Hanhikoski Timo ja Raija-Liisa Rintalantie Rintala

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 12/2010/1 LSSAVI/80/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.2.2010 ASIA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. HAKIJA Hanhikoski Timo ja Raija-Liisa Rintalantie 36 62410 Rintala ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus koskee nykyisen lypsykarjanavetan toimintaa Kauhavan kaupungin Kortesjärven kylässä kiinteistöllä Välitalo RN:o 1:99. Hakijalla on nykyisin 80 lypsylehmää, 40 hiehoa ja 20 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Osa hiehopaikoista (30) muutetaan lypsylehmäpaikoiksi eläinsuojan sisäisin järjestelyin. Pihattorakennusta ei laajenneta eikä tilalle rakenneta uusia lantavarastoja. Muutoksen jälkeen eläinsuojassa tullaan pitämään enintään 110 lypsylehmää, 10 hiehoa ja 20 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Eläinsuojan yhteydessä on kaksi noin 1 800 m 3 :n kokoista lietesäiliötä ja 180 m 3 :n kokoinen kuivalantala. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 23.11.2009. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuulu- LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi

2 vat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA AIKAISEMMAT LUVAT Toiminta on ympäristöluvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 kohdan a alakohdan mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 kohdan a alakohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, jos eläinsuoja on tarkoitettu yli 75 lypsylehmälle tai yli 200 lihanaudalle. Nykyisellä toiminnalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 19.12.2007 (LSU-2007-Y-586) myöntämä ympäristösuojelulain mukainen ympäristölupa. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Toiminta sijaitsee Kauhavan kaupungin Kortesjärven kylässä noin 10 kilometriä Kortesjärven keskustasta etelään. Alue on maatalousvaltaista kaavoittamatonta haja-asutusaluetta. Nykyisen eläinsuojan ympäristö on pääosin peltoa. Lähialueella sijaitsee jonkin verran myös asutusta. Eläinsuoja ja lantalat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät naapurien asuinrakennukset eläinsuojasta ovat noin 140 metrin (kyläkauppa), noin 180 metrin ja noin 250 metrin etäisyydellä lännessä, noin 150 metrin, noin 170 metrin ja noin 240 metrin (koulu) etäisyydellä luoteessa, noin 200 metrin ja noin 230 metrin etäisyydellä etelässä ja noin 230 metrin ja 250 metrin etäisyydellä idässä. Eläintilat ja tuotanto Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa. Sonnivasikat myydään välitykseen. Kaikki eläimet on sijoitettu pihattoon. Tilalla tullaan tuottamaan vuodessa maitoa noin 760 000 litraa sekä lihaa noin 6 000 kiloa. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua pyöröpaaleihin vuosittain noin 1 600 tonnia. Lypsylehmillä on vapaa kulku navetasta laitumelle kesällä 5 kuukautta. Laidunala on noin neljä hehtaaria eikä se rajoitu vesistöön.

3 Lannan ja jätevesien varastointi Lanta käsitellään ja varastoidaan pääosin lietelantana lukuun ottamatta vasikka- ja poikimakarsinoita. Kuivikkeena käytetään purua ja turvetta ja kuivikepohjaisissa poikimakarsinoissa ja juottovasikoiden karsinoissa olkea. Nykyisen kuivalantalan tilavuus on noin 180 m 3. Eläinsuojan yhteydessä sijaitsee kaksi kattamatonta lietesäiliötä, joiden tilavuus on yhteensä noin 3 600 m 3 (1 800 m 3 + 1 800 m 3 ). Lietesäiliöt täytetään alakautta. Lietetilavuutta lietekuilut mukaan luettuna on yhteensä noin 3 630 m 3. Tuotantorakennuksen pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöihin ja levitetään pelloille lannoitteeksi. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jätteet Varastot Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Toiminnanharjoittajalla on lannanlevitykseen käytössä peltoa yhteensä 90 hehtaaria. Omaa peltoa on 29,62 hehtaaria ja vuokrapeltoa 60,38 hehtaaria. Lannasta 15 % levitetään viikoilla 18-19, 70 % viikoilla 25-26 ja 15 % viikoilla 36-37 neljänä päivänä kerrallaan. Lannan levittää urakoitsija, jolla on käytössään letkulevitin. Lantaa levitetään neljänä päivänä kullakin levitysjaksolla. Tilan peltolohkot sijaitsevat pääosin noin 10 kilometrin säteellä talouskeskuksesta. Toiminnassa syntyvät jätteet kuten muovit, jäteöljyt, loisteputket ja akut, sekä metalliromu hoidetaan kaupungin jätehuoltomääräyksien mukaisesti ja viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Pilaantunut rehu, pesuvedet ja puristenesteet levitetään pelloille lannoitteeksi. Kuolleet eläimet, arviolta 5 kpl/v, toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilalla sijaitsee polttoainesäiliö, jonka tilavuus on noin 2 500 litraa. Säiliö on varustettu laponestolaitteella. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 200 litraa, jotka säilytetään konehallissa tynnyreissä. Säilörehun teossa käytetään säilöntäaineita noin 8 000 litraa vuodessa, jotka varastoidaan tynnyreissä konehallissa. Eläinten hoidossa tarvittavat lääkeaineet ja pesuaineet säilytetään asianmukaisesti varastohuoneessa. Tilalla käytettävät lannoitteet hankitaan kevättalvella ja ne varastoidaan suursäkeissä konehallissa.

