Valinnanvapauden välineet: sote-keskus, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti

Samankaltaiset tiedostot
Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta. Hallituksen esitys valinnanvapaudesta

Maakunta- ja soteuudistus. näe mahdollisuus. Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja, STM. Joulukuu Sosiaali- ja terveysministeriö

Lakiesitys asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Raija Volk, STM

Asiakkaan valinnanvapaus

Asiakkaan valinnanvapaus

Asiakkaan valinnanvapaus

Valinnanvapauslaki. Kuntaliiton verkostotapaaminen Pekka Järvinen, STM. Pekka Järvinen

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Asiakkaan valinnanvapaus

Asiakkaan valinnanvapaus

Asiakkaan valinnanvapaus

Työllisyyspalvelut maakuntauudistuksessa. Vates säätiö Jukka Alasentie Maakuntauudistus projektijohtaja

Tehostettu palveluasuminen sote-uudistuksessa

Asiakkaan valinnanvapaus

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä

Asiakkaan valinnanvapaus

Valinnanvapaus Päijät-Hämeessä. Yritysilta Ismo Rautiainen, hankejohtaja

Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018

Sote tulee - ole valmis, näe mahdollisuus

Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Hallituksen esitys valinnanvapaudesta

Sote ja valinnanvapaus katsaus

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Sote-uudistus ja valinnanvapaus

Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa

Asiakkaan valinnanvapaus

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Sote-uudistus ja kolmas sektori Päijät-Hämeessä

Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa

SOTEUTTAMO. Maakunta- ja sote-uudistus palveluntuottajien näkökulmasta Muutosjohtaja Jussi Lehtinen

Valinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli. HEmukaisesti. Uusimaa

Palveluntuottajan vaatimukset sote-lainsäädännössä

Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

MAAKUNTAUUDISTUS ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALA ON EDELLÄKÄVIJÄ, JOKA TEKEE OMANLAISTAAN UUTTA MAAKUNTAA HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ.

DIGITAALISUUS MAAKUNTAUUDISTUKSESSA

Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa

Sote pähkinänkuoressa Marjo Katajisto Talentia ry

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Sote- uudistus ja lapsiperhepalvelut

Ajankohtaiskatsaus: sote ja valinnanvapaus

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Hallituksen esitys: Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa

Valinnanvapaudesta SOTEMAKU ohjausryhmä

Valinnanvapaus Mitä on oikeus valita?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Hallituksen esitys valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Maakunta- ja sote-uudistus

SOTE -valinnanvapaudesta hallituksen luonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa

Pirkanmaan alueverkosto

Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi

Lausunto valinnanvapaus- sekä maakunta- ja järjestämislaeista. Esperi Care Oy

Asiakasseteli. Hallituksen esityksen mukaisesti Etunimi Sukunimi

Järjestöjen palvelutuotanto ja yhtiöittäminen sotessa. Lakimies Lassi Kauttonen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Toiveiden tynnyristä: SOTE-uudistus ja kuntoutuksen kokonaisuus

Ajankohtaista valinnanvapaudesta

Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajan ja maakunnan näkökulmasta

Sote- ja valinnanvapausuudistus

VALINNANVAPAUS- LAINSÄÄDÄNNÖN PALAUTE JA JATKOASKELEET

Hallituksen esitys: Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa

Kokeiluhankkeiden laajentaminen - Kick Off. Asiakkaan valinnanvapaus. Hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti. Tampere Maria Porko 5.2.

PoSoTe Tuotantotyöryhmä. Loppuraportti

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien korvausperusteet valinnanvapausjärjestelmässä

SOTE -valinnanvapaudesta hallituksen luonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Luonnos 24.1.

Usein kysyttyjä kysymyksiä valinnanvapaudesta

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Kyläyhdistykset palvelukumppaneina

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Sote tilannekatsaus miten muutos etenee?

Mitä tarkoittaa, kun vammaispalvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi? Vammaisilta, Seinäjoki. Muutosjohtaja Harri Jokiranta 5.3.

Sote- ja maakuntauudistus

MAAKUNNAN ROOLIT JÄRJESTÄJÄNÄ JA TUOTTAJANA

Kuntoutuspäivät Kimmo Kääriä

Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Kuopio

Ajankohtaista. Pentti Itkonen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Kehitysvammaisten Palvelusäätiön lausunto hallituksen esityksestä asiakkaan valinnanvapaudesta sotepalveluissa

Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Lahti

Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Oulu

Valinnanvapausuudistus

SOTE-yrittäjyys. Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.

Mitä uusi sote tarjoaa palvelutuottajille maakunnassa? Soteuttamo Antti Parpo muutosjohtaja

Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Henkilökohtaisen budjetin pilotointi osana sote-uudistusta

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Kuka kokkaa sotessa? Ruokahuollon tulevaisuus sote-uudistuksessa.

Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle

Kotityöpalveluyritysten toimintakentän mahdollisuudet tulevaisuudessa. Heli Peltola Suomen Palvelukoulutus Geriwell Oy

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

VALINNANVAPAUS JA HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI Kansanedustaja Anneli Kiljunen

Kelan valinnanvapaushanke (KelaVV-hanke) Mia Mustonen

SOTE ajankohtaista HYTE. Kauhava

Sote- ja maakuntauudistus

Missä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari Kerttu Perttilä

Transkriptio:

Valinnanvapauden välineet: sote-keskus, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti 30.5.2017, Palveluntuottajajärjestöjen keinot hyödyntää valinnanvapautta Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Minkälaisia keinoja ja välineitä palveluntuottajilla on tuottaa palveluita valinnanvapausjärjestelmässä? Mihin palveluntuottajajärjestöt asemoituvat?

