KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN TOIMINTAMALLI. VIHERYMPÄRISTÖLIITTO Kestävä ympäristörakentaminen- työryhmä

Samankaltaiset tiedostot
KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN KRITEERIT. Yhteinen toimintamalli viheralalle. Viherpäivät Emilia Weckman maisema-arkkitehti MARK

Viherala lisää terveyttä ja hyvinvointia

KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN TOIMINTAMALLI

KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN TOIMINTAMALLI

KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN TOIMINTAMALLI

Kestävä kehitys puutarha-alalla

Kestävän ympäristörakentamisen (KESY) toimintamalli

Puistopuutarhurin ammattitutkinnon ja puistomestarin erikoisammattitutkinnon perusteiden päivitys. Hanna Tajakka Konsulttipalvelu Viher-Arkki

Infrarakentamisen ympäristöasiakirja - kokonaisuus Ympäristöjohtaminen hankkeissa. Kurkistus kehityshankkeeseen

Piha ja muuttuva ilmasto Seppo Närhi, pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry

KESY kunnossapitourakoinnissa

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Viherrakentamisen reunaehdot lainsäädännöllinen toimintaympäristö

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Viherympäristöliitto ry

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Materiaalitehokkuus valvojan näkökulmasta

TILAAMISEN KESY-ASIAKIRJA: Viherhankkeen hankesuunnitelma

Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Vihreän yrittäjän asialla

Satakunnan maakuntaohjelma

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Järjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma

Kestävä infrarakentaminen

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Vuoden 2019 toimintasuunnitelman esittely WHO Healthy Cities tavoitteet kaudella

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

Kestävän viherhankkeen prosessi

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet ; toteumat 2006, 2007

Tarvitaan laajapohjainen kasvuohjelma

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

MIX TSEMPATA? Marina Steffansson Eriarvoistumisen pysäyttäminen

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

KUNTASTRATEGIA

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

HYTE oppimisverkoston kansallinen foorumi

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Terveystiedon uudistuva opetussuunnitelma perusopetuksessa

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Työpaja

Kulttuuri saavutettavaksi Satakunnassa

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät , Jyväskylä Päivi Haarala

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

palveluinnovaatiot metropolialueella

SUUNNITTELUN KESY-ASIAKIRJA:

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen

Mikä on kansallinen kaupunkipuisto ja miten selvitystyötä Helsingissä tehdään. Tilannekatsaus syyskuu 2017

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

JULKISET HANKINNAT JOHTAMISEN VÄLINEENÄ. KEINO - kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus 13.5.

Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet

Kulttuuriympäristö. jokaisen oma ja kaikkien yhteinen

Alueelliset kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkostot

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Viherympäristöliitto ry Viestintästrategia

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen tuloksia

Rakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Maaseudun kehittämisohjelma

Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia. Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta

Yritysvastuu sosiaalialalla AN 1

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Kunkun parkki, Tampere

Kinnarin uusi koulu hankkeen/projektiallianssin tavoitteet

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi Finlandia-talo

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

Hankintaopas. tukea hankinta-asioissa päättäjille, hankkijoille ja tarjoajille

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

1. YLEISTÄ 2. HALLINTO. Viherympäristöliitto ry: Vuosikertomus 2016

Vastuullisuus hankinnoissa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Motiva 1

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

Lapin Yrittäjät. Toimintasuunnitelma 2019

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Transkriptio:

KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN TOIMINTAMALLI VIHERYMPÄRISTÖLIITTO Kestävä ympäristörakentaminen- työryhmä

Kestävän ympäristörakentamisen tarkoituksena on hallinnoida, suunnitella, rakentaa ja ylläpitää ympäristöä siten, että vältetään, lievennetään tai estetään rakentamisen haitallisia vaikutuksia.