4 Toiminnasta aiheutuva liikenne Laajennuksesta johtuen liikennemäärät lisääntyvät jonkin verran. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Ostorehua tuodaan kerran kuukaudessa, eläinkuljetuksia on kerran kuukaudessa. Säilörehua tehdään noin viikon ajan kerrallaan. Liikennöinti tapahtuu pääosin niin, että koulun ohi ei tarvitse ajaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Pihaton ilmastointi hoidetaan koneellisesti alipaineilmanvaihtona. Poistohormit on sijoitettu niin, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän pistekuormitusta. Navetan sisäilman laatu pyritään pitämään hoito- ja huoltotoimenpiteillä sekä oikean ruokinnan avulla korkealaatuisena. Ruokinta suunnitellaan karjan tarpeen mukaan ja ylimääräisiä ammoniakkipäästöjä pyritään välttämään. Lannanlevitysurakoitsijalla on käytössään letkulevitin. Lannan levitys pyritään hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti ja siinä pyritään huomioimaan ympäristön asukkaat mahdollisuuksien mukaan sekä noudatetaan voimassa olevia lannanlevitysmääräyksiä. Lietesäiliöiden ympäristö pyritään pitämään siistinä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Tarkastus Lupahakemus on kuulutettu ajalla 14.12.2009 12.1.2010. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 16 Seinäjoki 14.12. 31.12.2009 ja Länsi -ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla, Wolffintie 35, Vaasa 1.1 12.1.2010, sekä Kauhavan kaupungin virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Kirkkotie 10, Kauhava 14.12.2009 12.1.2010. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Kauhavan kaupungin tekniikkakeskuksessa, Päämajantie 6, Ylihärmä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kauhavan kaupunginhallitukselta ja kaupungin ympäristöviranomaiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Toiminnan muutosta koskevan hakemuksen johdosta lupaviranomainen ei ole katsonut tarpeelliseksi suorittaa paikalla tarkastusta. Edellinen tarkastuskäynti on tehty 27.11.2007. Lupaviranomaisen ja hakijan kanssa käy-

5 Lausunto dystä keskustelusta 26.10.2009 on laadittu puhelinmuistio, joka on liitetty päätösasiakirjoihin. Kauhavan kaupungin ympäristösihteerien lausunto: sihteerit toteavat lausunnossaan, että muutoksen seurauksena eläinmäärä pääluvun mukaan laskettuna ei muutu, mutta kylläkin hiehopaikkojen muuttaminen lypsylehmäpaikoiksi muuttaa eläinten lannan tuottaman fosforimäärän perusteella laskettavaa eläinyksikkömäärää. Hakemuksen mukaan osa hiehopaikoista muutetaan ummessa olevien lypsylehmien käyttöön, joten eläinyksikkömäärän lisäys ei ole suoraan verrannollinen maidontuotannossa olevien lypsylehmien eläinyksikkömäärään. Suunnitellun muutoksen vaikutuksia lähialueella hajun tai muun ympäristöhaitan osalta voidaan pitää vähäisenä. Oleellista alueen ympäristössä on vallitseva tuulen suunta etelä-lounaasta, jolloin hajupäästöt karjarakennuksesta ohjautuvat pääsääntöisesti poispäin asutuksesta. Em. Perusteluin ympäristösihteerit puoltavat ympäristöluvan myöntämistä suunnitellulle toiminnalle. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu annetusta lausunnosta ajalla 21-1. 5.2.2010. Hakija on ilmoittanut 26.1.2010 suullisesti, että vastineen antotarvetta ei ole. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Hanhikoski Timo ja Raija-Liisalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Kauhavan kaupungin Kortesjärven kylään kiinteistölle Välitalo RN:o 1:99. Ympäristölupa myönnetään enintään 110 lypsylehmän, 10 hiehon ja 20 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen (7.2.2008) mukaisesti. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon annetun lausunnon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla.

