Nro 1 / 2015 Ooppera & Baletti KOULULAISET tekevät oopperaa PIENI MERENNEITO Andersen kohtaa satuhahmonsa baletissa OOPPERAN KUMMITUS Maailman suosituin musikaali Suomen Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin asiakaslehti 22. vuosikerta
KAROLIINA BÄRLUND Saanko luvan? Suomen Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin asiakaslehti 1/2015 Vastaava toimittaja HEIDI AI Ilmoitusmyynti Sari Salaja SUOMEN KANSALLISOOPPERA sari.salaja@opera.fi Toimitussihteeri HELI RISLAKKI Helsinginkatu 58 (09) 4030 2458 PL 176, 00251 Helsinki Toimitus HEIDI AI, JUSSI ILTANEN, Painos 50 000 kpl (09) 403 021 JUHANI KOIVISTO, HELI RISLAKKI Painopaikka FORSSA PRINT www.ooppera.fi press@opera.fi Tätä numeroa avustivat MIRKA KLEEMOLA, ISSN 2341-8907 (Painettu) ISSN 2341-8915 (Verkkojulkaisu) VEIKKÖ KÄHKÖNEN, AULI SÄRKIÖ Ulkoasu AGENCY LEROY Kannessa SAVION KOULUN OPPILAITA Ooppera & Baletti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy lokakuussa 2015. HÖÖLÄISET-KOULULAISOOPPERASSA Kansikuva VEIKKO KÄHKÖNEN ERIKA TURUSEN PUKULUONNOS PIENI MERENNEITO -BALETTIIN Me ihmiset olemme tarkoitettuja liikkumaan, mutta nykyaika pakottaa meidät liian usein tietokoneen ääreen, liikkumattomiksi. Kehomme ei kuitenkaan ole muuttunut, ja liikkumattomuus ei ole meille hyväksi. Olen varma, että jos käyttäisimme enemmän energiaa liikkumiseen ja tanssimiseen, jännitteet väliltämme vähenisivät. Uskon vilpittömästi, että maailma olisi silloin parempi paikka. Seuraamalla vaikkapa lasten spontaania tanssahtelua balettiesityksen väliajalla ymmärtää, miten luontaista itseilmaisua liike meille on. Kun vain me aikuiset emme kadottaisi tätä lapselle ominaista riemua ja heittäytymiskykyä! Tanssi tuottaa iloa, hoitaa sielua ja lujittaa yhteishenkeä, ja monissa kulttuureissa se on edelleen tärkeä osa yhteisön elämää. Haluankin esittää sinulle tanssiinkutsun. Tämänvuotiset Talvitanssit oopperatalon pihalla ovat jo takana, mutta perinne jatkuu. Seniorien Teetanssit puolestaan on järjestetty jo 28 kertaa, ja lämpiössä on pyörähdellyt jo tuhansia tanssia rakastavia ikäihmisiä. Välitämme Oopperan teetanssit myös suoratoistona kaikkiin halukkaisiin palvelutaloihin ja hoivakoteihin kautta maan. 1. 2.-luokkalaisia kutsumme tutustumaan baletin maailmaan Balettienergiaa pojille! -hankkeessa, ja So You Think You Can Muuv? -työpajat saavat 6.-luokkalaiset tanssimaan omilla ehdoillaan. Jos syystä tai toisesta et itse tanssi, myös tanssin katsominen on stimuloivaa. Kansallisbaletti haluaa esitellä tanssia kaikessa monipuolisuudessaan sen eri muotoja, sen keinoja kertoa tarinoita, koskettaa, vavahduttaa, liikuttaa ja elähdyttää! Ja jos et pääse Helsinkiin, me tulemme luoksesi. Toukokuussa Baletti All Stars valloittaa Ouluhallin, ja jo perinteinen Kansallisbaletin kesäkiertue poikkeaa Danske Bankin tuella Vaasaan, Turkuun, Tampereelle, Lahteen, Jyväskylään ja Kuopioon. Tavataan ja tanssitaan pian! Kenneth Greve Baletin taiteellinen johtaja
Tässä numerossa Ooppera & Baletti Nro 1/2015 Ensi-illat ja ilmiöt 8 14 18 Hölmöläiset ooppera tulee kouluun Jorma Elo ja Kesäyön unelma Odotettu Oopperan kummitus 22 28 38 Merenneito ja kirjailija Baletti kiertueella ennen ja nyt Kausikortilla koet kaikki uutuudet Palstat 6 Kellon ympäri: 10:24 baletin aamutunti 26 Töissä taidetehtaassa: Orkesterijärjestäjä Antti Niemi 28 Aitiopaikka: Uutisia, ihmisiä ja tapahtumia 30 Ohjelmistossa 32 Kellon ympäri: 17:29 maski kampaamo 38 Liput ja kausikortit 40 Kalenteri Anna palautetta (09) 4030 2210 palautteet@opera.fi www.ooppera.fi > Anna palautetta www.facebook.com/ooppera www.twitter.com/oopperabaletti Tilaa lehti Tilaa Kansallisooperan asiakaslehti maksutta kotiosoitteeseesi: liput@opera.fi tai (09) 4030 2210 NÜRNBERGIN MESTARILAULAJAT, KUVA SAKARI VIIKA
7 Kellon ympäri 10:24 Balettitanssijat aloittavat päivänsä aamutunnilla kuudesti viikossa. Vaihtuvan opettajan vetämä treeni herättää kehon päivän töihin ja pitää yllä klassisen baletin vaatimaa tekniikkaa. Pianistin säestämä tunti alkaa rauhallisin ja lämmittävin liikkein tangolla ja etenee vauhdikkaampiin kuvioihin, piruetteihin ja hyppyihin. Tunnin jälkeen tanssijat hajaantuvat eri teosten harjoituksiin. MIRKA MIRKA KLEEMOLA
Hölmöläiset ooppera tulee kouluun Hölmöläiset ooppera tulee kouluun Kansallisoopperan Hölmöläiset-koululaisooppera sai viimeiset esityksensä loppusyksyllä. Maaliskuussa kantaesitettiin uusi koululaisooppera, Jannen salaisuus. Kun lapset pääsevät tekemään oopperaa ammattilaisten kanssa, ei kyse ole vain oopperaan tutustumisesta: yhteinen musiikkielämys ryhmäyttää, kohottaa itsetuntoa ja mullistaa käsityksen esiintymisestä. Teksti AULI SÄRKIÖ Kuvat VEIKKO KÄHKÖNEN Savion koulun oppilaat hölmöläisinä. Solisteina hulluttelevat Riku Pelo, Aki Alamikkotervo ja Ritva-Liisa Korhonen.
