ETELÄ POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

(Luonnos 29.9.2017) ETELÄ POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2018 2021 YMPÄRISTÖSELOSTUS SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO 2 2. MAAKUNTAOHJELMAN SISÄLTÖ 2 3. ETELÄ-POHJANMAAN YMPÄRISTÖN NYKYTILA, OMINAISPIIRTEET JA ONGELMAT 5 4. MAAKUNTAOHJELMAN VALMISTELUVAIHEET JA ARVIOINTIPROSESSI 8 5. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA TOIMENPITEET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN POISTAMISEKSI 11

1. Johdanto Laki suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (SOVA) on ollut voimassa vuodesta 2005. Se edellyttää maakunnallisten strategioiden ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristöselostuksen laadintaa. Lakisääteisen ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi ympäristöselostuksessa arvioidaan myös maakuntaohjelman sosiaalisia, taloudellisia, kulttuurisia ja tasa arvovaikutuksia. Eri vaikutuksilla on keskinäisiä rajapintoja ja pelkkä ympäristövaikutusten huomioiminen jättää vaikutusten arvioinnin puutteelliseksi. Maakuntaohjelman valmisteluprosessi on ollut avoin ja läpinäkyvä. Maakuntaohjelmasta ja ympäristöselostuksesta on kuulutettu, tiedotettu ja valmisteluaineisto on ollut jatkuvasti nähtävillä internetissä. Maakuntaohjelman laadinta on toteutettu vuorovaikutteisesti ja sen laadintaan ja arviointiin on eri vaiheissa osallistunut satoja henkilöitä. Ympäristöselostuksen laadinnasta on vastannut Etelä Pohjanmaan liiton asiantuntijatiimi. Heidän tukenaan on ollut YVA ryhmä, joka on koostunut vaikutusten arviointiin perehtyneistä viranomaisista. 2. Maakuntaohjelman sisältö Maakuntaohjelmassa esitetään vuosien 2018 2021 keskeiset kehittämislinjaukset, kehittämisen tavoitteet, keskeiset hankkeet ja muut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä suunnitelma ohjelman rahoittamiseksi. Lain mukaan maakuntaohjelmia laadittaessa otetaan huomioon maakuntasuunnitelma, valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet, hallinnonaloittainen alueiden kehittämisen suunnittelu ja muut alueiden kehittämislaissa tarkoitetut ohjelmat. Muilla ohjelmilla tarkoitetaan mm. Euroopan yhteisön alueellisia rakennerahasto ohjelmia ja erityisohjelmia. Näiden lisäksi huomioidaan maakunnassa toteutettavat teemoittaiset ohjelmat sekä sektoreittain käynnistetyt erityistarkastelut, kuten alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat, alueelliset metsäohjelmat ja liikennejärjestelmäsuunnitelmat, maakuntakaava vaihekaavoineen, Länsi Suomen ympäristöohjelma, alueellinen ympäristöstrategia, kaupunkisopimukset, teemaverkostot, kasvuvyöhykkeet sekä Etelä Pohjanmaan korkeakoulustrategia. Maakuntaohjelman toimintalinjat perustuvat edelliseen maakuntaohjelman arviointiin, toimintaympäristöanalyysiin, työryhmätyöskentelyyn, käytyihin työneuvotteluihin ja keskusteluihin sekä olemassa oleviin ohjelmiin. Maakuntaohjelmassa esitetään neljä toimintalinjaa, joista kukin sisältää muutamia painopisteitä ja kärkiä. Toimintalinjojen sisältöjen määrittelyssä käytetään myös läpäiseviä teemoja. Maakunnan kehittämistoimet ovat seuraavat: Toimintalinja 1: UUDISTUMISKYKYINEN ELINKEINOELÄMÄ PAINOPISTEET JA KÄRJET 2018 2021: Elinkeinoelämän kehittämistä Etelä Pohjanmaalla on linjattu kolmen painoalan kautta, jotka on valittu myös maakunnan älykkään erikoistumisen kärjiksi. Kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut

Elintarviketurvallisuus, erityisesti jäljitettävyys ja ruokaketjun digitalisaatio Tulevaisuuden alkutuotanto Ravitsemusosaaminen, terveys ja täsmätuotekehitys Metsäbiotalous Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät Digitalisaation hyötyjen tunnistaminen ja ulosmittaaminen, liiketoimintamallien uudistaminen Teollisen internetin soveltamisen seuraavat askeleet Puurakentaminen Resurssitehokkuus ja kiertotalousajattelu Uudistuva palvelu ja elämystuotanto Matkailun uusien vetovoimatekijöiden täysimittainen hyödyntäminen ja kokonaisuuksien rakentaminen Luova talous erityisesti toimialojen rajapinnoilla ja lisäarvon tuojana Sote ja maakuntauudistuksen tuomiin yritystoimintamahdollisuuksiin tarttuminen Elinkeinopainoaloille yhteiset teemat: Omistajanvaihdokset, uusien yritysten perustaminen, toimivien yritysten kehitys ja kasvu Liiketoimintaosaamisen vahvistaminen Yrityspalveluiden verkoston toiminta maakuntauudistuksen jälkeen Läpäisevät teemat: Digitalisaatio, osaaminen, yritystoiminnan uudistaminen Toimintalinja 2: TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET PAINOPISTEET JA KÄRJET 2018 2021: Korkeatasoinen tiedosta toiminnaksi innovaatioketju Eteläpohjalainen innovaatioekosysteemi Innostavat urapolut Koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus Ammattialojen vetovoima ja koulutus Yrittäjyysosaaminen ja yrittäjämäinen toimintatapa Läpäisevät teemat: Digitalisaatio, yritystoiminnan uudistaminen, kansainvälistyminen Toimintalinja 3: HYVINVOIVAT IHMISET JA YHTEISÖT PAINOPISTEET JA KÄRJET 2018 2021:

Osallisuus ja toimintakyky Hyvinvoinnin edistäminen uudessa maakunnassa Järjestö ja vapaaehtoistoiminta Alueen vetovoiman ja viihtyisyyden parantaminen Läpäisevät teemat: Digitalisaatio, osaaminen Toimintalinja 4: EHEÄ ALUERAKENNE JA YMPÄRISTÖ PAINOPISTEET JA KÄRJET 2018 2021: Liikenneyhteyksien ja kehityskäytävien vahvistaminen sekä logistiikan kehittäminen Luonnonvarojen turvaaminen Energiaosaamisen vahvistaminen Läpäisevät teemat: Digitalisaatio, yritystoiminnan uudistaminen