Perusperiaatteet säilyvät Perusperiaatteisiin ei muutoksia: sote-keskusten tuottajana voi olla julkisomisteinen yhtiö, yritys tai järjestö. Yhtiöittämisvelvoite säilyy maakunnan liikelaitoksen valinnanvapauden piiriin tuotetuissa palveluissa.

Asiakasseteli Sote-keskus, hammashoitola tai maakunnan liikelaitos voi myöntää asiakassetelin. Asiakassetelillä voi saada tietyn palvelun tai tiettyyn rahamäärään asti palveluita yksityiseltä palveluntuottajalta. Asiakas voi halutessaan saada asiakassetelin yksittäisen palvelun hankkimiseen toiselta tuottajalta, vaikka sote-keskus tai hammashoitola tuottaisi itse samoja palveluita. Sote-keskus, hammashoitola ja liikelaitos vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista myös silloin, kun käytössä on asiakasseteli. Maakunta päättää, missä liikelaitoksen palveluissa asiakasseteli otetaan käyttöön.

Henkilökohtainen budjetti Maakunnalla on velvollisuus ottaa henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on pitkäaikaista ja laajaalaista avun tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan oman palvelukokonaisuutensa. Asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa asiakas voi itse päättää, mistä hankkii palvelut ja minkälainen apu tai tuki auttaa häntä juuri parhaiten. Henkilökohtaisella budjetilla voi valita palveluja kolmannen sektorin ja yritysten tuottamista palveluista. Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siirry rahaa.

Asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla palveluja tarjoava tuottaja Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin palvelujen tuottajina voivat olla kaikki toimijat, jotka ovat valvontaviranomaisen palveluntuottajarekisterissä. Asiakassetelipalvelun tuottajan on oltava lisäksi jonkin maakunnan hyväksymä. Tuottajien on ilmoitettava vaadittavat tiedot valtakunnallisessa verkkopalvelussa. Asiakassetelituottajat saavat maakunnalta saman korvauksen samasta palvelusta. Korvaukset voivat kuitenkin vaihdella eri maakunnissa.

Mihin palveluntuottajajärjestöt asemoituvat?

Pienten, keskisuurten ja mikroyritysten tuotannon paikkoja Edellytykset toimia asiakassetelipalvelujen ja henkilökohtaisen budjetin palvelujen tuottajina. Sote-keskus voi täydentää omaa palvelutuotantoa ostamalla palveluja pk- ja mikroyrityksiltä kilpailuttamalla tai suorahankintoina. Myös maakunnan liikelaitos voi hankkia palvelutuotantoa pk- ja mikroyrityksiltä kilpailuttamalla ja suorahankintoina. Pk- ja mikroyrityksillä on jatkossakin mahdollisuus tuottaa tukipalveluja maakunnassa toimiville palveluntuottajille (esim. siivous, ruokahuolto) Pienet ja mikroyritykset voivat toimia sote-keskuksena yhteistyösopimusten tai yhteisen yrityksen kautta (esim. osuuskunta)

Mitä valinnanvapaus edellyttää järjestöiltä? Täytettävä lainsäädännössä + maakuntakohtaisesti asetetut kriteerit Yleishyödyllisen toiminnan ja palvelutuotannon erottaminen Sote-uudistuksen projektiryhmä 22.5.2017: Jos järjestö saa STEA:n avustuksia tai muita valtionavustuksia yleishyödylliseen toimintaan, toimintojen eriyttäminen avustettavaan ja muuhun toimintaan on avustusten käytön näkökulmasta tärkeä edellytys. Järjestön kannattaa selkeyden vuoksi yhtiöittää tai siirtää maksullinen palvelutoiminta erilliseen yhdistykseen tai säätiöön. > Eriyttäminen kirjanpidossa riittää kuten tähänkin asti, mutta esim. yhtiöittäminen voi olla tarkoituksenmukaista, jos palvelutuotannon volyymi kasvaa.

Mitä valinnanvapaus edellyttää järjestöiltä? Järjestöjen asemoitava itsensä ja toimintansa tulevaisuuden sotepalvelukenttään: - Mitä on se erityisosaaminen ja palvelu, jota tarjota ja millä välineillä? Olennaista toimintaedellytysten kannalta: - Sote-keskuksen palveluvalikoiman laajuus - Mihin palveluihin ja kokonaisuuksiin maakunta tulee myöntämään asiakasseteleitä ja henkilökohtaisia budjetteja? - Mihin itsenäisiin osakokonaisuuksiin sote-keskus myöntää asiakasseteleitä? - Mitä ostopalveluita maakunnan liikelaitokset tulevat hankkimaan ulkopuolelta? - Tiedonhallintapalvelut, markkinointi, kustannukset, riskinotto

Olisiko tarve myös järjestöjen leveimmille hartioille vastauksena kiristyvään kilpailuun? Esim. palvelukohtaisia yhteenliittymiä / osuuskuntia?

Kiitos! Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, ulla.kiuru@soste.fi, 040 744 0888