Kalastus ja Vapaa-aika 2013 hinnat 25.10.2012 alkaen KERTOMUKSIA JA OPASTUSTA Suosituimmat saaliskalat Takaisin talviverkoille Ari Manninen...ja kalaa tulee! LED-POWER tilaukset: www.kivikangas.fi s-posti: info@kivikangas.fi ) 06-781 2900 Pyydysten merkintä uusi kalastusasetus Asiakaspalautetta mm. kalareissulla Ruotsin Arjeplogissa
KALASTA HERKULLISIA ATERIOITA... Jos haluat ruokapöytääsi todella tuoretta kalaa tai haluat uutta mielekästä tekemistä, niin pyydyskalastus voisi olla sinun juttusi. Pyydyskalastusta voi harrastaa ympäri vuoden, eikä sen aloittamiseen ja harrastamiseen tarvitse käydä vuosien oppisopimuskoulutusta. Tässä kuvastossa opastetaan valitsemaan oikeanlaiset verkot, ankkuroimaan ne sekä neuvotaan, mistä ja milloin eri kalalajeja kannattaa pyytää. Parhaat niksit ja paikat oppii itse kokeilemalla ja pienen harjoittelun jälkeen verkot laittaa veteen tuosta vaan. Kalastaminen on kansalaisen perustaitoja, jolla on pärjätty tiukempinakin aikoina. Kalaisissa vesissämme piilee suuri uusiutuva luonnonvara. Uunilahna, kuva Pro Kala ry Suomen vesistöt ovat täynnä kalaa, jota riittää kaikille, ellei ole erityisiä vaatimuksia lajien suhteen. Monipuolista kalakantaamme voitaisiin hyödyntää nykyistä paljon enemmän, esimerkiksi lahnoista ja särjestä saa herkullisia aterioita, kun ne osaa oikein käsitellä ja valmistaa. Samaan aikaan kun ruokakalan tuonti ulkomailta on kasvanut, voivat vaikka TV:n kokkiohjelmat ja lehtien sekä netin reseptipalstat toimia kannustajina käyttämään enemmän kotimaista raaka-ainetta. Tarvitaan vain lisää aktiivisia kalastajia, kotikokkeja sekä rohkeampaa asennetta kotimaisten kalojen käyttöä kohtaan, että nykyinen suuntaus saadaan muuttumaan. Satunnaisen lomalaisenkin kannattaa kalastaa ahkerasti, sillä vesiä rehevöittavien kalojen pyynti on ekoteko, jolla voi vaikuttaa oman mökkirannan kuntoon. Keväällä voi helpoimmillaan vaikka ennen töihin menoa viedä aamusella pyyntiin kokoontaittuvat katiskat ja töistä tullessa noutaa ne pois. Kunto ja terveys paranee, ja jos Ahti suo, on koko perheelle tarjolla varmasti luomua ja tuoretta evästä, oikeaa lähiruokaa. ERÄ-lehden pitkäaikainen avustaja, nyt jo eläkkeelle jäänyt Ari Manninen Ristiinasta soitti ja tilasi verkkoja. Aikomuksenaan Arilla oli laittaa verkot pyyntiin talveksi. Käytimme tilaisuutta hyväksi ja pyysimme häntä kirjoittamaan kokemuksistaan jutun, joka alkaa viereisellä sivulla. Aivan oikein Manninen toteaakin pyydyskalastuksen olevan aktiivista kalastusta. Sen huomaa esimerkiksi silloin, kun käy kokemassa vaikka verkkoja viime talven kaltaisissa jääoloissa. Poimintoja uutuuksista 2013 Pietarinverkot 2,1 m korkuisena, uuden kalastusasetuksen mukaiset pyydysmerkit ja solmulliset nailon-hapaat. Syksyn pimeisiin uusinta LED-teknologiaa hyödyntävät MTX-valaisimet sekä sopivasti ensi kevääksi saapuvat Stinger- ja Usami-vieheet. Kiitämme kaikkia asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme antoisia hetkiä kalastuksen parissa! T: Kivikankaan väki Pyydyskalastus 4-51 Koukkukalastus 52-67 Asut 68-75 Puukot 76-81 Urheilu 82-85 Tekniikka 86-89 Puutarha ja sisällys 90 Kampanja 91-92 kuva: Petteri Kontila
Siitä kun viimeksi uitin verkot Saimaan kannen alle, ehtikin vierähtää lähes parikymmentä talvea. Muistin monta hyvää syytä palata hyvän harrastuksen pariin. Ruokapöydässä koettujen makunautintojen ohella parasta olivat kalareissut hyvän kalakaverin kanssa, kalan sähkötys verkon yläpaulassa ja kotiintulo saaliin kera. Saaliin jakaminen läheisten kanssa on syvällinen kokemus, jonka koin ensi kerran pikkupoikana viedessäni itse onkimani kalat äidille. Vanhoja verkkoja tarkistaessani muistin, että olen aina jostain syystä pitänyt myös verkkojen selvittelystä, joka on parhaimmillaan kuin ongelmanratkaisua. Itse asiassa koko kalastus on monessakin mielessä ongelmanratkaisua, mikä pitää mielen virkeänä. Kalastukseen liittyvien haasteiden pohtiminen onkin osa kalastuksen ikiaikaista viehätystä. Takaisin talviverkoille Ari Manninen Eläkkeelle siirtyminen ei tapahdu enää niin kuin vanhassa vitsissä, että istutaan ensin pari viikkoa kiikkustuolissa ja aletaan sitten pikku hiljaa keinua. Eläkkeellä nautitaan täysin siemauksin lisääntyneestä vapaa-ajasta. Omalla kohdallani se tarkoitti kalastusharrastuksen monipuolistamista ja paluuta myös talviverkkokalastuksen pariin. oikeassa paikassa? Onko kala liikkunut ja käynyt pyydykseen? Kokenut kalastaja pystyy ennustamaan paljonkin ajankohdan ja olosuhteiden perusteella, mutta lopullinen totuus paljastuu aina vasta pyydystä koettaessa. Pyynnissä oleva pyydys on kiehtova ja joka kerta uusi arvoitus. Kivikankaan verkot Jo pelkkä talvikalastukseen valmistautuminen tarjosi mukavaa puuhailua. Vaikka varastossani oli tallessa melkoinen kasa vanhoja verkkoja, innostuin hankkimaan pari uutta. Kivikankaan verkot olivat helppo valinta, sillä muistissani oli niiden hyvä kalastavuus ja mainio käsiteltävyys. Pari päivää tilauksesta pöydälläni oli punaisesta monofiilistä tehty 60-millinen Pietarin kaksoispaulaverkko ja pehmeästä sinivihreästä monisäikeisestä mikrokuidusta (Ironsilk) valmistettu 55-millinen verkko. Verkkojen korkeus oli 3 metriä ja pituus 60 metriä. Molemmat verkot näkyvät hyvin jään päällä mutta ovat vedessä kalalle lähes huomaamattomia. Ominaisuus helpottaa merkittävästi verkkojen käsittelyä ja kalojen irrottamista havaksesta. Varsinkin jos näköaisti ei ole enää terävimmillään, on lunta ja jäätä vasten hyvin erottuvasta verkon langasta merkittävästi hyötyä. Kalapaikka Kalapaikan valintaan kannattaa talviverkkokalastuksessa kiinnittää erityistä huomiota. Jos paikka on hyvä ja kalaa tulee tasaisesti koko talven, välttyy paikanvaihdolta, joka voi olla keskitalvella paksun jään ja syvän lumen aikaan melkoinen urakka. Parhaimmillaan verkot voi uittaa jään alle jo silloin, kun jäällä ei ole lunta tai sitä on vain vähän. Silloin homma hoituu kuin tanssi Härveli-verkonuittolaitteen avulla. Kalapaikkamme oli ihanteellinen, sillä parkkipaikalta oli pyydykselle matkaa vain kivenheiton verran. Uitimme 60 metriä pitkän verkon leveän salmen reunaan aivan rannan tuntumaan. Vettä oli rannan puolella noin 5 metriä ja uloimmassa päässä noin 15 metriä. Koska kotoa oli paikalle matkaa vain kilometrin verran, kävimme verkolla joskus myös jalan ahkiota vetäen. Ahkiossa kulkivat mukavasti jääkaira, jääsaha, lumilapio, vetonaru, vaihtoverkot, kylmälaatikko saalista varten ja muut tykötarpeet. Vaikka jo yhdellä verkolla tai lyhyellä verkkojatalla voi kalastaa mainiosti, suosittelen varaamaan jäälle mukaan myös vaihtoverkot. Joskus voi huono sää haitata kalojen irrottamista, jolloin homma kannattaa siirtää miellyttävämpiin olosuhteisiin. Vaihtoverkoilla voi vaikuttaa myös saaliskalojen kokoon ja määrään. Jos kalaa alkaa tulla yli oman tarpeen, kannattaa verkkojen tilalle vaihtaa kokeeksi harvemmat. Silloin ei tarvitse välttämättä keskeyttää pyyntiä ja uittaa myöhemmin verkkoja uudelleen jään alle. Kalapaikkaahan ei saa talvellakaan varata pelkkien narujen avulla....jatkuu s. 31 Aktiivikalastusta Kalastustavat luokitellaan nykyisin jostain syystä aktiivisiin ja passiivisiin. Esimerkiksi vapakalastus määritellään aktiiviseksi ja verkkopyynti puolestaan passiiviseksi kalastustavaksi. Onko auringon palvominen ootto-ongen vieressä laiturilla sitten oikeasti aktiivisempaa kalastusta kuin talviverkoilla tuulessa ja tuiskussa puurtaminen, lienee makuasia. Kalastusta molemmat - ja kalastaessaan ihminen on onnellisimmillaan. Eräs seikka, joka erottaa pyydyskalastuksen vapakalastuksesta on se, että pyydyskalastaja on kalassa silloinkin kun hän ei ole vesillä. Tunne siitä, että omaan verkkoon tai katiskaan voi koska tahansa uida kala, nostaa kalamiehen kasvoille sisältä päin kumpuavaa hymyä. On kutkuttavaa kuvitella, kuinka juuri nyt suuri lahna puskee itsensä ruovikon laitaan viritettyyn riimuverkkoon. Hetki ennen pyydyksen kokemista on erikoisen hieno, ja mieli on täynnä mukavia arvailuja. Onko pyydys 3
