1 Kansalaisjärjestölinjaus (Rev. 14.9.) TIIVISTELMÄ Kansalaisjärjestölinjauksen tarkoituksena on tukea suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehityspoliittisen työn laatua ja vaikuttavuutta. Linjauksella edistetään järjestöjen työn monipuolisuutta, osallistavuutta, ammattimaisuutta sekä osaamisen kehittymistä ja jakamista. Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli Suomen kehityspolitiikan kokonaisuudessa. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö täydentää julkista kahdenvälistä, monenkeskistä ja EU:n kehitysyhteistyötä. Kansalaisjärjestöjen erityinen lisäarvo on niiden suorat kontaktit ruohonjuuritasolle. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötuki jakautuu pienten ja keskisuurten järjestöjen hanketukeen ja kumppanuusjärjestöjen ohjelmatukeen. Nämä tulevat olemaan pääasiallisia tuen muotoja myös jatkossa. Kaikkien tukimuotojen myöntämisen edellytyksenä on järjestön hyvä maine, luotettavuus sekä kehitysyhteistyön hyvä laatu. Pienten järjestöjen toimintamahdollisuuksia parannetaan uudistamalla ja keventämällä hankkeiden haku- ja raportointiprosessia. Muiden maiden esimerkkiä seuraten aloitetaan järjestöjen kanssa yhteistyössä valmistelut pienten hankkeiden hallinnon ulkoistamiseksi. Tukea hakevilta järjestöiltä edellytetään entistä vahvempaa kapasiteettia. Yhden vuoden sijasta järjestön on oltava rekisteröityneenä yhdistysrekisterissä kaksi vuotta ennen kuin se voi saada tukea. Uudeksi kapasiteettikriteeriksi asetetaan, että tukea saavalla järjestöllä tulee olla vähintään kolmekymmentä jäsentä tai järjestön on muulla tavalla osoitettava voimavarojen riittävyys. Pienten järjestöjen toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi kehitysyhteistyötuesta vähintään 30% ohjataan pienten ja keskisuurten järjestöjen hanketukeen, sikäli kun tuen myöntämisen kriteerit täyttäviä hankkeita on riittävästi. Kumppanuussopimusjärjestelmää kehitetään. Sopimuksen piiriin valittavien järjestöjen valintakriteereitä uudistetaan siten, että ne ovat joustavia järjestön muodon ja avun sisällön suhteen, mutta selkeitä avun laadun ja tuloksellisuuden suhteen. Uusia kumppanuusjärjestöjä valittaessa ja vanhoja arvioitaessa arvioidaan myös niiden tuoma kehityspoliittinen täydentävyys suhteessa Suomen kehitysyhteistyön kokonaisuuteen. Kumppanuussopimukset ovat voimassa toistaiseksi ja rahoitussopimukset ovat määräaikaisia ja määrävuosin uudistettavissa. Kumppanuussopimusta voidaan jatkaa, mikäli järjestö täyttää kumppanuudelle asetetut kriteerit ja sopimuksen jatkaminen on kehityspoliittisesti perusteltua. Järjestöillä on velvollisuus seurata avun laadun kehitystä, tuloksia ja vaikuttavuutta systemaattisella tavalla. Kumppanuusjärjestöjen yhteistyössä kehittämät laadun hallinnan, vaikuttavuuden seurannan ja muut menettelytavat saatetaan aktiivisesti kaikkien järjestöjen hyödynnettäviksi. Järjestöjä rohkaistaan lisäämään keskinäistä yhteistyötään ja järjestöjen vakiintuneet yhteistyörakenteet voivat saada kumppanuusjärjestön aseman. Tukea kansalaisjärjestöjen viestintähankkeille ja kehityskasvatukseen kehitetään siten, että mahdollistetaan järjestöjen monivuotiset yhteistyöhankkeet. Järjestöille myönnetään tukea Suomessa tapahtuvaan kehitysmaa- ja kehitysyhteistyötiedotukseen. Tiedotustukea saavien järjestöjen joukossa on myös sellaisia pieniä kansalaisjärjestöjä, joilla ei ole hanketoimintaa. Kehitysyhteistyöhankkeisiin
2 välittömästi liittyvä tiedotus irrotetaan hallintokuluista osaksi hankkeen toimintokuluja. Hankevalmistelumatkatukea ja konferenssimatkatukea jatketaan entiseen tapaan. Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen KEPA:n toimintaa järjestöjen yhteistyöelimenä, kouluttajana ja hankeneuvojana vahvistetaan ja tavoitteellistetaan. KEPA:lle myönnettävä tuki toimii kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön laadun, tuloksellisuuden ja luotettavuuden edistäjänä. Ulkoasiainministeriö jatkaa kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehys ry:n toiminnan tukemista ja jatkaa kansallisten osuuksien maksamista EU:n komission tukea saaneille hankkeille. Ulkoasiainministeriö tukee ja arvostaa vapaaehtoistyötä ja vapaaehtoistyön kehittämisen kustannuksia voidaan sisällyttää hankkeiden budjetteihin. Hankkeiden omarahoitusosuus pidetään nykyisellä 15 % tasolla. Ulkoasiainministeriö jatkaa säännöllisellä pohjalla vuorovaikutusta ja vuoropuhelun kehittämistä järjestöjen kanssa. Linjaukseen kuuluvien uudistusten sisältöä tarkennetaan toimeenpanovaiheessa sekä hanketuen ohjekäsikirjan uudistamisen yhteydessä. Uudistukset toimeenpannaan yhteistylössä kansalaisjärjestöjen kanssa ja niitä kuulemalla.