Hölmöläiset ooppera tulee kouluun 11 Hölmöläiset ooppera tulee kouluun Hölmöläiset ooppera tulee kouluun Vilinää riittää, kun 65 iloista viidesluokkalaista täyttää auditorion. Marraskuisena torstaiaamuna ylimääräistä energiaa on paljon, sillä tämä on erityinen päivä: illalla esitetään Keravan lukion salissa JUKKA LINKOLAN säveltämä Hölmöläiset-koululaisooppera, jota on harjoiteltu koko syksy. Keravan Savion koulu on jo 35. suomalainen alakoulu, joka on osallistunut Kansallisoopperan Hölmöläiset-koululaisoopperahankkeeseen. Opettajilla on täysi työ hillitä hulinaa, mutta kun lapset pääsevät lavalle, laskeutuu hiljaisuus. Nyt ollaan Jukka Linkolan ja libretisti JUKKA VIRTASEN Hölmölässä. Se paikka on tullut lapsille tutuksi viime kuukausina. Tämä ei silti ole tavallinen harjoitus: ollaan jo miltei esityksessä. Lava pursuaa koivunrunkoja ja hassuja esineitä huovutetuista hiiristä soppalusikoihin. Hölmöläisten lavastus on suunniteltu siten, että se mahtuu pakettiautoon. Kun saliin astelevat Kansallisoopperan solistit, tunnelma sähköistyy. Näin paljon vitosia! Muistakaa opiskella ja pitää huolta itsestänne, jostakusta teistä voi tulla vaikka presidentti! muistuttaa Hölmöläiseukko eli sopraano RITVA-LIISA KORHONEN. Hullunkurisen Hölmölän ainoaa fiksua kaveria Mattia esittävä RIKU PELO tervehtii reippaasti, ja pian mukaan liittyy myös AKI ALAMIKKO- TERVO. Laulajat vetävät lapsia puoleensa kuin magneetit. Hehän ovat puoliksi satuhahmoja. Baritoni Pelo on lapsille ennen kaikkea Matti. Ja musiikki! IARI RÄIKKÖNEN iskee pianosta ensimmäiset soinnut. Linkolan teoksessa valssi, mamba, jenkka ja hautajaissaatot lyövät kättä. Hölmölän vauhdikkuus ottaa valtaansa: laulaessa saa ja pitää hyppiä, tanssia ja taputtaa Hölmöläiset! Heikkopäiset! lapset laulavat. Muista olla omaperäinen hölmöläinen, neuvoo ohjaaja JUULIA TAPOLA Hölmöläiskuoroa. Nyt saa vaihtaa hölmöläisvaihteen päälle ja tehdä ihan eri lailla kuin kukaan muu. Solisti oopperaopettajan roolissa Mitä ruokaa te olette syöneet kun teistä on tullut näin kivoja? innostuu Ritva-Liisa Korhonen kehumaan lapsia. Lounastauolla solistikolmikko säteilee. Savio on heidän mielestään ykköskaartia, kun he muistelevat puolentoista vuoden aikana kohtaamiaan kouluja. Olen iloinen, että Hölmöläisistä on tullut suosittu, sanoo Hölmöläisukon roolin laulava tenori Aki Alamikkotervo. Etenkin kauempana Suomessa, Imatralla tai Kittilässä, ollaan tosi innoissaan. Hän nauttii solistin ja opettajan kaksoisroolista, jossa on mahdollista tavata lapsia ympäri Suomea. Koululaisryhmät ovat aina erilaisia, ja esiintymiseen vaikuttavat monenlaiset asiat jännittämisestä luokan sisäisiin kemioihin. Aina esitykset ovat silti menneet hyvin, tenori kertoo. On ihana nähdä, kun itsestään pulppuileva persoonallinen energia pääsee virtaamaan, kiteyttää hengästynyt Tapola. Olen niin ylpeä että ihan pakahdun. Kenraaliharjoituksessa katsomo täyttyy koulun muista oppilaista. Lapset vääntelehtivät penkeillä. Ajatus oopperan katsomisesta tuntuu monesta selvästi epäilyttävältä. Mutta kun musiikki alkaa, ei kuulu enää hiiskaustakaan. Omien koulutovereiden riemukas lavaenergia lyö yleisön ällikällä. Kaikki haluavat antaa Matille ylävitosia. Kun ilta koittaa ja katsomoon saapuvat omat perheet, jännityksen kiristymisen sijaan tunnelma vapautuu entisestään. Roolipuvussa on helppo olla hölmöläinen. Voi irrotella, sillä oma itse jäi puoliksi pukuhuoneeseen, ja sinne taisi jäädä ramppikuumekin. Kun esitys kääntyy loppuunsa ja hölmöläisten tohellus talonrakennuksineen ja kalastusretkineen on ohi, lapset laulavat: Kiitos että saimme hetken opetusta viivyttää, yhteisen kun teimme retken pitkin poikin Hölmölää. Itseilmaisun, ryhmäytymisen ja musiikin syksy Mutta palataan vielä hetkeen ennen esitystä. Viidesluokkalaiset PINJA NIEMINEN, ALEKSI MÄKINEN ja LAURI NORDSTRÖM istuvat lavan reunalla ja miettivät syksyn taivalta. Ensin tuntui oudolta, että solistit, jotka kiertää kaikkialla Suomessa, halusivat tulla esittämään juuri meidän kanssa, tänne Saviolle, he tuumivat. Lapset ovat puurtaneet lujasti. Kun opettajat kertoivat Hölmölä-projektista, he eivät olleet uskoa korviaan. Ajattelimme, että miten me ikinä voidaan oppia tämä, onko opettajat oikeasti tosissaan! Hämmennys on nyt poissa, ja Pinjan, Aleksin ja Laurin naama loistaa. Lavalla oli hauskaa ja mukavaa, he kommentoivat. Harjoitusta vaadittiin paljon, kotonakin, mutta lapsista sekin oli kivaa. He olivat kuvitelleet, että ooppera on jotain tylsää, pitkäveteistä ja kankeaa. Että seistään rivissä ja lauletaan eikä liikuta. Mutta se olikin tosi hauskaa! Voittaa ehdottomasti koulupäivän. Heidän mukaansa parasta oli vapaus, itseilmaisu. Sai päättää itse millainen hölmöläinen on, ei ollut mitään sääntöjä, Aleksi kiteyttää. Opettaja MARI KORHONEN on paitsi tyytyväinen myös syvästi huojentunut kenraalin jälkeen. Kuluneen vuoden aikana Hölmöläisistä on tullut Savion koululle iso juttu. Viime keväänä näin Hölmöläisistä ilmoituksen Opettaja-lehdessä, ja mikkeliläinen kollegani kannusti osallistumaan, Korhonen taustoittaa. Meitä on täällä kaksi isoa viidesluokkaa ja yksi erityisluokka, ja me opettajat teemme muutenkin paljon yhteistyötä. Vaikka Kansallisooppera tarjosi perehdytyksen ja laajan materiaalin, Korhoselle meni pala kurkkuun, kun hän laittoi harjoitus-cd:n ensimmäistä kertaa soimaan.
Hölmöläiset ooppera tulee kouluun 13 Hölmöläiset ooppera tulee kouluun Hölmöläiset ooppera tulee kouluun Ajattelin, että miten minä ikinä selviän tästä! Vähitellen hän alkoi tutustuttaa lapsia tarinaan, ja askel kerrallaan alettiin harjoitella Hölmöläiskuoroa. Tämä on ollut itseilmaisun, ryhmäytymisen ja musiikin syksy, Korhonen huokaisee onnellisena. Opettajanmateriaalia on käytetty muissakin oppiaineissa kuten kuvaamataidossa. Parhaimmillaan olemme harjoitelleet kolme kertaa viikossa. Kun Juulia syysloman jälkeen tuli pitämään ensimmäisen ohjausharjoituspäivän, luottamus löytyi: tästä tulee vielä tosi hyvä. Korhosen mukaan luokissa oli monia lapsia, jotka ovat sanoneet inhoavansa laulamista. Ja nyt ne ovat siellä eturivissä jammaamassa! Opettajan pitää olla ennakkoluuloton, Korhonen korostaa. Jännitin kenraalia, mutta siinä esitys nousi ihan uudelle tasolle, lapset löysivät esiintymisen riemun. Täällä on myös heitä, joille on valtava voitto, että he ylipäätään ovat lavalla roolivaatteissa. Kun pääsee tekemään toisten imuun, kaikki helpottuu. Me emme ole musiikkiluokka, joten halusin kyllin ison ryhmän, jotta saamme sitä kuoron voimaa. Korhosen mukaan oopperaprojekti on muuttanut lasten käsitystä esiintymisestä, ilmaisusta ja omasta itsestä. Tämä aktivoi lapsia älyllisesti, se sai välinpitämättömätkin innostumaan. Sekä se, että tehdään yhdessä. Monen itsetunto on varmasti noussut. Oopperakokemuksia lapsille ja vanhemmille Kansallisooppera on toteuttanut koululaisoopperoita jo liki 15 vuoden ajan. Kyse on kokonaisvaltaisesta yleisötyöstä, teroittaa koululaisoopperoiden vastaava tuottaja TUULA JUKOLA-NUORTEVA. Oppilaat tutustuvat oopperaan taidemuotona ja he saavat käsityksen taiteellisen prosessin kaaresta. Lisäksi projekti opettaa pitkäjänteisyyttä, vahvistaa sosiaalisia kykyjä ja antaa kaikenlaisia taitoja tuotantotyön myötä, hän luettelee. Kattava opettajamateriaali on kerännyt kiitosta osallistuneilta kouluilta. Ideana on, että oopperaprojekti leviää eri oppiaineisiin oopperan teemojen kautta. Koululaisoopperoiden teemat nousevat opetussuunnitelmasta, joten oopperasta tulee koulujen omaa työtä vahvistava toimintamuoto, hän tiivistää. Kynnys on pyritty pitämään mahdollisimman matalana: Kansallisooppera tuo lähes kaiken tarvittavan mukanaan, ja koulu osallistuu vain pienellä summalla, joka voidaan kattaa lipputuloilla. Lapsille avautuu ainutlaatuinen mahdollisuus työskennellä musiikin ammattilaisten kanssa. Kevyesti jalkautuva hanke on tavoittanut ympäri Suomea suuren määrän eri-ikäisiä: koululaisoopperoita on esittänyt jo 13 500 lasta, ja katsojia on kertynyt kymmeniä tuhansia. Monelle aikuisellekin tämä saattaa olla ensikosketus oopperaan, ja mikä parempi, kun se tulee oman lapsen kautta, Jukola-Nuorteva myhäilee. Koululaisoopperan aiheet ovat vaihdelleet noitavainoista talvisotaan ja VINCENT VAN GOGHIIN. Suomalaisen kansanperinteen vitsikäs Hölmölä sopii loistavasti koululaisoopperaan: älyvapaa hassuttelu vapauttaa itseilmaisuun ja luovuuteen. Savio on toiseksi viimeinen Hölmöläis-koulu, sillä keväästä 2013 alkaen ympäri Suomea reissannut ooppera laitetaan kohta pakettiin. Nyt on aika avata uusi teos: maaliskuussa kantaesitettiin OLLI KORTEKANKAAN säveltämä ja MINNA LINDGRENIN kirjoittama Jannen salaisuus, joka kertoo JEAN SIBELIUKSEN kouluvuosista. Halusimme muistaa säveltäjän juhlavuotta, mutta teemana on, että jokaisessa lapsessa on jotain ainutlaatuista, ja että suurikin henkilö on joskus ollut tavallinen lapsi, Jukola-Nuorteva esittelee.