PYYDYSTEN MERKINTÄ PYYDYSTEN MERKINTÄ ON TULLUT PAKOLLISEKSI Kalastusasetus (4.4.2012) 16 mukaan vesialueet on jaettu kahteen eri (1 ja 2) osaan. Alla määritelmät pyydysmerkkien vähimmäisvaatimuksista molemmille vesialueille: 1 ALUEELLA VESILIIKENNETTÄ Seisovat pyydykset merkitään vesiliikenteen käyttämillä vesialueilla vähintään 1,2 m vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä vähintään 20 x 20 cm neliön muotoisella lipulla. Jos pyydys tai jokin sen osa ulottuu 1,5 m lähemmäksi veden pintaa on lippusalkoon kiinnitettävä kaksi päällekkäistä lippua. Jos pinnan läheisyyteen asetetun pyydyksen pituus ylittää 120 m, niin sen suunta on osoitettava käyttämällä vähintään 15 cm veden pinnan yläpuolelle ulottuvaa kohoa jokaista alkavaa 120 m kohden. Lippumerkki on varustettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvällä vähintään 2 cm korkealla heijastimella. 2 Vesiliikennealueita ovat ensisijaisesti vesiliikenneväylät, mutta suuri osa veneilystä tapahtuu merkittyjen väylien ulkopuolella ja väyliltä poiketaan helposti sivuun. Pyydyksen merkitsemiselle asetetut vaatimukset olisivat siten suurimmat kauppamerenkulun väylien, veneväylien, venereittien, purjehduskelpoisten vesi alueiden ja muiden vesiliikenteen käyttämien alueiden yhdessä muodostamalla vesialueella. VESILIIKENNE OLEMATONTA Vesialueilla, joilla vesiliikennettä ei pääsääntöisesti harjoiteta tai muuten on ilmeistä, että pyydykset eivät haittaa vesiliikennettä tai vesistön muuta käyttöä, vähintään 15 cm veden pinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla taikka vähintään 40 cm vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä lipulla, jonka lyhyimmän sivun pituus on vähintään 15 cm. Alueet, joilla vesiliikennettä ei oleellisesti harjoiteta tai on erittäin epätodennäköistä, että pyydyksen asettamisesta aiheutuisi haittaa vesiliikenteelle tai muulle vesien käytölle. Kohdan 2 merkintää voisi käyttää esimerkiksi syrjäisillä lahtialueilla sekä pienehköillä järvillä ja lammilla. Lisäksi merkintätapaa voisi käyttää esimerkiksi rantojen, karien ja kasvillisuusvyöhykkeiden läheisyydessä sijaitsevilla alueilla, joilla pyydykset eivät yleensä haittaa muuta vesienkäyttöä. Nämä alueet sellaisenaan saattavat sijaita vesistöissä, joissa vesiliikennettä harjoitetaan ja myös lähellä vesiliikenneväyliä, mutta pyydyksen tarkempi sijoittelu esimerkiksi rannan, karin tai kasvillisuuden läheisyyteen tekee erittäin epätodennäköiseksi pyydyksen vesiliikenteelle aiheuttaman haitan tai vaaran. Verkon, pitkäsiiman ja muun koukkupyydyksen, rysän sekä katiskan merkintään käytettävät kohot ja lippusalot pyydykseen yhdistävien köysien on oltava uppoavia tai varustettu painoin. Ankkuri on hyvä paino oikein mitotetuille kelluville köysille. Pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedot tulee kiinnittää pyydyksen uloimman pään kohon, lippusalon tai merkkisalon yhteyteen. Nimi- ja yhteystietoihin tulee merkitä pyydyksen asettajan etu- ja sukunimi sekä puhelinnumero tai postiosoite. Rapumerta merkitään vähintään 5 cm vedenpinnasta ulottuvalla koholla. VERKKOJEN MERKINTÄ JA ANKKUROINTI VESILIIKENNEALUEILLA Köyden pituus ankkurista lippumerkkiin hieman veden syvyyttä enemmän. Köyden pituus ankkurista verkkoon, vähintään 3 x verkon korkeus. Pintaverkko Pohjaverkko < 1,5 m Pohjaverkko välivedessä Uuden kalastusasetuksen mukaiset pyydysmerkit sivulla 35. 4
VERKKOJEN VÄRIT VERKKOJEN VÄRIT Osassa Pietarinverkkoja voit valita kuudesta eri liinanväristä. Perusväri on sinertävänharmaa, joka on myös paras väri useimpaan suomalaiseen vesistöön. Kirkkaassa vedessä auringon paisteella se kiiltää vähiten ja on näkymättömin. Hieman sinertävänharmaata vaaleampi savunharmaa liina on saatavissa 0,14 mm monofiililangalla. IronSilk monikuituliinat sekä lapin lohiliinat ovat väriltään vihreitä. Punainen väri soveltuu hyvin tummiin humuspitoisiin vesiin. Myös kalan irrottaminen käy helpommin hämärässä kirkkaanpunaisesta verkosta. Vaalean harmaa väri on suosittu varsinkin lounaisrannikolla. Mikäli haluat itse värjätä liinasi, niin silloin vaalea on paras pohjavärinä. Kierretty nailon 210d/2 liina on musta. Talvella jään alla on melko valottomat olosuhteet, joten verkon värillä ole juurikaan vaikutusta kalastavuuteen. Eniten verkon värillä on merkitystä kalastavuuteen pyydettäessä valoisaan aikaan kirkkaissa vesissä ja läheltä pintaa. Verkkotaulukoissa (s. 9-12) punainen raami tai harmaa pohja tarkoittaa, että verkot voidaan valita myös näillä väreillä. Mainitse verkon väri tilausta tehdessäsi, kun haluat verkkosi vaaleanharmaana tai punaisena. Ilman väritoivomusta toimitetaan verkot sinertävänharmaana, joka on myös verkkojemme perusväri. Samat värikoodit ovat käytössä myös sivujen 25-27 liinataulukoissa. Sivulla 24 kuva liinojen väreistä. TARKASTUSETIKETTI Enää ei tarvitse arvailla verkon kokoa, sillä niiden yläpaulaan on tikattu kangasetiketti, jossa lukee solmuväli, korkeus, langanvahvuus ja verkon tekijä. punainen sinertävänharmaa IronSilk vaaleanharmaa KAKSOISPAULAVERKKO sivut 6-20 PINTAVERKKO sivu 20 KÄSINPAULOITUS sivu 21 Kaksoispaulaverkon pauloituslankana on vahva apupaula, joka on koneellisesti tikattu n. 15 cm välein lujasti kiinni varsinaisiin pauloihin. Näin pauloitetun verkon kalastavuus on muita parempi. Verkon silmät pääsevät liikkumaan apupaulalla, jonka ansiosta löysää liinaa riittää enemmän kalan takertumiseen. Mitä herkemmin liina on pauloihin kiinnitetty, sitä kalastavampi verkko. Kaksoispaulaverkko on helppo puikkaroitava kovassakin tuulessa ja raskaassa kalalastissa, koska apupaula antaa pauloille lisää tukevuutta ja tekee lisäksi verkosta helposti oikenevan. Ammattikalastajat käyttävät apupaulojen avulla pauloitettuja kaksoispaulaverkkoja myös siksi, että ne kestävät venymättä verkonvetokoneella tapahtuvan noston. + Kalastavuus + Paulojen vetolujuus + Käsiteltävyys + Kestävyys Pintaverkon selkänaruna käytetään 4-6 mm köyttä tai putkipaulaa, joihin pujotetaan kohot 1-4 m:n välein. Apupaula (n. 3 mm.) antaa pauloille lisää vetolujuutta ja helpottaa verkon käsittelyä. Pintaverkolla pyyntiä kannattaa harkita silloin, kun tavoiteltava laji liikkuu lähellä pintaa, kuten esim. merialueilla vaellussiika ja lohi. Pintaverkot voidaan lisäksi ankkuroida pesän muotoon tai jättää ne kokonaan ankkuroimatta (ajoverkko). + Pintaan virittämiseksi ei tarvita irtokohoja + Pyytää kalaa pinnan läheisyydestä + Monikäyttöisyys (siika-/ lohipesä) Perinteinen käsinpauloitus onnistuu jokaiselta harjoittelun ja hyvien ohjeiden avulla. Käsinpauloitettu verkko on hyvä pyydys huolellisen pauloittajan tekemänä ja sen kalastavuus paranee entisestään, kun useampia liinan silmiä lisätään samaan pauloituslenkkiin. + Kotipauloitus + Mukava hyödyllinen harrastus + Voit säästää käyttämällä vanhat paulat uudelleen 5