3. Etelä Pohjanmaan ympäristön nykytila, ominaispiirteet ja ongelmat Ympäristötietoisuus: Pitkäjänteisessä ja kestävässä ympäristöpolitiikassa tulee pyrkiä ongelmia korjaavasta toiminnasta ongelmien syntymistä ehkäisevään toimintaan. Tässä työssä ensisijaiset toimet kohdistuvat kansalaisten ympäristökasvatukseen ja ympäristötietoisuuden lisäämiseen. Vuosille 2014 2020 suunnatussa Etelä Pohjanmaan, Keski Pohjanmaan ja Pohjanmaan ympäristöstrategiassa on päivitetty kauden 2007 2013 ympäristöstrategia vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Ympäristöstrategia on kahden ELY keskuksen (Etelä Pohjanmaa, Pohjanmaa) ja kolmen maakunnan liiton (Etelä Pohjanmaa, Keski Pohjanmaa, Pohjanmaa) yhteinen linjaus alueen ympäristön parhaaksi ja kestävän kehityksen toteutumiseksi alueella. Yhteisenä alueellisena visiona on kehittyminen eurooppalaiseksi kestävän kehityksen esimerkkialueeksi ja alueelliseksi edellä kävijäksi vuoteen 2030 mennessä. Kehitys on ollut myönteistä alkutuotannossa, jossa maatalouden ympäristötukien ja uuden metsälain asettamat velvoitteet ovat muuttaneet toimintatapoja ympäristön kannalta myönteisempään suuntaan. Luonnon monimuotoisuus: Biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden väheneminen on yksi keskeisimmistä ympäristöongelmista. Suomi on sitoutunut kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen kautta edistämään biologisen monimuotoisuuden suojelua. Etelä Pohjanmaalla metsä ja suoluonto sekä maatalouden perinnebiotoopit ovat monimuotoisuuden säilymisen kannalta avainasemassa. Monimuotoisuuden turvaamiseen pyritään sekä varaamalla alueita suojelutarkoituksiin että kehittämällä maa ja metsätalousalueiden käytön ekologista kestävyyttä. Etelä Pohjanmaan metsiä hoidetaan metsälain mukaisesti. Sen tavoitteena on edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsien hoitoa ja käyttöä. Luonnon monimuotoisuuden suojelussa keskeinen tavoite on luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason saavuttaminen ja säilyttäminen. Suomen eliölajeista joka kymmenes on luokiteltu uhanalaiseksi. Uhanalaisista lajeista 43 % elää metsissä. Talousmetsien hoidon ja käsittelyn laatu on ratkaisevassa asemassa lajien suotuisan suojelutason saavuttamisessa. Tärkeää on metsien taloudellisten ja ekologisten intressien yhteensovittaminen. Etelä Pohjanmaa on soiden maakunta. Suoluontomme on hyvin monipuolista ja rikasta. Maakunnassa esiintyy enemmän suoluonnon rakennetyyppejä kuin missään muualla maassa. Soita on yhteensä 444 000 hehtaaria ja pääosa niistä on karuja rämeitä ja nevoja. Korpia ja erityisesti lettoja on niukasti. Rehevimmät suot on useimmiten raivattu pelloiksi. Soista ovat peräisin myös jokilaaksojen peltolakeudet. Vaikka suota on paljon, suoluonto on kokonaisuutena kuitenkin uhattuna. Suoalasta on ojitettu yli 75 prosenttia ja monien pääosin ojittamattomienkin soiden luontainen vesitasapaino on häiriintynyt valuma alueella tapahtuneiden muutosten myötä. Maakunnan soista on suojelun piirissä runsas neljä prosenttia, noin 19 500 hehtaaria. Yksi voimakkaimmin suoluontoon vaikuttava tekijä on turvetuotanto. Turvetuotannossa suota on lähes 10 000 hehtaaria. Tuotetusta turpeesta käytetään oman maakunnan tarpeisiin vain 40 prosenttia. Soiden kuivattamiset vaikuttavat negatiivisesti niiden luontaiseen kykyyn sitoa hiiltä ja sitä kautta koko maakunnan kasvihuonekaasutaseeseen. Luonnontilaiset suot ovat luontomme suurin hiilivarasto. Valtakunnallisella soidensuojelun täydennysohjelmalla ja maakuntakaavoituksella pyritään parantamaan suoluonnon suojelun tasoa. Maakuntakaavoituksessa vaihekaava III pyrkii ratkomaan suoluonnon ja turvetuotannon kysymyksiä kaavoituksen keinoin.

Pinta ja pohjavedet: Alueen pintavesistä suurin osa on luokitukseltaan joko tyydyttäviä tai välttäviä. Pistemäinen vesistökuormitus on hallinnassa, mutta erilaisista hajakuormituslähteistä tuleva ravinnekuormitus on edelleen mittava ongelma. Hajakuormitus ei ole vähentynyt kansallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Eri tahojen yhteistyöllä (metsäkeskus, ympäristökeskus, vesiensuojeluyhdistys) on saavutettu merkittäviä tuloksia vesien tilan parantamisessa. Myös maataloudessa vesiensuojeluun tehdyt panostukset alkavat tuottaa tulosta. Tulvasuojelulla, erityisesti tulvauhan alla olevan asutuksen suojaamisella, on maakunnassa myös edelleen paljon tehtävää. Pohjaveden suhteen Etelä Pohjanmaa on omavarainen. Pohjavesien käyttökelpoisuus ja vesivarat vaihtelevat kuitenkin suuresti maakunnan eri osien välillä. Tilanne on heikoin Seinäjoen seudulla sekä osissa Härmänmaata ja Järviseutua. Tärkeimmille pohjavesialueille on laadittu suojelusuunnitelmat. Niissä paikoissa, joissa maa aineksia otetaan rinnan pohjaveden kanssa, tulisi laatia myös maa ainesten oton yleissuunnitelmat. Yleisesti ottaen pohjavesien suojelun taso maakunnassa on kohtuullisen hyvä. Ilman laatu ja melu: Etelä Pohjanmaalla on ympäristöpäästöjä vähennetty teollisessa toiminnassa ja energian tuotannossa. Ilmanpäästöissä vähentämistoimia on kohdistettu tavallisimpien rikki, typpi ja hiukkaspäästöjen vähentämisen lisäksi erityisesti hajupäästöihin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseen. Tieliikenteen pakokaasujen mukana ilmaan joutuu vuosittain suuria määriä haitallisia aineita, kuten hiilimonoksidia, hiilivetyjä, typen oksideja ja hiilidioksidia. Myös tieliikenteen hiukkaspäästöt ovat merkittävät. Melu vähentää viihtyvyyttä ja rajoittaa entistä useammin asuntorakentamista. Suurin melun lähde on tieliikenne. Etenkin taajamien keskusväylien varsilla väestö joutuu kärsimään melusta. Rautatieliikenteen melu on voimakkainta pääradan varrella. Erityisesti Seinäjoen keskustan ratapiha koetaan ongelmaksi. Melua torjutaan maankäytön ohjauksella ja ympäristöluvilla. Ihmistoimintojen ja erityisesti liikenteen lisääntymisen aiheuttamat meluhaitat ohittavat kuitenkin helposti meluntorjunnalla saavutetut hyödyt. Jäte ja vesihuolto: Etelä Pohjanmaan ELY keskuksen alueen maakunnat ovat edelläkävijöitä jätteenkäsittelyssä ja alueellisen jätehuollon järjestämisessä. Alueella toimii aktiivinen jätehuollon neuvottelukunta, joka tehostaa jäteneuvontaa ja jätehuollon yhteistyötä. Yhdyskuntajätteestä hyödynnetään noin kolmasosa ja teollisuuden jätteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle raakaaineena. Kaatopaikoille päätyy entistä vähemmän jätettä. Keskitettyä laitosmaista jätehuoltoa on edistetty ja kaatopaikkojen määrä on vähentynyt. Pilaantuneiden maiden tutkimus ja riskinarvio edistyvät, mutta pohjavesialueilla sijaitsee vielä useita pilaantuneiksi epäiltyjä alueita. Etelä Pohjanmaalla noin 96 % talouksista on vesijohtoverkon piirissä, mutta vain 59 prosenttia on liittynyt viemäriverkostoon. Jätevesihuollon kehittämisessä on edelleen paljon tehtävää. Maakuntaan on pohjavesien vaihtelevan laadun ja epätasaisen jakautumisen vuoksi rakennettu poikkeuksellisen laaja ylikunnallinen vedenhankintajärjestelmä. Kuortaneen ja Kauhajoen merkittävät pohjavesialueet ja niiltä vedenkulutuskeskittymiin rakennetut runkovesijohdot ovat koko maakunnan asutukselle ja elinkeinoelämälle korvaamattoman arvokkaita. Kulttuuriympäristöt: Etelä Pohjanmaalla on poikkeuksellisen paljon sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti merkittäviä kulttuurimaisemakokonaisuuksia. Kulttuurimaisemille luonteenomaista on avoimuus ja sijainti jokilaaksoissa laajoina viljelylakeuksina. Kulttuurimaisemien säilymisen kannalta maanviljelys on keskeisessä asemassa. Kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön suojelu eivät ole saavuttaneet samanlaista arvostusta ja resursseja kuin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Vuonna 2013 ja 2014 valmistunut valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden kulttuurimaisemien päivitysinventointi ja sitä seuraava maakuntakaavan maisema alueiden päivitys pyrkii osaltaan