3 1. Kansalaisjärjestöt Suomen kehityspolitiikassa Suomen kehityspolitiikkaa ohjaa sitoutuminen YK:n vuosituhatjulistuksen päämääriin ja arvoihin. Niihin kuuluu ihmisoikeussopimuksissa määriteltyjen oikeuksien turvaaminen yksilötasolla, kestävän kehityksen periaate, kehitysmaiden ihmisten oman päätösvallan ja vastuun kunnioittaminen sekä kumppanuudet kehityksen puolesta. Kehityspolitiikalla tarkoitetaan johdonmukaista toimintaa kaikilla niillä kansainvälisen yhteistyön ja kansallisen politiikan lohkoilla, joilla vaikutetaan kehitysmaiden asemaan ja köyhyyden vähentämiseen. Työtä kehiityspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa - niin täällä Suomessa kuin kehitysmaissakin. Kumppanuudella kansalaisjärjestöjen kanssa ja niiden välillä pyritään saavuttamaan vuosituhattavoitteita sekä sen osana vahvistamaan kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntaa ja paikallisten ihmisten vaikutusmahdollisuuksia. Suomalaisilla järjestöillä on kehitysmaassa kumppanijärjestö, jonka kanssa hanke toteutetaan. Tällä tavalla kumppanuus vahvistaa kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntaa. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöllä on tärkeä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Ne lisäävät kehityskysymystietoisuutta ja vahvistavat tukea kehitysyhteistyölle. Kansalaisjärjestöt ovat olleet, ovat ja tulevat olemaan merkittäviä toimijoita Suomen kehityspolitiikassa. Suomalainen kansalaisyhteiskunta toteuttaa kehityspolitiikkaa monin eri tavoin hankkeineen ja kampanjoineen. Erilaiset kansalaisjärjestöt ovat perustaneet omia kehitysyhteistyötä tekeviä järjestöjä. Järjestötyö perustuu vapaaehtoisuuteen ja oma-aloitteisuuteen, jolloin eri alojen osaajat antavat panoksensa ilman rahallista korvausta. Kansalaisjärjestöt toimivat asiantuntijoina, vaikuttajina, tiedottajina ja hankkeiden toimeenpanijoina. Järjestöjen tekemä työ täydentää julkista kahdenvälistä, monenkeskistä ja Euroopan Unionin tekemää kehitysyhteistyötä. Järjestötyön erityinen vahvuus on sen läheisyys ja läsnäolo ruohonjuuritasolla. Järjestöjen kautta Suomen kehitysyhteistyön kokonaisuuteen saadaan alueellista, temaattista ja sisällöllistä täydentävyyttä. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa julkisen kehitysyhteistyön painopiste siirtyy sektori- ja ohjelma-apuun. Järjestöt valitsevat omien arvopäämääriensä mukaisesti kumppaninsa ja työmuotonsa samalla niin, että valtionavusta saavien hankkeiden on oltava linjassa Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden ja YK:n vuosituhattavoitteiden kanssa. Kansalaisjärjestölinjaus tukee hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa. Tämä linjaus käsittelee kotimaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle myönnettävää valtiontukea. Kansainvälisten kansalaisjärjestöjen sekä kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnan tukeminen aikallisen yhteistyön määrärahan turvin on linjattu erikseen. Kansalaisyhteiskunnan osallisuus on vahva osa suomalaista kehityspolitiikan kokonaisuutta ulottuen kotimaan tiedottamisesta hanketoimintaan kehitysmaissa. 2. Purosta virraksi
4 Ulkoasiainministeriön tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle alkoi vuonna 1974. Tuen piirissä oli alussa runsaat kymmenen järjestöä. Järjestöjen kehitysyhteistyön omaehtoisuus oli vahva, koska järjestöt olivat ehtineet jo aloittaa kehitysavun ilman valtion tukea. Jotkut lähetysjärjestöt olivat harjoittaneet toimintaa kehitysmaissa kymmeniä vuosia. Kehitysyhteistyötä tekevät ja prosenttiliikkeen järjestöt perustivat itselleen vuonna 1985 kattojärjestö Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen (KEPA) tukemaan kehitysyhteistyöhankkeitaan kehitysmaissa ja kehitysmaatiedotustaan Suomessa. Ulkoasiainministeriön toimeksiannosta KEPA hallinnoi myös suomalaista kehitysjoukko-ohjelmaa runsaan kymmenen vuoden ajan. Yleisiä kehitystrendejä ovat olleet järjestöjen ja hankkeiden lukumäärän vahva kasvu ja järjestöjen yhteistyöelinten syntyminen. Runsas puolet järjestöjen kehitysyhteistyöstä muodostuu suhteellisen pienistä alle 50 000 euron/vuosi