun indeksin mukaan voidaan mitata ansiokehitystä ammattirakenteen muutosten vaikutusta eliminoiden Ansiotasoindeksin keskeisimpänä käyttöalueena on toimia tausta-aineistona työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa Indeksin avulla kuvataan silloin toteutunutta ansiokehitystä ja liukumia eri sopimusaloilla tai arvioidaan tulevaa ansiokehitystä arvioitujen sopimusvaikutusten avulla Indeksillä on huomattava merkitys myös eläkejärjestelmän kannalta Työeläkkeiden määräytymisessä on käytössä indeksiehto, jonka mukaan eläkepalkka ja maksettavat eläkkeet kehittyvät ansiotasoindeksin ja kuluttajahintaindeksin muutosten mukaisessa suhteessa Lisäksi ansiotasoindeksiä käytetään yritysten välisessä sopimustoiminnassa 12 Tilaston aineistot, käsitteet ja luokitukset Aineistot: Ansiotasoindeksin ja säännöllisen ansion indeksin aineistot perustuvat eri työnantajasektoreilta kerättäviin palkka-aineistoihin Työnantajasektoreita on neljä: yksityinen, valtio, kunnat (sis kuntayhtymät) sekä muut Valtiosektorissa ovat mukana vain budjettitalouteen kuuluvat yksiköt, joten liikelaitosten palkka-aineistot ovat yksityisellä sektorilla Muut-sektoriin sisällytetään voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, kuten evankelis-luterilaiset seurakunnat, työmarkkinajärjestöt, säätiöt ja valtion tai kuntien budjettitalouteen kuulumattomat sosiaalirahastot Myös yliopistot, jotka eivät enää kuulu valtion budjettitalouteen, ovat Elinkeinoelämän keskusliiton jäseninä olevina säätiöinä kuuluneet vuoden 2010 alusta lähtien valtiosektorin sijaan voittoa tavoittelemattomaan muut-sektoriin Yksityinen sektori jakaantuu ansiotasoindeksissä 2010=100 eri palkka-aineistojen mukaan Suurimmat yksityisen sektorin palkka-aineistot ovat EK:n teollisuusalojen ja palvelualojen jäsenyritysten palkka-aineistot EK:n aineistojen lisäksi ansiotasoindeksiin sisältyy eräiden pienempien työnantajien palkka-aineistoja Tilastokeskuksen omalla palkkatiedustelulla täydennetään järjestäytyneiden työnantajien keräämiä palkkatilastoja sellaisilla toimialoilla, joilla työnantajien järjestäytymisaste on keskimääräistä alhaisempi esimerkiksi pienyritysten yleisyyden johdosta Otostiedustelulla on merkittävä painoarvo muun muassa rakentamisen, kaupan, autoliikenteen ja liike-elämän palveluiden ansiotasoindeksejä laskettaessa Käsitteet: Ansiotasoindeksin ansiokäsite: Sisältää säännöllisen työajan ansiot, tulospalkkiot sekä työehtosopimuksiin sisältyvät kertaerät Säännöllisen työajan ansio sisältää aika-, urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksetut palkat vuorotyö- ja olosuhdelisineen Säännöllisen työajan ansioon sisältyvät tässä tilastossa myös sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat, mutta ei korotusosia Tuntipalkkaisten tulospalkkiot sisältyvät 2010=100 indeksin ansiokäsitteeseen ja vanhempien perusvuosien 21

ansiotasoindekseihin vuoden 2007 alusta lähtien, mutta aikaisempien perusvuosien ansiotasoindekseissä tulospalkkiot ovat vuoden 2006 loppuun asti olleet mukana vain kuukausipalkkaisilla palkansaajilla 2010=100 indeksiin sisältyvät myös työehtosopimuksiin perustuvat kertaerät siten, että kunakin vuonna maksetut kertaerät jaetaan tasan koko kalenterivuodelle Samalla tavalla myös tulospalkkiot lisätään ansiokäsitteeseen koko vuoden keskiarvoina 2005=100 indeksiä aiempien perusvuosien indekseissä sopimukseen perustuvat kertaerät sijoitettiin kokonaisuudessaan sille neljännekselle, jolloin ne maksettiin Säännöllisen ansion indeksin ansiokäsite: Sisältää pelkästään edellä kuvatun säännöllisen työajan ansion ilman tulospalkkioita ja työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä Keskiansio: Tietyn palkansaajajoukon ansioiden aritmeettinen keskiarvo Ansiotasoindeksin keskiansiotiedot sisältää tulospalkkiot mutta ei sisällä työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä Reaaliansiot: Kuluttajahintojen muutoksella puhdistettu ansio Luokitukset: Tilastossa on käytössä seuraavat luokitukset: työnantajasektori, toimiala, sopimusala (teollisuudessa ja rakennusalalla) ja sukupuoli Ammatin pääluokalla vakioidun indeksin tiedoissa käytetään ammattiluokitusta 2 Menetelmäkuvaus 21 Indeksilaskenta Ansiotasoindeksi