turvaamaan arvokkaiden maisema alueiden asemaa. Vuonna 2017 valmistunut maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön inventointi on myös maakuntakaavaselvitys ja tuo esiin monipuolisesti Etelä Pohjanmaan rakennetun kulttuuriympäristön. Merkityksellisimmät ympäristöongelmat: Ilmastonmuutoksen torjunta energiahuollon taloudellisuutta ja varmuutta vaarantamatta tulee olemaan eräs uuden ohjelmakauden tärkeimmistä painopisteistä. Etelä Pohjanmaalla suurin uhka kohdistuu ilmaston ääri ilmiöiden kuten suurten sateiden, myrskyjen ja kuivuuden lisääntymiseen. Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen laatimien mallien mukaan suuret sateet lisääntyisivät 35 65 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä. Tulviin varautumista ja tulvasuojelun merkitystä onkin edelleen korostettava. Lisäksi panostukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiseen ovat tärkeitä myös alueellisella tasolla. Etelä Pohjanmaan energia ja ilmastostrategia antaa suuntaviivat sille, miten ilmastotavoitteisiin tulee maakunnassa pyrkiä. Sosiaaliset ominaispiirteet: Etelä Pohjanmaan väestö keskittyy edelleen maakuntakeskukseen ja seutukuntakeskuksiin sekä kuntien sisällä kuntakeskuksiin. Keskusalueiden väestö on myös keskimääräistä nuorempaa. Väkilukuaan kasvattavilla alueilla muutokset aiheuttavat paineita lisätä palvelutuotantoa, kun taas väestöään menettävillä alueilla kattavan palveluverkon ylläpitämisessä on vaikeuksia. Alueellinen kehitys eriyttää kuntien veropohjaa ja mahdollisuuksia järjestää asukkailleen laadukkaita ja kilpailukykyisiä hyvinvointipalveluja. Hyvinvointi näyttää sirpaloituvan ja polarisoituvan sekä alueellisesti että väestöryhmittäin. Etelä Pohjanmaan työttömyysprosentti on vuonna 2017 maan alhaisimpia. Sosiaalinen eriytyneisyys on kuitenkin uhkana Etelä Pohjanmaallakin. Etelä Pohjanmaalla väestön tulotaso on verraten alhainen. Alkutuotantovaltainen elinkeinorakenne selittää osaltaan toimeentulon ongelmia. Etelä Pohjanmaalla asutaan myös keskimääräistä vaatimattomammin. Vaikka asumisväljyys on kohtuullinen, on maakunnassa edelleen runsaasti puutteellisesti varustettuja asuntoja.

4. Maakuntaohjelman valmisteluvaiheet ja arviointiprosessi Aikataulu ja SOVA lain mukaisen menettelyn kuvaus

SOVA menettelyn osapuolet Maakuntaohjelman valmistelun tueksi perustettiin monialainen sparrausryhmä. Sparrausryhmä kokoontui valmisteluprosessin aikana kolme kertaa ja se koostui eri alojen asiantuntijoista ja erityyppisten organisaatioiden edustajista eri puolilta maakuntaa. Maakuntaohjelman 2014 2017 arviointi toteutettiin Pohjanmaan, Satakunnan, Keski Suomen ja Etelä Pohjanmaan maakuntien yhteistyönä vertaisarviointina vuoden 2016 aikana. Etelä Pohjanmaan maakuntaohjelman arvioitsijana toimi Satakuntaliitto. Helmikuussa 2017 järjestettiin lähtölaukaustyöpaja, jossa kuultiin maakuntaohjelman 2014 2017 arvioinnin johtopäätöksiä ja suosituksista. Tilaisuuden päähuomio kohdistui uuden maakuntaohjelman valmistelun käynnistämiseen. Tilaisuudessa pyrittiin tunnistamaan maakunnan kehittämiseen vaikuttavia suurempia kehityskulkuja ja tekemään alustavia valintoja maakuntaohjelman painopisteistä. Tilaisuuteen osallistui 45 henkilöä kunnista, Etelä Pohjanmaan liitosta, Etelä Pohjanmaan ELY keskuksesta sekä koulutus ja kehittämisorganisaatioista. Valmistelua jatkettiin maalis kesäkuussa 2017 maakuntaohjelman sparrausryhmän kahdessa kokoontumisessa linjaamalla ohjelman keskeisiä painopisteitä. Ryhmä jatkoi työskentelyä vielä elokuussa 2017, jolloin kokoonnuttiin kertaalleen kommentoimaan ja täydentämään ohjelmaan luonnosteltuja toimenpiteitä. Kevätkauden aikana kutsuttiin koolle useita eri alojen asiantuntijoiden pienryhmäkeskusteluja, joissa haettiin näkemyksiä siitä, millaisia kehittämistoimia maakuntaohjelmaan pitäisi tulevalla nelivuotiskaudella nostaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kysymyksiä pohtineen ryhmän kanssa kokeiltiin myös yhteiskirjoittamisprosessia. Toukokuussa 2017 järjestettiin yhteistyössä Etelä Pohjanmaan ELY keskuksen ja paikallisten Leaderryhmien kanssa alueelliset tilaisuudet, joissa maakuntaohjelman valmistelua esiteltiin ja saatiin syötteitä sisältöihin. Tilaisuuksia oli kaikkiaan kuusi: Järviseutu (Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Vimpeli), Kuusiokunnat (Alavus, Kuortane, Ähtäri), Suupohja (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva), Ilmajoki Kurikka, Kauhava Lapua ja Seinäjoki. Tilaisuuksiin osallistui noin 120 kuntien, oppilaitosten ja muiden kehittämisorganisaatioiden edustajaa. Maakuntahallitus, maakuntavaltuusto, maakunnan yhteistyöryhmä, koulutusasiain toimikunta ja tulevaisuusryhmä ovat evästäneet kokouksissaan maakuntaohjelman valmistelua. Osallistuminen ja vuorovaikutus ohjelman valmistelussa Kuulutukset: Maakuntaohjelman ja ympäristöselostuksen valmistelun aloittamisesta (joulukuu 2016), nähtävillä olosta ja lausuntokierroksesta (syyskuu 2017) sekä ohjelman ja ympäristöselostuksen hyväksyvästä päätöksestä (xxxxxxx) on kuulutettu Etelä Pohjanmaan liiton virallisissa lehdissä ja internetissä. Täydentyy prosessin edetessä. Internet: Maakuntaohjelman osallistumis ja arviointisuunnitelma ja valmisteilla ollut maakuntaohjelma ovat olleet nähtävillä ja kommentoitavissa Etelä Pohjanmaan liiton kotisivuilla. Internetissä on myös tiedotettu maakuntaohjelman ja ympäristöselostuksen nähtävillä olosta ja lausuntokierroksesta (syyskuu 2017 lokakuu 2017).