hankkeista. Kansainväliset kansalaisjärjestöt ja suomalaiset järjestöt ovat tiivistäneet yhteistyötään. EU-maiden järjestöjen keskinäinen yhteistyö on vahvistunut samalla kun EU-komission järjestöille myöntämä kehitysyhteistyötuki on kasvanut ja monipuolistunut. Vuonna 1993 otettiin ulkoasiainministeriön hanketuessa käyttöön ensimmäiset ns. kehyssopimukset sellaisten järjestöjen kanssa, joilla oli suuri joukko hankkeita. Vuosina 1993-2001 sopimuksia solmittiin seitsemän järjestön kanssa. Tarkoitus oli rationalisoida ja säästää työtä yhdistämällä järjestöjen lukuisat hankkeet käsiteltäviksi yhdessä sopimuksessa. Vuodesta 2002 alkaen siirryttiin ns. kumppanuussopimusmalliin, jossa kunkin järjestön hankkeet käsitellään yhdessä kumppanuusohjelmassa. Ohjelmalle on tunnusomaista se, että se käsittää toiminnot eri tasoilla ja sektoreilla ja ohjelma on yhtenä kokonaisuutena tavoitesuuntautunut. Kumppanuussopimusmenettelyn ohella on jatkettu pienten ja keskisuurten järjestöjen hankkeiden tukemista. Hanketuen käsikirjaa ja ohjeistusta on uudistettu. Hankkeiden hallintomenettely on pysynyt entisen kaltaisena, mutta hankkeiden määrä on kasvanut n. 40-kertaiseksi. Hankkeiden ja ohjelmien määrän kasvaessa palkkatyön merkitys ja osuus on kasvanut. Kasvavia kehitysyhteistyöhankkeita on hankala hoitaa pelkästään vapaaehtoistyön varassa. Hankkeissa tarvittava asiantuntemus on tehnyt tarpeelliseksi kotimaan toimistojen vahvistamisen. Järjestöjen kehitysmaissa toimineet työntekijät ovat vahvistaneet suomalaisten asiantuntemusta ja kilpailukykyä. Viime vuosina yritykset sekä Suomessa että kehitysmaissa ovat lisänneet tukeaan kehitysyhteistyölle. Valtion, yksityisen sektorin ja järjestöjen kolmikantayhteistyön ja liikekumppanuuksien odotetaan avaavan uusia mahdollisuuksia. Paikallinen varainhankinta tulee tärkeäksi vaurastuvissa kehitysmaissa. Kehitysyhteistyötuen muodot ovat rakentuneet ja kehittyneet vuosien saatossa pala palalta. Tuen piirissä olevan järjestökentän ja hanketoiminnan monimuotoisuus on lisääntynyt, ja kokonaisuudessa onkin hyvin monenlaista toimijaa, toimintamallia ja rahoituspohjaa. Järjestöjen varainkeruu ja rahoituspohja ovat laajentuneet mm. EU:n komission sekä yleishyödyllisten veikkaus- ja rahaautomaattivarojen tuella. Suomen valtionapua koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu. Nyt on tarve tarkastella järjestöjen kehitysyhteistyötukea kokonaisuutena sekä kehittää tuen eri muotoja tasapuolisesti ja johdonmukaisesti. Linjauksen tavoitteena on jäsentää UM:n kansalaisjärjestötoimintaa ehjemmäksi kokonaisuudeksi ja yhdenmukaistaa käytäntöjä. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön hanketuen piirissä on nykyään viitisensataa hanketta noin kahdeksassakymmenessä kehitysmaassa. Keväällä 2006 teetettiin kansalaisjärjestöjen
5 kehitysyhteistyöhankkeiden valmistelu- ja hallinnointikapasiteettia koskeva selvitys, jonka suositukset on huomioitu tässä linjauksessa. 3. Järjestöjen kehitysyhteistyötukea uudistetaan Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötuki jakautuu pienten ja keskisuurten järjestöjen hanketukeen ja kumppanuusjärjestöjen ohjelmatukeen. Nämä tulevat olemaan pääasiallisia tuen muotoja myös jatkossa. Lisäksi ulkoasiainministeriö tukee eräitä säätiöitä ja järjestöjä sekä järjestöjen yhteistyöelimiä. Kaikkien tukimuotojen myöntämisen edellytyksenä on järjestön hyvä maine, luotettavuus sekä sen tekemän kehitysyhteistyön hyvä laatu. Järjestöllä on oltava kyky seurata ja arvioida avun laatua ja tuloksia. 