saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.



Samankaltaiset tiedostot
5.9 FYSIIKKA OPETUKSEN TAVOITTEET

Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

FY1 Fysiikka luonnontieteenä

FYSIIKKA Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta

FYSIIKKA. Opetuksen tavoitteet

5.9 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

5.9 Fysiikka Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Liike ja työ (fy1)

6.7 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

Pakollinen kurssi. 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY01)

Fysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla.

FYSIIKKA. Opetuksen tavoitteet: Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Fysiikan kurssit. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

5.9 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet. Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

3.9 Fysiikka. Itsenäinen suorittaminen

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

Physicum Jukka Hatakka

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9

YLIOPPILASTUTKINTO. YLlOPPILASKIRJOITUKSET SYKSY 2010

3.1.2 MATEMATIIKKALUKION TUNTIJAKO LUKU MATEMATIIKKALUKIO MATEMATIIKKA FYSIIKKA KEMIA TIETOTEKNIIKKA...

7.7. Fysiikka. FY1 Fysiikka luonnontieteenä. pakollinen

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9

Kemia vuosiluokilla 7 9

FY9 Fysiikan kokonaiskuva

FyKe 7 9 Fysiikka ja OPS 2016

Fysiikan opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laaja- alainen osaaminen

TITAANI JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA

Fysiikka 8. Aine ja säteily

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

Lyhyet kurssikuvaukset

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

Tavoitteet ja sisällöt, 7. luokka

2 Staattinen sähkökenttä Sähkövaraus ja Coulombin laki... 9

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT FYSIIKKA JA KEMIA

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

FYSIIKKA_ opetussuunnitelma-7_9_maol

Lukion kemian OPS 2016

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

FY3: Aallot. Kurssin arviointi. Ryhmätyöt ja Vertaisarviointi. Itsearviointi. Laskennalliset ja käsitteelliset tehtävät

arvioinnin kohde

1 Johdanto Mikä tämä kurssi on Hieman taustaa Elektrodynamiikan perusrakenne Kirjallisuutta... 8

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kuntakohtainen (2016)

Kemia. Opetuksen tavoitteet

arvioinnin kohde

KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA INFOPAKETTI

hyvä osaaminen

Oppilas osaa asettaa omia tavoitteita pienten kokonaisuuksien osalta ja työskennellä niiden saavuttamiseksi. (T2)

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

3.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

766326A Atomifysiikka 1 - Syksy 2013

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7-9

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9

Ohjeita aihekokonaisuuksien suunnitteluun ja toteutukseen

kurssiopas Kerimäen lukion

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

Lukuvuosi Luonnontiede- ja matematiikkaluokka

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)

Tervetuloa IS-VETin iloiselle kesäkurssille Iisalmeen

MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN

FYSIIKKA. Perusopinnot

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

OPPIAINEET JA KURSSIT, JOTKA ENSI LUKUVUONNA TARJOLLA VANHAN OPSIN MUKAAN.

K AITAAN LUKION OPPIKIRJAT

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FYSIIKKA JA KEMIA TYÖTAVAT

on perusvuorovaikutuksen välittäjähiukkanen Elektroni x x x Protoni x x x Neutroni x x Fotoni

KAITAAN LUKION OPPIKIRJAT

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Kerimäen lukion. kurssiopas

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / Fysiikka

Atomien rakenteesta. Tapio Hansson

53714 Klassinen mekaniikka syyslukukausi 2010

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

Menetelmäohjeet. Muuttuvan magneettikentän tutkiminen

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

ja KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA


PIETARSAAREN LUKION OPPIKIRJAT

Kvanttifysiikan perusteet 2017

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / Fysiikka

LEPPÄVIRRAN LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA ÄIDINKIELI ENGLANTI. Kustantaja Kirjasarja Oppikirja ja kurssinumero

Voima ja potentiaalienergia II Energian kvantittuminen

Monipuolinen LAUKAAN LUKIO läsnä ja lähellä. Valintaopas LV

Mitä on moderni fysiikka?