VERKOT Pietarin muikku- ja silakkaverkot VERKKOJEN OMINAISUUDET w 6 Pietarin muikku- ja silakkaverkot on pauloitettu keskimitaltaan 33 m mittaisiksi, joten verkossa on enemmän pyyntineliöitä kuin tavallisissa verkoissa. Liinan silmä aukeaa myös enemmän, mikä muoto sopii hyvin pyöreälle muikulle. KAMPANJA Muikkuverkko 15 mm x 5,0 x 0,15/ 33 m tuote: V155015 75,90 (87,00) w kaksoispaulaverkko korkkipaula putkipaula monofillanka kierretty monofil monikuitulanka kierretty nailon ø 0,15 langan vahvuus R riimuverkko käsinpauloitettu...ja kalaa tulee! PIETARIN KAKSOISPAULA LANKA 0,14 mm, savunharmaa Korkeus 1,8 m 3,0 m Pituus 33 m 33 m 13 mm 51,00 69,00 14 mm 49,00 65,00 15 mm 62,00 16 mm 59,00 17 mm 57,00 LANKA 0,15 mm, sinertävänharmaa Korkeus 1,5 m 1,8 m 2,4 m 3,0 m 5,0 m Pituus 33 m 33 m 33 m 33 m 33 m 10 mm 56,00 61,00 73,00 83,00 11 mm 58,00 69,00 78,00 12 mm 51,00 55,00 65,00 74,00 105,00 13 mm 48,00 52,00 61,00 69,00 99,00 14 mm 46,00 49,00 58,00 65,00 92,00 15 mm 44,00 47,00 55,00 62,00 75,90 16 mm 43,00 46,00 53,00 59,00 82,00 17 mm 42,00 45,00 51,00 57,00 79,00 18 mm 41,00 44,00 50,00 55,00 76,00 19 mm 43,00 54,00 74,00 20 mm 39,00 42,00 49,00 53,00 72,00 21 mm 41,00 52,00 71,00 22 mm 37,00 40,00 47,00 51,00 70,00 23 mm 39,00 50,00 25 mm 36,00 38,00 LANKA 0,17 mm, sinertävänharmaa Korkeus 1,8 m 3,0 m 5,0 m Pituus 33 m 33 m 33 m 15 mm 51,00 67,00 94,00 16 mm 49,00 64,00 17 mm 47,00 61,00 85,00 18 mm 45,00 59,00 20 mm 43,00 22 mm 42,00 25 mm 41,00 LANKA 0,20 mm, sinertävänharmaa Korkeus 1,8 m 3,0 m 5,0 m Pituus 33 m 33 m 33 m 14 mm 76,00 15 mm 73,00 16 mm 50,00 70,00 98,00 17 mm 49,00 68,00 18 mm 66,00 19 mm 64,00 20 mm 62,00 22 mm 61,00 76,00
Muikku (lahko: lohikalat) Muikkujärviä on lähes kaikkialla Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Merialueella lajia tavataan Perämeren ja Suomenlahden itäosan vähäsuolaisissa vesissä. Muikku on ulappavesien parvikala, joka viihtyy parhaiten suurilla ja avonaisilla selkävesillä. Muikku syö eläinplanktonia. Jos muikkuja on liikaa, niiden kasvuvauhti tyrehtyy, koska ravintoa ei riitä kaikille. Muikkukanta kestää voimakasta kalastusta ja se on sisävesien tärkeimpiä pyyntikohteita ammatti- ja kotitarvekalastajille. Verkko Muikkuverkon solmuvälit vaihtelevat 10-25 mm välillä. Muikku on tarkka kala solmuvälin suhteen, joten saatetaan tarvita monen harvuista verkkoa. Alkukesänä 14 mm verkolla saatu muikku voi syksyllä jäädä hyvän kasvun ja mädin ansiosta parhaiten 18 mm verkkoon. Hyvä keino tuntemattoman vesistön muikkuverkon solmuvälin selvittämiseksi on mennä reilusti juttelemaan muiden alueen kalastajien kanssa. Yleisin langanvahvuus muikulle on 0,15 mm, mutta 0,17 ja 0,20 mm langalla saadaan syksyllä hyviä muikkusaaliita. Pietarin muikkuverkoissa liinan silmä on pauloitettu muita enemmän aukinaiseksi sekä yläpaulan kantavuus on normaalia suurempi, jotta pintaan viritettäessä verkko ei roikkuisi kohojen välistä. Kaksoispauloitus helpottaa verkkojen käsiteltävyyttä sekä antaa pauloille roimasti lisää vetolujuutta, mikä on tärkeää, kun niitä käsitellään kovassa tuulessa tai painavassa kalalastissa. Syksy Kun vedet jäähtyvät kesähelteiden jälkeen, muikut valmistautuvat kutuun ja liikkuvat hiljalleen matalampiin vesiin kohti kutupaikkojansa. Muikku tulee sukukypsäksi yleensä toisena elinvuotenaan. Sen kutuaika vaihtelee eri paikoissa lokakuulta joulukuulle, veden lämpötilan ollessa 5 7 o C. Kutu tapahtuu parvissa lähellä rantaa 1 10 metrin syvyydessä. Muikkuverkot lasketaan kutupaikoille pohjaan pääasiassa yöksi, koska päivisin matalilla vesillä liikkuu muutakin pientä kalaa. Kutupyyntiin soveltuvat hyvin myös matalat verkot, jotka voi viedä parin metrin syvyiseen veteen. Sesonki jatkuu avovesikautena aina jäitten tuloon saakka. Pietarin sokkeliverkot muikulle vähän. Yleensä talvi ja kevät ovat huonoa muikun pyyntiaikaa seisovilla pyydyksillä. Eniten muikkua kalastetetaan talvella nuottaamalla. Kevät Kevättalvella auringonvalon lisääntyessä, tulee muikku päivisin jään alle syömään sinne kertynyttä ravintoa. Hämärän tullen muikut painuvat takaisin pohjaan. Jäiden lähtiessä muikut hajaantuvat ja niitä voi tavata päivisin myös matalasta vedestä. Kesä Vesien lämmettyä heinäkuussa, alkaa muikku kerääntyä kohti syvänteitä ja muodostaa siellä suuria parvia. Tyynenä kesäiltana voi muikkuparven löytää katseella, kun seuraa niiden pintakäyntejä. Päivisin parvia voi etsiä kaikuluotaimella. Myös kirkuva lokkiparvi paljastaa pinnan lähellä uivat parvet. Syvissä järvissä muikut liikkuvat päivisin välivedessä heti harppauskerroksen alla, jonne verkot voi ripustaa pitkillä kohoon kiinnitetyillä tapseilla. Illalla verkot lasketaan pinnan lähelle lyhyillä tapsikohoilla, sillä silloin muikut nousevat aivan pintaan syömään planktonia. Verkot on hyvä nostaa ylös heti aamuvarhaisella. Lokit heräävät aamulla ja ne voivat hakea muikut verkosta jopa metrin syvyydestä. Lämpimässä muikku pilaantuu herkästi. Hyvä keino pitkittää kalojen lämpenemistä on täyttää kylmäboksi jäähileellä ennen järvelle lähtöä. Myös verkosta irrotetut kalat tulisi heitellä suoraan jääkylmään veteen. q Alkuperäinen Sekoittunut Siirretty Ei tietoa alkuperästä Levinneisyyskartta: RKTL, www.rktl.fi SOKKELIVERKKO Muikkuliinan korkeus 2,4 m ja sokkelin korkeus 0,7 m. Sokkeliverkon voi laskea pohjaan, koska siellä oleilevat kiisket ym. kalat eivät jää kiinni verkkoon. Harvalla sokkeliosalla voit saada myös matikkaa, kuhaa tai muuta vauraampaa kalaa. Pietarin sokkeliverkot muikulle on pauloitettu ylipitkiksi, keskipituus 33 m. Verkot ovat laskuvalmiina lukkopuikkarilla. w VERKOT Muikkuliina 2,4 m korkea Sokkeliliina 0,7 m korkea ø 0,15 0,25 PIETARIN KAKSOISPAULA SOKKELIVERKOT LANKA 0,15 mm / 0,25 mm Kork. 2,4m + sokkeli 0,7m = 3,1m Solmuväli sokkeli pituus 33 m 12 mm 60 mm 84,00 13 mm 60 mm 81,00 14 mm 60 mm 78,00 15 mm 60 mm 76,00 16 mm 60 mm 74,00 17 mm 60 mm 72,00 18 mm 60 mm 70,00 Asiakaspalautetta Tervehdys! Tilasin Kivikankaalta postitse muikun pyyntiin tarkoitettuja sokkeliverkkoja missä on 2,4 m ylähältä muikkuverkkoa ja sitten 70 cm alapaulasta harvaa sokkelia. Kylläpä muikunpyynti oli nautinnollista kun kirsut meni harvasta sokkelista läpi ja verkoissa oli vain hopeisia maukkaita muikkuja. Kiitokset Kivikankaalle! 25.6.2012 T: Ari Hilliaho Kalajoelta Talvi Muikut liikkuvat aktiivisesti kutupaikoilla vielä pari viikkoa jäiden tulon jälkeen, jonka jälkeen ne painuvat syvänteiden pohjiin, jossa ne säästävät energiaa liikkumalla mahdollisimman 7