Suuren yleisön näkemyksiä Etelä Pohjanmaan kehittämisen näkymistä ja suuntaamisesta kartoitettiin internetin Ota kantaa palvelussa julkaistulla kyselyllä syyskuussa 2017. Kyselyyn saatiin yhteensä 51 kpl. Kyselyn tulokset huomioitiin maakuntaohjelman sisällöissä. Lehdistötiedotteet: Maakuntaohjelmasta on tiedotettu lehdissä maakuntahallituksen ja MYR:n lehdistötiedotteiden yhteydessä. Etelä Pohjanmaan liiton tiedotuslehti Pro Etelä Pohjanmaan joulukuun 2016 numerossa kerrottiin maakuntaohjelman valmistelun käynnistämisestä. Huhtikuussa 2017 esiteltiin maakuntaohjelman alustavia linjauksia ja kesäkuussa 2017 raportoitiin aluekierroksen tuloksista. Täydentyy prosessin edetessä. Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö konkretisoituu työryhmätyöskentelyssä, työneuvotteluissa ja aluetilaisuuksissa. SOVA asetuksen edellyttämä viranomaisten kuuleminen ympäristöselostuksessa annettavista tiedoista toteutettiin lausuntomenettelynä. Maakuntaohjelma muotoutui pitkälti työryhmien, neuvottelujen ja kokousten pohjalta. Viranomaisyhteistyö on ollut toimivaa ja vuorovaikutteista. Mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen Maakuntaohjelmaa ja sen ympäristöselostusta koskevia lausuntoja saatiin X kappaletta. Jokainen lausunto käytiin yksityiskohtaisesti läpi ja niihin laadittiin vastineet, joissa perusteltiin, aiheuttaako lausunto muutoksia maakuntaohjelmaan. Lausuntoja ja niihin laadittuja vastineita käytiin läpi maakuntahallituksessa. Lausuntojen perusteella tehtiin täsmennyksiä ohjelma asiakirjaan. Lausuntojen vastineet ovat nähtävillä Etelä Pohjanmaan liiton kotisivulla osoitteessa www.epliitto.fi Täydentyy prosessin edetessä. Dokumentointi Etelä Pohjanmaan maakuntaohjelman ja ympäristöselostuksen taustakirjoittajia on ollut useita. Tarvittavaa tietoa on hankittu eri lähteistä. Kirjoitustyössä on käytetty hyväksi muita maakunnallisia kehittämisohjelmia ja strategioita. Lisäksi valtakunnalliset suunnitelmat ovat linjanneet painopisteiden valintaa. Tilastotiedot perustuvat pääasiallisesti Tilastokeskuksen tietoihin. Arviointiprosessi Ohjelman ympäristövaikutusten arvioinnissa ja ympäristöselostuksen laadinnassa käytettiin hyväksi maakunnallisen YVA (ympäristövaikutusten arviointi) ryhmän asiantuntemusta. Ryhmä kokoontui ohjelman valmisteluprosessin aikana kaksi kertaa. Arvioinnissa pyrittiin keskittymään toimenpidekokonaisuuksien primäärivaikutuksiin. Useat maakuntaohjelman toimenpiteet koskevat esimerkiksi yrityspalvelujen kehittämistä, joilla on toteutuessaan myös laajat seurannaisvaikutukset. Niiden suhteen todettiin kuitenkin liittyvän niin suuria epävarmuustekijöitä, että seurannaisvaikutukset päätettiin jättää arvioinnin ulkopuolelle.

5. Vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi Maakuntaohjelmaa on arvioitu alla olevan arviointikehikon avulla, jossa vaikutukset on jaoteltu vakiintuneen käytännön mukaisesti viiteen eri näkökulmaan. Vaikutukset Toimintalinja 1: Uudistumiskykyinen elinkeinoelämä ymp. sos. tal. kultt. tasa arvo Kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut Elintarviketurvallisuus/jäljitettävyys, ruokaketjun digitalisaatio + + + 0 0 Tulevaisuuden alkutuotanto + + + 0 0 Ravitsemusosaaminen, terveys ja täsmätuotekehitys + 0 + + 0 Metsäbiotalous + 0 ++ 0 + ymp. sos. tal. kultt. tasa arvo Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät Digitalisaation hyötyjen tunnistaminen ja ulosmittaaminen, liiketoiminnan uudistaminen + + + + 0 Teollisen internetin seuraavat askeleet? + + 0 0 Puurakentaminen + 0 + 0 + Resurssitehokkuus ja kiertotalousajattelu ++ 0 ++ 0 0 ymp. sos. tal. kultt. tasa arvo Uudistuva palvelu ja elämystuotanto Matkailun uusien vetovoimatekijöiden täysimittainen hyödyntäminen ja kokonaisuuksien rakentaminen + 0 + + + Luova talous erityisesti toimialojen rajapinnoilla ja lisäarvon tuojana 0 + + ++ + 11

Sote ja maakuntauudistuksen tuomiin yritystoimintamahdollisuuksiin tarttuminen 0 + + 0 + ymp. sos. tal. kultt. tasa arvo Toimialasta riippumaton yritystoiminnan turvaaminen ja vahvistaminen Omistajanvaihdokset, uusien yritysten perustaminen, toimivien yritysten kehitys ja kasvu + + + 0 + Liiketoimintaosaamisen vahvistaminen + 0 + 0 0 Yrityspalveluiden verkoston toiminta maakuntauudistuksen jälkeen 0 + + 0 0 Toimintalinja 2: Tulevaisuuden osaamistarpeet ymp. sos. tal. kultt. tasa arvo Korkeatasoisen tiedosta toiminnaksi innovaatioketju Eteläpohjalainen innovaatioekosysteemi + + + + + Innostavat urapolut ymp. sos. tal. kultt. Koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus + + + + + Ammattialojen vetovoima ja koulutus 0 + + 0 + Yrittäjyysosaaminen ja yrittäjämäinen toimintatapa + + + + + Toimintalinja 3: Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt ymp. sos. tal. kultt. tasa arvo Osallisuus ja toimintakyky 0 ++ + + + ymp. sos. tal. kultt. tasaarvo tasaarvo 12