Émilie 15 Kesäyön unelma Rakkautta ja väärinkäsityksiä Shakespearen tapaan Kesäyön unelma, ensi-ilta 24.4.2015 Väärinkäsityksiä, lukuisia juonenkäänteitä ja rakastavaisten kiistoja: näistä aineksista rakentuu William Shakespearen hurmaava komedia Kesäyön unelma. Rakkaus on tarinan keskiössä, jossa metsässä elävät keijut puuttuvat ihmisten tunteisiin taioillaan. Lysander ja Demetrius rakastavat molemmat Hermiaa, joka rakastaa puolestaan Lysanderia ja Keijukaisten kuningatar Titania on rakastunut aasiin, joka onkin ihminen. Kirjailija WILLIAM SHAKESPEARE sijoitti komediansa antiikin Kreikkaan, taianomaiseen metsään, jossa ihmisten ja keijujen elämät punoutuvat toisiinsa satumaisella tavalla. Maailmalla menestyvä koreografi JORMA ELO tarttui rohkeasti monipolviseen tarinaan ja loihti siitä ensimmäisen kokoillan balettinsa, josta hänet palkittiin tanssimaailman Oscariksikin nimetyllä Benois de la danse -palkinnolla. Kesäyön unelma kuvaa rakkauden eri vaiheita ja tunteiden kypsymistä pitkässä ihmissuhteessa. Teoksessahan on monia eri tasoja ja myös monenlaisia hahmoja, niin ihmisiä kuin satuolentojakin. Mielestäni keijujen valtakunta edustaa tietynlaista täydellisen rakkauden utopiaa, jossa kaikki voivat olla Teksti HEIDI AI Kuvat AXEL STEININGER / WIENIN VALTIONOOPPERA, MIRKA KLEEMOLA prinssejä ja prinsessoja. Teoksen muut hahmot edustavat puolestaan realistisempaa rakkauden kuvaa, johon sisältyy myös vaikeuksia ja ristiriitoja, Jorma Elo pohtii. Kun Wienin valtionoopperan baletin johtaja ehdotti, että Jorma Elo laatisi ryhmälle kokoillan baletin, oli teoksesta päättäminen helppoa. MENDELS- SOHN-BARTHOLDYN musiikki Kesäyön unelma -näytelmään on aina koskettanut minua emotionaalisesti. Laadin itse teoksen musiikillisen dramaturgian ja liitin mukaan muita itselleni läheisiä saman säveltäjän teoksia kuten kaksi viimeistä osaa hänen viulukonsertostaan. Koreografian alkuvaiheessa Elo katsoi lukuisia BBC:n toteuttamia versioita näytelmästä, sillä hän halusi nähdä eri hahmot elävinä olentoina eikä vain tekstinä kirjan sivuilla. Elokuvien avulla hän sai myös ideoita eri hahmojen liikkumiseen ja löysi tiettyjä symbolisia asentoja tai eleitä, joiden pohjalta lähti kehittämään kokonaisia tanssikohtauksia. Eri hahmot saivat näin oman elämänsä ja muotonsa, ikään kuin havainnollistuivat minulle. Koreografi tarvitsee vain pienen eleen, jonka varaan voi sitten rakentaa vaikka kokonaisen tanssin. Aitoja tunteita Jorma Elo loi voitokkaan teoksensa Wienin valtionoopperan baletille. Ensimmäiset harjoitukset Wienissä saivat koreografin kuitenkin epäilemään kykyjään, sillä kantaesityksen keijujen kuningas Oberonin ja hänen puolisonsa Titanian esittäjät eivät tuntuneet lämpiävän harjoituksissa hänen ajatuksilleen: Tunnelma oli todella niin ahdistava, että minua lopulta jopa pelotti mennä harjoituksiin. Jokainen koreografihan haluaisi, että tanssijat nauttivat enemmän
Kesäyön unelma 17 Kesäyön unelma Kesäyön unelma, ensi-ilta 24.4.2015 kuin koskaan työskentelystä juuri hänen kanssaan, ja nyt työskentely oli tuskallista kuin olisin astellut jääpaloilla. Myöhemmin Elo sai kuulla, että kyseiset tanssijat olivat myös oikeassa elämässään parisuhteessa ja samalla kun he käsittelivät harjoitussalissa baletin päähenkilöiden parisuhdetta, he työstivät yksityiselämässään omaa parisuhdettaan, joka sitten lopulta päätyikin eroon. Tämä toi todellista jännitettä harjoituksiin, mutta onneksi tilanteesta kerrottiin muutaman viikon tuskaisten päivien jälkeen myös minulle, koreografi naurahtaa ja uskoo jopa aidon tilanteen inspiroineen itseään. Koreografia valmistui noin kolmessa kuukaudessa. Alkuun koreografi työskenteli itsekseen ja assistenttinsa NANCY EUVERINKIN kanssa etsien tiettyjä tyypillisiä liikkumisen tapoja tarinan eri hahmoille, ja tätä työstämistä jatkettiin harjoitussalissa yhdessä tanssijoiden kanssa. Halusin tuntea oloni turvalliseksi rakentamalla tietyt selvät kiintopisteet, joiden varaan rakensin koko teoksen. Näytelmässähän tapahtuu asioita samaan aikaan usealla eri tasolla. Eri henkilöt esitellään, heidän tarinansa jätetään kesken ja siihen palataan sitten myöhemmin tauon jälkeen. Siksi on tärkeää, että eri hahmoilla on ominaispiirteensä ja henkilökohtainen liikkumistapansa, jotka auttava katsojaa seuraamaan tapahtumien kulkua. Kesäyön taiasta ja Robert Altmanista Shakespearen nerokkuus on tehnyt Jorma Eloon suuren vaikutuksen. Hänen taitonsa ilmenee Elon mukaan mm. siinä kuinka taitavasti hän kuljettaa eri tarinoita ja hahmoja rinnakkain, ja kuinka eri henkilöt yhteen liittävänä tekijänä toimii Oberonin palvelija, kujeileva haltija Puck, joka sukkuloi ketterästi eri tarinoiden ja henkilöiden välillä. Puck on kotonaan missä ajassa tahansa, hän on arvaamaton kuin punkkari ja liikkuu eri tasoilla aikakoneen tavoin, Elo kertoo. Jorma Elo on suuri yhdysvaltalaisen ohjaaja ROBERT ALTMANIN elokuvien ihailija. Uskon, että Altman on lukenut paljon Shakespearea, sillä tämän tavoin hänelläkin on taito kuljettaa lukuisia tarinoita rinnan läpi teoksen, tarinoita, joilla ei ainakaan alussa tunnu olevan mitään yhteistä tekijää, mutta lopussa kaikki selviää myös katsojalle. Niin kuin aina Elon teosten kohdalla, nytkin teos muotoutuu yhdessä tanssijoiden ja harjoittajien kanssa. Vaikka teos on jo aiemmin esitetty, en voi lopettaa luomistyötä kantaesitykseen, vaan haluan kehittää teoksiani jatkuvasti, juuri se tekee työstä myös itselleni kiinnostavan. Toki perusrakenne ja liikekieli pysyvät kutakuinkin samoina, mutta koreografiaa voi aina kehittää ja tehdä muutoksia. On myös ihanan kotoisaa työskennellä nimenomaan Suomen Kansallisoopperassa, missä niin tanssijat kuin koko organisaatio ovat minulle entuudestaan tuttuja! Entä millainen suhde jatkuvasti eri puolilla maailmaa työskentelevällä, Hollannissa asuvalla suomalaiskoreografilla itsellään on suomalaiseen kesäyöhön? Eihän missään ole sellaisia kesäöitä kuin Suomessa! Niissä on jotain erityistä, taianomaista ja niihin liittyy myös monia hyviä muistoja nuoruudesta. Nuorenahan hormonit jylläävät ja kaikki on mahdollista kesäyössä, toteaa Jorma Elo ilkikurisesti kuin Puck ikään. Jorma Elo Felix Mendelssohn-Bartholdy Kesäyön unelma Ensi-ilta 24.4.2015 Koreografia Musiikki Musiikinjohto Lavastus ja puvut Valaistus Jorma Elo Felix Mendelssohn-Bartholdy Pietro Rizzo Sandra Woodall Linus Fellbom Titania Maria Baranova / Tiina Myllymäki Oberon Sergei Popov / Michal Krčmář Puck Samuli Poutanen / Frans Valkama Hermia Helena Lysander Eun-Ji Ha / Rebecca King Linda Haakana / Petia Ilieva Ilja Bolotov / Florian Modan Demetrius Tuukka Piitulainen / Johan Pakkanen WILLIAM SHAKESPEAREN (1564 1616) tuotanto on tarjonnut koreografeille tarinoita jo 250 vuoden ajan siitä lähtien kun kertovia baletteja on ollut olemassa. Myös Kansallisbaletilla on ollut ohjelmistossaan useita Shakespearen näytelmiin pohjautuvia baletteja, kuten Romeo ja Julia, Kuinka äkäpussi kesytetään sekä Kesäyön unelma GRAY VEREDONIN ja HEINZ SPOERLIN versioina. Kesäyön unelma on tarina rakkaudesta ja unesta. Siinä seikkailevat niin ihmiset kuin metsän keijut. Kehyskertomuksen muodostaa Ateenan kuningas These-uksen ja amatsoni Hippolytan häät, joita näytelmän alussa valmistellaan ja joiden juhlintaan kaikkien kommelluksien jälkeen päädytään. Muita keskeisiä henkilöitä ovat lemmentuskissaan pyristelevät nuoret ateenalaiset Helena, Hermia, Lysander ja Demetrius, jotka päätyvät selvittämään rakkaushuoliaan kaupunkia ympäröivään metsään. Samaan metsään päätyvät myös käsityöläiset, jotka ovat harjoittelemassa hääjuhlissa esitettävää näytelmää. Kun samaisessa metsässä asustavat omia valtataistelujaan käyvät keijukaiset puuttuvat vielä lemmenrohdoillaan ihmisten rakkauselämän kiemuroihin, niin täydellinen sekasorto on valmis.