VERKOT Pietarin siikaverkot w ø 0,12 0,14 PIETARIN KAKSOISPAULA LANKA 0,12 mm, sinertävänharmaa Korkeus 1,8 m 3,0 m 3,0 m 5,0 m Pituus 30 m 30 m 60 m 60 m 27 mm 30,50 30 mm 29,50 33 mm 29,50 71,00 91,00 35 mm 28,50 35,50 70,00 38 mm 28,50 69,00 40 mm 28,50 56,90 84,00 43 mm 28,50 67,00 83,00 45 mm 28,50 66,00 82,00 50 mm 28,50 55 mm 28,50 KAMPANJA Siialle 40 mm x 3,0 m x 0,12 mm/ 60 m tuote: V4030122 56,90 (68,00) 38 mm x 1,8 m x 0,14 mm/ 60 m tuote: V3818142 45,90 (53,00) PIETARIN KAKSOISPAULA LANKA 0,14 mm, savunharmaa Korkeus 1,8 m 3,0 m 4,0 m 5,0 m Pituus 60 m 60 m 60 m 60 m 28mm 57,00 30 mm 56,00 33 mm 55,00 35 mm 53,00 69,00 38 mm 45,90 68,00 40 mm 53,00 67,00 84,00 43 mm 53,00 66,00 76,00 83,00 45 mm 53,00 65,00 82,00 50 mm 65,00 Siika (lahko: lohikalat) Siikatyyppejä on useita ja ne poikkeavat ravinnonkäytöltään, kasvunopeudeltaan ja kutukäyttäytymiseltään hyvin paljon toisistaan. Yleisimpinä merialueilla ovat karisiika ja vaellussiika; sisävesillä pohjasiika, järvisiika sekä planktonsiika. Suomessa siikaa tavataan kautta koko maan, erityisesti karuhkoissa sisävesissä ja meressä alueilla, joissa on viileää ja hapekasta vettä. Verkko Hyvä verkko varovaiselle siialle on ohutlankainen ja näkymätön liina yhdistettynä pauloihin, jotka juuri ja juuri pitävät verkon pohjassa ja pystyssä. Ihanteellinen langan vahvuus on 0,12 0,15 mm, mutta haukipitoisilla vesillä voi langan vahvuudeksi valita 0,17 0,20 mm. Kaksoispaulaverkossa liina pääsee liikkumaan sivusuunnassa, näin verkkoon puskevalle herkkäliikkeiselle kalalle muodostuu pussi, johon se jää kiinni. Solmuvälit siialle vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi Perämerellä pyydetään 27 mm verkoilla pohjoisessa hitaasti kasvavaa karisiikaa, joka painaa 5 vuotiaana n. 180 g. Suomenlahdella asustava samanikäinen karisiika on saavuttanut jo kilon painon ja sitä saa vielä hyvin 45-50 mm verkoilla. Ohutlankainen verkko pyytää parhaiten siikaa. Suosituin lankavahvuus siikaverkolle on 0,15 mm. Varsinkin talvella 0,12 mm langalla siika-, kuha-ja madesaalis paranee, mutta haittana on verkon repeämisalttius jos pyyntipaikalla liikkuu myös haukia. Useat varsinkin ammatikseen pyytävät kalastajat ovat alkaneet käyttää uutta 0,14 mm lankavahvuutta. Vaellussiika Tuppisiika Karisiika Levinneisyyskartta: RKTL, www.rktl.fi 8
Pietarin siika- ja kuhaverkot VERKOT Syksy Syys-marraskuussa vesien jäähdyttyä 2 3 asteiseksi alkavat siiat kutemaan. Ne uivat suurina parvina rantoja seuraten, etsiessään kutupaikkaa ja partneria. Kutupaikat sijaitsevat matalassa vedessä sora- ja hiekkapohjilla, osa siikakannoista nousee jokiin lisääntymään. Kutuaikana verkot viritetään lähelle rantaa, matalaan veteen. Syksy on siiankalastuksen kulta-aikaa, joka jatkuu aina talven tuloon saakka. Talvi Ensimmäisten jäiden aikana siika on vielä aktiivinen kudun jäljiltä. Sen tavoittaa matalasta 2-5 metrin syvyydestä kutupaikkojen tuntumasta. Jäiden vahvistuessa siirtyvät siiat talvehtimaan syvänteisiin, jossa ne eivät paljon liiku ja kuluta energiaa. Keskitalvi on sesongiltaan vuoden heikointa, tosin verkkoja ei tarvitse kokea kuin kerran - pari viikossa, sillä siika elää hyvin verkossa. Kevät Keväinen siianverkotus voi antaa osaavalle verkottajalle loistosaaliin. Heti kun rantavedet aukeavat, lasketaan verkot jäänreunaa mukaillen. Siiat liikkuvat päiväsaikaan aivan jään reunassa syömässä ravintoa hyönteisten ja planktonin muodossa sekä muiden kalojen mätiä. Tuulen suunnan muuttuessa voivat jäät painautua verkkojen päälle, joten niitä on seurattava aktiivisesti ja tarvittaessa siirrettävä nopeasti. Kesä Siikaa hakeutuu syvemmille vesille sitä mukaa kun rantavedet lämpenevät. Keskikesällä siiat käyvät päivisin syömässä kuoriutuvia vesiperhosia matalassa rantavedessä. Laske näille paikoille ohutlankainen verkko, joka yltää lähes pintaan saakka. Heinä- ja elokuussa siiat painuvat päivällä pohjaan ja nousevat yön viileimpänä hetkenä napsimaan kuoriutuvia hyönteisiä. Kesällä 5-8 metriä korkeat verkot antavat siikoja usein koko korkeudeltaan. Päiväpyynnissä siikaverkot kannattaa kokea riittävän usein ja saalis tulisi laittaa heti kylmään, jottei se pilaannu kuumassa auringonpaisteessa. q PUSSI- TAI LAATIKKOPAKKAUS Pietarinverkot on pakattu tukeviin muovikasseihin. Erikseen tilattaessa saatavana myös laatikkopakkauksissa, hintalisä 1,00 euroa. w ø 0,15 PIETARIN KAKSOISPAULA LANKA 0,15 mm, sinertävänharmaa Nämä koot myös punaisella liinan värillä. Korkeus 1,2 m 1,5 m 1,8 m 1,8 m 2,4 m 2,4 m 3,0 m 3,0 m 5,0 m 6,0 m 8,0 m 10 m Pituus 30 m 30 m 30 m 60 m 30 m 60 m 30 m 60 m 60 m 60 m 60 m 60 m 27 mm 28,50 29,50 30,50 57,00 36,50 39,50 75,00 98,00 30 mm 27,90 28,90 29,90 56,00 35,50 38,50 73,00 94,00 33 mm 28,50 29,50 55,00 34,50 37,50 71,00 91,00 35 mm 26,90 27,50 28,50 53,00 33,50 62,00 36,00 69,00 88,00 38 mm 26,90 27,50 28,50 53,00 33,00 62,00 35,50 68,00 86,00 40 mm 26,90 27,50 28,50 53,00 32,50 61,00 35,00 67,00 84,00 114,00 43 mm 26,90 27,50 28,50 53,00 32,50 61,00 35,00 67,00 83,00 45 mm 26,90 27,50 28,50 53,00 32,00 60,00 35,00 67,00 82,00 94,00 109,00 122,00 50 mm 26,50 26,90 27,90 31,50 34,50 66,00 81,00 92,00 104,00 116,00 55 mm 26,90 27,90 34,50 66,00 81,00 60 mm 27,90 34,00 65 mm 27,90 34,00 uutuus: 38 mm x 2,1 m x 0,15 mm/30 m punainen. Hinta 29,90 9
VERKOT Pietarin yleisverkot kuhalle siialle ahvenelle mateelle KAMPANJA Yleisverkko 50 mm x 2,1 m x 0,17 mm/ 30 m tuote: V502117 25,90 (29,90) Kuhaverkko 55 mm x 5,0 m x 0,17 mm/ 60 m tuote: 5550172 69,90 (81,00) w ø 0,17 10 PIETARIN KAKSOISPAULA LANKA 0,17 mm monofil, sinertävänharmaa Nämä koot myös punaisena Nämä koot myös harmaana Korkeus 1,2 m 1,5 m 1,8 m 1,8 m 2,1 m 2,4 m 2,4 m 3,0 m 3,0 m 5,0 m 6,0 m 8,0 m 10 m Pituus 30 m 30 m 30 m 60 m 30 m 30 m 60 m 30 m 60 m 60 m 60 m 60 m 60 m 27 mm 31,00 32,50 29 mm 31,90 30 mm 29,50 29,90 31,50 79,00 33 mm 29,50 30,50 36,00 39,90 35 mm 27,90 28,90 29,90 35,00 38,50 74,00 38 mm 27,50 28,50 29,50 34,00 37,50 40 mm 26,90 27,50 28,50 54,00 29,90 33,50 36,00 69,00 89,00 43 mm 27,50 28,50 54,00 33,00 35,50 68,00 87,00 99,00 116,00 45 mm *26,90 27,50 28,50 54,00 29,90 32,50 61,00 35,00 67,00 85,00 97,00 113,00 50 mm 26,90 27,50 28,50 54,00 25,90 32,00 60,00 34,50 66,00 83,00 94,00 108,00 122,00 55 mm 26,90 27,50 28,50 54,00 29,90 31,50 59,00 34,50 66,00 81,00 92,00 105,00 118,00 60 mm 26,50 26,90 27,90 53,00 31,00 34,00 65,00 80,00 89,00 102,00 114,00 65 mm 26,90 27,90 52,00 34,00 64,00 79,00 110,00 70 mm 78,00 *45 mm Pietarinverkko varastossa myös 0,9 m korkeana. V450917h 26,50 eur. Huom. tilauksesta saatavana myös 50-55 mm x 4 m korkeana.