3.1. Hanketukea jatketaan ja pienten järjestöjen toimintamahdollisuuksia parannetaan Hanketuki on kehitysyhteistyötuen ensimmäisenä aloitettu tukimuoto. Se on tärkein tukimuoto edelleenkin, kun otetaan huomioon tuen piirissä olevien järjestöjen ja hankkeiden suuri määrä. Pienten järjestöjen toimintamahdollisuuksia tullaan parantamaan uudistamalla ja keventämällä pienten hankkeiden haku- ja raportointiprosessia. Tämän lisäksi aloitetaan valmistelut pienten hankkeiden hallinnon ulkoistamiseksi. Hallinnon ulkoistus toteutetaan yhteistyössä järjestöjen kanssa. Prosessissa hyödynnetään muiden kehitysyhteistyötä tekevien maiden hallinnollisia järjestelyjä. Hanketukea saavalla järjestöllä tulee olla riittävästi voimavaroja ja kokemusta. Kehitysyhteistyötukea voi jatkossa hakea järjestö tai säätiö, joka on ollut rekisteröityneenä vähintään kaksi vuotta nykyisen yhden vuoden sijasta. Lain mukaan yhdistys perustetaan aatteellisen tai yleishyödyllisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Yhdistys saa harjoittaa vain sellaista tulonhankintaa, joka on määrätty sen säännöissä. Yhdistyksen on pidettävä luetteloa hallituksen jäsenistä ja jäsenistä. Hallituksessa on oltava vähintään kolme jäsentä. Myös yhteisöt ja säätiöt voivat olla yhdistyksen jäseniä. Tukea hakevalla järjestöllä tulisi olla vähintään 30 jäsentä tai järjestön on muulla tavalla osoitettava, että sen voimavarat ovat riittävät. Erityisesti hyvin pieniä, vastaperustettuja ja vähän jäseniä omaavia järjestöjä kannustetaan toimeenpanemaan hankkeita keskinäisessä yhteistyössä ja hankkimaan kirjanpidon, tilintarkastuksen ja muita tukipalveluita yhteistyössä esimerkiksi KEPAn kanssa. Kirjanpidon ja tarkastuksen palveluiden hankinta hyväksytään valtion tuen piiriin kuuluviksi kustannuksiksi. Kapasiteettiselvityksen mukaan pienet ja keskisuuret järjestöt ovat olleet huolissaan siitä, että kumppanuusjärjestöjen osuus tuen saajina kasvaa muita nopeammin. Niillä on enemmän palkattua työvoimaa ja joustavammat useampivuotiset kumppanuussopimukset. Pienten ja keskisuurten järjestöjen toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi vähintään 30 prosenttia kehitysyhteistyötuesta ohjataan jatkossakin hanketuen kautta edellyttäen, että riittävä määrä tuen myöntämisen ehdot täyttäviä pyyntöjä on saatavissa.
6 3.2. Kumppanuusjärjestöjen ohjelmatuessa korostetaan laatua ja vaikuttavuutta Kumppanuussopimusjärjestelmän tarkoituksena on parantaa kehitysyhteistyön laatua ja tarjota järjestöille mahdollisuus toteuttaa itsenäisesti ohjelmiaan. Kumppanuusmallin kautta ohjataan vuosittain yli puolet määrärahoista ja yhden kumppanuusohjelman koko on n. 2-7 miljoonaa euroa vuodessa. Kapasiteettiselvityksen suositusten mukaisesti myös kumppanuusjärjestömalli tarvitsee parantamista. Kumppanuusjärjestöjen valinnassa otetaan huomioon se, kuinka ne täydentävät Suomen kehitysyhteistyön kokonaisuutta. Kokonaisuuden osia ovat monenvälinen ja kahdenvälinen apu, EUtoiminta, kansalliset ja kansainväliset kansalaisjärjestöt, paikallisen yhteistyön määräraha ja humanitaarinen apu. Kumppanuusjärjestöjen lisäarvo perustuu erityisesti vahvaan osaamiseen ja kehittyneeseen organisaatioon.valintakriteereitä uudistetaan siten, että ne ovat joustavia järjestön muodon ja sisällön suhteen, mutta selkeitä avun laadun ja tuloksellisuuden suhteen. Edellytyksinä kumppanuusjärjestösuhteeseen ovat vahva kapasiteetti, kehitysyhteistyön asiantuntemus, usean vuoden moitteeton kokemus kehitysyhteistyöhankkeiden hoitamisesta, yhdenmukaisuus hallituksen kehityspoliittisen ohjelman tavoitteiden kanssa, kunnossa oleva talous, vahva omarahoitus ja varainhankinta, tunnettavuus, luotettavuus ja ammattimaisesti hoidettu taloushallinto ja tilintarkastukset. Kumppanuusjärjestön ohjelman tulee olla kooltaan yli miljoona euroa vuodessa. Kumppanuusjärjestöjen tulee seurata, arvioida, evaluoida ja kehittää ohjelmansa vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja laatua sekä raportoida ministeriölle ohjelman edistymisestä. Kumppanuusjärjestöjen tulee tiedottaa ulkoministeriön tukemaan ohjelmaansa kuuluvista hankkeista kotisivuillaan ja myös muussa tiedotuksessaan. Kumppanuusjärjestöjen valintakriteereiden toteutumista tullaan seuraamaan säännöllisesti. Valintaprosessia selkeytetään ja valintamenettelyn avoimuutta lisätään. Valintaprosessin käynnistymisestä ilmoitetaan julkisesti, jotta kaikki kiinnostuneet järjestöt voisivat ilmoittautua hakijoiksi. Kumppanuussopimus ei ole pysyvä saavutettu etu, vaan sopimusta voidaan jatkaa, mikäli järjestö edelleen täyttää kumppanuudelle asetetut kriteerit ja sopimuksen jatkaminen on kehityspoliittisesti perusteltua. Rahoitussopimukset ovat määräaikaisia ja määrävuosin uudistettavissa. 