6 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Lietelannan varastointitilavuutta tulee olla sadevedet ja muut tuotantorakennuksessa syntyvät jätevedet mukaan luettuna sekä kuilutilavuudet huomioon ottaen olla vähintään 3 629 m 3 ja kuivikelantatilavuutta vähintään 40 m 3. Lietesäiliöt tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Pyöröpaalit tulee varastoida riittävän kovapohjaisella alustalla ja ne tulee avata eläinsuojan sisällä, jolloin mahdolliset puristenesteet saadaan talteen. Maitohuoneen ja eläinsuojan pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöihin. Sosiaalitilojen jätevedet tulee johtaa vesitiiviiseen riittävän kokoiseen umpisäiliöön, joka tulee tyhjentää riittävän väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivalanta sekä eläinsuojan ja maitohuoneen pesuvedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa ja jätevettä voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 89,3 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10-15.4 välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10-15.4 välisenä aikana.

7 Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojan ja lietesäiliöiden ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietelannan ja kuivalannan kuljetus ja peltoon levitys on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu haju- tai terveyshaittaa taikka epäsiisteyttä. Lietesäiliöt on katettava vähintään kelluvalla katteella kuten esimerkiksi vähintään 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella ja katteen pysymisestä ja riittävyydestä on huolehdittava. Lietteen lastaus ja kuljetus on pyrittävä tekemään silloin, kun tuulet ovat lähinaapureista poispäin (lounaasta). Lietesäiliöt tulee olla alta täytettäviä. 4. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteen, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Pilaantunut rehu tulee varastoida ja kompostoida kuivalantalassa ja käyttää pellolla lannoitteena. Tuotantoon kelpaamaton maito tulee johtaa lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön ja laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä.

8 5. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastan ja käsitellä kyseistä jätettä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 1 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Öljysäiliö tulee varustaa tiiviillä vähintään säiliön puolta tilavuutta vastaavalla suoja-altaalla ja katoksella. Katoksen tulee olla tuulettuva ja palamattomasta materiaalista. Säiliö tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estävällä laitteella. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliö ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Öljysäiliö tulee tarkastaa säännöllisesti. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikkojen tulee olla tiiviitä. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, kuivalantalan, öljysäiliön ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toimintaongelmista tai muista poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Mahdollisesta öljyvahingosta on tehtävä ilmoitus lisäksi alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot:

9 eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä (m 3 /vuosi) lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI - järjestelmää (www.tyvi.fi). 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja lajin tai rehun varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä sääde-

10 tään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Toiminta sijoittuu Kauhavan kaupungin Kortesjärven kylään. Kylä on harvaanasuttua, pelto- ja metsätalousvaltaista aluetta. Eläinsuojan ympäristössä on jonkin verran asutusta. Lähimmät naapurien asuinrakennukset eläinsuojasta ovat noin 140 metrin (kyläkauppa), noin 180 metrin ja noin 250 metrin etäisyydellä lännessä, noin 150 metrin, noin 170 metrin ja noin 240 metrin (koulu) etäisyydellä luoteessa, noin 200 metrin ja noin 230 metrin etäisyydellä etelässä ja noin 230 metrin ja 250 metrin etäisyydellä idässä. Eläinsuoja ja lantalat eivät sijaitse pohjavesialueella. Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Länsi-Suomen ympäristökeskus on 19.12.2007 antamassaan päätöksessään harkinnut toiminnan sijoituspaikkaa koskevan ympäristöluvan myöntämisedellytyksen. Toiminnan muutosta koskevan hakemuksen perusteella toiminnan sijoituspaikkaa voidaan edelleen pitää sopivana. Ympäristöministeriön ohjeessa kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (29.6.2009) kyseisen kokoisen uuden eläinsuojan noin 780 eläinyksikköä (nykyisin noin 636 eläinyksikköä) vähimmäisetäisyyssuositus olisi noin 260 metriä (nykyisen noin 220 metriä) lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Toiminnan muutos, 30 hiehopaikan muuttaminen lypsylehmäpaikoiksi, ei aiheuta eläinsuojan fyysistä laajentamista vaan muutokset tehdään eläinsuojan sisäisin järjestelyin. Toiminnan muutos lisää eläinsuojan lantamäärää noin 270 m 3 :lla vuodessa. Toiminnan muutosta koskeva lupa on voitu myöntää haetulle eläinmäärälle, kun otetaan huomioon kysees-