Miniverkot korkkipaulalla VERKOT Kuha (lahko: ahvenkalat) Hyvät kuhavedet sijaitsevat Etelä- ja Keski-Suomessa, missä kuhan verkkokalastus on erittäin suosittua. Kuha pitää lämpimistä, sameista ja happirikkaista isoista vesistä, joissa on riittävästi syvyyttä. Merellä kuhaa on parhaiten Suomenlahden, Saaristo- ja Selkämeren rannikkoalueilla. Lämpimän veden kalana sitä ei tavata Perämerellä eikä Pohjois-Suomessa, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kuhat eivät siedä kirkasta valoa ja ne oleskelevatkin päiväsaikaan syvemmissä selkävesissä. Illalla auringon laskiessa kuhat tulevat lähelle pintaa saaliskaloja jahtaamaan. Verkko Kuhaverkkojen solmuvälit vaihtelevat yleensä 50-65 mm välillä. Lanka 0,15-0,20 mm monofil, 0,12x3 kierretty monofil tai IronSilk monikuitu. Talvella ohutlankaisilla kuhaverkoilla saadaan jopa kaksinkertaisia saaliita paksulankaisiin verrattuna. Kaksoispauloitus jättää liinaosan herkäksi, mikä varsinkin talvella parantaa verkon kalastavuutta. Lisäksi se helpottaa verkkojen käsittelyä tekemällä niistä helposti oikenevia. Syksy Kun vedet alkavat jäähtyä syyskuun alussa, alkavat kuhat liikkua laajoilla alueilla ja niitä saa sattumakaloina muun pyynnin ohella. Loka-marraskuussa kuhat siirtyvät syvänteisiin talvehtimaan. Vedenalaiset montut, rinteet ja syvänteiden reunat ovat hyviä verkkopaikkoja. Talvi Ensi jäät ovat usein kuhan parasta pyyntiaikaa, joten heti kun jäät varmasti kestävät, kannattaa verkot laittaa samoille seuduille kuin loppusyksystä. Keskitalvella happitilanne syvänteissä huononee, mikä pakottaa kuhat nousemaan hiukan matalampaan veteen. Silloin paras pyyntisyvyys on 3-10 m. Keskitalvella kuha liikkuu varovaisesti eri syvyyksillä, joten silloin ohutlankaiset ja mahdollisimman korkeat verkot pyytävät parhaiten. MINIPIETARIN KAKSOISPAULA LANKA 0,17 mm monofil. Kevyt käsitellä. Pituus 10 m Solmuväli Korkeus Hinta 35 mm 1,2 m 13,90 40 mm 1,2 m 13,90 45 mm 1,2 m 13,90 50 mm 1,2 m 13,50 Kevät Kevään myötä kuhien aktiivisuus nousee ja ne liikkuvat usein 2-3 metriä pohjan yläpuolella kuoreen, silakan ja muun pikkukalan perässä, joten korkeat verkot ovat hyvä valinta. Kuha kutee touko-kesäkuussa, kun vesi on lämmennyt noin 13 asteeseen. Kutupaikalla on vettä normaalisti 1-3 metriä. Kesä Kudun jälkeen kuha siirtyy kohti syvempiä alueita, mutta jatkaa aktiivisesti liikkumistaan ravinnon perässä. Kuhat tavoittaa päivisin välivedestä harppauskerroksesta isojen syvänteiden päältä. Illan- ja aamunhämärässä kuha nousee aivan pintaan ja silloin pintaverkot pyytävät parhaiten. Kesäaika juhannuksesta elokuun loppuun on saaliiltaan vuoden huonointa. Lämpimällä kuhaverkot tulee katsoa riittävän usein, jopa muutaman tunnin välein. q Alkuperäinen Sekoittunut Siirretty Ei tietoa alkuperästä Levinneisyyskartta: RKTL, www.rktl.fi Asiakaspalautetta Muojärvi, Kuusamo 3.3.2012 Verkkojatassa oli 2 kpl Kuusamon Tärpistä hankittua 60 mm x 5 m, 0,17 mm lankaista Pietarinverkkoa. Paikka oli tuttu ja olin saanutkin siitä jo aiemmin isoja haukia. Heti verkon siulaan tarttuessa tunsin, että nyt on isompi kala kyseessä. Rutina tuntui käsissä, kun liina repeili hauen tempoessa. Onneksi avanto oli talven mittaan pienentynyt niin paljon ja kala ei päässyt enää pyörähtämään takaisin. Ei muuta kuin sormet kidusten taakse ja kala kuiville. Hauen pituus: 121 cm ja paino: 15,720 kg. Lisäksi verkot ovat antaneet kiitettävästi 1-2 kg siikoja. Terveisin: Heikki A Pitkänen Muuruvedellä 9.6.2012 verkkoja nostaessa kalastajat Asko ja Anneli Miettinen koki suuren yllätyksen, kun 55 mm x 2,4 m x 0,17 mm/60 m Pietarinverkkoon oli sotkeutunut 10,33 kg painoinen kuha. Saimme nostettua kalan veneeseen kaksin käsin. Punnitus tapahtui kaupan postivaa alla. 11
VERKOT Pietarin yleisverkot kuhalle ahvenelle mateelle hauelle lahnalle Ahven (lahko: ahvenkalat) KAMPANJA Punainen hauki-/madeverkko 50 mm x 1,5 m x 0,20 mm/ 30 m tuote: V501520P 23,90 (27,50) Isolle kalalle 65 mm x 6,0 m x 0,20 mm/ 60 m tuote: V6560202 78,90 (92,00) w ø 0,20 Ahventa esiintyy runsaasti lähes koko Suomessa. Ahven on hyvin sopeutuvainen mm. hapanta vettä se sietää monia muita lajeja paremmin ja sen ravinto koostuu monipuolisesti eläinplanktonista, pohjaeläimistä (ravuista) ja kaloista. Ahvenen kasvunopeus vaihtelee paljon elinalueen ravintotilanteen ja kannan tiheyden mukaan. Pienissä metsälammissa ne saavuttavat usein vain 15-16 cm pituuden ja 30-50 g painon. Hyvissä olosuhteissa ahven kasvaa kymmenessä vuodessa yli 40 cm pituiseksi ja kilon painoiseksi. Verkko Solmuväli 27-50 mm, lanka 0,17-0,20 mm, kierrettylanka 0.12x3, nailon 210D/2 tai IronSilk monikuitulanka. Väriltään punaisesta liinasta näkee ahvenen helpommin irrottaa, eikä se heikennä verkon pyytävyyttä. Ahvenparvi voi saada verkon aikamoiseen sotkuun, mutta hyvän kaksoispaulaverkon saa helposti selvittyä kalojen päästön jälkeen. Syksy Kuukausi ennen jäiden tuloa alkavat ahvenet muodostaa isoja parvia ja ne kerääntyvät talvehtimisalueille syviin monttuihin tai niiden laitamille 5-15 metrin syvyyteen. Hyvää ahvenen verkotusaikaa kestää aina ensi jäille saakka. 12 PIETARIN KAKSOISPAULA LANKA 0,20 mm monofil, sinertävänharmaa Nämä koot myös punaisena Nämä koot myös harmaana Korkeus 1,2 m 1,5 m 1,8 m 1,8 m 2,4 m 2,4 m 3,0 m 3,0 m 5,0 m 6,0 m 8,0 m 10 m Pituus 30 m 30 m 30 m 60 m 30 m 60 m 30 m 60 m 60 m 60 m 60 m 60 m 30 mm 31,50 33,00 35 mm 29,90 31,50 36,00 38 mm 28,90 30,50 35,00 39,50 40 mm 27,90 28,50 29,90 34,00 38,50 74,00 43 mm 27,50 28,50 29,50 33,50 37,50 72,00 93,00 45 mm 27,50 27,90 28,90 56,00 33,00 36,50 70,00 90,00 119,00 136,00 50 mm 26,90 27,50 28,50 54,00 32,50 62,00 35,50 68,00 87,00 98,00 114,00 128,00 55 mm 26,90 27,50 28,50 54,00 32,00 61,00 35,00 67,00 85,00 96,00 109,00 122,00 60 mm 26,90 27,50 28,50 54,00 31,50 34,50 66,00 83,00 94,00 105,00 118,00 65 mm 26,90 27,50 28,90 31,00 34,50 66,00 82,00 78,90 102,00 70 mm 26,90 27,50 28,50 54,00 31,00 34,00 65,00 81,00 91,00 75 mm 26,90 27,50 28,50 31,00 34,00 80 mm 26,50 27,90 33,50 79,00 106,00 85 mm 26,50 27,90 33,50 90 mm 26,50 26,90 27,90 33,00 95 mm 26,50 26,90 27,90 100 mm 27,90 33,00
Pussiverkko kampelalle lahnan mateelle VERKOT Talvi Keskitalven ahvenet talvehtivat samoilla paikoilla, johon ne loppusyksystä kerääntyivät. Kalareissulla Ruotsin Arjeplogissa Kevät Ahven aloittaa kutunsa heti rantojen sulaessa jäästä. Silloin on aika viedä verkot kutupaikalle 1-3 metrin veteen, ojien ja jokien suualueille, kaislikkoihin tai lahtien perälle. Tyypillisellä kutupaikalla on heinikkoa, oksistoa tai muuta kasvustoa, mihin naaras laskee mätinsä. Kutuaika ulottuu kesäkuulle, kylmissä vesissä jopa heinäkuulle saakka. Katiska on myös hyvä pyydys ahvenen kutuaikaan. Kesä Kun kutu on ohi, hajaantuvat ahvenparvet ympäriinsä, karikoille, rinteisiin, salmiin ja lahtien perälle, paikkoihin missä niille on ruokaa. Parvet ovat pieniä, mutta liikkuvat aktiivisesti pikkukalan perässä ja siksi niitä saa aina verkoillakin. q Alkuperäinen PUSSIVERKKO Pussiverkossa on samaa herkkyyttä kuin riimuverkossa. Pussiverkossa on verkonliina pauloitettu apupaulan kanssa pitkällä tikkausvälillä normaalia 25% lyhyempään yläpaulaan, näin verkon kapeissa silmissä on runsaasti elämisherkkyyttä. Yläpaulan pituus n. 21 m ja alapula n. 33 m. Levinneisyyskartta: RKTL, www.rktl.fi PUSSI KAKSOISPAULA KAMPELALLE, LAHNALLE JA MATEELLE Lanka 0,20 mm, pituus 21/33 m Korkeus 1,5 m 60 mm 24,90 70 mm 24,90 80 mm 24,90 90 mm 24,90 Varasimme viikon loman kesäkuun alkuun. Suuntasimme kohti Ruotsin Lappia, mökillemme Arjeplogiin. Alkukesä oli kauneimmillaan, lehti hiirenkorvalla Arvidsjauriin asti. Kun lähdimme nousemaan kohti Arjeplogia, muuttuivat maisemat ja kevääntulo. Kotijärvemme oli lähes kauttaaltaan