MIKSI? GLOBAALIT YMPÄRISTÖONGELMAT ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN KAUPUNGISTUMISEN LIEVEILMIÖT KESTÄVÄN KEHITYKSEN SAAVUTTAMINEN

Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan poikkitieteellistä kulttuurista muutosprosessia, johon sisältyvät ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Kestävää kehitystä edistettäessä pyritään kokonaisvaltaiseen kulttuuriseen muutokseen, jossa pidetään kiinni ihmisarvosta, vaalitaan elämän perustan muodostavien ekosysteemeiden elinvoimaisuutta ja huolehditaan vakaasta taloudesta Kuva: Sitran strategia 2012, Paula Laine (www.slideshare.net/sitrafund/paula-laine-sitran-strategia-252012)

MITEN? TOIMINTAMALLI JA OHJEET Tavoite: luoda toimintamalli joka määrittää kestävän kehityksen mukaiset, suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvat toimintaperiaatteet, toimenpiteet ja käytännönläheiset ohjeet ympäristörakentamishankkeen tilaamiselle, suunnittelulle, rakentamiselle ja kunnossapidolle.

2015 VIHERPÄIVÄT TAMPERE - TYÖPAJA 2015 - KESTÄVÄ YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN (KESY) TYÖRYHMÄ PROJEKTIT: 2015-16 Kestävän viherhankkeen prosessi Selvitystyö (KESY1) 2016 KAURIALAN LIIKENNEPUISTO - Koerakentamishanke 2016- Kestävän ympäristörakentamisen kriteerit, toimintamallin kehittäminen (KESY2 ja KESY3)

VIHERYMPÄRISTÖLIITON KESTÄVÄ YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN (KESY) TYÖRYHMÄ Emilia Weckman, pj (MARK) Seppo Närhi, siht. (VYL) Hanna Hentinen (MAS) Sari Paalijärvi (VIPU) Mikko Jaakkola (VYRA) Tiina Kaskiaro (Rakennustuoteteollisuus ry) Sami Kiema (SPY) Timo Koski (KPS) Pia Kuusiniemi (MARK) Karolina Linden (MAS) Jaana Matilainen (Rakennustieto Oy) Anu Riikonen (SPY) Tuula Råman (RALA) Anu Sarkkinen (VYRA) Sari Suomalainen (VIPU) Taina Suonio (PR) Jaani Turunen (Rudus Oy) Jyri Uimonen (TVY) Sirpa Väisänen (Rakennustieto Oy) Laura Yli-Jama (KPS)

2015-16 Kestävän viherhankkeen prosessi Selvitystyö Hanna Tajakka, Konsulttipalvelu Viherarkki Suunnittelu( ratkaisut Tilaajan1 tahto Osaaminen Toimintatavat1ja1 työmenetelmät HAASTEITA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOTEUTUMISEN NÄKÖKULMASTA Kestävän viherhankkeen prosessi -Selvitysraportti 8/2016 Viherympäristöliitto Hanna Tajakka, Konsulttipalvelu Viher-Arkki

2016 KAURIALAN LIIKENNEPUISTO, Hämeenlinna - Koerakentamishanke Valmistui kesällä 2016 https://www.youtube.com/watch?v=md-w-fykwn4

2016- Kestävän ympäristörakentamisen kriteerit, toimintamallin kehittäminen PROJEKTITYÖRYHMÄ Hanna-Maria Piipponen, maisema-arkkitehti MARK Hanna Tajakka, MMK Emilia Weckman, maisema-arkkitehti MARK Seppo Närhi, Viherympäristöliitto De professionals van NL Greenlabel De NL Professional Dat is een echte professional met een groen hart. Levende tuinen gemaakt met duurzame materialen, dat is het motto! Het handboek de Levende Tuin van de Vereniging Hoveniers en Groenvoorzieners staat centraal. NL Greenlabel ondersteunt en adviseert deze professionals om het duurzame karakter van hun werkzaamheden en toegepaste materialen en producten te waarborgen. Diensten en producten Bij de professionals kunt u terecht voor advies, ontwerp, aanleg en onderhoud. Per professional worden de diensten en producten genoemd die zij leveren. TYÖPAJAT Lepaa, elokuu 2016 ViherTek, Marraskuu 2016 Gustavelund, Joulukuu 2016 Viherpäivät, Helmikuu 2017 Tulossa: Lepaa, elokuu 2017 Vind uw professional