3.3. Järjestöjä kannustetaan yhteistyöhön Järjestöt ovat viime vuosina kasvavassa määrin perustaneet yhteistyöjärjestöjä ja yhteistyöelimiä. Järjestöjen verkostoituminen ja yhteistyöelinten perustaminen on kannatettava asia kapasiteettien lisäämiseksi ja laajentamiseksi. Ministeriö katsoo järjestöjen yhteistyörakenteiden vahvistamisen ansioksi tuen myöntämistä harkittaessa, ja on valmis tukemaan yhteistyössä toteutettavia hankkeita ja hankekokonaisuuksia, mikäli ne ovat kehityspoliittisesti mielekkäitä, kokonaisuutta täydentäviä ja päällekkäisyyksiä välttäviä. Myös kumppanuusjärjestöjen keskinäinen yhteistyö on viime vuosina tiivistynyt. Ne jakavat osaamistaan, kehittävät vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ohjelmiaan, suunnittelevat ja toteuttavat tarpeelliseksi katsomiaan koulutustilaisuuksia. Laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen ovat olleet keskeiset yhteistyön teemat. Kumppanuusjärjestöjen kehittämistyön tuloksia ja työkaluja tulee entistä aktiivisemmin jakaa myös pienten ja keskisuurten järjestöjen käytettäviksi. 3.4. Hankevalmistelumatkatukea ja konferenssimatkatukea jatketaan
7 Tukea myönnetään hankkeita valmistelevien ja suunnittelevien matkojen kustannuksia varten. Hankesuunnitelman viimeisteleminen yhdessä paikallisen kumppanijärjestön kanssa parantaa hankkeen laatua ja osapuolten sitoutumista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Konferenssimatkatuki vahvistaa kehitysmaiden äänen kuuluvuutta ja vaikuttamistyötä. Tukea myönnetään kehitysmaiden edustajien konferenssimatkoja varten kun konferenssin aiheena on kansainväliseen kehitysagendaan liittyvä asia. 3.5. Järjestöjen viestintähankkeita ja kehityskasvatusta lisätään. Ulkoasiainministeriö myöntää kansalaisjärjestöille tukea Suomessa tapahtuvaan kehitysyhteistyötiedotukseen. Tuki antaa järjestöille edellytykset sellaisten kehitysmaihin ja kehitysyhteistyöhön liittyvien kysymysten esille tuomiseen Suomessa, joihin niillä ei muuten ole taloudellisia mahdollisuuksia. Tukea saavien järjestöjen joukossa on lukuisia pieniä kansalaisjärjestöjä, joilla ei ole hanketoimintaa. Tiedotustuki on ministeriön kannalta olennainen keino aktivoida kehityspoliittista keskustelua sekä kasvattaa kehitysyhteistyön ja kehityspolitiikan kotimaista kannatuspohjaa. Kansainvälisten ja kansallisten suositusten mukaisesti kehityskasvatukseen käytettäviä määrärahoja lisätään. Avustusmuodon nimi muutetaan vastaamaan paremmin tuen tarkoitusta: tuki kansalaisjärjestöjen viestintähankkeisiin ja kehityskasvatukseen. Määrärahoilla tuetaan järjestöjen yhteisiä, 1-2 vuotisia kehityskasvatushankkeita. Niiden ja vuotuisten viestintähankkeiden hallinnointi pysyy kehityspoliittisen viestinnän yksikössä. Yksittäisten järjestöjen hankkeisiin liittyvä tiedotus yhdistetään hanketukeen ja se käsitellään KEO:ssa. 3.6. Yhteistyöjärjestöt, erityissäätiöt ja eräät muut valtionavut Kehitysyhteistyön Palvelukeskus KEPA Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen kautta n. 270 kehitysyhteistyötä harjoittavaa järjestöä kokoaa osaamisensa ja saa yhteisen vaikuttamiskanavan. KEPA tiedottaa, kouluttaa, antaa hankeneuvontaa, tekee aloitteita ja tukee järjestöjen hanketoteutusta. KEPA:n asemaa järjestöjen yhteistyöelimenä vahvistetaan ja sen toimintaa tavoitteellistetaan. Ulkoasiainministeriö on KEPA:n tärkein rahoittaja. UM:n tuki on kattanut n. 95% KEPA:n vuosittaisista menoista. UM:n myöntämän tuen perusmotiivina on järjestöjen kehitysyhteistyön toimintamahdollisuuksien parantaminen sekä järjestöjen kehitysyhteistyön laadun, tuloksellisuuden ja luotettavuuden vahvistaminen. UM:n tuki kohdistetaan ensisijaisesti sellaisiin toimintoihin, jotka vahvistavat järjestöjen kehitysyhteistyön toimintamahdollisuuksia, laatua, tuloksellisuutta ja avun perille menoa. Ulkoasiainministeriö rohkaisee järjestöjä käyttämään KEPA:n koulutuksen ja hankeneuvonnan palveluita. KEPA:n palveluiden tulee olla myös niiden järjestöjen käytettävissä, jotka eivät ole KEPA:n jäseniä. Järjestöjen on myös annettava palautetta KEPA:n kehittämiseksi.
