UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015
Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin yli 200 lausuntoa Toinen versio keväällä 2014, viilattu lausuntojen perusteella Kolmas versio alkukesästä Poliittinen valmistelu kesällä - syksyllä 2014 Hallituksen esitys 16.10.2014 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö 3.3.2015 Laki tulee voimaan 1.1.2016
Vesialueen omistajan asema Vesialueen omistajan asema laissa säilyy pääpiirteissään samana kuin voimassa olevassa laissa (5 ) Oikeus kalastaa ja määrätä kalastuksesta kuuluu vesialueen omistajalle siten kuin laissa säädetään. Pyydyskalastus (verkko, katiska) ja uistelu säilyy vesialueiden omistajien myymien lupien piirissä jatkossakin. Vapaus lisääntyy: Voi myydä kalastuslupia tai olla myymättä Kalastuslupiin voi liittyä ehtoja (alamitat, pyyntitavat, saaliskiintiöt ) Vapaus vähenee: Käyttö- ja hoitosuunnitelma sitoo
Keskeisimmät muutokset omistajan näkökulma Pyynnin järjestäminen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti tarve osallistua toimintaan kasvaa Yli 8 verkkoa / pyyntikunta vain kaupallisille kalastajille vaikutus luvanmyyntiin? ELY-keskuksen kautta myönnettävä lupa kaupalliseen kalastukseen Kalastonhoitomaksu sisältää viehekalastusoikeuden myös omistaja maksaa kalastuksesta omalla alueellaan.
Kalastuksen säätely Toimivalta kalastuksen rajoittamiseen siirtyy nykyiseltä kalastusalueelta ELY-keskuksen tehtäväksi Laaja kirjo erilaisia säätelymahdollisuuksia Mm istukkaiden eväleikkauspakko, ala- ja ylämitat, saaliskiintiöt. Lisäksi vesialueen omistajalla on mahdollisuus asettaa lupaehtoja myöntämiinsä kalastuslupiin ja ohjeistaa osakkaiden kalastusta Sekä ELY-keskuksen että omistajan päätöksenteko on sidottua käyttö- ja hoitosuunnitelmaan
Kalastuksen säätely Valtakunnalliset kalavarojen hoitosuunnitelmat /MMM Asetus/asetukset /Valtioneuvosto Alueelliset yhteistyöryhmät ELY-keskus Kalatalousalue & Käyttö- ja hoitosuunnitelma Osakaskunta Osakaskunta Yksityinen omistaja
Kalastonhoitomaksu Nykyinen kalastuksenhoitomaksu (24 ) ja läänikohtainen viehekalastusmaksu (31 ) yhdistetään kalastonhoitomaksuksi. Maksun nojalla saa kalastaa koko maassa yhdellä vavalla, vieheellä ja painovieheellä. Hinta 39 /vuosi, 12 /viikko ja 5 /vuorokausi. 18 64 -vuotiaat muuta kuin onkimista ja pilkkimistä harjoittavat kalastajat maksavat
Yleiskalastusoikeudet Viehekalastus sisältyy kalastonhoitomaksuun ja kattaa koko Suomen. Silakkalitkalla kalastus muuttuu maksuttomaksi yleiskalastusoikeudeksi. Kalan ulkoapäin tartuttaminen tulee kielletyksi eli rokastus ja mateen pilkintä ns. ryöstäjäpilkillä kielletään Kylässä muutoin kuin tilapäisesti asuville nykylaissa säädetyt oikeudet kumotaan
Kaupallinen kalastus Vain kaupallisille kalastajille sallittuja: Trooli Yhteensä yli 240 m pituiset verkot Muille kalastajille verkkokalastus rajattu 8 verkkoon / pyyntikunta Meren yleisvesialueilla lisäksi : isorysät ja yli 100 koukun koukkupyydykset Kaupallisen kalastajan 1-ryhmä = liikevaihto kalan tai kalanjalostustuotteiden myynnistä ylittää arvonlisäverollisuusrajan (10 000 ) Saaliin myyntioikeus vain kaupallisilla kalastajilla Poikkeus: sisävesillä satunnaisesti vähäinen erä suoraan kuluttajalle.