Kestävän ympäristörakentamisen kriteerit - toimintamallin kehittäminen VIHERALAN YHTEINEN TOIMINTAMALLI KESY 1 (2015-16): Kestävän viherhankkeen prosessi - Selvitystyö KESY 2 (2016-17): YLEISET TAVOITTEET JA TOIMINTAPERIAATTEET AIHEESEEN LIITTYVÄT LAIT, ASETUKSET JA OHJEET KESY 3 (TOUKOKUU 2017-): TOIMENPITEET TEHTÄVITTÄIN KÄYTÄNNÖNLÄHEISET OHJEET

Kestävän ympäristörakentamisen kriteerit - toimintamallin kehittäminen ROOLIT JA TEHTÄVÄT ERI VAIHEISSA TILAAJA VALVOJA SUUNNITTELIJA RAKENTAJA YLLÄPITÄJÄ

Kestävän ympäristörakentamisen kriteerit - toimintamallin kehittäminen ASENNEMUUTOS KÄYTÄNTÖJEN UUDELLEENAJATTELU ROOLIT JA TEHTÄVÄT ERI VAIHEISSA TILAAJA VALVOJA SUUNNITTELIJA RAKENTAJA YLLÄPITÄJÄ TIEDOTTAMINEN

Kestävän ympäristörakentamisen kriteerit - toimintamallin kehittäminen 5 KRITEERITEEMAA 1: Toimintaperiaatteet paikan vesiolosuhteiden vaalimiseen 2: Toimintaperiaatteet paikan maaperä- ja kasvillisuusolosuhteiden vaalimiseen 3: Toimintaperiaatteet käytettävien raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden tuotantoon, valintaan ja kierrätykseen kestävällä tavalla 4: Toimintaperiaatteet energiansäästön, ilmansuojelun ja ympäristönsuojelun edistämiseen 5: Toimintaperiaatteet ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

TEEMA 1: Toimintaperiaatteet paikan vesiolosuhteiden vaalimiseen Vesioloihin liittyvät toimintaperiaatteet kannustavat turvaamaan vesiekosysteemipalvelut. Ne ohjaavat rakentamisen sijoittamista siten, että esimerkiksi tulva-alueiden ekologiset toiminnot ja herkkien vesiekosysteemien toiminta turvataan. Ne ohjeistavat myös vesiekosysteemien kunnostusta ja hulevesien hallintaa. Lisäksi tavoitteeksi on asetettu vedenkulutuksen vähentäminen.

TEEMA 2: Toimintaperiaatteet paikan maaperä- ja kasvillisuusolosuhteiden vaalimiseen Maaperään ja kasvillisuuteen liittyvät toimintaperiaatteet edistävät terveen maaperän ja kasvillisuuden säilyttämistä, maaperän kunnostusta ja hoitoa. Ne ohjaavat arvokkaan ja alkuperäisen kasvillisuuden suojelemiseen, kasvupaikkaan soveltuvan kasvillisuuden käyttöön ja vieraslajien hallintaan.

TEEMA 3: Toimintaperiaatteet käytettävien raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden tuotantoon, valintaan ja kierrätykseen kestävällä tavalla Käytettävien raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden tuotantoon, valintaan ja kierrätykseen liittyvät toimintaperiaatteet kannustavat materiaalitehokkuuteen, raaka-aineiden vastuulliseen käyttöön sekä ekologisesti kestävän materiaali- ja taimituotannon tukemiseen. Lisäksi materiaalin kierrätyksen ja uusiokäytön sekä rakentamisessa syntyvän jätteen määrän rajoittaminen ja lajitteleminen ovat keskeisiä näkökulmia.