jäässä, vain kotiniemen nokassa oli noin kymmenen metrin sula valkama. Laskimme siihen 50 mm verkon noin metriselle vedelle ja saimme siitä muutaman päivän aikana viisi siikaa, muutamia isoja ahvenia ja haukia. Torstai-iltana aukesi isolle selälle noin kilometrin aukko, joka oli auki yhdestä laidasta rantaan saakka. Siirsimme veneen sinne ja laskimme 50 ja 55 mm kaksoispauloitettuja 2,4 m korkeita Kivikankaan Pietarinverkkoja 5 kpl yhteen jataan. Lähdimme uistelemaan jään rajasta taimenta ja saimme tunnin uistelun jälkeen yhden 1,5 kiloisen taimenen. Selkäsimme verkot ja päästelimme niistä puoli jahtilaatikollista kaloja, siikoja ja mitä lähemmäs rantaa tulimme, niin sitä enemmän oli ahvenia. Seuraavana aamuna lähdimme nostamaan verkot. Ilma oli kaunis ja keväinen, aurinko paistoi täydeltä terältään, niin kuin se oli tehnyt lähes koko yön. Järven pinta oli rasvatyyni ja ilma selvästi lämpenemässä. Päätimme nostaa verkot pois, sillä arvelimme edellisen illan kokemuksella näiden kalojen riittävän tyydyttämään saalistarpeemme pikäksi aikaa. Aloitimme verkkojen noston selänpuolelta. Kolmesta ensimmäisestä verkosta päästelimme isoja ahvenia ja muutamia siikoja, sitten muuttui saaliin määrä. Kahdesta viimeisestä verkosta nousi isoa ahventa köytenään. Kirkkaassa vedessä näkyi hyvin metrien syvyyteen ja kalaa tuli aina vain enemmän. Se oli uskomaton näky! Ahvenet olivat paikoitellen ahtautuneet kylki kylkeen kiinni. Kaksi viimeistä verkkoa nousi vedestä yhtenä köytenä. Laskimme, että noissa kahdessa verkossa oli noin sataviisikymmentä isoa ahventa. Ahventen keskipaino oli noin 700 g, isoimmat lähes kiloisia ja pienimmätkin painoivat 400 g. Voi mahdoton sitä isojen ahventen määrää Yhteispaino kahdessa verkossa oli noin 100 kg. Kun toimme saaliimme rantaan, niin ympärillemme kokoontui suomalainen kalastajaporukka Pohjois-Pohjanmaalta, olivat taimenen ja siian uistelussa. Miehet seisovat saaliimme ympärillä vaiti ja tuijottivat saalistamme. Kysyin mikä se vakaita miehiä vetää noin hiljaiseksi? Yksi heistä vastasi, ettei tahdo millään uskoa silmiään ja vielä tällä kalastuskokemuksella. Nuo kaverit auttoivat perkaamisessa ja jaoimme saaliin. Oli ahvenfilettä ja savustettavaa. Fileetkin ovat isoja kuin kittaan selkämys, totesi toinen. Hyviä nuo Kivikankaan verkot! Olen ennenkin kokenut näiden verkkojen kanssa, että joutuu esimerkiksi siian syyspyynnin lopettamaan, kun sitä tulee liian kanssa. Onhan se kyllä niinkin, että aina ne kalan syöjät löytyy, kun on ensin joka pyytää ja perkaa. Mikäpä on pyydellessä Kivikankaan verkoilla. Terveisin Aimo Koskelo Hollolasta 13
VERKOT w ø 0,25 0,30 PIETARIN KAKSOISPAULA LANKA 0,25 mm monofil, sinertävänharmaa Korkeus 1,2 m 1,5 m 1,8 m 3,0 m 3,0 m 6,0 m Pituus 30 m 30 m 30 m 30 m 60 m 60 m 40 mm 34,00 42,00 45 mm 31,00 37,00 50 mm 29,50 30,50 69,00 55 mm 29,00 30,00 68,00 60 mm 27,50 28,50 29,50 67,00 98,00 65 mm 29,00 34,50 70 mm 26,50 28,50 34,50 66,00 93,00 80 mm 26,50 28,50 90,00 90 mm 65,00 100 mm 33,00 110 mm 32,00 PIETARIN KAKSOISPAULA LANKA 0,30 mm monofil, sinertävänharmaa Korkeus 1,8 m 3,0 m Pituus 30 m 30 m 50 mm 31,50 55 mm 31,00 60 mm 30,50 65 mm 37,50 90 mm 29,50 120 mm 28,50 Pietarinverkot voimakkaille kaloille hauelle taimenelle lahnalle kuhalle Hauki (lahko: haukikalat) Hauki on ahvenen ohella sisävesiemme yleisimpiä kaloja. Tyypillinen hauen esiintymispaikka on järvi, meren rannikko tai joki, joissa on paljon kasvillisuutta ja matalia rantoja. Nopeakasvuisena se saavuttaa puolen metrin pituuden yleensä 5-6-vuotiaana ja metrin pituuden 6-10 vuotta myöhemmin. Verkko Solmuväli 45-50 mm noin kilon painoisen hauen pyyntiin, isolle hauelle 55-80 mm. Langanvahvuus 0.25 mm, kierrettylankainen multimonofil 0.12x3-0.15x3, nailon 210D/2 tai IronSilk monikuitulanka. Syksy Hauet saapuvat matalaan syyskutuisten kalojen perässä. Silloin hyviä verkkopaikkoja ovat karikot, sisälahdet ja kaislikoiden laidat. Tuulenpuoleiset rannat houkuttelevat haukia, koska sinne kerääntyvät myös sen saalistamat pikkukalat. Talvi Heti jäiden tultua hauki liikkuu aktiivisesti saaliskalan perässä karikoiden ja rantojen lähellä. Keskitalvella hauet hakeutuvat syvempiin vesiin ja niiden liikkuminen on vähäistä. Paksun jään aikana hidasliikkeistä haukea varten vaihdetaan verkot ohutlankaisempiin (0,17 0,20 mm, 0,12x3 tai IronSilk). Kevät Hauki kutee aivan matalaan rantojen lähelle heti kun jäät sulavat. Järvissä kutualueina ovat matalat tulvarannat ja merellä matalat kasvillisuusrannat, purojen ja jokien suistot sekä mereen yhteydessä olevat järvet ja lammet. Paksulankaiset verkot lasketaan matalaan rantaveteen hauen kutupaikoille, heti kun jäätilanne sallii. Kesä Kudun loputtua kaikki isot hauet siirtyvät syvemmille vesille, pienempien (0-2 kg) jäädessä rantamatalaan koko kesäksi. Isot hauet liikkuvat keskikesällä usein välivedessä syvänteiden kohdalla saalistamassa, joten niiden saanti pohjaverkoilla on vaikeaa. q C 14 kuva: Ari Manninen Takaisin talviverkoille Ari Manninen Verkosta irrotettu kala kannattaa tainnuttaa ja verestää välittömästi, jonka jälkeen se pannaan hyvin eristävään kylmälaatikkoon. Saalista ei saa päästää jäätymään ennen perkaamista. Etenkin haukea perattaessa kannattaa varoa, että sen pintalima ei pääse missään vaiheessa kosketuksiin leikatun lihan kanssa. Kun lisäksi kalan verestys on tehty oikein eikä kala ole päässyt jäätymään ennen perkaamista, siitä saa todella maittavaa ruokaa. Oman ruokakuntani ehdoton suosikki on Homburgin hauki, minkä kokeilemista suosittelen jokaiselle, joka vähänkin epäilee hauen käyttökelpoisuutta ihmisravintona. Takuulla yllätyt - myönteisesti!...jatkuu s. 31 Alkuperäinen Sekoittunut Ei tietoa alkuperästä Levinneisyyskartta: RKTL, www.rktl.fi
C Pietarinverkot voimakkaille kaloille hauelle taimenelle lahnalle kuhalle w ø 0,12x3 0,15x3 VERKOT...ja kalaa tulee! PIETARIN KAKSOISPAULAVERKKO Koneellisesti pauloitettu verkko, jossa apupaula on tikattu kiinni tietyin välein varsinaisiin pauloihin. Kymmenien vuosien kokemus verkkojen valmistuksesta sekä jatkuva tuotekehitys takaavat Pietarinverkon korkean laadun. sotkeentumattomat paulat parhailla mittasuhteilla yläpaulana perinteinen korkkipaula ja apupaula alaosassa kierteetön virkattu lyijypaula sekä apupaula erinomaiset vetolujuudet pauloilla pehmeä verkkoliina kaksoissolmulla tikkauskohdat erittäin lujia verkko on heti laskuvalmiina lukkopuikkarilla reilusti verkon kalastuskorkeutta matalammat päätypaulat, jotka estävät verkkoa repeytymästä kalastustilanteessa vahvat lenkit verkon päissä puikkaria ja toisiinsa sitomista varten Kivikangas-tarkastusmerkki takaa korkean ja tasaisen laadun Kierretty monofiili on notkea, luja ja kalatarttuva verkko. Erinomainen valinta, kun verkolta vaaditaan tavallista parempaa kestävyyttä. LANKA 0,12 x 3 mm kierretty monofil, sinertävänharmaa Korkeus 1,8 m 2,4 m 3,0 m 3,0 m 5,0 m 8,0 m Pituus 30 m 30 m 30 m 60 m 60 m 60 m 40 mm 43,00 45 mm 42,00 81,00 109,00 50 mm 32,00 35,50 41,00 79,00 104,00 139,00 55 mm 31,50 35,00 40,00 77,00 99,00 134,00 60 mm 31,00 34,50 39,00 75,00 95,00 129,00 65 mm 30,50 38,00 73,00 92,00 125,00 70 mm 30,00 33,50 37,00 71,00 90,00 80 mm 33,00 36,50 88,00 90 mm 29,00 32,50 36,00 72,90 100 mm 84,00 LANKA 0,15 x 3 mm kierretty monofil, sinertävänharmaa Korkeus 1,8 m 2,4 m 3,0 m 3,0 m 5,0 m 8,0 m Pituus 30 m 30 m 30 m 60 m 60 m 60 m 40 mm 36,00 49,00 42 mm 46,00 45 mm 35,00 45,00 50 mm 34,00 44,00 87,00 109,00 55 mm 33,00 43,00 85,00 106,00 60 mm 32,50 42,00 83,00 103,00 65 mm 32,00 41,50 81,00 100,00 135,00 70 mm 31,50 41,00 97,00 132,00 80 mm 31,00 34,50 40,00 93,00 90 mm 30,50 39,00 Taimen (lahko: lohikalat) Alkuperäinen Sekoittunut Siirretty Levinneisyyskartta: RKTL, www.rktl.fi KAMPANJA Jättikalan verkko 90 mm x 5,0 m x 0,12x3/ 60 m tuote: V90501232 72,90 (86,00) 15