8 Niissä maissa, joissa KEPAlla on toimisto, tulee yhteistyötä Suomen edustuston, KEPA:n ja suomalaisjärjestöjen välillä kehittää erityisesti paikallisen kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi. Kehys ry Euroopan komissio myöntää tukea kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön kehitysyhteistyörahoitusinstrumentin temaattisilta ja alueellisilta budjettikohdilta sekä erityisesti kansalaisjärjestöjen yhteisrahoituksen määrärahoista. Myös komission humanitaarisesta avusta ohjataan merkittävä osa kansalaisjärjestöjen kautta. Euroopan komissiolta saatu kehitysyhteistyötuki on muodostunut tärkeäksi osaksi järjestöjen kehitysyhteistyötukea, ja järjestöjen EU-asioiden hoitamiseen onkin kiinnitettävä huomiota. EU-yhteistyö antaa suomalaisille järjestöille uutta tietotaitoa ja uusia kumppanuuksia. Järjestöt ovat perustaneet EU-asioiden neuvontaa, koulutusta, tiedottamista ja vaikuttamistyötä varten Kehys ry:n jossa on n. 40 jäsenjärjestöä. Ulkoasiainministeriö jatkaa Kehys ry:n toiminnan tukemista, rohkaisee kansalaisjärjestöjä hakemaan Euroopan komission hanke- ja tiedotustukea sekä jatkaa kansallisten osuuksien maksamista komission tukea saaneille hankkeille. Ulkoasiainministeriö tukee myös yhteistyön tiivistämistä EU:n uusien jäsenmaiden järjestöjen kanssa. Kansallisten osuuksien osalta vaaditaan omarahoitusosuus. Erityissäätiöt, eräät muut valtionavut Ulkoasiainministeriö ja eräät järjestöjen perustamat erityissäätiöt ovat solmineet yhteistyö- ja rahoitussopimukset kehitysmaiden järjestöjen toteuttamien pienten hankkeiden tukemiseksi. Säätiöt toimivat kehityspoliittisesti tärkeillä aloilla, kuten vammaisten aseman parantamiseksi, ympäristötietoisuuden kohottamiseksi ja ihmisoikeuksien toteutumiseksi. Säätiöiden kautta ohjattava tuki on poikkeuksellinen siksi, että valtionavustuslain edellyttämän omarahoitusosuuden (vähintään 7,5 prosenttia hankkeen kuluista) kokoaminen tapahtuu tukea saavien kehitysmaiden järjestöjen toimesta. Tämä työ nähdään tärkeäksi lisäksi Suomen kehitysyhteistyötä, ja sopimuskäytäntöä säätiöiden kanssa jatketaan toistaiseksi. Säätiöiden toiminta arvioidaan vuoden 2007 aikana. 3.7. Vapaahtoistyö on kansalaisjärjestötoiminnan ydin Vapaaehtois- ja talkootyö ovat kansalaisjärjestötoiminnan lähtökohtia. Palkkatyötä tuetaan kehitysyhteistyövaroista silloin kun se tavoitteiden saavuttamisen kannalta on tarpeellista. Ministeriö tukee vapaaehtoistyön toimintamahdollisuuksia ja vapaaehtoistyön kehittämisen kustannuksia voidaan jatkossa sisällyttää hankkeiden budjetteihin. Omarahoitusosuutta on pidetty tarpeellisena, jotta vältettäisiin järjestöjen kehitysyhteistyön täydellinen riippuvuus valtion tuesta. Oma rahoitus vahvistaa sitoumuksellisuutta ja omistajuutta. Vuosien mittaan ulkoasiainministeriön vaatima omarahoitus on pienentynyt, ja viimeksi sitä vähennettiin vuodesta 2006 alkaen 20 prosentista 15 prosenttiin. Historian eri vaiheissa omaksutun käytännön mukaan joissakin tuen muodoissa omarahoitusosuutta ei ole aikaisemmin määritelty ollenkaan. Tässä linjauksessa omarahoitusosuus säilytetään nykyisellä 15%:n tasolla. Erityisistä syistä joidenkin järjestöjen ja säätiöiden ohjelmien omarahoitusosuudeksi hyväksytään noin seitsemän prosentin taso kehityspoliittisen ohjelman kannalta tärkeiden erityistehtävien toimeenpanoa vartten.. Omarahoitusosuutta edellytetään aina ja sen suuruus määritellään, koska valtionavustuslain mukaan tuki ei saa kokonaisuudessaan kattaa tuettavaa toimintoa.
