ESIMERKKI NOVELLIANALYYSISTÄ Kun kuollutkin on parempaa seuraa kuin omat vanhemmat Timo Teräsahjon novelli Pehkosen muorin talo kokoelmasta Keksijän poika ja muita novelleja (2000) käsittelee vaikeaa tilannetta nuoren elämässä. Novellin päähenkilö joutuu muuttamaan kotoaan ja vaihtamaan koulua. Hänen mielipidettään asiasta on tuskin edes kysytty ja siksi hän käyttäytyy hankalasti. Novellin äänenä toimii minäkertoja, jonka näkökulmasta tarina kerrotaan. Päähenkilön sukupuolesta tai ulkonäöstä ei saada juurikaan tietoa. Hänen voi kuitenkin olettaa olevan poika, sillä hän kuuntelee esimerkiksi Mötley Crueta, joka on tunnetusti hieman raskaampaa musiikkia ja voisi siksi viitata miespuoliseen henkilöön. Kertojan kielenkäyttö, kuten isälle muuttopuuhassa lausuttu Pakkaa homo itse! sekä melko välinpitämätön suhtautuminen kuolleeseen naapuriin ja isän lyönteihin saattavat myös omalta osaltaan olla vihjeitä miessuvun edustajasta. Toisaalta nykyaikainen kielenkäyttö ja isän sanat tuo lapsi viittaavat myös kertojan ikään. Kertojan äkkipikaisesta ja kapinoivasta käyttäytymisestä voisi päätellä hänen olevan teini-ikäinen. Novellin juoni on yksinkertainen: perhe on muuttamassa ja päähenkilö karkaa riitaisesta kodistaan naapuriin, josta löytyy kuollut nainen. Naisen talossa kertojan luonteesta erottuu jonkinlainen kylmyys ja välinpitämättömyys, sillä nainen ei näytä kiinnostavan, pelottavan tai millään tavalla liikuttavan kertojaa. Hän vain kävelee sisään, riisuu takkinsa ja asettuu keittiöön. Sanat Minä hieman säikähdin, kun tönäisin muorin vahingossa liikkeelle huonekaluja siirrellessäni antavat lukijalle käsityksen, että edesmennyt vanha rouva on kuin jollakin tapaa osana sisustusta, kertojalle täysin merkityksetön. OTSIKKO viittaa novellin sisältöön. Se ei voi Novellianalyysi tai novellin nimi. ALUSSA mainitaan kirjailijan nimi, novellin nimi, ilmestymisvuosi sekä novellin aihe. KÄSITTEET ovat tärkeitä koko, tekstin ajan. Tässä kappaleessa puhutaan kertojasta, näkökulmasta, päähenkilöstä ja novellin kielestä. Omat päätelmät on perusteltava tekstistä löytyvillä tiedonmurusilla. Päähenkilön luonnehdintaa. Tekstikatkelmiakin voi käyttää mielipiteidensä perustelemiseen.
Sivuhenkilöinä olevien vanhempien ja päähenkilön suhde on melko kireä. Vanhempien keskinäinen, riitaisa suhde on luultavasti ajautunut avioeroon, sillä isä ja poika ovat muuttamassa pois äidin luota. Kotona vain riideltiin kuvaa kertojan turhautuneisuutta kotona vallitsevaan sekavaan tilanteeseen, johon hän ei haluaisi enää palata. Riitojen keskellä päähenkilö on jäänyt taka-alalle. Kukaan ei huomaa poikaa ja hänen tarpeitaan sen paremmin kuin Pehkosen mökissä yötä päivää palavia valojakaan. Vanhemmat ovat omien ongelmiensa vankeja eivätkä he tunnu tajuavan, mitä heidän ympärillään tapahtuu. Poika ei haluaisi muuttaa isänsä luo, sillä heidän välinen suhteensa näyttää olevan pahasti säröillä. Tuo lapsi ei osaa muuta kuin varastaa ja haistatella kuvaa isän negatiivista ja jyrkkää asennetta lastaan kohtaan. Takaumista ilmenee, että isä on julma ja väkivaltainen, mikä ei ainakaan lähennä isää ja poikaa. Väkivallan arkipäiväisyydestä kertoo esimerkiksi se, että poika pystyy isän huutaessa kuvittelemaan, millaisessa asennossa isän pää on. Novellin miljöönä on talvinen ilta syrjäisellä maaseudulla. Novellissa mainitut metsänlaita ja hyvin luminen maisema ovat niin tyypillinen osa suomalaista luontoa, että tapahtumapaikka voi