Hyvinvoinnin edistäminen uudessa maakunnassa +? + + + + ymp. sos. tal. kultt. Järjestö ja vapaaehtoistoiminta 0 + + + + ymp. sos. tal. kultt. Alueen vetovoiman ja viihtyisyyden parantaminen + + + + + Toimintalinja 4: Eheä aluerakenne ja ympäristö ymp. sos. tal. kultt. tasa arvo Liikenneyhteyksien ja kehityskäytävien vahvistaminen sekä logistiikan kehittäminen + + + 0 + ymp. sos. tal. kultt. Luonnonvarojen turvaaminen + + + + + 0 ymp. sos. tal. kultt. tasaarvo tasaarvo tasaarvo tasaarvo Energiaosaamisen vahvistaminen + + + + + + 0 13

++ = merkittäviä positiivisia vaikutuksia + = sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia + = positiivisia vaikutuksia +? = vaikeasti ennakoitava positiivinen vaikutus 0 = ei todennäköisiä vaikutuksia? = vaikeasti ennakoitava negatiivinen vaikutus = negatiivisia vaikutuksia? = ennakointiin tai tietoon liittyviä epävarmuustekijöitä = merkittäviä negatiivisia vaikutuksia + > < = sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia, joista ei päästy yksimielisyyteen Tasa arvolla tarkoitetaan tässä yhteydessä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa arvoon Ympäristövaikutukset: Hankkeen tai toiminnan vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen, yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön, luonnonvarojen hyödyntämiseen ja edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Sosiaaliset vaikutukset: Hankkeen tai toiminnan vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Taloudelliset vaikutukset: Hankkeen tai toiminnan vaikutukset aluetalouteen ja alueellisiin rahavirtoihin. Kulttuuriset vaikutukset: Hankkeen tai toiminnan vaikutukset alueelliseen identiteettiin, kulttuuriperintöön ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Tasa arvovaikutukset: Hankkeen ja toiminnan vaikutukset sukupuolten väliseen tasa arvoon. 14

Vaikutusten arviointi, sanallinen arviointi Toimintalinja 1: Uudistumiskykyinen elinkeinoelämä Kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut Elintarviketurvallisuus/jäljitettävyys, ruokaketjun digitalisaatio Tulevaisuuden alkutuotanto Ravitsemusosaaminen, terveys ja täsmätuotekehitys Metsäbiotalous Elintarviketurvallisuudella ja jäljitettävyydellä nähdään olevan merkitystä elintarvikeviennin edistäjänä, mutta erityisesti tavoitellaan teemaan liittyvän osaamisen tuotteistamista, markkinointia ja brändäämistä vientinäkökulmasta. Turvallisuuden ja jäljitettävyyden edistämisellä katsotaan olevan positiivisia ympäristövaikutuksia. Kun ruokatuotanto on turvallista ja tiedetään, mistä ruoka tulee, pystytään välttämään ruoan tuotantoon liittyvät uhat. Niin ikään sillä on sosiaalisia ja taloudellisia positiivisia vaikutuksia. Kulttuuriin ja tasa arvoon vaikutuksia ei juuri ole. Ruokakulttuuria elintarviketurvallisuus ja lähiruuan korostaminen kuitenkin kehittää. Alkutuotannolla on positiivisia ja negatiivisia ympäristövaikutuksia. Alkutuotannosta aiheutuu negatiivisia ympäristövaikutuksia, mutta koska se on välttämätön ruoan tuotannon kannalta, siinä voidaan pyrkiä myös positiivisiin ympäristövaikutuksiin minimoimalla alkutuotannon aiheuttamaa kuormitusta. Alkutuotannossa on pyritty huomioimaan ympäristövaikutuksia ja tuloksia on saavutettu. Kehittyneemmän teknologian käyttöönotto auttaa edelleen pienentämään negatiivisia ympäristövaikutuksia. Alkutuotannon kannattavuutta lisäävillä toimilla on positiivisia sosiaalisia vaikutuksia. Alkutuotannon osuus bkt:stä on laskenut ja taloudellinen merkittävyys on vähentynyt. Kun mukaan lasketaan koko elintarvikeketju, taloudellinen merkitys on suuri, ja alkutuotanto toimii ruoan raakaaineen tuottajana. Alkutuotannolla on kulttuurisia vaikutuksia maaseutukulttuurin kehittymisessä, jossa alkutuotanto on ollut merkittävässä asemassa. Rakennemuutos vähentää tilojen määrää, mikä vähentää myös potentiaalisia maaseudulla asujia. Ravitsemusosaaminen, terveys ja täsmätuotekehitys teemalla on positiivisia ympäristövaikutuksia, kun kiinnitetään huomiota ympäristöystävälliseen ruoan tuotantoon ja kuluttajakäyttäytyminen muuttuu esimerkiksi suosimaan kasvispainotteista ruokaa. Sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia on myös, kun kiinnitetään terveelliseen ruokaan huomiota. Lihanjalostusteollisuus voi joutua kohtaamaan muutoksia kuluttajakäyttämisen muuttuessa kasvispainotteisempaan ruokaan pitkällä aikavälillä. Kulttuuriin ja tasa arvoon liittyviä vaikutuksia ei arvioida olevan. Metsäbiotaloudella on sekä positiivisia että negatiivisia ympäristövaikutuksia. Puu on uusiutuva hiiltä sitova raaka aine, jonka käyttö on ympäristön kannalta positiivista. Negatiivisia vaikutuksia syntyy vaikutuksista metsäluontoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Sosiaalisia vaikutuksia ei arvioida juurikaan olevan. 15

Taloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä kohotettaessa metsäbiotalouden jalostusarvoa. Kulttuuriin liittyviä vaikutuksia ei juurikaan arvioida olevan. Tasaarvoon liittyviä vaikutuksia metsäbiotaloudella voi olla, koska metsäbiotalous on perinteisesti ollut hyvin miesvaltainen ala. Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät Digitalisaation hyötyjen tunnistaminen ja ulosmittaaminen Teollisen internetin soveltamisen seuraavat askeleet Puurakentaminen Resurssitehokkuus ja kiertotalousajattelu Digitalisaation hyötyjen tunnistamisella ja ulosmittaamisella arvioidaan olevan positiivisia ympäristövaikutuksia. Digitalisaatio mahdollistaa liikkumisen vähentymistä ja esimerkiksi etätyötä. Sosiaalisia vaikutuksia arvioidaan syntyvän sekä negatiivisia että positiivisia. Yhtäältä digitalisaatio mahdollistaa osallistumista ja toisaalta se voi joiltakin ihmisiltä estää osallistumista, mikäli puutteita on esimerkiksi osaamisessa tai käytettävissä ei ole tarvittavia laitteistoja ja yhteyksiä. Pitkällä tähtäimellä digitalisaatio voi saada aikaan enemmän positiivia vaikutuksia. Positiivisia taloudellisia vaikutuksia arvioidaan olevan. Kulttuurisia vaikutuksia arvioidaan olevan sekä positiivisia että negatiivisia. Yhtäältä kulttuuripalvelut voivat saada uusia digitaalisia muotoja, ja toisaalta digitaaliset kulttuuripalvelut voivat olla vain tietyn väestön saavutettavissa. Tasa arvovaikutuksia ei arvioida olevan. Digitalisaation hyödyntäminen tarkoittaa myös liiketoimintamallien uudista ja sillä arvioidaan olevan positiivisia ympäristövaikutuksia. Kun uudistetaan liiketoimintaa, niin ympäristönäkökulma tulee todennäköisesti aikaisempaa paremman huomioon otetuksi. Sosiaalisia vaikutuksia ei arvioida olevan. Liiketoimintamallien uudistamisella arvioidaan olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, kun luodaan uutta liiketoimintaa. Kulttuurisia ja sosiaalisia vaikutuksia ei arvioida olevan. Kaupan ja palveluiden digitalisaatiolla arvioidaan olevan sekä positiivisia että negatiivisia ympäristövaikutuksia. Toisaalta positiiviset vaikutukset tulevat liikkumisen vähenemisenä. Toisaalta syntyy negatiivisia ympäristövaikutuksia kun tuotteita voidaan tilata globaalisti kaukaa. Taloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan positiivisia, mikäli maakunnan yritysten valmiudet tarttua verkkokaupan mahdollisuuksiin kasvavat. Kulttuurisia vaikutuksia ei arvioida olevan. Tasa arvoon liittyvät vaikutukset arvioidaan olevan positiivisia ja negatiivisia. Kauppa ja palvelualat ovat naisvaltaisia, joten muutokset työllisyydessä voivat aiheuttaa tasa arvovaikutuksia. 16

