KIRJALLINEN KYSYMYS 670/2013 vp Sopimuskuntien nettovarallisuusosuuksien määrittäminen, omaisuuserien uudelleenarvostus ja omaisuuserien siirtäminen sote-uudistuksessa Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2011 kuntien käyttöomaisuuden arvo sote-palveluja tuottavissa kuntayhtymissä oli yhteensä 6 miljardia euroa. Tästä summasta poistonalaisten tuotantovälineiden osuus oli 5,4 miljardia euroa ja ei-poistonalaisten maa-alueiden ja toimialasijoitusten osuus 0,6 miljardia euroa. Rakennusten osuus kuntayhtymien poistonalaisista tuotantovälineistä oli 4 miljardia euroa. Peruskuntien sote-palveluiden tuotantovälineiden kokonaisarvoa ei ole tilastoitu. Sote-uudistuksen vaikeimpana tehtävänä on pidetty takautuvista vastuista, kuten eläke- ja varhaiseläkeperusteisista maksuvastuista, sopimista sekä jäsen- tai sopimuskuntien nettovarallisuusosuuksien määrittämistä ja omaisuuserien mahdollista uudelleenarvostusta omaisuuserien siirtotilanteissa. Kuntien yhdenvertainen kohtelu edellyttäisi, että purettavien yhteistoimintayksiköiden nettovarallisuus arvostetaan käypään arvoon. Lunastaminen käyvästä arvosta ei ole kuitenkaan taloudellisesti mahdollista. Tuotantovälineiden luovutus kirjanpitoarvosta tai jopa vastikkeetta ei puolestaan olisi todennäköisesti oikeudenmukaista. Petteri Orpon sote-koordinaatiotyöryhmän mukaan sote-alueen tehtävien hoitamiseksi sairaanhoitopiirien henkilöstö, omaisuus ja vastuut siirtyisivät pääsääntöisesti sote-alueen vastuukunnan omistukseen ja hallintaan. Tällöin vastuukunta lunastaisi muilta sopimuskunnilta niiden omistamat sote-palvelujen tuotantovälineet. Koordinaatioryhmän linjaus uhkaa aiheuttaa kunnille vakavia ongelmia, koska omaisuuserien siirtäminen yhteistoimintaorganisaatiosta toiseen omistajatahojen muuttuessa on vaikea toteuttaa oikeudenmukaisella tavalla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kuinka hallitus aikoo huolehtia siitä, että sopimuskuntien nettovarallisuusosuuksien määrittäminen, omaisuuserien uudelleenarvostus ja omaisuuserien siirtäminen sote-uudistuksessa toteutetaan oikeudenmukaisella tavalla? Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 2013 Arja Juvonen /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arja Juvosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 670/2013 vp: Kuinka hallitus aikoo huolehtia siitä, että sopimuskuntien nettovarallisuusosuuksien määrittäminen, omaisuuserien uudelleenarvostus ja omaisuuserien siirtäminen sote-uudistuksessa toteutetaan oikeudenmukaisella tavalla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Siirtyminen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteessa sosiaali- ja terveydenhuollon perustasoon ja sitä täydentävään erityisvastuutasoon merkitsee nykyisten kuntayhtymien purkamista. Kuntayhtymien purkamiseen liittyvät järjestelyt koskevat muun muassa omistusta, velkaa, henkilöstön asemaa sekä eläkevastuita. Tällaiset järjestelyt ovat mittavia. Peruslähtökohtana on, että sairaanhoitopiirien nykyiset jäsenkunnat ja uuden järjestämislain mukaisen sote-alueen kunnat voivat keskenään sopia siitä, miten sairaanhoitopiirien omaisuus ja vastuut jaetaan uudistuksessa. Jaon pitää olla kaikkien osapuolten hyväksyttävissä. Sotealueen tehtävien hoitamiseksi sairaanhoitopiirin henkilöstö, omaisuus ja vastuut siirtyisivät pääsääntöisesti sote-alueen vastuukunnan omistukseen ja hallintaan. Jos sote-alue on pääsäännöstä poiketen kuntayhtymä, siirto tapahtuisi sote-kuntayhtymälle. Kuntalaissa on säädetty siitä, mitä kuntayhtymän perussopimuksessa tulee yhteistoiminnan järjestämisestä ja purkamisesta päättää. Perussopimuksessa on oltava määräykset kuntayhtymän jäsenkuntien osuudesta kuntayhtymän varoihin, vastuuseen veloista ja muista taloutta koskevista asioista. Omaisuus samoin kuin velat ja sitoumukset jaetaan jäsenkunnille yleensä niiden peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Omaisuuden osalta joudutaan päättämään omaisuuden arvottamistapa, arvotetaanko se esimerkiksi tekniseen arvoon, kirjanpitoarvoon vai käypään arvoon. Arvostamistavalla on merkitystä erityisesti silloin, kun kaikki entisen kuntayhtymän kunnat eivät tule mukaan uuteen vastuukunnan hallinnoimaan sote-alueeseen. Edustajan esiin tuoma oikeudenmukaisuus- tai yhdenvertaisuuskysymys