olla missä päin Suomea tahansa. Kertoja kuvailee vanhan Pehkosen muorin taloa mökiksi, josta löytyy monia entisaikaan liittyviä esineitä, kuten suuri raksuttava käkikello, ryijyjä ja keinutuoli. Emmehän kumpikaan tienneet, milloin meidät löydettäisiin kuvaa sitä, ettei lähistöllä asu ihmisiä. Tämä ei olisi mahdollista kaupungissa. Novellin kertoja on selvästi eksyksissä ja etsii omaa asemaansa sekä perheessä että yhteiskunnassa. Naapuritaloon karkaaminen voi olla kapinointia, mutta se voi viitata myös huomion hakemiseen. Ehkä keskeisin novellin teema onkin nuoren toive siitä, että hän olisi merkittävämpi kuin unohdettu naapurinsa ja että häntä alettaisiin etsiä. Termien käyttö jatkuu koko tekstin ajan. Päähenkilön ja hänen käyttäytymisensä luonnehdintaa. Omat päätelmät on jälleen perusteltu tekstin tiedoilla ja tekstikatkelmilla. Miljöön kuvaus sisältää tapahtuma-ajan, tapahtumapaikan sekä tapahtumien keston. Huomaa, että jo aiemmin mainittiin, että henkilöt puhuvat nykykieltä, mistä voi päätellä, että tapahtumat sijoittuvat nykyaikaan. LOPUKSI pohditaan monipuolisesti novellin keskeistä ajatusta eli teemaa.
Päähenkilön toiminta on kuitenkin synkkää ja kieroutunutta eikä hänen toimintansa ole ihan normaalia teini-ikäisen eroahdistusta. Ilmeisesti perheen ongelmat ovat jo jättäneet häneen jälkensä ja hänestä on tullut piittaamaton, turta ja välinpitämätön. Edes kuollut vanhus ei herätä ajatusta, että jotakin pitäisi tehdä, sanoa tai miettiä. Hän haluaa vain rauhaa, joka löytyy kuolleen naisen hiljaisesta mökistä. Päähenkilö näyttääkin viihtyvän paremmin ruumiin kanssa kuin kotona. Novelli onkin helppo ymmärtää kuvaukseksi nykyajan rikkonaisista perheistä, itsekeskeisyydestä ja välinpitämättömyydestä. Teeman pohdiskelu jatkuu. Novellin lopussa päähenkilö ei halua olla enää missään tekemisissä vanhempiensa kanssa eikä hän jaksa enää jatkuvaa riitelyä. Ihan viimeiseksi pilkahtaa kuitenkin toivo, sillä nuori tekee Pehkosen muorin talosta musiikin ja julisteen avulla kodikkaan pesän, jossa hän on turvassa ulkomaailmalta. Mukaeltu http://askonblogi.blogspot.fi
REFERAATTI Referaatti on omin sanoin kirjoitettu lyhennelmä jostakin tekstistä. TEE NÄIN 1. Lue teksti ensin silmäillen läpi. 2. Lue teksti uudelleen. Alleviivaa tekstin keskeiset ajatukset, tiivistä kappaleiden sisällöt yhdeksi virkkeeksi. Jos haluat, voit tehdä vaikkapa käsitekartan. 3. Tiivistä tekstin keskeinen sisältö yhteen virkkeeseen. 4. Määrittele tekstilaji: artikkeli, novelli, uutinen, pääkirjoitus, kolumni tms. 5. Kirjoita otsikoksi REFERAATTI sekä pohjatekstin tiedot. (Esim. Referaatti Matti Männistön kolumnista Saa olla viimenen kerta (Lapin Kansa 9.4.2011) 6. Aloita referaatti pohjatekstin tiedoilla sekä pohjatekstin ydinajatuksella. (Esim. Matti Männistön kolumni Saa olla viimenen kerta (Lapin Kansa 9.4.2011) pohtii koulukiusaajien, koulukiusattujen ja heidän itsetunto-ongelmiensa taustoja.) 7. Kerro tekstin sisältö OMIN SANOIN. Älä kopioi yhtään lausetta suoraan pohjatekstistä. Esitysjärjestyksen ei tarvitse olla sama kuin pohjatekstissä. 8. Älä tunge tekstiin omia mielipiteitäsi! 9. Viittaa välillä kirjoittajaan (Männistö pohtii / kertoo / tuo ilmi jne.) Jos tekstissä on on haastatteluja, ole tarkkana, että viittaukset tulevat oikein. (Männistön haastattelema Siru Kosonen viittaa ) 10. Referaatin pituus on noin kolmasosa alkuperäistekstistä. Laske siis sanat sekä pohjatekstistä että omasta referaatistasi.