Teollisen internetin eli esineiden internetin ympäristövaikutukset ovat vielä epäselviä. Sosiaaliset vaikutukset arvioidaan olevan sekä positiivisia että negatiivisia. Yhtäältä laitteiden käytettävyys voi kehittyä, ja toisaalta laitteiden käyttämiseen voi liittyä ongelmia. Taloudelliset vaikutukset arvioidaan positiivisiksi. Kulttuurisia ja tasa arvoon liittyviä vaikutuksia ei arvioida olevan. Puurakentaminen saa aikaan positiivisia ympäristövaikutuksia, koska puu on uusiutuva ja hiiltä sitova raaka aine. Sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia ei arvioida olevan. Taloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan selvästi positiiviset puurakentamisen lisääntyessä ja vientimahdollisuuksien avautuessa. Tasa arvoon liittyviä positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia on siinä mielessä, että ala on miesvaltainen. Resurssitehokkuudella ja kiertotalousajattelulla arvioidaan olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia. Luonnonvarojen ehtyessä etenkin pitemmällä aikavälillä resurssitehokkuus ja kiertotalous tulevat entistä tärkeämpään asemaan. Niillä voidaan merkittävästi vaikuttaa ympäristön tilaan. Sosiaalisia, kulttuurisia ja tasaarvoon liittyviä vaikutuksia ei arvioida olevan. Taloudelliset vaikutukset arvioidaan merkittäviksi, koska raaka aineet ovat välttämättömiä ja niiden riittävyys on aivan olennainen talouden toiminnan kannalta. Uudistuva palvelu ja elämystuotanto Matkailun uusien vetovoimatekijöiden täysimittainen hyödyntäminen ja kokonaisuuksien rakentaminen Luovat alat Sote ja maakuntauudistuksen tuomiin yritystoimintamahdollisuuksiin tarttuminen Matkailun uusien vetovoimatekijöiden täysimittaisella hyödyntämisellä ja kokonaisuuksien rakentamisella arvioidaan olevan positiivisia ja negatiivisia ympäristövaikutuksia. Yhtäältä matkailu voi lisätä ympäristötietoisuutta ja toisaalta aiheuttaa ympäristön kuormittumista. Sosiaalisia vaikutuksia ei arvioida olevan. Taloudelliset, kulttuuriset ja tasa arvoon liittyvät vaikutukset arvioidaan positiivisiksi. Vetovoimatekijät kasvattavat alan yritystoimintaa ja luovat työpaikkoja. Matkailuala työllistää sekä naisia että miehiä. Luovilla aloilla ei katsota olevan varsinaisia ympäristövaikutuksia. Sosiaaliset, taloudelliset ja tasa arvoon liittyvät vaikutukset arvioidaan positiivisiksi. Maakuntaohjelman tavoitteena on lisätä luovien alojen yrittäjyyttä ja ammattilaisuutta. Luovat alat myös uudistavat perinteisiä toimialoja. Kulttuurivaikutukset ovat luonnollisesti merkittävät. Kulttuuriverkostoissa ammattilaisten ja harrastajien toiminta ruokkii toisiaan. Sote ja maakuntauudistuksen tuomiin yritysmahdollisuuksiin tarttumisen ei arvioida tuovan varsinaisia ympäristövaikutuksia. Palvelutuotannon avaaminen markkinoille lisää alan yritystoimintaa ja sillä on positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Sosiaalisten vaikutusten arvioidaan olevan positiivisia ja negatiivisia, koska palveluiden kehittymisestä ei ole varmuutta. Samoin tasa arvoon liittyvät vaikutukset arvioidaan sekä positiivisiksi että negatiivisiksi, koska ala on varsin naisvaltainen. Ei ole varmuutta siitä, miten alan työllisyys kehittyy. 17

Toimialasta riippumaton yritystoiminnan turvaaminen ja vahvistaminen Omistajanvaihdokset, uusien yritysten perustaminen, toimivien yritysten kehitys ja kasvu Liiketoimintaosaamisen vahvistaminen Yrityspalveluiden verkoston toiminta maakuntauudistuksen jälkeen Yritysten uudistumisella arvioidaan olevan positiivisia ympäristövaikutuksia. Uudistuminen merkitsee todennäköisesti aikaisempaa merkittävämpää painotusta ympäristönäkökulmaan. Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset arvioidaan myös positiivisiksi. Edistämällä yritysten uudistumista (omistajanvaihdoksia, kasvua, kansainvälistymistä ja uusien yritysten syntymistä) varmistetaan eteläpohjalaisen elinkeinoelämän perustan eli pk yrityskannan jatkuvuutta. Kulttuurisia vaikutuksia ei arvioida olevan. Liiketoimintaosaamisen vahvistamisella arvioidaan olevan positiivisia ympäristövaikutuksia. Liiketoiminnassa ympäristönäkökulma tulee todennäköisesti aikaisempaa paremmin esiin. Taloudelliset vaikutukset arvioidaan luonnollisesti positiivisiksi, kun teknisen ja tuotannollisen osaamisen rinnalla liiketoiminnan strategisen johtamisen osaaminen lisääntyy. Sosiaalisia, kulttuurisia ja tasa arvoon liittyviä vaikutuksia ei arvioida olevan. Yrityspalveluiden verkoston toiminnalla maakuntauudistuksen jälkeen ei arvioida olevan ympäristövaikutuksia. Verkostossa on kysymys aineettomista palveluista ja tavasta organisoida niiden tuottamista, mikä ei suoraan aiheuta juurikaan ympäristövaikutuksia. Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset arvioidaan positiivisiksi. Verkosto kehittää yritysten toimintaympäristöä ja sitä kautta yritystoimintaa, josta syntyy myös taloudellisia vaikutuksia. Kulttuurisia ja tasa arvoon liittyviä vaikutuksia ei arvioida olevan. Toimintalinja 2: Tulevaisuuden osaamistarpeet Korkeatasoisen tiedosta toiminnaksi innovaatioketju Eteläpohjalainen innovaatioekosysteemi Eteläpohjalainen innovaatioekosysteemi, toimintamallin turvaamisella, riittävällä osaamisella ja verkostoilla painopisteissä arvioidaan olevan positiivia vaikutuksia. Innovaatioekosysteemi uudistaa elinkeinoelämää ja sillä voidaan olettaa olevan positiivisia ympäristövaikutuksia. Taloudelliset vaikutukset ovat myös positiivisia, koska uusia innovaatioita edistetään. Sosiaaliset, kulttuuriset ja tasa arvoon liittyvät vaikutukset ovat positiivia. Innovaatioekosysteemi 18