9 4. Ministeriön ja järjestöjen välistä vuoropuhelua vahvistetaan Kansalaisjärjestölinjauksen valmistelun yhteydessä perustettujen työryhmien työtä ja vuoropuhelua jatketaan säännöllisin tapaamisin. Pysyvänä temaattisena aiheena ovat laatukysymykset järjestöjen kehitysyhteistyössä. Kumppanijärjestöjen kanssa jatketaan kumppanifoorumien tapaamisia. Kaikkia kansalaisjärjestöjä aktivoivia seminaareja järjestetään kaksi vuodessa, keväällä ja syksyllä. Ulkoasiainministeriön uusittuja kotisivustoja ja sen kehityspoliittista osiota kannustetaan käyttämään yhtenä vuoropuhelun välineenä. Temaattisiin keskusteluihin osallistuvat ulkoministeriön asiaankuuluvat osastot ja yksiköt ja tarpeen mukaan myös muut viranomaiset ja tahot. Linjauksen yhteydessä suunniteltuja uudistustoimenpiteitä käsitellään järjestöjen kanssa käytävässä vuoropuhelussa. Suomen edustustojen rooli kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön seurannassa ja palautteen antamisessa on keskeisen tärkeä. Edustustoilta ja ministeriön alueosastoilta pyydetään lausuntoja kansalaisjärjestöhankkeista. Edustustoja rohkaistaan seuraamaan järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeiden edistymistä sekä raportoimaan hankkeiden tuloksista. Edustustojen tehtävän onnistuminen edellyttää, että niitä informoidaan säännöllisesti tukea saaneista kehityshankkeista ja että myös järjestöt pitävät ne ajan tasalla hankkeidensa etenemisestä.
Tukimuodot järjestöille ja niiden kehittäminen Tukimuoto Tuen tarkoitus Haku Haasteet Kehittämistoimet Hanketuki Valtionavustus kansalaisjärjestöjen yksittäisten kehitysyhteistyöhankke iden toteutukseen Kerran vuodessa 1.3. 31.5. Lukuisten pienten (alle 20 000/25 000/30 00 0/50 000 ) hankkeiden hallinnoinnin kehittäminen Selvitetään mahdollisuudet ja aloitetaan valmistelut pienten hankkeiden ulkoistamiseksi. Toteutetaan yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. Kevennetään pienten hankkeiden haku- ja raportointimenettelyä. Pienten ja keskisuurten järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi vähintään 30% kehitysyhteistyötuesta ohjataan hanketuen kautta edellyttäen että myöntämisen ehdot täyttäviä pyyntöjä on saatu. Järjestöjen kapasiteetti Järjestöiltä edellytetään ennen hanketuen myöntämistä vähintään kahden täyden toiminta- ja tilikauden toiminta rekisteröitynä yhdistyksenä asianmukaisine asiakirjoineen. Järjestöllä on oltava vähintään 30 jäsentä tai voimavarojen riittävyys on muulla tavalla osoitettava. Ministeriö edellyttää järjestöjen toimintaa säätelevien lakien, mm. yhdistys-, kirjanpito- ja tilintarkastuslakien noudattamista. Tarvittaessa järjestöjä ohjataan hankkimaan vaadittavat taidot ostopalveluna. 1
Tukimuoto Tuen tarkoitus Haku Haasteet Kehittämistoimet Kehitysyhteistyöhankke ista tiedottaminen Haku osana hanketukihakem usta Järjestöjen hankkeisiin liittyvän tiedottamisen lisääminen Hankkeen toimintokuluksi hyväksytään tiedotussuunnitelmaan perustuva enintään 5 %. Yksittäisiä järjestöjä ja hankkeita koskeva tiedotustuki yhdistetään osaksi hanketukea ja käsitellään KEO-33:ssa. Kansainvälisyysk asvatushankkeet Lisätä suomalaisten tietämystä kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä Kerran vuodessa Monivuotiset hankkeet, jossa järjestöjä kannustetaan yhteistyöhön VKO-08 hallinnoi Kumppanuussop imus Kehitysyhteistyöohjelm an ja sitä koskevan tiedotuksen toteutukseen Kriteerit, hakemus, arviointi- ja tilintarkastuspro sessi, neuvottelut; kumppanuussopi mus ja rahoitussopimuk set Uusien kumppanuusjärjestöje n valintakriteerit; kehityspoliittinen arviointi; ohjelmien laatu ja vaikuttavuus Kumppanuusstatuksen saamisen kriteerit ja valintaprosessi uudistetaan ottaen huomioon kehityspoliittinen tarkoituksenmukaisuus, täydentävyys ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Kumppanuusasema ei ole pysyvä olotila vaan se on voimassa toistaiseksi kumppanuussopimuksessa määritellyllä tavalla. Järjestöjen ohjelmia evaluoidaan säännöllisesti ja tarvittaessa teetetään ulkopuolisia etukäteisarvionteja ohjelmien laadusta. 2