on toimialatasolle kiinteäpainoinen Laspeyresin yksikköarvoindeksi Kiinteä painorakenne ulottuu myös erikseen kunkin toimialan tunti- ja kuukausipalkkaisille työntekijöille Kiinteillä paino-osuuksilla yhteenlaskettavia ns virallisen indeksin sarjoja on 296 kappaletta Näiden sarjojen keskiansioista lasketaan indeksit jakamalla ne vuoden 2010 vastaavien sarjojen keskiansiolla 22 Ennakkotiedot Ansiotasoindeksin ennakolliset indeksit lasketaan sopimuspalkkaindeksien ja liukuma-arvioindeksien avulla Koska sopimuskorotuksia voidaan maksaa kesken vuosineljänneksen, tehdään sopimuspalkkaindeksi kuukausitasolla Vuosineljänneksien indeksit saadaan siten keskiarvona kuukausi-indekseistä Ansiokehitysarviot tehdään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa Julkisen sektorin palkansaajien ansiokehitysarvioihin saadaan asiantuntija-arviot Valtion työmarkkinalaitoksesta ja Kuntatyönantajilta Kuntien opetusalalle ja terveydenhoitoalalle tehdään erilliset ansiokehitysarviot, koska opettajien, lääkärien ja sairaanhoitajien sopimuskorotukset voivat poiketa yleisestä linjasta Yksityisellä sektorilla sovelletaan EK:n laskelmia etenkin sopimusvaikutusten osalta Järjestöihin kuuluvien työnantajien palkansaajia koskevia kehitysarvioita sovelletaan myös järjestäytymättömien työnantajien työntekijöitä koskeviin keskiansiosarjoihin 23 Välineljännekset Suurin osa ansiotasoindeksin perussarjoista päivitetään kerran vuodessa Osa yksityisen sektorin tuntipalkkaisten työntekijöiden sarjoista päivitetään joka toiselta vuosineljännekseltä Kun perussarjan ansiotieto päivitetään, muuttuvat kahden päivitetyn neljänneksen välissä olevat neljännekset ennakollisista ns välineljänneksiksi Koska toteutunut keskiansio voi poiketa merkittävästi siitä, mitä on kehitysarvioilla ennustettu, ei ole perusteltua käyttää välineljännesten laskemisessa pelkkää kehitysarviokaavaa Ennakkoarvioihin perustuvat välineljännekset eivät välttämättä ole enää johdonmukaisia toteutuneen ansiokehityksen kanssa Siksi päivitettäessä keskiansioita päivittyvät myös välineljännekset automaattisesti Kehitysarvion mukaisen keskiansion ja toteutuneen keskiansion välinen ero jaetaan tasaisesti eli lineaarisen kertymäfunktion mukaisesti kahden päivitysajankohdan välille 3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Ansiotasoindeksin perustana ovat pääosin työnantajajärjestöjen keräämät palkka-aineistot, jotka sisältävät noin kaksi kolmasosaa Suomen palkansaajista Siten ansiotasoindeksien keskivirheet ovat pieniä verrattuna otoksilla kerättäviin tilastoihin 22

Ansiotasoindeksin keskiansiotiedot tarkentuvat myöhemmissä julkistuksissa, vähintään kahtena julkaisuajankohtana, koska indeksin perustietoina käytettävien palkkatilastojen valmistumisaikataulu on huomattavasti hitaampi kuin indeksin julkistamisaikataulu Tarkentuvat indeksit ovat ennakollisia indeksejä Tiedot tarkentuvat vuoden mittaan siten, että lopulliset indeksit julkistetaan seuraavan vuoden toisen vuosineljänneksen julkistamisen yhteydessä Ansiotasoindeksissä tietojen tarkentuminen kaikkien palkansaajien tasolla on keskimäärin prosenttia suuntaansa Palkansaajaryhmien toimialoittaisten rakennemuutosten vaikutukset on pääosin puhdistettu indeksistä Sen sijaan toimialojen tunti- ja kuukausipalkkaisten palkansaajien sisäisissä rakenteissa tapahtuvat muutokset näkyvät indeksin kehityksessä Tässä suhteessa ansiotasoindeksi ei ole laadun muutoksista puhdistettu hintaindeksi vaan palkansaajaryhmittäistä säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä mittaava yksikköarvoindeksi Käytettäessä otoksessa saatuja palkka-aineistoja indeksin laskennassa ongelmana on otoksesta lasketun keskiansion keskivirhe, joka voi aiheuttaa huomattavaa satunnaisvaihtelua ansiokehitystä laskettaessa Toisaalta sillä toimialatasolla, jolla ansiotasoindeksiä julkaistaan, ei otokseen perustuvien perussarjojen merkitys ole yleensä kovin hallitseva Pelkkien järjestäytyneiden työnantajien palkka-aineistojen käytössä on puolestaan se ongelma, että järjestäytyneet yritykset ovat yleensä keskimääräiseltä kooltaan paljon suurempia kuin samalla toimialalla olevat järjestäytymättömät yritykset Monilla toimialoilla pienyritykset ovat