vaikuttaa uudistamisen kautta ihmisten elinoloihin. Innovaatioekosysteemi on alueellinen malli, joten sillä voi olla vaikutuksia myös alueidentiteettiin. Se mahdollistaa myös tasa arvoon liittyvät positiiviset vaikutukset. Kun synnytetään tutkimuksesta liiketoimintaa ja haetaan elinkeinoelämän ongelmiin ratkaisuja tutkimuksen keinoin, vaikuttaa se arvion mukaan ympäristöön positiivisesti. Tutkimus mahdollistaa ympäristönäkökulman aikaisempaa paremman huomioinnin uuden tiedon tuottamisen kautta. Tutkimuksella on myös positiivisia sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurillisia vaikutuksia. Maakuntaohjelman tavoitteena on vauhdittaa innovaatiotoimintaa matalan kynnyksen keinoilla ja käyttäjälähtöisillä toimintavoilla. Tutkimus auttaa elinympäristön kehittämisessä. Taloudessa on tärkeää raaka aineiden ohella tieto, joka mahdollistaa aikaisempaa parempien tuotteiden ja palvelujen tuottamisen. Tiedolla johtamisen tavoite koskee sekä yrityksiä että julkista sektoria. Tutkimuksella katsotaan olevan myös tasa arvoon liittyviä vaikutuksia uuden tiedon tuotannon kautta. Innostavat urapolut Koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus Ammattialojen vetovoima ja koulutus Yrittäjyysosaaminen ja yrittäjämäinen toimintatapa Koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden parantamisella arvioidaan olevan positiivisia vaikutuksia. Koulutus mahdollistaa laaja alaisesti ympäristönäkökulman huomioimisen. Koulutuksella on vaikutusta myös elinoloihin. Kun koulutusta on saatavilla eri puolilla maakuntaa, luo se edellytyksiä koko alueen kehitykselle. Koulutuksella on myös vaikutuksia kulttuuriin ja alueidentiteetin kehittymiseen. Koulutus on eräs keskeisimmistä tasa arvoon vaikuttavista tekijöistä. Digitaalisten välineiden hyödyntämisen arvioidaan vaikuttavan positiivisesti ympäristöön. Oppimisen kautta ympäristönäkökulma voi tulla aikaisempaa paremmin esiin. Ammatillisen koulutuksen yksilöityessä ja siirtyessä enemmän työpaikoilla tapahtuvaksi vaaditaan entistä enemmän ohjaavaa työtä. Jos ohjausosaamista ja resursseja pystytään riittävästi vahvistamaan, ovat myös sosiaaliset vaikutukset positiivisia. Taloudelliset vaikutukset syntyvät erityisesti ohjaamisosaamisen ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen kautta. Kulttuurisia ja tasa arvoon liittyviä vaikutuksia ei arvioida olevan. Aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen nähdään vaikuttavan positiivisesti. Oppimisen kautta voidaan olettaa syntyvän positiivisia ympäristövaikutuksia. Sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja tasa arvoon liittyvät vaikutukset ovat oppimisen kautta positiivisia. Ammattialojen vetovoiman vahvistamisen vaikutuksia ympäristöön on vaikea arvioida. Talouteen vetovoiman kasvulla on positiivisia vaikutuksia, kun lisätään kiinnostusta potentiaalisille toimialoille. Kun saadaan houkuteltua ihmisiä työvoimapulasta kärsiville aloille, lisää se työllistymismahdollisuuksia ja siten myös sosiaaliset vaikutukset ovat myönteiset. Tasa arvovaikutukset ovat myönteisiä, mikäli houkutellaan naisia miesvaltaisille työvoimapula aloille ja päinvastoin. 19

Yrittäjyysosaaminen ja yrittäjämäinen toimintatapa kaikessa tekemisessä voidaan nähdä lähtökohtaisesti positiivisena. Koska yrittäjämäinen toimintatapa aiheuttaa myös erilaista toimintaa, sillä on sekä positiivisia että negatiivisia ympäristövaikutuksia. Myös sosiaaliset, kulttuuriset ja tasa arvoon liittyvät vaikutukset nähdään sekä positiivisina että negatiivisina. Taloudelliset vaikutukset ovat positiivisia. Toimintalinja 3: Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt Osallisuus ja toimintakyky Työelämään kiinnittymisellä ei katsota olevan suoria ympäristövaikutuksia. Riippuu tietenkin siitä, minkälaista toimintaa työelämään kiinnittyminen saa aikaan. Positiivisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia työelämään kiinnittymisellä on sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Elinolot kehittyvät ja talous kehittyy kun ihmiset pääsevät työelämään. Kulttuuriset ja tasa arvoon liittyvät vaikutukset katsotaan myös positiivisiksi. Hyvinvoinnin edistäminen uudessa maakunnassa Ennaltaehkäisevän otteen ja laaja alaisen yhteistyön turvaamisen luo jatkuvuutta moniammatillisille toimintamalleille myös maakuntauudistuksen jälkeen. Toimintamallit auttavat huomioimaan maakunnan asukkaat elämänsä eri vaiheissa kokonaisvaltaisesti. Tämä lisää yksilön hyvinvointia, mutta vähentää myös kustannuspaineita. Hyvinvointia vahvistetaan perusasioiden lisäksi myös kulttuuri ja liikuntakokemuksilla. Palveluiden saavutettavuutta parannetaan sähköisillä ja liikkuvilla palveluilla huomioiden esteettömyys sekä fyysisesti että teknisesti. Siten sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja tasa arvoon liittyvät vaikutukset ovat positiivisia. Ympäristöön kohdistuvat vaikutuksia ei sen sijaan tunnisteta olevan. Palveluiden saavutettavuuden, liikkuvien palveluiden ja sähköisten palveluiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä arvioidaan vaikuttavan positiivisesti. Kun palvelut ovat optimaalisesti saavutettavissa ja kun voidaan hyödyntää sähköisiä palveluita voi syntyä positiivisia ympäristövaikutuksia. Myös sosiaalisia vaikutuksia, elinoloihin kohdistuvia positiivisia vaikutuksia voi syntyä. Samoin taloudellisia, kulttuurisia ja tasa arvoon liittyviä positiivisia vaikutuksia voi syntyä. Järjestö ja vapaaehtoistoiminta Järjestö ja vapaaehtoistyön toimintaedellytyksiä kohennetaan kohdentamalla resursseja koordinointiin. Järjestökentän mahdollisuuksia olla mukana päätöksenteossa parannetaan ja yhteistyötä kuntien ja maakunnan kanssa vahvistetaan kumppanuuden periaatteella. Tällä toiminnalla on positiivisia sosiaalisia 20

