Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 481/2001 vp Nais- ja lapsiseksikaupan estäminen Eduskunnan puhemiehelle Huumeiden käytön lisääntyminen tuo mukanaan yhä vaikeampia ongelmia. Huumekauppa käyttää raa asti hyväkseen huumeiden kanssa tekemisiin joutuneita lapsia ja nuoria. Nuoret tytöt sortuvat prostituutioon ja pojat rikollisuuteen rahoittaakseen huumeiden ostamisen. Lisääntyvä huumetarjonta edistää yhä nuorempien ajautumista prostituutioon. Helsingissä on havaittu, että aikuiset huumekauppiaat ovat välittäneet jopa 13-vuotiaiden tyttöjen seksipalveluja maksuna heille annetuista huumeista. Erityisen vaikea tilanne on sellaisilla ulkomailta Suomeen rahdatuilla nuorilla naisilla, joita voidaan uhata ja kiristää jopa hengen menetyksellä. Prostituutioon ajautuneen tytön on vaikea hakea apua. Pelko moninkertaisesti leimatuksi tulemisesta tai parittajan konkreettinen uhkailu ilmiantamisella estää avun hakemisen ajoissa. Auttamisjärjestelmässä ei enää riitä, että tarjolla on pelkkää vieroitushoitoa. Nuorten auttaminen eroon huumeista kohtaa yhä monimutkaisempia ongelmavyyhtejä. Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnitti vuoden 2000 toiminnan tarkastuksessaan huomiota siihen, että vaikka ongelmat ovat olleet kauan tiedossa, toimenpiteet huumeongelmien hoitamiseksi ovat edenneet hitaasti. Alueellisen ja paikallisen epätasa-arvon poistamiseksi tarkastusvirasto esitti jopa pohdittavaksi, olisiko valtion syytä vahvistaa mahdollisuuksiaan puuttua kuntien ongelmallisiin tilanteisiin, tarvittaisiinko lainsäädännöllisiä toimia hoito- ja kuntoutusjärjestelmien aikaansaamiseksi ja pitäisikö aikaansaada lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän kaltainen järjestelmä myös huumeasioihin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä naiskaupan hillitsemiseksi, yhä nuorempien ja jopa lasten seksuaalisen väärinkäytön lopettamiseksi, riittävien varojen turvaamiseksi huumeidenvastaiseen työhön ja ehkäisevän sosiaalityön vahvistamiseksi? Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2001 Tuula Haatainen /sd Riitta Prusti /sd Susanna Rahkonen /sd Kalevi Olin /sd Arto Seppälä /sd Marjatta Vehkaoja /sd Erkki Kanerva /sd Lauri Kähkönen /sd Harry Wallin /sd Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuula Haataisen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 481/2001 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä naiskaupan hillitsemiseksi, yhä nuorempien ja jopa lasten seksuaalisen väärinkäytön lopettamiseksi, riittävien varojen turvaamiseksi huumeidenvastaiseen työhön ja ehkäisevän sosiaalityön vahvistamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Osana hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti vuonna 1998 viisivuotisen naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution ehkäisyhankkeen. Hanke sisältyy myös Paavo Lipposen II hallituksen hankesalkkuun. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution ehkäisyhankkeen johtoryhmässä ovat edustettuina lähes kaikki ministeriöt sekä lääninhallitusten, kuntien ja evankelisluterilaisen kirkon edustus. Hanke sisältää kaksi Stakesin toteuttamaa projektia. Prostituution ehkäisyprojektin tehtävänä on seurata prostituutiota kansallisesti ja kansainvälisesti, koordinoida eri hallinnonalojen ja järjestöjen toimintaa prostituution ehkäisemiseksi ja tuottaa ehdotuksia prostituution ehkäisyn pitkäjänteisestä toteuttamisesta esimerkiksi prostituution ehkäisyohjelman muodossa. Projekti on muun muassa toteuttanut yhdessä sisäasiainministeriön kanssa kaksi EU-rahoitteista STOPhanketta (Naiskauppa 1998 1999; Alaikäiset seksikaupassa 1999 2000). Suomi allekirjoitti Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen YK:n yleissopimuksen sekä sitä täydentävät ihmiskauppaa ja laittomien maahanmuuttajien salakuljetusta koskevat kaksi lisäpöytäkirjaa Palermossa 12.12.2000. Ihmiskauppaa koskeva lisäpöytäkirja kattaa ihmiskaupan ehkäisemisen, torjumisen ja rankaisemisen ottaen huomioon erityisesti nais- ja lapsikaupan. Sopimuksen ja siihen liittyvien pöytäkirjojen kansallinen ratifiointi pyritään aloittamaan mahdollisimman pikaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla valmistui vuoden 1999 lopussa Suomen kansallinen toimintaohjelma: lasten kaupallisen seksuaalisen hyväksikäytön vastaiset toimet. Toimintaohjelman toteuttaminen on käynnistynyt eri ministeriöissä. Parastaikaa ollaan asettamassa työryhmää varmistamaan ohjelman tehokasta toimeenpanoa ja koordinoimaan ohjelman toteuttamista. Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistymässä myös työ ohjeiden laatimiseksi seksuaalisen hyväksikäytön tutkintaa ja selvittämistä varten. Valtioneuvosto teki lokakuussa 2000 päätöksen huumausainepolitiikan tehostamisesta. Päätöksen tavoitteena on saada huumausaineiden käytön sekä huumausainerikollisuuden kasvu pysäytettyä. Valtioneuvostossa valmistellaan huumausainepolitiikan tehostamista koskevaa pidemmän ajan toimintaohjelmaa, joka painottuu ennalta ehkäisevän työn tehostamiseen, hoidon saatavuuden parantamiseen tarvetta vastaavaksi sekä huumausaineiden tarjonnan rajoittamisen tehostamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti toukokuussa 2000 työryhmän selvittämään huumausaineiden ongelmakäyttäjien hoidon kehittämistä. Työryhmän tehtävänä on selvittää sosiaali- ja ter- 2

