Terveempi Itä-Suomi -hanke Örebro vaikutteiset vanhempainillat Paula Kaukorinne hankekoordinaattori TtM
Näin kehiteltiin Örebro vaikutteiset vanhempainillat! Tutkijat Hågan Stattin ja Nikolaus Koutakis selvittivät 1999-2001 Ruotsin Örebrossa toteutetussa tutkimuksessa: Tutkijat olivat kiinnostuneita onko nuorten alkoholin käyttöä mahdollista vähentää ennaltaehkäisevin keinoin? tutkijaryhmä havaitsi, että vanhempien asenne korreloi selvästi nuorten alkoholikokeilujen ja käytän kanssa.
Tutkimuskysymykset ohjasivat tutkimusta tutkimuskysymyksinä olivat: 1) Onko mahdollista vaikuttaa vanhempiin niin, että heidän suhtautumisensa nuorten juomista kohtaan muuttuisi aiempaa rajoittavammaksi? 2) Mitä vaikutusta tällä on nuorten juomiseen?
Testi- ja verrokkiryhmät valittiin Valittiin testiryhmä, n= 900 vanhempaa ja verrokkiryhmä n= 900 vanhempaa. Testiryhmän kanssa työskenneltiin: vanhempia informoitiin vanhempien rajoittavan suhtautumisen suojelevan nuoria merkittävällä tavalla varhaiselta alkoholin käytöltä. vanhempien valmennuksessa käsiteltiin myös huumeiden käyttöä ja purettiin myyttejä : jos saa kotona maistaa, oppii hallitun tavan käyttää alkoholia eikä juo salaa.
vanhemmille tarjottiin yksinkertaisia työkaluja, joilla nuoren alkoholin käyttöön voi vanhempana puuttua. suurin osa vanhemmista sopi keskenään aiempaa tiukemmasta suhtautumisesta nuoren alkoholin käytön suhteen. vanhemmat vaihtoivat puhelinnumeroita, sopivat vaihtavansa tietoja nuorten liikkumisista, yökyläilyistä ja havainnoistaan. vanhempien verkostoitumista jatkettiin koko yläkoulun ajan.
Mitä saavutettiin? Testiryhmän vanhemmat säilyttivät nuoren kasvaessa rajoittavan suhtautumisen hänen alkoholin käyttöön. Verrokkiryhmän vanhemmista suurin osa muutti suhtautumistaan sallivammaksi nuoren tullessa 14-,15- ja 16-vuoden ikään. Testiryhmän vanhempien suhtautuminen nuorensa alkoholin käyttöön pysyi enimmäkseen samanlaisena kuin se nuoren ollessa 13- vuotias.
Keskeisimmät tulokset: Nuoret, joiden vanhemmat suhtautuivat kielteisesti nuoren juomiseen, käyttivät alkoholia selvästi vähemmän kuin ne nuoret, joiden vanhemmat hyväksyivät alkoholinkäytön. Omien ja luokkakavereiden vanhempien yhtenäinen rajoittava suhtautuminen nuorten alkoholinkäyttöön ja yhteydenpito nuorten tekemisistä myöhensi alkoholin käytön aloittamisikää useimpien nuorten kohdalla.
Keskeisimmät tulokset: Testiryhmän nuoret joivat huomattavan paljon harvemmin kuin verrokkiryhmän nuoret. Testiryhmäläisten vanhempien nuorten humalahakuinen juominen oli harvinaisempaa.
Muita merkittäviä tuloksia: Testiryhmän nuorten rikollinen toiminta ja keskinäinen väkivalta olivat harvinaisempaa kuin verrokkiryhmässä. Näytti siltä että: Vanhempien rajoittava suhtautuminen alkoholinkäyttöön sai nuoret pohtimaan suhtautumistaan myös muuhun tekemisiin. Vanhempien toistuvilla tapaamisilla koulussa ja tapaamisten välillä oli oma osuutensa. Vanhempien välisellä yhteistyöllä oli merkitystä.
Muita merkittäviä tuloksia: Tuloksia saavutettiin myös riskiryhmissä Nuorten keskuudessa, joilla oli jo alkoholin käyttöä, rikkeitä tai väkivaltaa takanaan ennen tutkimuksen alkua. Nuorten keskuudessa, joiden omia vanhempia ei saatu mukaan luokan muiden vanhempien osallistumisesta huolimatta.
Entä sitten? On tärkeää huomata, että mallissa työskenneltiin vanhempien kanssa eikä suoraan nuorten kanssa. Nuoriin vaikutetaan heidän vanhempiensa kautta. Vanhempia tuetaan säilyttämään se rajoittava suhtautuminen nuorensa alkoholin käyttöön, kuin useimmilla on vaikkapa 11- vuotiasta lastaan kohtaan.
Entä sitten? Vanhempia tuetaan yhteistyöhön, tietojen vaihtoon ja säännöllisiin tapaamisiin nuorten asioissa. VANHEMPIEN ASENTEILLA JA MIELIPITEILLÄ ON HUOMATTAVA MERKITYS KUN NUORTEN ALKOHOLIN KÄYTTÖÖN HALUTAAN PUUTTUA.
Meidän koulu kouluterveyskyselyn alkoholin käyttö tupakointi valossa. Suositukset mll:n suositukset nuorten päihteiden käytön ehkäisemiseksi. http://www.mll.fi/@bin/13178950/suositukset+ nuorten+p%c3%a4ihteiden+k%c3%a4yt%c3%b 6n+ehk%C3%A4isylle.pdf
Kiitos mielenkiinnostasi. Mitä ajattelet? Keskustelun on mahdollista jatkua luokissa.
Lähteet: http://vesahack.puheenvuoro.uusisuomi.fi/31 369-ruotsi-on-sosiaalipalveluiden-mekka-23 Luettu 5.3.15