syntyy juuri tällaisissa tilanteissa. Omaisuuden uudelleenarvostuksia on kuntaalalla tehty aiemminkin. Esimerkiksi 1990-jälkipuoliskolla, jolloin siirryttiin nykyiseen kirjanpitokäytäntöön. Tällöin kuntien ja kuntayhtymien omaisuus arvostettiin pääosin uudelleen. Tehtävä ei siis ole mahdoton, joskin laajuutensa ja moninaisuutensa vuoksi työtä ja aikaa vievää erityisesti rakennusten jälleenhankintahinnan osalta. Omaisuuserien siirtämiseen liittyviä kysymyksiä käsitellään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevan lain valmistelun edetessä. Parhaillaan valmistellaan myös kuntalain kokonaisuudistusta. Valmistelun edetessä harkitaan, tarvitaanko ja jos tarvitaan, niin millaista määräaikaista tai pysyvää omaisuuden ja vastuiden siirtämiseen liittyvää tarkempaa sääntelyä, ohjeistusta tai suosituksia. 2
Ministerin vastaus KK 670/2013 vp Arja Juvonen /ps Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 670/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Arja Juvonen /saf: Hur tänker regeringen se till att fastställandet av avtalskommunernas nettotillgångsandelar, omvärderingen av tillgångsposter och överföringen av tillgångsposter genomförs på ett rättvist sätt i reformen av servicestrukturen inom social- och hälsovården? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Övergången till social- och hälsovårdens basnivå och en kompletterande specialnivå inom social- och hälsovårdens struktur innebär att nuvarande samkommuner kommer att upplösas. Arrangemangen i anknytning till upplösandet av samkommuner gäller bl.a. ägande, skuld, personalens ställning samt pensionsansvar. Dylika arrangemang är omfattande. Utgångspunkten är att sjukvårdsdistriktens nuvarande medlemskommuner och kommunerna inom ett social- och hälsovårdsområde enligt den nya lagen som gäller ordnande av social- och hälsovården kan komma överens om hur sjukvårdsdistriktens tillgångar och ansvar fördelas i reformen. Alla parter bör kunna acceptera fördelningen. För skötseln av social- och hälsovårdsområdets uppgifter skulle innehavet och besittningen av sjukvårdsdistriktets personal, tillgångar och ansvar i regel överföras till social- och hälsovårdsområdets ansvarskommun. Om social- och hälsovårdsområdet, avvikande från huvudregeln, är en samkommun, skulle överföringen göras till social- och hälsovårdsområdets samkommun. I kommunlagen finns bestämmelser om vad grundavtalet för en samkommun ska innehålla om anordnandet och upplösandet av samarbetet. I grundavtalet ska finnas bestämmelser om medlemskommunernas andelar i samkommunens tillgångar och deras ansvar för samkommunens skulder samt annat som gäller samkommunens ekonomi. Tillgångarna såsom även skulderna och förbindelserna fördelas i regel mellan medlemskommunerna i förhållande till deras andelar av grundkapitalet. I fråga om tillgångarna måste man bestämma om deras värderingssätt dvs. sker värderingen till exempel till tekniskt värde, bokföringsvärde eller gängse värde. Värderingssättet har betydelse i synnerhet då alla de kommuner som deltog i den gamla samkommunen inte kommer med i det nya socialoch hälsovårdsområdet, som förvaltas av ansvarskommunen. Frågan om rättvisa eller jämlikhet, som riksdagsledamoten har lyft fram, uppstår i just dylika situationer. Det har även tidigare genomförts omvärderingar av tillgångar i kommunsektorn. Till exempel under andra hälften av 1990-talet, då man övergick till nuvarande bokföringspraxis. Då omvärderades största delen av kommunernas och samkommunernas tillgångar. Uppgiften är alltså inte omöjlig, även om den med anledning av sin omfattning och mångfald kräver tid och arbete, i synnerhet beträffande byggnaders återanskaffningspriser. Frågor i anknytning till överföringen av tillgångsposter behandlas då beredningen av lagen om ordnande, finansiering, utveckling och tillsyn av social- och hälsovården framskrider. För närvarande bereds även en helhetsreform av 4
Ministerns svar KK 670/2013 vp Arja Juvonen /ps kommunlagen. Då beredningen framskrider, kommer man att överväga om det behövs tidsbestämda eller permanenta närmare bestämmelser, anvisningar eller rekommendationer gällande överföringen av tillgångar och ansvar och hurdana de i så fall ska vara. Helsingfors den 15 augusti 2013 Omsorgsminister Susanna Huovinen 5