Nürnbergin mestarilaulajat 19 Oopperan kummitus Suurten mittojen musikaali Oopperan kummitus, ensi-ilta 4.9.2015 Sali on täynnä jännittyneinä odottavia oopperalaisia, solisteja, kuoroa, tanssijoita, tekniikkaa On 26. maaliskuuta ja pian nähdään, millainen odotetusta Oopperan kummituksesta tulee. Ohjaaja Tiina Puumalainen astuu yleisön eteen, kertoo teoksesta ja näyttää lavastuskuvia. Tästä on tulossa jotain vielä suurempaa ja vaikuttavampaa, kuin kukaan uskalsi edes odottaa. Tämä on ehkä yksi suurimpia koskaan Suomessa käytettyjä lavastuksia ja tässä on ehkä maailmanlaajuisesti suurin ensemble, jota Oopperan kummituksessa on käytetty, TIINA PUUMALAINEN aloittaa esittelynsä. Ja pian nähdään pienoismallikuvina, millaisia ovat lavastaja TEPPO JÄRVISEN luomat näyttämökuvat. Alussa ollaan oopperatalossa, jossa esitetään Hannibalista kertovaa oopperaa, pian näkymä kääntyy toisin päin ja ollaan lavasteiden takana, sitten siirrytään Christinen pukuhuoneeseen ja kohta näyttämö täyttyy valtavista synkeistä holveista laskeuduttaessa kummituksen maailmaan, välillä ollaan suurten portaiden täyttämässä lämpiössä, sitten oopperan katolla, ja esiin liukuu vähitellen usvainen hautausmaa. Kaikki on hyvin realistista, vain musikaalin aikana esitettävissä kolmessa oopperakohtauksessa lavasteet näyttävät lavasteilta. Tiina Puumalainen uskoo, että musikaaliyleisö saa odottamaansa loistoa ja wau-efektejä. Näyttämökuvia on 20 ja myös pukumäärä on valtava. Vaikka kohtaus kestäisi kaksi minuuttia, siinä tarvitaan oma kuvansa, Teksti JUHANI KOIVISTO Kuvat PERTTU SAKSA, STAFFAN SUNDSTRÖM joka sitten taas häipyy toisen tunkiessa päälle, Teppo Järvinen kuvaa. Sivunäyttämöt tulevat olemaan täynnä lavasteita, samoin katossa roikkuu tavaraa. Ehkä osaa lavasteista joudutaan esityksen aikana säilyttämään pihalla... Yleisöennätyksiä Oopperan kummitus kertoo tarinan laulajatar Christinestä ja oopperatalon kellarikerroksissa piilottelevasta salaperäisestä miehestä. Epämuodostuneet kasvonsa naamion taakse piilottava kummitus auttaa Christinen uraa, mutta haluaa myös hänen rakkautensa. Tarina on yksi versio vanhasta kertomuksesta, jossa kaunotar ja hirviö kohtaavat. Hyvässä sadussa pitää jonkun kasvaa aikuiseksi kaikkien vastusten jälkeen, ja siitä tässäkin on ainakin Christinen kohdalla kysymys, Tiina Puumalainen katsoo. GASTON LEROUX N romaanista on tehty lukuisia musikaaliversioita. Ilmiöksi Oopperan kummitus nousi ANDREW LLOYD WEBBERIN tehokkaan musiikin siivittämänä. The Phantom of the Opera sai ensi-iltansa Lontoossa 1986 ja sen jälkeen sitä on esitetty kaikkialla maailmassa. Katsojia on kertynyt jo yli sata miljoonaa. Suomen Kansallisoopperassa esityksiä on kaudella 2015 16 peräti 52 ja niihin on tulossa lähes 70 000 katsojaa koko Kansallisoopperan historian aikana ei yksikään teos ole yhden ainoan kauden aikana kerännyt näin suurta yleisöä. 1800-luvun tyyliin Suomen Kansallisooppera on yksi harvoja Webberin Oopperan kummituksen esittäjiä, jotka saavat tehdä täysin oman esityksensä. Suurin osa maailmalla nähdyistä tuotannoista on alkuperäisen lontoolaisesityksen mukaisia. Tiina Puumalainen tietää, että monilla katsojilla on vahvoja mielikuvia Lontoon-esityksestä, johon Kansallisoopperan tuotantoa tullaan ilman muuta vertaamaan. Juuri siksi meidän täytyy olla oma itsemme, katsojien pitää nähdä, että oli syytä tehdä tämä juuri näin. Meidän
Oopperan kummitus 21 Oopperan kummitus Andrew Lloyd Webber Oopperan kummitus Ensi-ilta 4.9.2015 Sanoitus Sanoitus lisäksi Charles Hart Richard Stilgoe Musiikinjohto Nick Davies / Kurt Kopecky Ohjaus Tiina Puumalainen Teppo Järvisen suunnittelemaa portaikko on saanut innoituksensa Pariisin oopperasta. Lavastus Puvut Teppo Järvinen Marjaana Mutanen Oopperan kummitus, ensi-ilta 4.9.2015 pitää suhtautua kuin tämä olisi teos, jota kukaan ei ole nähnyt. Oopperan kummitus sijoittuu 1800- luvun lopulle, ja Tiina Puumalainen haluaa ohjauksessaan pysytellä juuri tuossa aikakaudessa. Romantiikan aika sisältää kaikki tämän teoksen olennaiset elementit. Se oli tunteiden eikä järjen aikaa, ja silloin rakastettiin maagisuutta ja kauhua. Emme kuitenkaan tee mitään 1800- luvun dokumenttia, lavastaja Teppo Järvinen täydentää. Tämä on kollaasi aikakausista. Jopa art nouveau -tyyliä tunkee mukaan 25 vuotta liian aikaisin. On kai maailmanennätys harjoitella tällainen esitys kahdella miehityksellä seitsemän viikon harjoituksilla. Meillä ei ole yhtään ylimääräistä hetkeä, mutta me onnistumme. Meillä on tähän teokseen täydellinen joukkue! Koneisto on käynnistynyt, saman tien alkavat jo lukuharjoitukset, iltapäivällä näyttämöllä kokeillaan kattokruunun putoamista, ja illalla kokoonnutaan harjoituksiin. Ilmassa on poikkeuksellista innostusta. Jokainen on valmis tekemään kaikkensa, jotta Oopperan kummituksesta tulisi unohtumaton esitys. Koreografia Valaistus Äänisuunnittelu Osku Heiskanen Timo Alhanen Dan Dobson Christine Daaé Sofie Asplund / Hanna-Liina Võsa Kummitus Ville Rusanen / Ilkka Hämäläinen Raoul, Vicomte de Chagny Tero Harjunniemi / Olli Tuovinen Monsieur Firmin Sauli Tiilikainen / Juha Eskelinen Monsieur André Juha Riihimäki / Jussi Miilunpalo Carlotta Giudicelli Hanna-Leena Haapamäki Madame Giry Päivi Nisula / Sari Nordqvist Täydellinen joukkue Ubaldo Piangi Mika Pohjonen / Kai Pitkänen Esittely on päättymässä. Tiina Puumalainen muistuttaa oopperalaisille vielä siitä, miten tärkeää on, että kaikki näyttämöllä ja näyttämön takana tekevät samaa teosta ja samaa tilannetta. Vaikka ohjaus on suunniteltu etukäteen, lopullinen esitys rakentuu harjoituksissa. Olen innoissani, että juuri me saamme tehdä tämän, Tiina Puumalainen sanoo lopuksi. Monsieur Reyer Arto Hosio / Jarmo Ojala Meg Giry Elli Vallinoja / Vilja Riutamaa Buquet Robert McLoud / Jussi Merikanto Suomen Kansallisoopperan tuotanto. By arrangement with the Really Useful Group Ltd. Lukuisista musikaaliohjauksistaan tuttu Tiina Puumalainen tarttuu tuorein silmin maailman tunnetuimpaan musikaaliin.
