Edunvalvontavaltakirja ja testamentti Polvelta toiselle - Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 30.9.2017 Pankkilakimies, VT Johanna Heikkinen, OP KAINUU
Edunvalvontavaltakirja Miten varaudun oman toimintakykyni heikkenemiseen?
Mikä on edunvalvontavaltuutus? Laki edunvalvontavaltuutuksesta ollut voimassa 1.11.2007 lähtien Valtuutuksen avulla henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa hoidon siltä varalta, että hän myöhemmin sairauden, heikentyneen terveydentilan tms. syyn vuoksi tulee kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan Henkilö itse ennakoi mahdollista toimintakyvyttömyyttään ja valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan silloin, jos hänen oma toimintakykynsä ei enää riitä Ei poista valtuuttajan omaa oikeustoimikelpoisuutta
Mitä asioita valtuutus koskee? Valtuuttaja itse määrittelee valtuutuksen sisällön Valtuutus voi koskea taloudellisia asioita (ml. pankkiasioiden hoitamisen) ja/tai henkilöä koskevia asioita (esim. terveydenhoitoon liittyvät asiat) Voidaan antaa yleisluontoinen valtakirja tai yksilöity, vain tiettyyn oikeustoimeen oikeuttava valtakirja (esim. tietyn kiinteistön myynti) Valtuutus ei voi antaa oikeutta tehdä korostetun henkilökohtaisia oikeustoimia valtuutettu ei voi esim. tehdä valtuuttajan puolesta testamenttia, avioehtoa ym.
Mitä valtuutettu saa tehdä? Yleinen valtuutus antaa oikeuden hoitaa lähtökohtaisesti kaikkia valtuuttajan asioita, mutta ei kuitenkaan myydä tai pantata kiinteistöjä lahjoittaa omaisuutta ellei valtakirjassa ole erillistä määräystä näistä toimenpiteistä Asunto-osakkeen saa kuitenkin myydä yleisen valtuutuksen perusteella Jos valtuutus koskee valtuuttajan edustamista tämän taloudellisissa asioissa, valtuutettu on velvollinen pitämään kirjaa valtuuttajan varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista.
Kuka voi toimia valtuutettuna? Valtuuttaja itse valitsee valtuutetun (esim. sukulainen, ystävä jne.) kannattaa varmistaa ennen valtakirjan laatimista, että valtuutettu suostuu tehtävään Valtakirjassa voidaan ilmoittaa myös varavaltuutettu (jos valtuutettu olisi tilapäisesti estynyt) toissijainen valtuutettu (jos valtuutettu ei pystyisikään hoitamaan tehtävää) Suositeltavaa miettiä myös ns. esteetön varavaltuutettu mahdollisia eturistiriitatilanteita varten
Kuka voi tehdä valtakirjan ja miten? Valtuuttajan tulee (edunvalvontavaltuutusta laadittaessa) olla oikeustoimikelpoinen (18 vuotta täyttänyt) ja pystyä ymmärtämään valtakirjan merkitys Valtakirjan tiukat muotovaatimukset kirjallinen, tulee sisältää laissa esitetyt vähimmäismääräykset valtuuttajan omakätinen allekirjoitus kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama valtakirjan laatimisessa kannattaa käyttää asiantuntijaa Valtakirjan voi antaa valtuutetulla säilytettäväksi tai säilyttää muutoin sellaisessa paikassa, että valtuutettu saa sen tarvittaessa haltuunsa
Milloin valtuutus tulee voimaan? Valtuutus tulee voimaan, kun maistraatti vahvistaa sen valtakirja voidaan vahvistaa, kun valtuuttaja on esim. sairauden vuoksi tullut kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan Maistraatissa tarkistetaan valtakirjan pätevyys ja myös se, onko valtuuttaja tullut kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan voidaan osoittaa esim. lääkärintodistuksella Valtakirjaa ei voida käyttää ennen vahvistamista valtakirjalla ei myöskään ole mitään välittömiä oikeusvaikutuksia, eikä vähennä valtuuttajan omia oikeuksia
Milloin valtuutus päättyy? Vahvistettu valtuutus päättyy, kun valtuuttaja kuolee valtuuttaja peruuttaa valtuutuksen valtuutettu luopuu tehtävästään valtuuttajalle määrätään virallinen maistraatin tai käräjäoikeuden määräämä edunvalvoja Jos valtuutusta ei ole vielä vahvistettu maistraatissa, valtakirjan voimassaolo lakkaa kun tehdään uusi valtakirja otetaan valtakirja pois valtuutetulta ilmoitetaan valtuutetulle peruutuksesta