VERKOT Pietarinverkot kuhalle hauelle taimenelle lahnalle siialle w ø 0,16 Asiakaspalautetta IronSilkistä IRONSILK MULTI FIBRE TECHNOLOGY STRONGER SOFTER IronSilk on uudentyyppinen monisäikeisestä mikrokuidusta tehty verkonliina, jossa on onnistuttu yhdistämään kaksi ominaisuutta: ohutlankaisen verkon pehmeys ja pyytävyys sekä paksulankaisen verkon kestävyys. IronSilk-lanka koostuu erittäin ohuista (0.03 mm) kuiduista, jotka on koottu kierretyksi monikuitulangaksi ja lopputuloksena on silkinkaltainen lanka, jonka vetolujuus on suurempi kuin vastaavan paksuisilla monofil- tai perinteisellä kierretyllä nailon langalla. PIETARIN KAKSOISPAULA Lanka IronSilk monikuitu 0,16 mm, väri vihreä Korkeus 1,8 m 3,0 m 3,0 m 5,0 m Pituus 30 m 30 m 60 m 60 m 35 mm 35,00 40 mm 34,00 45 mm 33,00 44,00 50 mm 33,00 44,00 82,00 107,00 55 mm 33,00 43,00 80,00 104,00 60 mm 33,00 42,00 64,90 101,00 65 mm 41,00 99.00 70 mm 40,00 76,00 97,00 80 mm 29,90 39,00 74,00 95,00 90 mm 39,00 100 mm 38,00 IRONSILK MONIKUITUVERKKO Ironsilk-monikuitulanka vastaa käyttöominaisuuksiltaan 0.15 0.17 mm monofillangan paksuutta, mutta 0,16 mm IronSilkin vetolujuus on 4 kg. Testeissä vetolujuus on pysynyt yli 3,5 kg, pitkäaikaisesta UV-altistuksesta ja kosteudesta huolimatta. IronSilk monikuitulanka sopii erinomaisesti kaikkiin kalastustilanteisiin, jossa verkolta vaaditaan normaalia suurempaa kestävyyttä, kalastavuuden kärsimättä. Tässäpä meidän saalista Miekojärven Kuusisaarenselältä 24.5.2012. Verkkona keväällä hankittu 50 mm x 3 m IronSilk. Olemme erittäin tyytyväisiä, verkko todella kestää. Saalis on siis hauki 10.0 kg pituus 110 cm. Kalastajina Jukka ja Jouko Sirkkala. Samalla reissulla 3,3 kg kuha myös Pietarin verkossa. Kiitos hyvistä tuotteista! t. Jukka Sirkkala Terve! Tällaista sattui ensimmäisellä kerralla verkkoja katsoessa. Lopulta sain sen hauen pois, mikä on jättänyt aiemmin vain reikiä verkkoihin. Pituus 110 cm ja paino 9,9 kg. Terveisin, Janne Ikonen C IronSilk kestää 16 KAMPANJA IronSilk kuhalle 60 mm x 3,0 m x IronSilk/ 60 m tuote: V60307F2 64,90 (76,00) Joitain aikoja sitten ostin muutaman 60 mm IronSilk-verkon. Kalaa on tullut todella hyvin, mutta tänään huomasin seikan, johon en niinkään ollut kiinnittänyt huomiota. Hieman alle 5-kiloinen kuha oli kietonut itsensä oikein kunnolla kolmemetrisen verkon yläpaulan tuntumaan. Melkoinen oli selvittely, kuitenkin yhtään lankaa ei katkennut, vaikka vastaavassa 0,20 mm verkossa lankoja väkisinkin katkeili. Vihreä väri muuten on kalastajalle aivan erinomainen, kun tuommoista kalapakettia selvittelee, se helpottaa työtä. Todellakin IronSilkin suuri vetolujuus säästää verkkoa ja silti kalastavuus ei kärsi. Terveisin: Kalle Pohjola, Tammela Kuva: Kalle Pohjola Laskimme veljieni kanssa verkkoja mökillä Evijärvellä juhannuksen alla savukala mielessä. Verkot oli pääosin 40 mm solmuvälillä. Mukaan laitoimme 80 mm IronSilk Pietarin kaksoispaulaverkon suurta juhannushaukea varten. Seuraavana päivänä verkkoa kokiessa yllätys oli suuri, kun venettä lähestyvällä lahnalla olikin punaiset evät ja raidat! Varovasti vain kala veneeseen ja ihmetys oli suurimmillaan, eipä ole tuollaista ennen meikäläinen nähnyt! Ahvenella oli painoa 1730 g. Ahti todellakin soi antejaan. T. Pauli Saarikettu, Pietarsaari
Pietarinverkot kuhalle hauelle taimenelle lahnalle ahvenelle VERKOT w ø 210d/2 C PIETARIN KAKSOISPAULA Kierretty nailon 210d/2, väri musta Korkeus 1,5 m 1,8 m 3,0 m 5,0 m Pituus 30 m 30 m 30 m 60 m 35 mm 31,90 40 mm 31,50 41,00 42 mm 30,50 45 mm 30,50 31,50 50 mm 29,90 30,90 38,00 89,00 55 mm 29,90 30,90 37,00 88,00 60 mm 29,50 30,50 36,50 70 mm 29,50 30,50 80 mm 30,50 36,00 90 mm 29,50 30,50 36,00 100 mm 29,50 35,50 KALAVERKON LANGAN VAHVUUDEN VALINTA Mitä ohuempi lanka, sitä paremmat saalit, mutta lyhyempi verkon käyttöikä. Siianpyynnissäkään ei ole aina järkevää käyttää ohutlankaisia 0,12 tai 0,15 mm vahvuisia verkkoja. Tärkeimmät kriteerit siika- ja kuhaverkon langanvahvuudeksi asettavat paikalliset olosuhteet ja kalaston koostumus. Hauki- ja taimenpitoisilla vesillä kannattaa kyseisille verkoille valita langan vahvuudeksi jopa 0,20 mm, kierretty monofil 0,12x3 tai IronSilk monikuituliina. Voimakkaille kaloille kuten hauelle ja taimenelle on hyvä valita langanvahvuudeksi vähintään 0,20 mm monofiili tai kierrettylankainen verkko. kala: solmuväli: lanka: siika 27-55 mm 0,12-0,17 mm tai IronSilk muikku 10-25 mm 0,14-0,20 mm kuha 50-65 mm 0,15-0,20 mm, 0,12x3 tai IronSilk lahna 80-120 mm 0,20 mm, 0,12x3 (riimuverkko) tai IronSilk ahven 27-50 mm 0,17-0,25 mm, kierretty monofiili tai IronSilk hauki 45-60 mm 0,20-0,25 mm, kierretty monofiili tai IronSilk taimen/lohi 55-90 mm 0,25-0,30 mm, kierretty monofiili, nailon tai IronSilk LANKASANASTOA Monofiili: yksikuituinen siima, jonka halkaisija on suurempi kuin 0,1 mm. Kierretty monofiili (multimono): useita monofiilisiimoja kierretty yhteen kimppuun Monikuitu: erittäin ohuista kuiduista kierretty lanka. Esimerkiksi IronSilk 0,03 mm x 24 kpl = 0,16 mm Kierretty nailon: ohuista polyamidisäikeistä kierretty lanka, jonka vahvuus ilmoitetaan denierinä Pietarin kaksoispaulaverkko kierretyllä nailonliinalla on hyvä ja kestävä vaihtoehto kaikenlaiselle kalalle. 17
VERKOT Pietarin neliö- ja vinoriimuverkot C 18 Lahna (lahko: karppikalat, heimo: särkikalat) Parhaat lahnakannat ovat Etelä- ja Keski-Suomen järvissä ja matalissa merenlahdissa rannikkoalueilla. Lahna on yleisyytensä, suuren kokonsa ja hyvänmakuisuutensa johdosta ollut perinteisesti arvostettu saalislaji. Yli kilon painoisten lahnojen rasvapitoisuus vaihtelee 4-10 %, ja ne soveltuvat hyvin savu- uunitai suolakaloiksi. Lahnan pääasiallista ravintoa ovat erilaiset toukat, simpukat, kotilot ja muut nilviäiset, joita se siivilöi pohjamudasta. Lahnaa kannattaa pyytää myös vesistön hoidon kannalta. Lahna on nopea lisääntymään. Jos sitä ei kalasteta riittävästi, syntyy ylitiheitä kantoja ja lahnat jäävät kämmenen kokoisiksi, koska ravintoa ei riitä kaikille. Rehevöityneissä järvissä ja merialueilla tiheä ja huonokasvuinen lahnakanta osaltaan ylläpitää rehevöitymistä. Tehokas pyynti parantaa jäljelle jäävien lahnojen kasvua, jolloin niiden käyttöarvo ruokakalana kasvaa. Oikeaoppinen lahnan perkaaja avaa lahnan selkäpuolelta, minkä ansiosta kalan paksut selkälihat kypsyvät tasaisemmin. Verkko Solmuväli 70-100 mm, lanka 0,20-0,25 mm, kierrettylankainen multimonofil 0.12x3 0,15x3, nailon 210d/2, Iron- Silk monikuitulanka. Parhaiten lahnaa saa riimuverkoilla. Syksy Vesien viilennettyä syksyllä lahnat kerääntyvät talviparviksi syvänteisiin. Talvi Lahnat oleskelevat talven syvänteissä tai Riimuverkot suurille kaloille Kun kalastuksen tarkoitus on virkistyksen lisäksi tuottaa myös saalista, ei ole samantekevää millaisia välineitä käytetään. Vanha totuus on, että huolimattomasti löysälle laskettu verkko kalastaa paremmin kuin kireälle vedetty. Riimuverkoissa liinaosan löysyys on varmistettu riimulangoilla, joilla verkon korkeutta on pudotettu jopa puoleen. Pietarin riimuverkoissa on raskaat paulat, jotta se pysyisi pystyssä virtaavassakin vedessä ja suuret kalat eivät pääse kieputtamaan raskaspaulaista verkkoa kovin helposti rullalle. niiden laitamilla ja ne liikkuvat mahdollisimman vähän energiaa säästäen. Kevät Parhaiten lahnaa saadaan kutupaikoilta läheltä rantaa, kun vesi on lämmennyt noin 15 asteeseen. Kutu alkaa tuomen kukkiessa ja se saattaa kestää useita viikkoja aina heinäkuulle saakka. Lahna on arka kala, joka parvissa seuraa verkkoa etäältä sen nähdessään. Sen takia verkko kannattaa laskea huolimattomasti mutkille tai käyttää riimuverkkoa, jossa löysää liinaa on paljon. Kesä