23 Pieni merenneito Merenneito ja kirjailija Pieni merenneito, kantaesitys 23.10.2015 Hän halusi tanssia, hän janosi rakkautta. Mutta hän joutui maksamaan korkean hinnan. Tuttu kertomus ihmisten maailmaan haluavasta merenneidosta saa uusia sävyjä, kun H. C. Andersen ja hänen satuhahmonsa kohtaavat uutuusbaletissa. Mitä yhteistä kirjailijalla ja hänen merenneidollaan onkaan? Teksti JUHANI KOIVISTO, HEIDI AI Kuvat SAARA SAI, STAFFAN SUNDSTRÖM
Pieni merenneito 25 Pieni merenneito Pieni merenneito, kantaesitys 23.10.2015 olipa kerran poika, joka halusi näyttelijäksi. Sitä hänestä ei tullut. Sen jälkeen hän halusi tanssijaksi. Siihen hänestä ei ollut. Hän halusi myös rakkautta. Sitäkään hän ei löytänyt. Niinpä hän otti toiveensa ja pettymyksensä ja muotoili niistä näytelmiä ja tarinoita. Ja lopulta hän pääsi teatteriin, sillä hänen näytelmiään esitettiin. Hän pääsi balettiin, sillä hänen satujaan esitettiin tanssien. Rakkaudenkin hän tavoitti, sillä hänen satujaan rakastetaan kaikkialla maailmassa. HANS CHRISTIAN ANDERSEN (1805 1875) lähti vaatimattomista oloista mutta pääsi Tanskan kirjallisuuden huipulle näytelmillään ja romaaneillaan. Koko maailman hän valloitti ennen kaikkea sadun muotoon puetuilla ihmiselämän kuvauksilla. Vertauskuvallisissa tarinoissa hän löysi oman lajinsa, ja niissä voi kuulla kaikuja hänen omasta elämästään, toteutumattomista toiveista ja oman minän etsimisestä. Kuvaus ruman ankanpoikasen kasvamisesta kauniiksi joutseneksi on edelleen yksi kirjallisuuden vaikuttavimpia kasvukertomuksia. Andersenin tunnetuimpiin kuuluva tarina Pieni merenneito kertoo rakkauden kaipuusta ja kaipuun hinnasta. Merenneito on rakastunut prinssiin ja luopuu äänestään saadakseen sielun ja voidakseen päästä ihmisten maailmaan. Mutta mikään ei auta, lopulta ihminen pettää hänet. Uudessa baletissa Andersenin oma elämä ja hänen satunsa risteävät kiehtovalla tavalla. Sekä kirjailija että hänen merenneitonsa haluavat tanssijoiksi ja kumpikin joutuu turvautumaan taikavoimiin päästäkseen tavoitteisiinsa. Merenneito joutuu antamaan äänensä, Andersen taas tuo näyttämölle tunnetuimmat satuhahmonsa. Koskettavasta tarinasta syntyy näyttävä visuaalinen spektaakkeli, jossa liikutaan vanhassa kauniissa Kööpenhaminassa ja viedään katsojat kolmiulotteisten projisointien avulla merenneitojen valtakuntaan. Esityksen lumosta vastaavat samat huipputekijät kuin menestysbaletti Lumikuningattaressa. Klassista balettia ja nykyajan liikekieltä yhdistävä koreografia on KENNETH GREVEN, musiikki TUOMAS KANTELISEN ja puvut ERIKA TURUSEN. Esitystä suositellaan yli 7-vuotiaille. Kenneth Greve Tuomas Kantelinen Pieni merenneito Kantaesitys 23.10.2015 Baletissa Andersenin oma elämä ja hänen satunsa risteävät kiehtovalla tavalla. Koreografia Musiikki Musiikinjohto Lavastus Puvut Valaistus Video- ja 3D-projisoinnit Kenneth Greve Tuomas Kantelinen Robert Reimer takis Erika Turunen Kalle Ropponen Jouka Valkama Erika Turusen pukuluonnoksissa näkyvät merenelävien lisäksi Andersenin monet satuhahmot ja kirjailijan aikalaiset.