erikoistuneita määrättyihin tuotteisiin tai palveluihin tai niiden toiminta muuten poikkeaa alan suuryritysten painopistealueista Tällöin myös ansiokehitys voi järjestäytymättömillä työnantajilla poiketa systemaattisesti järjestäytyneiden vastaavasta 4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Ansiotasoindeksi julkaistaan neljännesvuosittain noin kahdesta kahdeksaan viikkoa neljänneksen päättymisen jälkeen 5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Ansiotasoindeksin tiedot julkaistaan Tilastokeskuksen maksuttomilla internet-sivuilla Ansiotasoindeksin tietoja on myös tilattavissa paperijulkaisuna Julkaisu on tilattavissa osoitteesta: Edita Hakuninmaantie 2 00043 EDITA Puh: 020 450 2588 Faksi: 020 450 2590 pikapaino@editafi Yksityiskohtaisempia tuloksia ansiotasoindeksin muutoksista ja pidemmät aikasarjat julkaistaan vuosittain palkkatilaston yhteenvetojulkaisussa, Palkat ja työvoimakustannukset Ansiotasoindeksin perussarjatasoisia tietoja voidaan luovuttaa tapauskohtaisesti Ansiotasoindeksin (2005=100) rakenteesta ja menetelmistä on julkaistu käyttäjän käsikirja pdf-versiona tilaston kotisivulla menetelmäselosteiden kohdalla Ansiotasoindeksissä käytettävistä palkka-aineistoista on tietoa kunkin alakohtaisen palkkatilaston omalla kotisivulla 6 Tilastojen vertailukelpoisuus 61 Vertailtavuus muihin tilastoihin Ansiotasoindeksin ja säännöllisen ansion indeksin keskeinen tavoite on ansiokehityksen vertailukelpoinen mittaaminen Vastaavasti alakohtaisten palkkatilastojen ja palkkarakennetilaston tarkoitus on mitata kunkin vuoden ansiotaso ja ansiorakenne mahdollisimman hyvin riippumatta siitä, mitä muutoksia palkka-aineistossa ja menetelmissä on tapahtunut Siten ansiotasoindeksin ja palkkatilastojen vuosimuutoksissa voi esiintyä eroja 23

62 Vertailtavuus historiatietoihin Tilastokeskus laskee ja julkaisee edelleen myös perusvuodeltaan vanhempia ansiotasoindeksejä Ensimmäisen ansiotasoindeksin perusvuosi on 1938 Tosin sotien takia sitä on yhtäjaksoisesti tuotettu vuodesta 1948 lähtien Vuodesta 1975 lähtien ansiotasoindeksi on uudistettu viiden vuoden välein Vanhoja ansiotasoindeksejä tuotetaan sitä laajempina mitä tuoreemmasta indeksistä on kysymys Vanhoja indeksejä on jatkettu ketjuttamalla niitä uuden indeksin muutoksilla Pitkiä indeksisarjoja vertailtaessa on huomioitava se, että ansiotasoindeksissä mitataan kuukausipalkkaisilla kuukausiansiota ja tuntipalkkaisilla tuntiansiota Työajan lyhenemisen johdosta kuukausipalkkaisten indeksit nousivat hitaammin kuin tuntipalkkaisten indeksit etenkin 1950-, 60- ja 70-luvuilla Yleinen ansiotasoindeksi on siten painotettu keskiarvo tuntiansion ja kuukausiansion kehityksestä 7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Ansiotasoindeksissä käytetään sovellettua työnantajasektoriluokitusta, jossa keskeistä on se, mihin työnantajajärjestöön ja sopimukseen työnantaja kuuluu Perusvuoden 2000=100 ja sitä vanhemmissa ansiotasoindekseissä tulospalkkiot ovat mukana kuukausipalkkaisilla palkansaajilla, mutta eivät tuntipalkkaisilla palkansaajilla Tilastokeskus alkoi julkaista erillistä säännöllisen ansion indeksiä vuodesta 2004 lähtien ensimmäisen indeksin perusvuoden ollessa 2002 Säännöllisen ansion indeksissä tulospalkkioita ei ole lainkaan mukana millään palkansaajaryhmällä Nykyisessä ansiotasoindeksissä 2010=100 tulospalkkiot ovat mukana sekä tunti- että kuukausipalkkaisilla palkansaajilla Vanhojen perusvuosien ansiotasoindekseissä tulospalkkioiden vaikutukset ovat mukana vuodesta 2007 lähtien myös tuntipalkkaisilla palkansaajilla 24

Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Lisätietoja Anu Uuttu 029 551 2322 Harri Nummila 029 551 3235 Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala palkatindeksit@tilastokeskusfi wwwtilastokeskusfi Lähde: Ansiotasoindeksi 2014, 2 neljännes, Tilastokeskus Asiakaspalaute: wwwtilastokeskusfi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh 029 551 2220 wwwtilastokeskusfi Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh 020 450 05 asiakaspalvelupublishing@editafi wwweditapublishingfi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1796-3737 (pdf) ISSN 0784-8218 (print) Tuotenumero 3019 (print)