Metsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia Hanna-Maija Lahtinen 6.4.2017
Mikä metsäpeura? Mistä peurasta on kyse? www.suomenluonto.fi Valkohäntäpeura eli -kauris www.maaseutumedia.fi Kuusipeura eli täpläkauris www.suomenluonto.fi Metsäkauris
Poro vai metsäpeura? www.yle.fi Poro, tunturipeuran puolikesy sukulainen Korkeasaaren arkisto Metsäpeura www.suomenpeura.fi Bongaa poro
Metsäpeura Rangifer tarandus fennicus Suomessa luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi, maailmalla peura luokitellaan vaarantuneeksi Maailmanlaajuinen kanta noin 4500 yksilöä, esiintyy vain Suomessa ja Venäjän Karjalassa Uros eli hirvas painaa noin 150-200 kg, naaras eli vaadin noin 60-100 kg Pidempijalkainen, isompikokoinen ja sirompi kuin poro Molemmilla sukupuolilla sarvet Kerääntyvät syksyllä kiimatokkiin, joita johtaa hirvas, kevättalvella kokoontuvat suuremmiksi laumoiksi, joita johtaa vanhemmat vaatimet Keväällä vaatimet lähtevät laumasta erilleen rauhassa synnyttämään
Metsäpeura Suomessa Metsästettiin sukupuuttoon 1920- luvulla Kanta säilyi onneksi Venäjän Karjalassa Paluu Kainuuseen 1950-luvulla Ensimmäinen palautusistutus Suomenselälle Tarhaus lopetettiin vuonna 1984, jonka jälkeen alueella eli noin 40 peuraa 16 tarhatun metsäpeuran vapautus Ähtäristä 1980-90 lukujen taitteessa Kapea geenipohja Kanta ei lähtenyt nousuun, mutta ei ole toisaalta laskenutkaan 2017 löytyi 18 peuraa ja myös vasoja
Levinneisyys 1700-luvulla
Metsäpeuran kannanlaskenta
Metsäpeuran pannoitus
Suomenselän osakanta 1992-2015
Kainuun osakanta 1993-2017
Kainuun osakanta 1993-2017 Suomen metsäpeurakannan hoitosuunnitelma
Kannanhoidon teemoja Kannanseuranta Suurpedot Liikenne Elinympäristön säilyminen Perimän puhtaus Metsästys Sairaudet ja loiset Palautusistutukset Venäjä-yhteistyö Valvonta Ilmastonmuutos Maatalousvahingot Koulutus, neuvonta ja tiedotus
EU LIFE 7 vuoden hanke, 1.10.2016-30.9.2023 Hankekumppanit Metsähallitus, Eräpalvelut Liikennevirasto Luonnonvarakeskus Metsähallitus Metsätalous Oy Paliskuntain yhdistys Suomen riistakeskus WWF Suomi Korkeasaaren eläintarha Ranuan eläintarha Ähtäri Zoo Hankebudjetti 5,16 M, EU-komissio rahoittaa 3,10 M Palautusistutuksen kulut 1 M
Valitut teemat Kannanseuranta Suurpedot Liikenne Elinympäristön säilyminen Perimän puhtaus Metsästys Sairaudet ja loiset Palautusistutukset Venäjä-yhteistyö Valvonta Ilmastonmuutos Maatalousvahingot Koulutus, neuvonta ja tiedotus
Kannanseuranta
Liikenne
Elinympäristöjen säilyminen
Valvonta
Koulutus, neuvonta ja tiedotus www.suomenpeura.fi
Hankkeen tavoitteet Metsäpeuran levinneisyysalue laajenee länteen päin Risteytyminen poron kanssa estyy Ähtärin alueen pienimmän osakannan elinkyky paranee Eläintarhakannan perimä paranee Kuolleisuus alenee Elinympäristöjen tila paranee Ihmisten tietämys lisääntyy
Eläintarhakannan perimän parantaminen 140 metsäpeuraa 24 eläintarhassa Kantakirjalaji 8 kantayksilöä, tavoitteena 6 uutta kantayksilöä Korkeasaaren arkisto Korkeasaaren arkisto Korkeasaaren arkisto
Uusi palautusistutus
Metsäpeuralle sopivien elinympäristöjen kartoitus Tutkittu myös palautusistutuksen sosiaalisia vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä palautusalueilla Lähde: Rktl 2014
Miksi juuri sinne? Sopivat kesä- ja talvielinalueet Kaukana porohoitoalueelta Kaukana Venäjän rajalta Pienempi suurpetopaine Positiivisesti suhtautuva paikallisväestö
Eläintarhojen rooli Kaikki Suomen metsäpeuroja pitävät eläintarhat mukana hankkeessa Asiantuntijuus Asiaan perehtyneet eläinlääkärit Ympäristökasvatus ja tiedotus Kaikki hankkeen aikana syntyvät vasat menevät luontoon Kokoamatarha Ähtärissä Kaksi metsäpeuraa lähti Korkeasaaresta hankkeelle heti lokakuussa 2016 https://www.youtube.com/watch?v=b9pagmdt3me
Totutustarhat
Natura 2000 kansallispuistot Lauhanvuori Seitseminen
Lauhanvuori 26 ha Seitseminen 15 ha
Aitaus Koko 15-25 ha Hirvieläinten ja suurpetojen kestävä Kameravalvonta Eläimet 10-15 kantayksilöä/aitaus Kiima-aikaan 1-2 hirvasta aitauksessa Alkuun suuri osa eläintarhakantaa Totutustarhoissa syntyneet eläimet ovat palautuksen ydin
Lauhanvuori Seitseminen
Aikataulu Kansallispuistojen totutustarhat rakennetaan kesällä 2017 Ensimmäiset eläimet siirtyvät tarhoihin syksyllä ennen kiimaaikaa Eläimet vapautetaan noin 1,5 vuoden iässä Viimeinen vapautus 2022 Ähtärin pienempi 5 ha totutustarha rakennetaan 2018 Tarhausaika 3-6 kk Aitauksessa useampia uroksia Vapautus luontoon hyvissä ajoin ennen kiima-aikaa Toivottavasti lisääntyvät luonnon yksilöiden kanssa Osa vapautetuista eläimistä pannoitetaan
http://areena.yle.fi/1-2385128
Metsäpeuran biologiaa Kiitos!