27 Töissä taidetehtaassa Orkesterijärjestäjä Antti Niemi Mitä työhösi kuuluu? Oopperayleisö voi havaita orkesterijärjestäjän lähinnä silloin, kun viemme kapellimestarin partituurin paikoilleen tai tarkistamme ennen viritystä, että kaikki soittajat ovat paikalla. Tämä on kuitenkin vain pieni osa työtä. Kaikki tähtää siihen, että orkesterilla on optimaaliset työolosuhteet. Työni sisältää paljon fyysistä roudaamista mutta myös päätetyöskentelyä. Nykyään ennakkosuunnittelun määrä on lisääntynyt. Varmistamme, voidaanko tuotannot mahduttaa meidän orkesterimonttuumme. Laadimme jokaisesta teoksesta kartat, joilla suunnitellaan montun istumajärjestys. Suurissa teoksissa ja etenkin uudessa musiikissa se on senttipeliä, kun lyömäsoittimia on usein paljon. Monesti löytyy vain yksi toimiva istumajärjestys, ja se merkitään montun lattiaan. Hoidamme montun ja harjoitussalin istumajärjestysten lisäksi myös lavasteissa soittavat takaorkesterit sekä vierailuesitykset ja -konsertit. Huolehdimme myös pianonvirittäjän tilaamisen sekä viemme orkesterin nuotit valmiiksi telineille istumakartan mukaisesti. Teemme vuorotyötä pääasiassa oopperaorkesterin työlistan ja kulloinkin pyörivien teosten mukaisesti. Meitä on kolmen hengen tiimi, ja organisoimme työmme varsin itsenäisesti. Miten päädyit Kansallisoopperalle? Opiskelin aikoinaan estraditekniikkaa, mutta opinnot jäivät kun päädyin orkesterijärjestäjäksi Tapiola Sinfoniettaan ystävän suosituksella. Työhön ei ole mitään koulutusta, opin ammatin siellä. Kansallisoopperaan tulin vakituisesti vuonna 2009. Kesäisin olen orkesterijärjestäjänä Avanti!n Suvisoitossa ja konserttikoordinaattorina Viitasaaren Musiikin aika -festivaalilla. Nykymusiikki on hyvä vastapaino oopperalle, mutta kahden viikon jälkeen kaipaa taas selkeitä melodioita! Satunnaisesti teen keikkaa myös eri sinfoniaorkestereissa. Rutiinien rikkominen tekee hyvää ja estää laitostumista. Kaksi vuotta sitten sain myös Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n pronssisen ansiomerkin. Mikä on työssä haastavinta, entä parasta? Haastavin kohtaamani työtilanne oli Rovaniemen kaupunginteatterin siksakmuotoinen monttu, jossa tehtiin Albert Herring vierailunäytöksenä. Flyygeli vaihdettiin pystypianoon, ja jouduin irrottamaan lamppukuvun seinästä, jotta basistin jousi mahtui liikkumaan. Omassa talossa ongelmatilanteita tulee harvoin, sillä kaikki suunnitellaan huolella etukäteen. Haastavinta on suurteosten sovittaminen monttuun. Tulin Kansallisoopperalle, koska on mieletöntä työskennellä huippuammattilaisten kanssa. Tyttäreni MIMOSA laulaa Oopperan lapsikuorossa, poika OLAVI lauloi siellä aiemmin ja teki paljon roolejakin. On etuoikeutettua, että tässä ammatissa voin tehdä työtä lasteni kanssa ja voimme jakaa oopperan yhdessä! Itse olen laulanut Savonlinnan Oopperajuhlilla Carmenissa vuonna 1988. Mitä teet vapaa-ajallasi? Olen soittanut kuusi vuotta Jolly Roger -bändissä rumpuja ja kitaraa, keikkoja on kertynyt yli 100 ja uusi albumi ilmestyi vuodenvaihteessa. MIKKO FRANCK vierailee siinä hammond-urkurina. Aikoinaan tein myös stagemanagerin töitä jazz- ja rock-puolella. Olen tyytyväinen, että haarukka työuralla on ollut laaja. Hiljattain olen alkanut tehdä sivutoimisesti ääninäyttelijän töitä animaatioissa. Eri asiat balansoivat toisiaan, ja kaikki lutviutuu aikataulullisesti oopperatyön ehdoilla. Teksti AULI SÄRKIÖ Kuvat STAFFAN SUNDSTRÖM
29 Aitiopaikka Aitiopaikka Kansallisbaletti esiintyy jälleen kesän kynnyksellä eri puolilla Suomea Baletin kesäkiertueella, ja Baletti All Stars -esitys nähdään Helsingin jäähallin lisäksi Ouluhallissa. Kesäkiertueet eivät ole ihan uusi idea, sillä myös menneinä vuosikymmeninä Suomalainen Ooppera oli kesäisin tien päällä tai oikeammin kiskojen. Omat junanvaunut kuljettivat Suomalaisen Oopperan laulajia ja tanssijoita pitkin Suomea joka kesä vuosina 1946 1967. Hangon ja Aavasaksan välillä käytiin 160 eri paikkakunnalla ja pystytettiin 1 600 esitystä. Jopa kaksi kuukautta kestäneillä kiertueilla esitys oli joka ilta uudella paikkakunnalla, ja esiintyjät asuivat koko kesän omissa vaunuissaan. Kiertueet tekivät oopperaa ja balettia tunnetuksi, ja etenkin baletti oli monille katsojille jotain aivan uutta. Ryhmää asemalta esityspaikalle kuljettanut autonkuljettaja kiitteli esityksen jälkeen ja sanoi pitäneensä erityisesti taitovoimisteluosuudesta. Eräästä maaseutulehdestä kysyttiin, pitääkö esitystä lähettää arvioimaan kanttori vai voimistelunopettaja. Lähettäkää molemmat, vastasi kiertuetta johtanut oopperanjohtaja ALFONS AI. Vuonna 1954 tanssijat ja orkesteri kiersivät junalla ympäri Suomen esittämässä Joutsenlampea. Baletti kiertueella ennen ja nyt Kesällä kierretään ympäri maan Kevätkauden päätöstä juhlitaan tänä vuonna ympäri Suomen. Koko Kansallisbaletin voimin esiinnytään toukokuussa monituhatpäisille yleisöille Helsingin jäähallissa ja Ouluhallissa. Liput Baletti All Stars -esityksiin maksavat vain 10 euroa. Matka Helsingistä Ouluun taittuu omalla erikoisjunalla, ja ennen lähtöä Helsingin päärautatieasemalla sekä Tampereen ja Seinäjoen asemilla tarjolla on tanssiohjelmaa matkustajien iloksi. Kesäkuussa joukko tanssijoita lähtee jälleen Kesäkiertueelle yhteistyössä Danske Bankin kanssa. Kiertuepaikkakunnat ovat Vaasa, Turku, Tampere, Lahti, Jyväskylä ja Kuopio. Maksuttomat esitykset ovat saaneet aina huiman suosion, ja yksin Jyväskylässä esitystä seurasi viime vuonna yli 3 000 katsojaa. SUOMEN KANSALLISOOPPERAN ARKISTO Teetansseista nautitaan ympäri Suomen Kansallisooppera on järjestänyt Oopperan teetansseja senioreille syksystä 2013 alkaen. Maksuttomat Teetanssit ovat saavuttaneet suuren suosion, ja vaihtuvan tanssiorkesterin ja solistien tahdittamina pyörähtelee kuukausittain satoja tanssin ystäviä. Helmikuusta alkaen Teetanssit on välitetty suoratoistona kaikkiin halukkaisiin palvelutaloihin ja hoivakoteihin kautta maan. Idea syntyi, kun Helsingin kulttuurijohtaja STUBA NIKULA kuuli Teetansseista ja haastoi meidät tarjoamaan tämän palvelun nykytekniikan avulla laajemminkin Helsingissä. Totesimme, että miksei saman tien koko Suomessa! kertoo Kansallisoopperan taiteellinen johtaja LILLI PAASIKIVI. Näin mahdollistamme sen, että palvelutalot ja hoivakodit voivat varsin pienellä panoksella tarjota yhteisöllisen ja virikkeellisen tanssitapahtuman asukkailleen ja lisätä siten heidän hyvinvointiaan. MIRKA KLEEMOLA 4.-luokkalaiset kutsuttiin konserttiin JEAN SIBELIUKSEN juhlavuoden kunniaksi Kansallisooppera kutsui kaikki Helsingin 4.