TEEMA 4: Toimintaperiaatteet energiansäästön, ilmansuojelun ja ympäristönsuojelun edistämiseen Energiasäästön, ilmanlaadun ja ympäristön suojelemiseen liittyvät toimintaperiaatteet keskittyvät erilaisten päästöjen vähentämiseen. Tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä, elinympäristöjen tuhoutumista ja negatiivisia vaikutuksia ihmisten ja eliöiden terveyteen.

TEEMA 5: Toimintaperiaatteet ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä käsittelevät toimintaperiaatteet liittyvät erityisesti sosiaaliseen kestävyyteen. Niillä tuetaan kulttuuriympäristön arvojen vaalimista, ulkotilojen saavutettavuutta ja turvallisuutta, ihmisten liikkumista sekä kaikille käyttäjille tasavertaisia käyttömahdollisuuksia.

TEEMA 1: Toimintaperiaatteet paikan vesiolosuhteiden vaalimiseen 1.1 Tulva-alueiden säästäminen rakentamiselta 1.2 Vesiekosysteemien suojelu 1.3 Vesiekosysteemien kunnostus 1.4 Hulevesien hallinta 1.5 Vedenkulutuksen vähentäminen kasvillisuusalueiden hoidossa 1.6 Vedenkulutuksen vähentäminen vesialtaissa ja -rakenteissa TEEMA 2: Toimintaperiaatteet paikan maaperä- ja kasvillisuusolosuhteiden vaalimiseen 2.1 Maaperän säilyttäminen, kunnostus ja hoito 2.2 Olemassa olevan kasvillisuuden säilyttäminen 2.3 Kasvupaikkaan soveltuvan kasvillisuuden käyttö 2.4 Vieraslajien hallinta (2.5 Kasvillisuuden biomassan optimointi)

TEEMA 3: Toimintaperiaatteet käytettävien raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden tuotantoon, valintaan ja kierrätykseen kestävällä tavalla 3.1 Materiaalitehokkuuden edistäminen 3.2 Raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden kestävän tuotannon edistäminen TEEMA 4: Toimintaperiaatteet energiansäästön, ilmansuojelun ja ympäristönsuojelun edistämiseen 4.1 Energiankulutuksen vähentäminen ja uusien energiatuotantomuotojen edistäminen 4.2 Ilmanlaadun suojeleminen ympäristörakentamishankkeissa 4.3 Turvallisen kemikaalien käytön edistäminen 4.4 Lämpösaarekkeiden vaikutusten lieventäminen 4.5 Rakennusten energiankäytön vähentäminen kasvillisuuden avulla TEEMA 5: Toimintaperiaatteet ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen 5.1 Kulttuuriympäristöjen säilyttäminen ja kunnossapito 5.2 Ulkoalueiden saavutettavuuden, turvallisuuden ja käyttäjämukavuuden parantaminen 5.3 Fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen 5.4 Hyötyviljelyn edistäminen 5.5 Paikallisen talouden tukeminen

ESIMERKKI (TEEMA 2: Toimintaperiaatteet paikan maaperä- ja kasvillisuusolosuhteiden vaalimiseen) 2.1 Maaperän säilyttäminen, kunnostus ja hoito TAVOITTEET Ylläpidetään ja suojellaan maaperän terveyttä. Vähennetään uuden paikalle tuotavan kasvualustan sekä maa-ainesten tarvetta ja määrää. Säilytetään olemassa olevia ekosysteemejä. Tuetaan kasvillisuuden hyvinvointia, biologisia yhteisöjä sekä veden varastointia ja imeytymistä maaperään.