ja taloudellisia vaikutuksia laajemmin yhteiskunnassa, mutta myös yksilön näkökulmasta. Vahvalla ja monipuolisella järjestötoiminnalla on myös positiivisia kulttuuri ja tasa arvovaikutuksia. Järjestöt tarjoavat osallistumismahdollisuuksia ja osallisuuden kokemuksia ja tekevät myös kulttuurityötä näkyväksi. Alueen vetovoiman ja viihtyisyyden parantaminen Kun kuntien rooli muuttuu ja ne painottavat toimintaansa uudelleen. Alueiden profiloituminen vaikuttaa ympäristöön sekä positiivisesti että negatiivisesti. Alue voi profiloitua esimerkiksi kestävän kehityksen maakunnaksi, jolloin voi syntyä positiivisia vaikutuksia. Negatiivisia vaikutuksia voi syntyä profiloitumisesta kilpailukykyyn ja taloudellisesti merkittäville aloille, jolloin syntyy toimintaa, joka vaikuttaa negatiivisesti ympäristöön. Sosiaalisten vaikutusten katsotaan samoin olevan sekä positiivisia että negatiivisia. Profiloituminen voi edistää tietyn väestönosan elinoloja ja toimintaa mutta voi toisaalta jättää huomioimatta osan väestöstä. Taloudellisia vaikutuksia profiloitumisella voidaan katsoa olevan, samoin kulttuurisia vaikutuksia, esimerkiksi vaikutuksia kulttuuripalveluihin ja alueidentiteettiin. Tasa arvoon liittyvät vaikutukset voivat olla negatiivisia ja positiivisia, profiloituminen johonkin tiettyyn alaan voi nostaa jonkin mies tai naisvaltaisen alan merkitystä. Toimintalinja 4: Eheä aluerakenne ja ympäristö Liikenneyhteyksien ja kehityskäytävien vahvistaminen sekä logistiikan kehittäminen Väylien kehittämisellä ja perustienpidolla katsotaan olevan sekä positiivisia että negatiivisia ympäristövaikutuksia. Väylät aiheuttavat lisääntyvää liikennettä, joka aiheuttaa ympäristökuormitusta. Väylien rakentaminen myös muuttaa luontoa ja aiheuttaa negatiivisia ympäristövaikutuksia. Väylät voivat kuitenkin myös lyhentää ajo aikaa ja esimerkiksi junaliikenteen väylät voivat saada aikaan positiivisia ympäristövaikutuksia. Kun liikennettä tarkastellaan palveluna ja parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, ovat ympäristövaikutukset positiivisia. Sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten katsotaan olevan positiivia. Väylät ja perustienpito kehittävät elinoloja ja kehittävät elinkeinoelämän kilpailukykyä. Kulttuurisia vaikutuksia ei arvioida olevan. Tasa arvoon liittyvät vaikutukset katsotaan sekä positiivisiksi että negatiivisiksi. Kehittyvä joukkoliikenne muun muassa helpottaa kaikkien ryhmien liikkumista. Muun muassa työllisyysnäkökulmasta liikennesektori on miesvaltainen. Luonnonvarojen turvaaminen Luonnonvarojen turvaaminen koostuu luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta, vesien tilan parantamisesta ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Kaikilla näillä katsotaan olevan merkittäviä positiivisia ympäristövaikutuksia. Luonnon monimuotoisuus on tärkeä lähtökohta laadukkaan ympäristön vaalimisessa ja 21

kehittämisessä. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisella katsotaan olevan myös sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Tasa arvoon liittyviä vaikutuksia sillä ei katsota olevan. Panostukset vesien laadun parantamiseen ovat välttämättömiä Etelä Pohjanmaalla. Vesien laadulla katsotaan olevan positiivisia sosiaalisia vaikutuksia. Sillä katsotaan olevan sekä positiivisia että negatiivisia taloudellisia vaikutuksia. Vesien laatu edistää virkistystoimintaa ja sitä kautta taloudellista toimintaa. Vesien laadun parantaminen on puolestaan kallista ja se vaatii investointeja. Kulttuurisia ja tasa arvoon liittyviä vaikutuksia ei katsota olevan. Kun luonnonvaroja hyödynnetään kestävästi, sosiaaliset vaikutukset ovat positiivisia. Kestävällä käytöllä turvataan luonnonvarojen riittävyys myös tulevaisuudessa. Taloudellisten ja kulttuuristen vaikutusten katsotaan olevan myös positiivisia. Tasa arvoon liittyviä vaikutuksia ei katsota olevan. Energiaosaamisen vahvistaminen Uusiutuvalla energialla, energiatehokkuudella ja resurssiviisaudella katsotaan olevan merkittäviä positiivisia ympäristövaikutuksia. Kestävästi kehittyvä energiasektori on aivan olennainen ympäristön kannalta. Resurssiviisaus tulee olemaan tulevaisuudessa entistä merkittävämpi tavoite, kun luonnonvarat ehtyvät. Myös sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia arvioidaan olevan. Taloudelliset vaikutukset arvioidaan merkittäviksi, ja ne korostuvat entisestään tulevaisuudessa. Miten talous saa riittävästi energiaa käyttövoimakseen ja raaka aineresurssit riittämään. 22

Määrälliset mittarit vuodelle 2021 Teema ja indikaattori Indikaattorit Uusin tieto (vuosi) Lähde Lähtötaso Tavoite 2021 Uudistumiskykyinen elinkeinoelämä Bruttokansantuote/asukas, viitevuoden 2000 hinnoin, indeksinä (koko maa:100) Tilastokeskus, aluetilinpito 73,9 75 % 2014 Yritystoimipaikkojen määrä Tilastokeskus, alueellinen yritystoimintatilasto 17 760 15 000 2015 Yritysten nettoperustanta Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset 27 20 2016 Tulevaisuuden osaamistarpeet Työttömyysaste, % työvoimasta Tilastokeskus, työvoimatutkimus 7,8 7,0 2016 Työllisyysaste, % 15 64 vuotiaista Tilastokeskus, työvoimatutkimus 70,2 72,5 2016 Perusasteen jälkeisen tutkinnon Tilastokeskus, koulutusrakenne suorittaneiden osuus 25 64 vuotiaista, % 84,9 87,0 2015 Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt Väkiluku, 31.12 Tilastokeskus, väestönmuutokset 191 860 192 000 2016 Nettomuutto suhteessa keskiväkilukuun, % väestöstä Tilastokeskus, väestötilastot 0,2 0,0 2016 Väestöllinen huoltosuhde Tilastokeskus, väestötilastot 0,68 0,77 2016 Työvoiman ulkopuolella olevat 18 64 vuotiaat, % ikäryhmästä Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 20,8 20,0 2015 Eheä aluerakenne ja ympäristö Fosforikuormitus vesiin, t/vuosi ELY keskus Typpikuormitus vesiin, t/vuosi ELY keskus Uusiutuvan energian määrä energiatuotannossa, GWh/vuosi Thermopolis Oy 1164 2014/2015 23

Maakuntaohjelman toteutumista seurataan myös toimintalinjojen painotuksiin kiinnittyvillä indikaattoreilla, jotka löytyvät toimintalinjoittain luvusta 4. Seurantaa tehdään laajemminkin ja mahdollisuuksien mukaan erilaisia aikasarjoja ja/tai maakunnittaisia vertailuja esille tuoden, mutta maakuntaohjelmaasiakirjassa alla olevat indikaattorit toimivat lähtökohtana tarkastelulle. lulle. 24