-luokkalaiset Satumainen Sibelius -konserttiin toukokuussa. Mukaan mahtuu lähes 4 000 koululaista opettajineen 80 eri koulusta. Visualisoidussa konsertissa näyttämömusiikin mestari Sibelius kohtaa rakastetun lastenkirjailija ROALD DAHLIN. Tynkätyiset-kirjaan perustuvassa seikkailussa Ville kohtaa metsässä vaarallisen olion ja päätyy puissa asuvien pikkuruisten ihmisten, tynkätyisten vieraaksi. Tarinaa lapsuudesta, pelkojen voittamisesta ja yhteydestä luontoon siivittää Sibeliuksen mahtava Tapiola, mielikuvituksekas Myrsky sekä otteet sinfonioista ja muista teoksista. Oopperan orkesteria johtaa ERKKI LASONPALO, ja kertojana on näyttelijä TIMO TORIKKA. Koululaiskonserttien lisäksi on luvassa kaksi suurelle yleisölle suunnattua esitystä. sibelius.fi KUVA PATRICK BENSON, JONATHAN CAPE LTD /RANDOM HOUSE CHILDREN S BOOKS Barokkioopperan harvoin nähty helmi Kansallisooppera kutsuu vuosittain vapaan kentän oopperaseurueita vieraakseen. Syys lokakuussa Suomalainen Kamariooppera tuo Alminsaliin harvoin nähdyn CLAUDIO MONTEVERDIN oopperan Poppean kruunaus. Barokkiooppera käsittelee ironisesti Poppean ja keisari Neron rakkaussuhteen kautta ihmissuhteiden välineellisyyttä ja ihmisten erilaisia markkina-arvoja. Helsingin barokkiorkesteria johtaa AAPO HÄKKINEN (kuvassa) ja esityksen ohjaa VILPPU KILJUNEN. MARCO BORGGREVE
31 Ohjelmistossa Ohjelmistossa HEIKKI TUULI HEIKKI TUULI HEIKKI TUULI SAKARI VIIKA SAKARI VIIKA ANGELIKI JACKSON / GETTY IMAGES Aida Maanpetturin kielletty rakkaus Rakkaus Aidaan saa sotapäällikkö Radamesin pettämään maansa, mutta rakastavaiset saavat toisensa vasta kuolemassa. Egyptiläisaihe innoitti GIUSEPPE VERDIN luomaan loistokasta musiikkia. Aida muistetaan näyttävistä tapahtumista ja suurista joukkokohtauksista, jotka viittaavat niin faaraoiden aikaan kuin nykymaailman konflikteihin. Samalla teos on intiimi kuvaus kielletystä rakkaudesta. Ohjelmistossa 2.5.2015 alkaen Tosca Kaikkien aikojen oopperaklassikko Julma Scarpia himoitsee kaunista Toscaa. Kun panoksena on vangitun taiteilija Cavaradossin henki, Toscan on pakko suostua. Mutta millainen onkaan Toscan suudelma? GIACOMO PUCCININ väkivahva musiikki sekä jännittävä tarina rakkaudesta ja vapaudenkaipuusta ovat tehneet Toscasta kaikkien aikojen oopperaklassikon, jonka lumo ei haihdu. Se onkin varma valinta myös oopperan ensikertalaiselle. Ohjelmistossa 11.9.2015 alkaen Don Pasquale Vauhdikas komedia italialaisittain Vanhapoika Don Pasquale löytää ihannevaimon, joka paljastuukin määräileväksi tuhlariksi. Rauhaisa elämä on mennyttä, ja mies on valmis lupaamaan mitä vain päästäkseen vaimosta eroon. DONIZETTIN ihastuttavat melodiat ja hilpeän vauhdikkaat laulut tekevät Don Pasqualesta yhden koomisen oopperan mestariteoksista. Nyt siitä nautitaan tyylikkäästi 1950-luvun Italian hengessä. Ohjelmistossa 2.10.2015 alkaen Esitykset 6.10. ja 21.10. tulkataan viittomakielelle. Pähkinänsärkijä Jouluinen suosikki koko perheelle Rakastettu Pähkinänsärkijä tuo tänäkin vuonna joulutunnelman mukanaan! Talvisessa Porvoossa asuva Klaara pääsee jouluyönä satumaiselle matkalle, jossa hän kohtaa niin hiiriarmeijan, eksoottisia kaukomaiden vieraita kuin pähkinänsärkijäksi taiotun prinssinkin. Suositellaan yli 5-vuotiaille. Ohjelmistossa 1.12.2015 alkaen Onegin Rakkautta liian myöhään Koreografi JOHN CRANKON näkemystä PUŠKININ tarinasta on pidetty yhtenä hienoimmista 1900- luvun kokoillan kertovista baleteista. Baletin kaunis musiikki on peräisin mm. TŠAIKOVSKIN pianoteoksista. Puškinin haikeassa tarinassa nuoren Tatjana-neidon rakkaus on yhdentekevää maailmanmies Oneginille. Mies ymmärtää vasta vuosien kuluttua tehneensä virheen, mutta liian myöhään. Ohjelmistossa 18.9.2015 alkaen War Requiem Suurteos sodan mielettömyydestä Oopperan orkesteri ja kuoro sekä poikakuoro Cantores Minores esittävät Helsingin juhlaviikoilla BENJAMIN BRITTENIN harvoin kuullun suurteoksen War Requiem. Teos punoo yhteen keskiaikaisen kuolinmessutekstin ja englantilaisen sotilaan, taistelussa kuolleen WILFRED OWENIN runot. Sodan mielettömyys ja ensimmäisen maailmansodan kauhut peilautuvat polttavan ajankohtaisesti myös nykyhetkeen. Konsertti Musiikkitalossa 14.8.2015 MIRKA KLEEMOLA Kaunotar ja hirviö Tuttu satu tanssien Koreografi JAVIER TORRES kertoo tanssin keinoin tunnetun sadun kauniista ja hyväsydämisestä neidosta, pedoksi noidutusta prinssistä ja puhtaan rakkauden kaiken muuttavasta voimasta. Torres on tuonut satuun myös uutta särmää ja lapsille helposti avautuvia yksityiskohtia. Luvassa on yllin kyllin satumaista silmänruokaa ja OTTORINO RESPIGHIN värikylläisesti soivaa musiikkia. Suositellaan yli 6-vuotiaille. Ohjelmistossa 22.8.2015 alkaen HEIKKI TUULI Thaïs Uskontoa ja rakkautta hehkuvin värein Harras munkki lähtee erämaasta käännyttämään paheellista kurtisaania, mutta pystyykö hän vastustamaan lumoavan Thaïsin viehätysvoimaa? Maallisen ja taivaallisen rakkauden ristiriita yhdistyy JULES MASSENET N hurmioituneena hehkuvaan musiikkiin. Vuosisadanvaihteen ilmapiiriin sijoitettu Thaïs on yksi Kansallisoopperan visuaalisesti vaikuttavimmista esityksistä. Ohjelmistossa 18.12.2015 alkaen
Kellon ympäri 17:29 Maski kampaamossa laulajien ja tanssijoiden ilme muuntuu kulloisenkin roolihahmon mukaiseksi. Ennen esitystä ja pääharjoitusta solistit saapuvat maskeerattaviksi tarkan aikataulun mukaisesti. Kasvoille luodaan oikeaa ikää ja ilmettä, jonka tulee erottua katsomon perälle asti. Kokonaisuuden kruunaa tyylisuunnan mukainen kampaus tai peruukki, tarvittaessa myös parta, viikset tai kalju. Myös villit fantasiahahmot ovat tällä osastolla arkea. STAFFAN SUNDSTRÖM
Huippusuoritukset syntyvät yhteistyöllä Oopperalaulajien ja balettitanssijoiden lailla asiantuntijammekaan eivät menesty yksin. Myös me ey:läiset toimimme huipputiimeissä, jotka tarjoavat ensiluokkaista asiakaspalvelua. Siksi olemme Suomen Kansallisoopperan pääyhteistyökumppani. www.ey.com/fi 2014 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved. soj_ojabaletti_lehti_210x280mm_3b_kausi15.indd 1 25.3.2015 16.41
haluatko 169 kirjaa? MUUTU ENNEN KUIN ON PAKKO HS Kirjasto on monipuolinen sähkökirjakokoelma Hesarin tablettisovelluksessa. Rajaton lukuoikeus 9,90 /kk. HS.fi/kirjasto Kilpailukyvyn säilyttäminen perinteisillä työtavoilla on yhä haastavampaa. Uudistu kanssamme ja tee arjesta sujuvampaa työkykyjohtamisen avulla. Lue lisää: miksi.varma.fi. Hesarin digitilaukseen kuuluu toimituksen joka viikko HS Kirjastosta valitsema viikon kirja. Kirjaston käyttö edellyttää voimassa olevaa HS Verkko Plus -lukuoikeutta.