Kaupallinen kalastus ELY:n lupa Laki antaa ELY-keskukselle mahdollisuuden myöntää luvan kaupalliselle kalastajalle, jos kalastaja ei omistajalta onnistu saamaan kalastusoikeutta Edellyttää mm., että vesialue on käyttö- ja hoitosuunnitelmassa kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvaksi määritelty Lupatulot vesialueen omistajille Ammattikalastuslupa olisi voimassa mahdollisista valituksista huolimatta
Kalatalousalueet Julkisoikeudellinen yhdistys Yleiskokouksessa omistajilla porrastettu äänivalta ja ympäristöjärjestöillä puheoikeus Aloite kalastuksen säätelytoimenpiteisiin KHS:n kautta ELY:lle KHS:n tärkeitä osia lisäksi kaupallisen kalastuksen alueiden määrittely ja kalastuksenvalvonnan suunnitelma Yhteistyöryhmä laatii aluejakoehdotuksen ja toimii myöhemmin lausunnonantajana mm käyttö- ja hoitosuunnitelmista
Kalatalousalueet Yhteistyöryhmässä rajapäätöksen valmisteluvaiheessa edustus jokaisesta nykyisestä kalastusalueesta Kalastusalueen kannattaa valita edustajansa mahdollisimman pian vuosikokouksessa, mikäli sitä ei vielä ole pidetty. Siirtymävaiheessa paljon työtä nopealla aikataululla
Kalastuslakia konkretisoidaan asetuksella Kalastusasetusluonnos lausunnolla (lausuntoaika päättyy 15.5.) www.mmm.fi > ministeriö > lausunnolla Asetuksen valmistelussa otetaan huomioon kalataloushallinnon strategia, lohi- ja meritaimenstrategia, kalatiestrategia ja kala- ja rapukantojen hoitosuunnitelmat. Voimaan vuoden 2016 alusta
Asetuksen sisältö Kalojen rauhoittaminen ja sallitut pyyntimitat Saaliskiintiöt (vapaa-ajan kalastukselle) Pyydysten merkintä (ei muutoksia nykyasetukseen verrattuna) Verkkokalastusta koskevat määräykset Isorysäpyyntiä koskevat määräykset Istutettavien kalojen merkintä Kalastuksen valvontaa koskevat määräykset (ei muutoksia) Vielä puuttuvia osia: vaelluskalavesistöjen määrittely ja istutuksia koskevat määräykset.
Mitä uutta asetukseen on tulossa Järvilohen täysrauhoitus Eväleikattu järvilohi rauhoitettu syksyllä + karttaliitteen mukaisilla alueilla myös kesällä. Alamitta 60 cm Kuhan pyyntimitta sisävesissä 45 cm ja meressä 40 cm (kaupallisille kalastajille siirtymäaika) Vapaa-ajankalastuksessa sallitaan enintään 1 lohen ja rasvaevättömän järvilohen saaliiksi ottaminen kalastajaa ja vuorokautta kohti. Vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa kalastus verkolla kielletty 15.8.-30.11. Vahvalankaiset verkot kiellettyjä alle 50 metrin etäisyydellä merenrannasta.
Rauhoitukset rasvaevällinen taimen 67 00 N eteläpuolella rauhoitettu Ei koske taimenta, joka on pyydetty purosta tai lammesta, jolla ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä (alamitta 20 cm) Täysrauhoitus astuu voimaan vasta 2019 seuraavilla alueilla: Suomenlahden ulkopuolisilla merialueilla 64 00-67 00 välissä sijaitsevilla sisävesillä Näillä alueilla voimassa 60 cm alamitta
Rauhoitukset ja pyyntimitat Harjus 67 00 eteläpuolisilla sisävesillä rauhoitettu huhtija toukokuussa Alamitta 67 00 eteläpuolella 35 cm, pohjoispuolella 30 cm Kuhan alamitta sisävesissä 45 cm, meressä 40 cm Kaupallisille kalastajille siirtymäaika Suomenlahden ulkopuolisilla merialueilla, alamitta 37 cm vuoden 2018 loppuun asti
Järvilohi Rasvaevätön järvilohi rauhoitettu joessa ja purossa elo marraskuussa Sekä kartan mukaisella alueella kesäkuun alusta elokuun loppuun asti.
Kiitos huomiostanne