TOIMINTAPERIAATTEET Yleiset toimintaperiaatteet: Maaperän säilyttämiseen liittyen: Rajoitetaan maaperälle aiheutuvia häiriöitä. Perustetaan suojavyöhykkeet, joilla suojellaan olemassa oleva, alueen olosuhteisiin, ilmastoon sekä suunnitteluratkaisuihin soveltuva terve maaperä. Määritetään suojavyöhykkeen laajuus kohdekohtaisesti huomioiden suojeltavan maaperän tarpeet. Määritetään kielletyt ja sallitut toimenpiteet. Asetetaan tavoitteet terveen maaperän määrälle ja laadulle. Määritetään mittarit ja/tai seurantamenetelmät, joilla mitataan terveelle maaperälle ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Maaperän kunnostukseen ja hoitoon liittyen : Otetaan huomioon maaperän kunnostustarpeet ja rajoitetaan rakentamisesta maaperään aiheutuvia häiriöitä. Kunnostetaan maaperät, jotka häiriintyvät rakennustyön aikana. Asetetaan tavoitteet maaperän kunnostukselle ja hoidolle. Määritetään mittarit ja/tai seurantamenetelmät, joilla mitataan maaperän kunnostuksen ja hoidon toteutumista.

SEURAAVAKSI KESY 2 VIIMEISTELY KESY 3, KESÄKUU 2017 - TOIMENPITEET TEHTÄVITTÄIN JA KÄYTÄNNÖNLÄHEISET OHJEET SYKSY 2017 TOIMINTAMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO Toimintamallin julkaiseminen Tiedottaminen viheralan toimijoille Tiedottaminen viheralan ulkopuolisille, sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille - esim. infra-ala, rakennussala ja kiinteistöala rakennuttajat ja rakennusliikkeet Tietotaidon ylläpitäminen (kurssit, koulutukset)

KESY 3 sisältö tarkemmin Jos aikaa

KESY 3 Aloitus touko-kesäkuussa 2017 1. TOIMENPITEET TEHTÄVITTÄIN: Tilaamisen vaiheessa Suunnitteluvaiheessa Rakentamisvaiheessa Ylläpitovaiheessa Elokuu-lokakuu 2017 2. TYÖOHJEET: KESY-työohjeiden työstäminen työvaiheittain Työpajan järjestäminen KESY-työohjeiden kommentointikierros Työohjeiden viimeistely ja julkaiseminen Työn tuloksena: Ohjeet eri toimijoille eri työvaiheisiin, tarkistuslistat, muut tuotteet (lomakkeet yms.)

KESY 3 Maaliskuu-kesäkuu (lokakuu) 2017 3. VIESTINTÄ-, MARKKINOINTI JA KOULUTUSSUUNNITELMA - Suunnitelma tiedon jäsentelyyn ja viestintään - Erilaisten tiedotuskokonaisuuksien määrittäminen 1) Toimintamallikokonaisuuden julkaiseminen ja markkinointi mitä, kenelle ja miten? 2) Tutkintokoulutukseen suunnattu opetusmateriaali 3) Täydennyskoulutukseen suunnattavat koulutustuotteet ja opetusmateriaali

KESY 3 Syksy 2017 4. JATKOTOIMENPITEET - Uusien hankkeiden määrittäminen ja hankesuunnittelu - Rahoituksen hakeminen Esim: 1) Taloudellisten vaikutukset - tietotarpeiden listaaminen - KESY-toimintamallin kustannus- ja hyötyanalyysi - Mahdolliset opinnäytetyöt..? 2) Toimintamallin seurantatyökalut - KESY-toimintamallin seurantamittarit 3) Mahdollisten pisteytysjärjestelmien kehittäminen / sertifiointi tms. 4) Best practises- kerätään esimerkkejä 5) Mallinnus/ virtuaalihanke kesy vs normi 6) Suunnittelukilpailu toimintamallia soveltaen 7) Koerakentaminen: Aluerakentamiskohde/ kohteita

KIITOS!

2016 KAURIALAN LIIKENNEPUISTO, Hämeenlinna - Koerakentamishanke Valmistui kesällä 2016 https://www.youtube.com/watch?v=md-w-fykwn4

Viherympäristöliitto ry, Viljatie 4 C, 00700 HELSINKI www.vyl.fi info@vyl.fi Kirjakauppa: kauppa.vyl.fi +358 9 584 166 (Puutarhaliiton keskus)