Tukimuoto Tuen tarkoitus Haku Haasteet Kehittämistoimet Uuusia kumppanuusjärjestöjä valittaessa kumppanuussopimus voidaan myöntää myös järjestöjen yhteistyöelimelle, koalitiolle ja konsortiolle, jonka toiminta on vakiintunut ja joka täyttää kumppanuusjärjestön valinnalle asetetut kriteerit. Tukea ei voi kuitenkaan saada rinnakkaisesti ja samanaikaisesti sekä yhteistyöliittymän kautta että järjestön oman hakemuksen kautta. Yhteistyösopimu s Suomen YK-järjestöjen toimintatuki KEPA:n ja Kehys ry:n toimintatuki Erityissäätiöiden tuki kehitysmaiden kansalaisjärjestöjen pienhankkeille Anomuksesta Historian eri vaiheissa käyttöön otettujen tukien ehdot ja vaaditut omarahoitusosuudet ovat olleet erilaisia Tuen myöntämisen ehtojen, sopimusmenettelyn ja omarahoitusosuuksien yhdenmukaistaminen Suunnittelumatk atuki Hankesuunnitelman viimeistelyyn Jatkuva haku; alustava suunnitelma; yksi kokonainen Riittävän pitkälle suunniteltu hanke; saman hankesuunnitelman Tukea jatketaan nykyisellään, mutta tukea myönnettäessä otetaan huomioon myös järjestön hakemat aikaisemmat suunnittelumatkatuet ja tuen tasapuolinen jakautuminen 3
Tukimuoto Tuen tarkoitus Haku Haasteet Kehittämistoimet toimintavuosi toistuva käyttö järjestöille. anomuksissa Konferenssimatk atuki Kehitysmaiden kansalaisjärjestöjen edustajien osallistumiseksi kansainvälisiin kokouksiin ja konferensseihin Jatkuva haku Kansalliset osuudet EUhankkeissa Tukea EU:n komission tukea saavien järjestöjen hanketoteutusta Jatkuva haku Suomalaisten järjestöjen tukipyyntöjen menestyminen EU:n laajuisessa kilpailussa. Laaditaan kansalaisjärjestöjen EU-toiminnan tukemisen linjaus EU:n uuden kehitysinstrumentin/kansalaisjärjestöinstrumentin valmistumisen jälkeen. 4
Kehittämistoimet ulkoasiainministeriössä Kehittämisalue Haasteet Kehittämistoimet Vastuuyksikkö Vuoropuhelu kansalaisjärjestöjen kanssa Jatketaan linjauksen yhteydessä tiivistynyttä Kepan, eri järjestöjen ja ministeriön välistä vuoropuhelua KEO-01, KEO-02, KEO-33, KEO-12 "Hyvämaineisuus" järjestöjen tuen myöntämisen perusteena Miten kehitetään riskinhallintaa ja torjutaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden tunkeutumista kehitysyhteistyön hankerahoitukseen. Ulkoministeriö kiinnittää erityistä huomiota järjestöjen kykyyn täyttää yhdistystoimintaa koskevien säädösten ja määräysten, erityisesti työnantajaroolin asettamat vaatimukset. Ennen tuen myöntämistä tarkastetaan kaikkien hakijoiden ja niiden nimenkirjoittajien luottotiedot ja mahdolliset vero- ja soturästit. KEO-33, KEO-12 ja VIRKE Hankintalain soveltaminen kehitysyhteistyössä Ministeriön alueosastojen ja relevanttien yksiköiden osallistaminen kansalaisjärjestöjen kanssa käytävään vuoropuheluun. Edustustojen roolin kehittäminen kansalaisjärjestöjen hankkeiden seurannassa ja ohjauksessa Ratkaistava, miten järjestöjen tulee soveltaa hankintalakia hanketoiminnassaan Vahvistetaan yhteistyötä muiden valtionapuviranomaisten kanssa. Pyydetään neuvonantajilta perusteet ohjeiden antamiseksi järjestöille KEO-33, KEO-12, VATA KEO, ASA, ALI Relevantit kehitysmaaedustustot, ASA, ALI, KEO 5