Isojen selkien lähellä olevat matalikot, lumpeikot ja ruovikkorannat ovat hyviä lahnapaikkoja lämpiminä kesäpäivinä. q Alkuperäinen Siirretty Ei tietoa alkuperästä Levinneisyyskartta: RKTL, www.rktl.fi Kaksoispauloitus on myös riimuverkoissa suuri etu, sillä sivusuunnassa hyvin myötäävään liinaan syntyy herkemmin pussi verkkoon puskevalle kalalle. Lisäksi apupaulan avulla pauloitettu verkko pysyy muita paremmin selvänä ja apupaula antaa pauloille lisää vetolujuutta. Valitse verkon solmuväli ja langanvahvuus kalalajin ja sen koon mukaan. Suuria kaloja tulee harvalla verkolla. Suurta kalaa voi saada myös tiheäsilmäisellä (varsinkin) riimuverkolla liinan suuren löysyyden ansiosta. Mateelle ja R NELIÖRIIMU KAKSOISPAULA Pyyntikorkeus 1,8 m Liinan kork. 3,0 m. Riimun silmäkoko 60 x 60 cm. Lanka 210d/2 0,12x3 0,15x3 IronSilk Pituus 30 m 30 m 30 m 30 m 45 mm 67,00 72,00 50 mm 66,00 71,00 71,00 55 mm 66,00 70,00 70,00 60 mm 65,00 69,00 69,00 69,00 65 mm 69,00 69,00 70 mm 68,00 68,00 69,00 80 mm 64,00 67,00 67,00 90 mm 63,00 66,00 66,00 100 mm 63,00 66,00 VINORIIMU KÄSINPAULOITETTU Pyyntikorkeus 3,0 m Liinan kork. 5,0 m. Riimun solmuväli 300 mm. Lanka 0,12 x 3 0,15 x 3 Pituus 30 m 30 m 50 mm 84,00 55 mm 83,00 60 mm 82,00 65 mm 81,00 84,00 70 mm 80,00 83,00 80 mm 79,00 82,00 90 mm 78,00 100 mm 77,00 VINORIIMU KAKSOISPAULA Lanka 0,12 x 3, Riimun solmuväli 300 mm liinan kork. 2,1 m 2,4 m 4,2 m Korkeus 1,5 m 1,8 m 3,0 m Pituus 30 m 30 m 60 m 55 mm 57,00 152,00 80 mm 45,90 56,00 90 mm 54,00 56,00 100 mm 54,00 56,00 hauelle sopii 45-55 mm riimuverkko. Suurelle hauelle, säyneelle ja taimenelle 60-70 mm. Ison lahnan verkon solmuväli 80-100 mm, joilla saadaan vähintään kilon painoisa lahnoja. KAMPANJA Vinoriimu lahnalle 80 mm x 1,5 m x 0,12x3/ 30 m tuote: RV8015123 45,90 (55,00)
C Pietarin pystyriimuverkot siialle kuhalle lahnalle VERKOT R PYSTYRIIMU KAKSOISPAULA Pyyntikorkeus 1,6 m Liinan korkeus 2,4 m. Riimutus 3,0 m välein Lanka 0,15 mm 0,17 mm 0,20 mm Pituus 30 m 30 m 30 m 45 mm 38,50 39,00 50 mm 38,50 39,00 55 mm 38,00 38,50 60 mm 38,00 38,00 PYSTYRIIMU KAKSOISPAULA Pyyntikorkeus 2,0 m Liinan korkeus 3,0 m. Riimutus 3,0 m välein Lanka 0,15 mm 0,17 mm 0,20 mm 0,25 mm Pituus 30 m 30 m 30 m 30 m 40 mm 43,00 43 mm 42,50 45 mm 42,00 43,00 50 mm 41,50 42,50 43,00 55 mm 41,00 42,00 42,50 60 mm 41,50 42,00 65 mm 42,00 70 mm 41,50 80 mm 41,50 90 mm 41,00 100 mm 41,00 110 mm 40,50 PYSTYRIIMU KAKSOISPAULA Pyyntikorkeus 3,0 m Liinan korkeus 5,0 m. Riimutus 3,0 m välein Lanka 0,15 mm 0,17 mm 0,20 mm IronSilk Pituus 60 m 60 m 60 m 60 m 45 mm 101,00 102,00 50 mm 99,00 100,00 101,00 126,00 55 mm 96,00 98,00 99,00 122,00 60 mm 97,00 99,00 118,00 65 mm 96,00 97,00 116,00 70 mm 96,00 114,00 80 mm 96,00 112,00 Pietarin riimuverkot ovat tehokkaita kalanpyydyksiä. Pystyriimuverkossa on kolmen metrin välein olevilla pystylangoilla vedetty kolmasosa verkon korkeudesta kasaan. Verkkoon tulee pystylankojen läheisyyteen paljon löysää liinaa johon varovainenkin kala helpommin sotkeutuu. Näin puohteutettu verkko sopii erinomaisesti esim. kuhan ja siian pyyntiin. Neliöriimuverkossa on 60 cm välein sekä pysty- että vaakalangat liinan molemmin puolin. Verkko on mataloitettu lähes puoleen alkuperäisestä korkeudesta. Riimulangat on kiinnitetty aina lankojen risteyskohdasta liinaosaan niin, että jokaisessa neliössä on reilusti löysää liinaa. Neliöriimuverkko on helposti käsiteltävä, kun ylimääräinen löysä liina jakaantuu koko verkon korkeudelle. Hyvä lahna- ja haukiverkko. Vinoriimuverkossa on pyytävän liinan molemminpuolin solmuväliltään 300 mm olevat riimuharvat. Riimuilla mataloitetaan n. 1/3 verkon korkeudesta. Vinoriimuverkossa pyytävä sisäliina ei ole kiinnitetty riimuharvoihin. Erinomainen verkko isolle kalalle. Jättikuha pystyriimulla Keijo Mäkeläinen sai kalakaverinsa Heikki Kurosen kanssa 26.2.2012 jättikokoisen 10,691 kg kuhan 65 mm, 3 m korkealla ja 0,20 mm lankaisella Pietarin pystyriimuverkolla. Kaksi tuplapitkää verkkoa olivat 8-13 m syvänteessä Joroisten Joroisselällä. Kalastimme viime talvena kahdella 70 ja 80 mm 0,12 mm x3 kierretyillä monofiililankaisilla 5 m korkealla verkolla, jotka ovat antaneet erinomaisesti isoja mm. 6,2 ja 5,7 kg kuhia. Laitoimme vaihtoverkkona yhden Kivikankaan 65 mm pystyriimun ja tuloksena oli oikea jättikuha ja lisäksi toinen pienempi parikiloinen. Mäkeläinen on käyttänyt Pietarinverkkoja jo pari vuosikymmentä. Joku niitä aikoinaan kehui ja päätin kokeilla, eikä ole tarvinnut katua. Olen nimittäin huomannut, että Kivikankaan kaksoispaulaverkot pyytävät hyvin, ovat pitkäikäisiä eikä aikaa tuhraannu ylimääräisten sotkujen selvittelyyn. Voin suositella kokeilemaan! PYSTYRIIMU KAKSOISPAULA Pyyntikorkeus 1,2 m Liinan korkeus 1,8 m. Riimutus 1,5 m välein Lanka 0,30 mm Pituus 30 m 120 mm 37,50 19
VERKOT Pintaverkot lohelle taimenelle Lapin lohiverkot Verkon pauloitus tilauksesta w PINTAVERKKO ø 0,20x6 210d/6 Pintaverkot on pauloitettu apupaulan kanssa. Yläpaulana vahva ja venymätön 6 mm palmikoitu Danlineköysi ydinlangalla sekä 3 mm apupaula. Lohi- ja taimenpintaverkkojen kohot ovat 2,5-3,5 m:n välein, verkon korkeudesta riippuen. VERKON PAULOITUS MITTATILAUKSENA Mikäli valmisverkkosivuilta ei löydy mieleistäsi verkkokokoa, teemme sinulle sellaisen kalastavalla kaksoispaulamenetelmällä. Taulukon hinnat sisältävät työn ja paulat. Lisää alla oleviin hintoihin liinan hinta, niin saat valmiin verkon hinnan. Muista, että valmiin pauloitetun verkon pituus on puolet liinan pituudesta. C Lohi (lahko: lohikalat) PINTAVERKKO KAKSOISPAULALLA LANKA 0,20x6 multimonofil, väri vihreä Solmuväli 3,0 m 6,0 m Pituus 30 m 60 m 70 mm 68,00 179,00 75 mm 65,00 169,00 80 mm 63,00 159,00 LAPIN LOHIVERKKO KAKSOISPAULALLA POHJAVERKKO, LANKA 210D/6 kierretty nailon, väri vihreä Solmuväli 4,0 m 6,0 m Pituus 30 m 30 m 60 mm 56,00 70,00 65 mm 55,00 75 mm 54,00 Lohen ja järvilohen kutunousu jokiin alkaa kevättulvan aikaan, huipun ajoittuessa usein kesäkuulle ja jatkuu kesän lopulle. Kutu tapahtuu myöhään syksyllä (syys-, loka- ja joskus jopa marraskuussa) virtapaikkojen matalilla sorapohjilla. Lohi on aikuisena nopeimmin kasvava kalamme. Lohen kasvussa on suurta vuosien ja yksilöiden välistä vaihtelua. Ensimmäisen merivuoden jälkeen Itämeren lohet ovat 1-3 kilon, toisen merivuoden jälkeen 3-7 kilon ja kolmannen meressä vietetyn vuoden jälkeen 7-13 kilon painoisia. Verkko: Meripyynnissä pintaverkko 80 mm, langanvahvuus kierretty monofil 0,20x6. Lapissa solmuväli 60-75 mm ja lanka 210d/6. Omavarainen Istutuksin tuettu Istutusten varainen Järvilohi Levinneisyyskartta: RKTL, www.rktl.fi POHJAVERKON PAULOITUS KAKSOISPAULALLA Lisää taulukkohintaan liinan hinta. Korkeus 30 m 60 m 1,2-2,4 m 28,00 54,00 3,0-4,0 m 34,00 64,00 5,0-6,0 m 39,00 74,00 8,0-10,0 m 44,00 84,00 PINTAVERKON PAULOITUS KAKSOISPAULALLA Lisää taulukkohintaan liinan hinta. Korkeus 30 m 60 m 1,2-2,4 m 32,00 62,00 3,0-5, 0 m 40,00 78,00 6,0-10,0 m 45,00 88,00 Hintaesimerkki: Liina 50 x 10 x 0,17/ 120 m 46,00 pauloitus 60 m 84,00 valmiin pohjaverkon hinta = 130,00 Muikkuverkkojen (solmuvälit 10-25 mm) pauloitushintaan lisätään 6 euroa. Liinojen liittäminen 4 euroa. Mitä paksumpi lanka ja korkeampi verkko, sitä enemmän se ottaa veden virtausta vastaan. Paksulankaiset voimakkaiden kalojen verkot pauloitamme vastaavia ohutlankaisia raskaampiin pauloihin. Ohutlankaisilla pyydetään yleensä varovaisia kaloja, kuten siikaa ja kuhaa, jotka vaativat mahdollisimman herkät paulat niin, että verkko pysyy juuri pystyssä. Seuraavat tekijät vaikuttavat paulojen valintaan Pyyntitapa: - pohjaverkko - välivesiverkko - pintaverkko - kulkuverkko jokeen Pyyntipaikka: - järvi (ei virtauksia) - meri (virtauksia) - joki / jokisuu (voimakas virtaus) 20