Ministerin vastaus KK 481/2001 vp Tuula Haatainen /sd ym. veydenhuollon palvelujärjestelmän edellytyksiä vastata ongelmakäyttäjien hoidon tarpeeseen asuinpaikasta riippumatta, tehdä ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja rahoitusjärjestelmien kehittämiseksi sekä työnjaon kehittämiseksi eri tahojen välillä palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kehittämisen tarvetta. Työryhmän toimeksianto loppuu kuluvana keväänä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa 2000 2003 todetun toimenpidesuosituksen mukaisesti sosiaalityötä tehostetaan kunnissa ja kunnat varmistavat sosiaalityön riittävät voimavarat. Kuntien on myös tarkistettava sosiaalitoimistojen sisäistä työnjakoa siten, että sosiaalityöntekijöiden työpanosta vapautuu ehkäisevään ja kuntouttavaan työhön. Käynnissä onkin useita sosiaalityön aseman vahvistamiseen tähtääviä hankkeita. Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2001 Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Tuula Haatainen /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 481/2001 rd: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att tygla kvinnohandeln, stoppa sexuellt missbruk av allt yngre och t.o.m. barn, säkerställa tillräckliga resurser för arbetet mot narkotika och stärka det förebyggande sociala arbetet? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Som en del av regeringsprogrammet startade social- och hälsovårdsministeriet år 1998 ett femårigt projekt för förebyggande av våld mot kvinnor och prostitution. Projektet ingår även i projektportföljen för Paavo Lipponens II regering. I ledningsgruppen för projektet för förebyggande av våld mot kvinnor och prostitution är nästan alla ministerier representerade, även länsstyrelserna, kommunerna och den evangelisklutherska kyrkan är representerade. I projektet ingår två projekt som Stakes genomför. Projektet för förebyggande av prostitution har till uppgift att följa med prostitutionssituationen nationellt och internationellt, samordna olika förvaltningsområdens och organisationers verksamhet för att förebygga prostitution och lägga fram förslag till hur prostitution kan förebyggas på längre sikt till exempel med hjälp av programmet för förebyggande av prostitution. Inom ramen för projektet har bland annat två EU-finansierade STOP-projekt (Kvinnohandel 1998 1999; Minderåriga i sexhandeln 1999 2000) genomförts tillsammans med inrikesministeriet. Finland undertecknade FN:s konvention mot internationell organiserad brottslighet samt de två tilläggsprotokollen människohandel och illegal smuggling av invandrare, som kompletterar konventionen, i Palermo 12.12.2000. Tilläggsprotokollet om människohandel täcker förebyggande, bekämpning och bestraffning av människohandel med särskilt beaktande av kvinno- och barnhandel. Avsikten är att den nationella ratificeringen av konventionen och tilläggsprotokollen i anslutning till den påbörjas så fort som möjligt. Under social- och hälsovårdsministeriets ledning uppgjordes i slutet av år 1999 Finlands nationella handlingsprogram för förebyggande av att barn utnyttjas sexuellt i kommersiellt syfte. Genomförandet av handlingsprogrammet har påbörjats vid olika ministerier. Som bäst tillsätter man en arbetsgrupp för att säkerställa ett effektivt verkställande av programmet och för att samorda genomförandet av programmet. Vid socialoch hälsovårdsministeriet gör man även som bäst upp anvisningar för undersökning och utredning av sexuellt utnyttjande. Statsrådet fattade i oktober 2000 ett beslut om effektivering av narkotikapolitiken. Syftet med beslutet är att stoppa ökningen av narkotikabruket och narkotikabrottsligheten. Vid statsrådet bereds ett långsiktigare handlingsprogram för att effektivera narkotikapolitiken, med prioritering på ett effektivare förebyggande arbete, bättre tillgång till vård så att den motsvarar behovet samt effektivare begränsning av utbudet på narkotika. Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte i maj 2000 en arbetsgrupp för att utreda utvecklandet av narkomanvården. Arbetsgruppen har till 4

Ministerns svar KK 481/2001 vp Tuula Haatainen /sd ym. uppgift att utreda vilka förutsättningar socialoch hälsovårdens servicesystem har att svara mot behovet av vård för missbrukare oberoende av hemort, lägga fram förslag till hur social- och hälsovårdens service- och finansieringssystem skall utvecklas samt hur arbetsfördelningen mellan olika aktörer skall utvecklas då det gäller att ordna och producera tjänster. Arbetsgruppen skall även bedöma behovet av att revidera social- och hälsovårdslagstiftningen. Arbetsgruppens mandattid går ut denna vår. I enlighet med de rekommenderade åtgärderna i mål- och verksamhetsprogrammet för social- och hälsovården 2000 2003 stärks det sociala arbetet i kommunerna och kommunerna skall även avsätta tillräckliga resurser för det sociala arbetet. Kommunerna skall även se över den interna arbetsfördelningen vid socialbyråerna så att en del av socialarbetarnas arbetsinsatser kan utnyttjas för förebyggande arbete och rehabilitering. Det pågår som bäst flera projekt för att stärka det sociala arbetets ställning. Helsingfors den 26 april 2001 Omsorgsminister Osmo Soininvaara 5