11 sä oleva laajennus, toiminnan tavanomaisuus ja annetut lupamääräykset. Kohtuuttoman hajuhaitan vähentämiseksi aluehallintovirasto on määrännyt lietesäiliöt katettavaksi kelluvalla katteella ja mahdolliset pumppusäiliöt betonikannella. Toiminnanharjoittajan on edellytetty laativan hajuhaittaa vähentävä suunnitelma luvan tarkistamisen yhteydessä. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, eikä hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ole ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM-RMO-C4) ympäristön, erityisesti maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuus tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 2 870 m³ vuodessa ja jätevettä noin 150 m 3. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lannan ja jätevesien varastointitilaa, yhteensä 3 629 m 3. Varastotilavuus sisältää myös lietekuilut (29 m 3 ). Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Wc-vesien käsittely vastaa valtioneuvoston asetuksen (542/2003) vaatimuksia. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (29.6.2009). Peltopinta-alatarve on yksi hehtaari 1,3 lypsylehmää, yksi hehtaari 3,5 hiehoa/lihanautaa ja yksi hehtaari 11 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi, hakemuksessa yhteensä 90 hehtaaria. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on kyseiset määräykset annettu, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2)

12 Hajuhaittaa vähennetään kattamalla lietesäiliöt vähintään kelluvalla katteella, pitämällä eläinsuojien ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa sekä huolehtimalla asianmukaisesta lannan kuljettamisesta. Ottamalla tuuliolosuhteet huomioon lietteen lastaus- ja levitysajankohtaa valittaessa vähennetään lähinaapureihin kohdistuvaa hajuhaittaa. (määräys 3) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 5) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lantalarakenteita, erityisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 8) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.

13 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 19.12.2007 (LSU-2007-Y-586) myöntämän ympäristöluvan. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 28.2.2019 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2018 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien hajuhaittojen vähentämiseksi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4)

14 Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1.7.2009 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 785 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1387/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 570 euroa. Toiminnan olennaista muutosta koskevan käsittelymaksu on 50 % taulukon mukaisesta perusmaksusta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kauhavan kaupunginhallitus Kauhavan kaupungin ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Autio Jari ja Anna-Liisa, Rintalantie 47, 62410 RINTALA Autio Jarmo ja Seija, Palojärventie 74, 62410 RINTALA

15 MUUTOKSENHAKU Kauppi Antti ja Marjatta, Sortolantie 49, 62410 RINTALA Kauppi Sakari ja Eila, Sortolantie 49, 62410 RINTALA Kortesjärven kunta, PL 3, 62421 KORTESJÄRVI Kortesjärven Pop, Ylikylän konttori, Rintalantie 33, 62410 RINTALA Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura ry, Päivi Niemistö, Hollolantie 51, 62410 RINTALA Mäkirintala Matti ja Riitta, Rintalantie 53, 62410 RINTALA Nevamäki Aila, Rintalantie 59, 62410 RINTALA Norjamäki Aarne KP, Norjamäki Helmi, Rintalantie 23, 62410 RINTALA Norjamäki Harri ja Kaisu, Rintalantie 31 a, 62410 RINTALA Norjamäki Juha ja Päivi, Rintalantie 31 b, 62410 RINTALA Rantala Tuula Marketta, Rintalantie 28, 62410 RINTALA Rintala Arto ja Luoma Kaija, Hohdekatu 13, 60320 SEINÄJOKI Rintala Heikki, Rintalantie 70, 62410 RINTALA Rintala Mauno ja Raija, Sortolantie 2, 62410 RINTALA Rintala Taisto ja Ritva, Rintalantie 70, 62410 RINTALA Rintala Vesa, Rintalantie 50, 62410 RINTALA Saari Eeva-Liisa ja Eveliina, Hämeenlahdentie 28, 40520 JYVÄSKYLÄ Syväjärvi Ari ja Rintala-Syväjärvi Anne, Sortolantie 82, 62410 RINTALA Syväjärvi Liisa ja Norrbacka Matti, Sortolantie 48, 62410 RINTALA Syväjärvi Sami, Rintalantie 46, 62410 RINTALA Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Vaasassa osoitteessa Wolffintie 35 ja Kauhavan kaupungin virallisella ilmoitustaululla Kirkkotie 10, Kauhava. Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä.

16 Ylitarkastaja Anne Polso Liitteet Tarkastaja Paavo Mäkinen Asemapiirros Sijaintikartta Valitusosoitus