Miten eroaa edunvalvojasta? Edunvalvontavaltuutuksessa henkilö itse voi etukäteen määritellä ne asiat, joita valtuutus koskee ja valita itse sen henkilön, jolle valtuutus annetaan Edunvalvojan määräämiseen verrattuna joustavampi ja kevyempi vaihtoehto Lähtökohtaisesti ei viranomaislupien tarvetta tai tilien viranomaistarkastusta (ellei valtuuttaja niin määrännyt) Holhousviranomainen (maistraatti) valvoo kuitenkin myös valtuutetun toimintaa valtuutetun tulee antaa tehtävän alkaessa omaisuusluettelo maistraatille maistraatti voi tarvittaessa pyytää valtuutettua antamaan tilin toimistaan
Mitä hyötyä valtakirjasta metsänomistajalle? Valtuuttaja voi valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan muiden asioiden ohella myös: metsien hoidosta ja puukaupoista omistajanvaihdoksista (määräalakaupat, sukupolvenvaihdoksen loppuun saattaminen, yksilöidyt lahjat / lahjanluonteiset kaupat) Valtuuttaja voi itse valita valtuutetuksi henkilön, jonka katsoo sopivimmaksi tehtävään (esim. metsätalouden osalta henkilö, jolla kokemusta metsätalouden harjoittamisesta) ja antaa toimintaohjeita valtakirjassa Valtuutetun ei tarvitse hakea puukauppoihin erikseen maistraatilta lupaa Myöskään määräalakaupat ja muut kiinteistöjen myynnit eivät vaadi maistraatin lupaa, jos valtakirja sisältää valtuutuksen niihin
Testamentti kuoleman varalta annettuna määräyksenä
Testamentti Testamentin tekemisen lähtökohta on testamentintekijän tahto Testamentilla voi olla erilaisia tarkoituksia ja tavoitteita: Esimerkkejä testamentintekijöiden tavoitteista: Lesken tai avopuolison aseman turvaaminen Omistuksen pirstoutumisen estäminen (esim. tilakokonaisuuden säilyttäminen) Omistus- ja hallintaoikeuksien erottaminen toisistaan Omaisuusesineiden omistuksen määrittäminen yksityiskohtaisesti Testamentinsaajan aviopuolison avio-oikeuden poissuljenta Hyväntekeväisyys Perintöverosuunnittelu
Testamentti Asiakirja, jolla voi määrätä omaisuuden siirtymisestä kuoleman varalta ja jolla voi vaikuttaa lakimääräiseen perimysjärjestykseen Lain mukaan pitää tehdä määrämuodossa Kirjallinen, päivätty, 2 esteetöntä todistajaa Laatimisessa kannattaa käyttää asiantuntijaa Tulee voimaan vasta testamentintekijän kuoleman jälkeen Testamenttia voidaan muuttaa milloin tahansa selvintä laatia uusi testamentti Testamentin säilyttäminen ei erillistä rekisteröintiä, alkuperäinen asiakirja tärkeä
Testamentti metsätilan omistajan näkökulmasta Testamentin avulla voidaan poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä Voidaan siirtää koko tila tai osa siitä testamentissa määrätylle taholle Varmistaa tilan toiminnan jatkumisen Keskeinen riskienhallinnan keino erityisesti, jos Yrittäjä toimii yhdessä puolison kanssa tilan toiminnassa ja lapset tai jotkut heistä ovat alaikäisiä Halutaan siirtää tila toiminnan jatkajalle (sukupolvenvaihdos) Halutaan yleisesti turvata leskeksi jäävän puolison asemaa Halutaan poissulkea testamentinsaajan aviopuolison avio-oikeus perintönä tulevasta tilasta
Testamentti metsätilan omistajan näkökulmasta Jos testamentin tekijällä on lapsia, määräysvalta omaisuudesta testamentilla ei ole täysin vapaa Rintaperillisellä oikeus aina lakiosaan, joka on puolet perintöosasta ESIMERKKI: Perintöomaisuus yhteensä 100.000 euroa kahden lapsen perintöosuus / 50.000 euroa kummallekin lakiosa on 25.000 euroa, johon kummallakin rintaperillisellä on vähintään oikeus, jos haluavat sitä vaatia testamentinsaajalta
Hallintaoikeus vai omistusoikeus? Hallintaoikeustestamentti : Testamentilla voidaan antaa hallintaoikeus (esimerkiksi leskelle) Oikeus käyttää, hallita ja saada tuotto (esim. säännönmukainen puun myyntitulo) Oikeudenhaltijalle ei määrätä perintöveroa oikeudesta Perillisten perintöverosta tehdään hallintaoikeuden perusteella vähennys Testamentista huolimatta perilliset joutuvat maksamaan perintöverot heti Omistusoikeustestamentti: Saajalle omistajan asema ja omistajan oikeudet Saaja voi myös ottaa sen vastaan pelkkänä hallintaoikeustestamenttina Omistusoikeuden saaja maksaa perintöveron (huom. aviopuolisolle puolisovähennys)
Kiitos! OP Kainuu Lakipalvelut