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Transkriptio:

Pakollinen kurssi 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1) saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta suunnittelee ja tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita sekä kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan kokeellisesti saatua tietoa ja esittämään sitä muille tulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisesti käyttää opiskelun tukena tieto- ja viestintätekniikkaa. fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi voima liikkeen muutoksen aiheuttajana liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys Syventävät kurssit Syventävien kurssien tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla tutkii luonnon ilmiöitä sekä mallintaa ja esittää niitä matemaattisten ja graafisten menetelmien avulla rakentaa fysiikan malleja ja käyttää niitä ennusteiden tekemiseen tutkii ja havainnollistaa malleja tieto- ja viestintätekniikan avulla tutustuu klassisen fysiikan osa-alueisiin ja modernin fysiikan alkeisiin tutustuu fysiikan eri osa-alueisiin liittyvään teknologiaan tutustuu fysiikan merkitykseen yhteiskunnan eri alueilla tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niihin liittyviin turvallisuustekijöihin. 2. Lämpö (FY2) tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt tutkii aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä

saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen paine, hydrostaattinen paine kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia energiavarat 3. Aallot (FY3) saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä tai sähkömagneettisia aaltoja harmoninen voima ja värähdysliike aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen valo, peilit ja linssit ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen 4. Liikkeen lait (FY4) ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja tutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla Newtonin lakeihin ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa. liikkeen mallit ja Newtonin lait etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate värähdysliikkeen energia 5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5)

syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien ilmiöiden laskennallista hallintaa syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta. momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike pyörimisen liikeyhtälö pyörimismäärän säilyminen pyörimisliikkeen energia ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys gravitaatio ja gravitaation alainen liike heittoliike ja planeettojen liike satelliitit ja niiden käyttö 6. Sähkö (FY6) ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia virtapiirejä. sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa jännitteen ja sähkövirran mittaaminen Ohmin laki Joulen laki vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä kondensaattori, kytkennät ja energia sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi 7. Sähkömagnetismi (FY7) syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä perehtyy sähköturvallisuuteen syventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä yhteiskunnassa. magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä induktiolaki ja Lenzin laki induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio energian siirto sähkövirran avulla tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen

värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä sähköturvallisuus energiateollisuus 8. Aine ja säteily (FY8) tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina syventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonilmiöiden tulkitsijana. sähkömagneettinen säteily röntgensäteily mustan kappaleen säteily valosähköilmiö säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio atomiytimen rakenne radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus massan ja energian ekvivalenssi ydinreaktiot ja ydinenergia aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu 9. Fysiikan työkurssi (FY9) Perehdytään koejärjestelyn tekemiseen ja tietokonepohjaiseen mittausjärjestelmään. Harjoitellaan mittaustulosten käsittelymenetelmiä ja mittausvirheen arviointia. Tehdään fysikaalinen tutkimus ja siitä tieteellisen raportin periaatteiden mukainen työselostus. Tehdään työpareittain kokeellisia tutkimustöitä. Pyritään tekemään opintovierailu teollisuuslaitokseen tai johonkin oppilaitokseen. Oppikirja: Fysiikan töitä -moniste. Suoritusjärjestys: FY4-kurssin jälkeen. Yhteyksiä: Tukee kokeellisesti lähes kaikkia fysiikan kursseja ja muita luonnontieteellisiä kursseja. Hyväksytään fysiikan töiden osasuoritukseksi joissakin korkeakouluissa. 10. Fysiikan kertauskurssi (FY11) Kerrataan täydentäen lukion fysiikka - etenkin 1. ja 2. luokan kurssit. Syvennetään matemaattisten mallien käyttöä fysiikassa. Pyritään luomaan kokonaiskuva fysiikasta. Tarkastellaan fysiikan yhteiskunnallista merkitystä. Oppikirja: Fysiikan kertauskirja. Suoritusjärjestys: Lukion teoreettisten kurssien jälkeen. Yhteyksiä: Tukee ylioppilaskirjoituksiin ja jatko-opintojen sisäänpääsykokeisiin valmistautumista.

Koulukohtainen soveltava kurssi 11. Elektroniikan kurssi (FY10) (2. tai 3. luokalla, suositus) Käsitellään kokeellisesti erilaisia sähkökomponentteja, virtapiirejä, värähtelypiirejä käytettävissä olevilla välinesarjoilla ja oskilloskoopeilla. Tehdään oma elektroniikkalaite piirilevylle. Toteutuu, jos löytyy riittävästi osallistujia (vähintään 8). Kurssista ei anneta numeroarvostelua. Oppikirjan hankkiminen on vapaaehtoista. Suoritusjärjestys: FY1-kurssin jälkeen. Yhteyksiä: Tukee kokeellisesti FY7- ja FY8-kursseja ja antaa pohjaa mahdollisille sähköalan jatkoopinnoille.