Jorma Uotinen: Jord (Liikkeen legendat) COSTIN RADU / TANSKAN KUNINKAALLINEN BALETTI Kausikortit Dmitri Šostakovitš: Nenä SUZANNE SCHWIERTZ / ZÜRICHIN OOPPERA XX 3. Lippujen hinnat päänäyttämön esityksissä 2. 1. Permanto Parvet Yksityiskohtainen katsomokartta osoitteessa www.ooppera.fi/liput. Aida Permanto 60,50 80,50 e 1. parvi 60,50 94,50 e 2. parvi 31,50 65,50 e 3. parvi 16 43,50 e Don Pasquale Permanto 48 74 e 1. parvi 48 92 e 2. parvi 21 60 e 3. parvi 15 41 e Kaunotar ja hirviö Permanto 60 89 e 1. parvi 60 108 e 2. parvi 31 76 e 3. parvi 15 45 e Liput Kesäyön unelma Permanto 65,50 95,50 e 1. parvi 65,50 114,50 e 2. parvi 33,50 83,50 e 3. parvi 19 48,50 e Nenä Permanto 66 106 e 1. parvi 66 126 e 2. parvi 33 90 e 3. parvi 15 53 e Onegin Permanto 48 74 e 1. parvi 48 92 e 2. parvi 21 60 e 3. parvi 15 41 e Oopperan kummitus Permanto 65 81 e 1. parvi 65 93 e 2. parvi 25 71 e 3. parvi 18 39 e Pieni merenneito Permanto 76 106 e 1. parvi 76 126 e 2. parvi 37 90 e 3. parvi 15 53 e Pähkinänsärkijä Permanto 76 96 e 1. parvi 76 115 e 2. parvi 37 83 e 3. parvi 15 49 e Satumainen Sibelius Permanto 30 e Perhelippu 80 e (2 aikuista ja 2 lasta) 1. parvi 30 34 e 2. parvi 18 22 e 3. parvi 16 18 e Suuri kuorogaala Permanto 35 45 e 1. parvi 35 50 e 2. parvi 20 35 e 3. parvi 16 25 e Thaïs Permanto 66 89 e 1. parvi 66 108 e 2. parvi 33 76 e 3. parvi 15 45 e Tosca Permanto 60 82 e 1. parvi 60 99 e 2. parvi 31 66 e 3. parvi 15 42 e Alminsalin, lämpiöesitysten, konserttien ja vierailujen hinnat vaihtelevat teoskohtaisesti. Lisätietoja osoitteesta www.ooppera.fi, www.lippu.fi tai Oopperan lipunmyynnistä. Kauden 2015 2016 monipuolinen ohjelmisto tarjoaa takuulla jokaiselle jotakin. Oopperaa, balettia, nykytanssia, musikaalia, rajoja rikkovia kotimaisia kantaesityksiä. Älä turhaan tuskaile valinnan vaikeutta, vaan ole aina ajan hermolla: helppo ja edullinen kausikortti varmistaa suosikkipaikkasi kaikkiin kauden uutuuksiin, sinulle sopivina iltoina. Kausikortti takaa paikan myös lähes loppuunmyytyyn Oopperan kummitus -musikaaliin. Kausikorttilaisena nautit monista muistakin eduista saat mm. käsiohjelman veloituksetta, erikoisalennuksia, ennakkoostomahdollisuuksia sekä kutsuja kausikorttilaisten omiin tilaisuuksiin. Kausikortit ovat nyt myynnissä, ja 31.5. asti saat ennakkoostajan etuna 10 15 % alennuksen. Lue lisää kausikorteista ja niihin kuuluvista eduista osoitteessa www.ooppera.fi/kausikortit. Lisätietoja saat myös Oopperan kausikorttipalvelusta liput@opera.fi, p. (09) 4030 2210 (ma pe 9 16). Kausikortti takaa paikan lähes loppuunmyytyyn Oopperan kummitukseen! Kausikortilla koet kaikki uutuudet Kausikorttien hinnat Ensi-iltakortti Perjantai- ja lauantaikortti Tiistai-, keskiviikko- ja torstaikortti 460 834 e 430 760 e 389 705 e Ennakko-ostajan etuna 10 15 % alennus 31.5.2015 asti. Kauden 2015 2016 ensi-illat Andrew Lloyd Webber Charles Hart Richard Stilgoe: Oopperan kummitus ensi-ilta 4.9.2015 Kenneth Greve Tuomas Kantelinen: Pieni merenneito ensi-ilta 23.10.2015 Dmitri Šostakovitš: Nenä ensi-ilta 20.11.2015 Perttu Kivilaakso Eicca Toppinen: Indigo ensi-ilta 22.1.2016 Carolyn Carlson Jorma Uotinen Alexander Ekman Demis Volpi: Liikkeen legendat ensi-ilta 19.2.2016 W. A. Mozart: Taikahuilu ensi-ilta 26.2.2016 Igor Stravinsky: Hulttion tie ensi-ilta 18.3.2016 Nacho Duato: BACH, Forms of Silence and Emptiness ensi-ilta 4.5.2016 Lipunmyynti Puhelinpalvelu (09) 4030 2211 ma-pe 9 18, la 12 18 Palvelupiste avoinna oopperatalon Töölönlahden puoleisessa aulassa ma-pe 12 19, la 12 18 Ryhmämyynti Ryhmät, kausikortit ja kiertokäynnit liput@opera.fi (09) 4030 2210 19.6. 2.8 puhelinpalvelu, palvelupiste ja ryhmämyynti suljettu. Kesän ja pyhäpäivien aukioloajat: www.ooppera.fi Lippupiste 0600 900 900 (1,98 e/min + pvm) joka päivä 7 22 www.lippu.fi Väliaikatarjoilut Kanresta Oopperaravintolat www.ooppera.fi/ ravintolapalvelut (viim. 48 h ennen esitystä) ravintolapalvelut@opera.fi (09) 4030 2377, ma pe 9 11 ja 12 16 palvelupiste oopperatalon Töölönlahden puoleisessa aulassa ma-pe 12 16 23.5. 16.8. suljettu. Verkossa tilaukset 3.8. alkaen, vahvistukset lähetetään 13.8. alkaen. Alennukset ja myyntiehdot syksylle 2015 Alennukset ovat voimassa teos- ja esityskohtaisesti rajatuilla paikoilla permannolla sekä 1. ja 2. parvella, ellei toisin mainita. Alennukset myönnetään päänäyttämön esitysten normaalihinnoista, eivätkä ne koske ensi-iltoja tai vierailunäytäntöjä. Alennus ei koske lipun sisältämää palvelumaksua (1,50 3,50 e), vaan alennusprosentti lasketaan lipun hinnan palvelumaksuttomasta osuudesta. Muutokset mahdollisia. Ryhmäalennukset ovat voimassa maanantaista torstaihin. Alennus 10 29 henkilön ryhmille 5 e/ lippu ja vähintään 30 henkilön ryhmille 10 e/lippu. Oopperan kummituksen ryhmälipuissa on poikkeavat ehdot. Nuorisoalennus 50% lipun hinnasta alle 20-vuotiaille. Ks. myös liput saman päivän esitykseen. Opiskelijat, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet: Alennus 40 % lipun hinnasta. Etu voimassa maanantaista torstaihin ja rajallisesti viikonlopun esityksissä. Ks. myös liput saman päivän esitykseen. Eläkeläisalennus 10 e/lippu rajatuilla paikoilla permannolla ja 1. parvella. Ks. myös liput saman päivän esitykseen. Liput saman päivän esitykseen alle 20-vuotiaille, opiskelijoille, varusmiehille, siviilipalvelusmiehille, eläkeläisille ja työttömille: 15 e rajatuilla paikoilla permannolla ja 2. parvella (ei varauksia, ei koske peruutuspaikkoja, voimassa myyntitilanteen mukaan). Edun saa vain henkilökohtaisesti. Alennukseen oikeuttava todistus tulee olla mukana lippua ostaessa ja esitykseen tultaessa. Ei myynnissä verkkokaupassa eikä R-kioskeilla. Matkanjärjestäjäalennus 10 % normaalihintaisista lipuista myönnetään vastuullisille matkanjärjestäjille (väh. 10 hengen ryhmille). Maksettuja lippuja ei vaihdeta eikä lunasteta takaisin. Tutustu Joustolippuun, joka sisältää vaihto-oikeuden jopa viikkoa ennen esitystä. Joustolippu +10 e/lippu oikeuttaa vaihtamaan samanhintaiseen tai kalliimpaan lippuun saman tai toisen teoksen esitykseen myyntitilanne huomioiden. Lippu on vaihdettava viimeistään viikkoa ennen esitystä. Kalliimpaan lippuun vaihdettaessa asiakas maksaa välisumman. Jouston voi lisätä perushintaiseen sekä nuoriso-, opiskelija- ja eläkeläislippuun. Palvelupalkkio peritään lipun vaihtamisen yhteydessä. Aiemmin maksettuja palvelupalkkioita ei hyvitetä. Ohjelmistonmuutostapauksissa tai jos näytäntö perutaan ylivoimaisen esteen sattuessa (force majeure) lipun hinta palautetaan pääsylippua vastaan kuukauden sisällä muutoksesta tai perumisesta. Toimitus- ja palvelumaksuja ei palauteta. Muista kuluista Ooppera ei vastaa. Palvelu- ja toimitusmaksut Palvelumaksu Ilmoitettu lipun hinta sisältää palvelumaksun (1,50 3,50 e). Oopperan lipunmyynnissä noudatetaan Lippupisteen palvelumaksuhinnoittelua. Toimitusmaksu Mikäli lippu ostetaan Lippupisteen myyntipaikasta tai Oopperan lipunmyynnistä, hintaan ei lisätä toimitusmaksua. Verkkokaupassa ostettavien tai R-kioskilta, laskulla tai luottokortilla lunastettavien lippujen toimitusmaksut löydät osoitteesta www.lippu.fi ja www.ooppera.fi. Uusi joustolippu turvaa pääsysi esitykseen, vaikka suunnitelmat muuttuisivat. 10 euron lisähinnalla voit vaihtaa lippusi jopa viikkoa ennen esitystä.