VALTIOVARAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO 4/2001 vp Valtioneuvoston selvitys Suomen konkreettisista painopisteistä EU:n vuoden 2002 budjetin osalta Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 9 päivänä helmikuuta 2001 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen Suomen konkreettisista painopisteistä EU:n vuoden 2002 budjetin osalta (E 5/2001 vp) valtiovarainvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten. Jaostovalmistelu Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan kaikissa jaostoissa. Asiantuntijat Hallinto- ja tarkastusjaostossa ovat olleet kuultavina - eritysiasiantuntija Jussi Huopaniemi, valtioneuvoston kanslia - lähetystöneuvos Bo Lindroos ja tutkija Eva Varis, ulkoasiainministeriö - vanhempi budjettisihteeri Päivi Valkama, valtiovarainministeriö. Verojaostossa on ollut kuultavana - budjettineuvos Rauno Lämsä, valtiovarainministeriö. Sivistys- ja tiedejaostossa ovat olleet kuultavina - neuvotteleva virkamies Jukka Liedes ja ylitarkastaja Anne Päkkilä, opetusministeriö - kansainvälisten asioiden sihteeri Sami Kontola, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry - diplomi-insinööri Kari Mikkelä. Maatalousjaostossa ovat olleet kuultavina - talousjohtaja Hannele Laihonen, maa- ja metsätalousministeriö - johtaja Tapio Kytölä, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry. Liikennejaostossa on ollut kuultavana - rakennusneuvos Juhani Tervala, liikenne- ja viestintäministeriö. Kauppa- ja teollisuusjaostossa ovat olleet kuultavina - teollisuusneuvos Arto Lepistö, neuvotteleva virkamies Jouko Varjonen ja ylitarkastaja Tapio Laamanen, kauppa- ja teollisuusministeriö - markkina-asiantuntija Tero Lausala, Finpro. Sosiaali- ja työjaostossa ovat olleet kuultavina - finanssisihteeri Arto Salmela, sosiaali- ja terveysministeriö - johtaja Pertti Toivonen ja neuvotteleva virkamies Sirkka Potila, työministeriö. Asunto- ja ympäristöjaostossa ovat olleet kuultavina - kansainvälisten asiain neuvos Leena Simonen ja talousjohtaja Oili Hintsala, ympäristöministeriö. E 5/2001 vp Versio 2.0
VALTIONEUVOSTON SELVITYS Ehdotus Suomen yleisiä lähtökohtia vuoden 2002 budjetin valmistelussa ovat aikaisempien linjausten mukaisesti budjettikurin noudattaminen ja rahoituskehysten kunnioittaminen. Suomen hallituksen erityiset painopisteet vuoden 2002 talousarvioesityksen valmistelussa ovat unionin laajentumisen edistäminen, tietoyhteiskunnan kehittämisen keskeisten hankkeiden tukeminen ja Eurooppa-neuvoston hyväksymän pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman tuominen konkreettisten hankkeiden tasolle. Lisäksi Suomi korostaa unionin kannalta tärkeiden energianhuoltohankkeiden tehostamista. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Yleistä Valiokunta korostaa EU:n talousarvion laadinnassa tiukkaa budjettilinjaa, jotta Suomen maksuosuuden kasvu pidetään mahdollisimman pienenä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että EU:n vuoden 2002 talousarvio rakentuu nykyisten eli Berliinin huippukokouksessa hyväksyttyjen rahoituskehysten soveltamiseen ja siten Agenda 2000 -uudistuksen johdonmukaiseen toteuttamiseen. Suomen tulee toimia aktiivisesti taakanjaon mahdollisten vääristymien oikaisemiseksi siten, ettei millään jäsenmaalla olisi jatkossa erivapauksia suhteessa muihin jäsenmaihin. Valiokunta käsittelee EU:n laajentumisen budjettivaikutuksia yksityiskohtaisemmin asian E 99/2000 vp yhteydessä. Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelma Eurooppa-neuvoston vuonna 1999 hyväksymä pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelma on nyt hankevalmisteluvaiheessa. Hallitus on lähtenyt kannanotossaan siitä, että toimintaohjelman hallintoa ja sen toteuttamisen edellyttämiä resursseja tulisi ensi vaiheessa vahvistaa jo vuoden 2002 budjetissa. Suomi esittää, että komissio sisällyttäisi vuoden 2002 alustavaan talousarvioesitykseen rahoitusselvityksen niistä määrärahoista, joita olisi käytettävissä pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman toteuttamiseen. Samalla Suomi peräänkuuluttaa eri ohjelmien hallinnosta vastaavien tahojen keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistoimintaa kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmaa tukevien hankkeiden rahoittamiseksi. Pohjoinen ulottuvuus on Suomen vuonna 1997 unionissa esittämä aloite. Tällöin Suomi ei esittänyt sen luomiseksi uusia rahoitusinstrumentteja. Hallitus on lähtenyt siitä, että Suomi ei vielä tässäkään vaiheessa voi olla aloitteellinen ja ehdottaa pohjoiselle ulottuvuudelle omaa budjettilinjaa. Se katsoo, että mikäli jokin muu maa, esimerkiksi Ruotsi, ehdottaisi tätä, Suomi voisi olla mukana tukemassa ehdotusta. Valiokunta katsoo, että pohjoisen ulottuvuuden osalta tavoitteena tulisi olla myös budjettiteknisesti samanlainen ratkaisumalli kuin esimerkiksi Välimeri-ohjelmassa (MEDA). Valiokunta katsoo, että myös Suomi voisi olla aloitteellinen erillisen budjettilinjan perustamiseksi pohjoiselle ulottuvuudelle. Suomen toimia tämän suhteen tulee tehostaa entisestään, jos komission edistymisraportin käsittelyssä Luxemburgin ministerikokouksessa 9.4. osoittautuu, ettei nykyisiä instrumentteja ole riittävän hyvin kyetty hyödyntämään projekteja valmisteltaessa. Edellä todettu linjaus ei merkitse sitä, etteikö jo aloitettua työtä nykyisten rahoitusinstrumenttien yhteensovittamiseksi tulisi jatkaa. Mukaan on saatava kansainväliset rahoituslaitokset, kuten Euroopan investointipankki (EIB) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD). Kehitystä tähän suuntaan on tapahtumassa, kun komissio on tuomassa esityksen Tacis- ja Interreg-ohjelmien yhteensovittamisesta em. Luxemburgin ulkoministerikokoukseen. 2
Pelkästään huomion kiinnittäminen eri ohjelmien hallinnosta vastaavien tahojen yhteistyöhön ei ole riittävä pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman konkreettista toteuttamista ajatellen. Mikäli Suomen tavoite erillisen rahoitusinstrumentin perustamiseksi ei saa laajempaa tukea, yksi vaihtoehto on irrottaa olemassa olevista rahoitusohjelmista tietty osuus juuri pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman hankkeisiin. Myös Suomen on varauduttava löytämään budjettivaroja pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmaan ohi nykyisten lähialuerahojen. Valiokunta pitää tärkeänä, että Ruotsi omalla puheenjohtajakaudellaan onnistuu pohjoisen ulottuvuuden aloitteen vakiinnuttamisessa osaksi unionin ulkosuhdepolitiikkaa. Monella toimintaohjelman sektorilla on jo havaittavissa selvää edistystä. Tammikuussa järjestetyn ensimmäisen kansallisen pohjoisen ulottuvuuden Foorumin linjausten mukaisesti valiokunta katsoo, että suomalaisten yritysten intressit pohjoisessa ulottuvuudessa ovat yhteneväisiä koko Euroopan elinkeinoelämän intressien kanssa. Yritykset korostavat investointi-ilmapiirin parantamista ja kaupan esteiden purkamista pohjoisen ulottuvuuden alueella. Pohjoisen ulottuvuuden hankkeiden toteuttaminen vaatii kuitenkin myös rahoitus- ja takausjärjestelmien kehittämistä. Euroopan unionissa tapahtuvan yhteistyön lisäksi myös kansallista valmistelua pohjoisen ulottuvuuden hankkeiden tehostamiseksi tulee jatkaa. Kansallinen pohjoisen ulottuvuuden Foorumin valmisteluryhmä voi parhaimmillaan toimia hyvänä apuna ulkoasiainministeriölle ja valtioneuvoston kanslialle niiden välittäessä esimerkiksi suosituksia unionin puheenjohtajamaan ja muiden relevanttien tahojen tietoon. Tavoitteena tulee olla näiden suositusten konkretisointi siten, että ne voivat toimia pohjana pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman hankevalmistelussa. Koulutus ja kulttuuri Keskeiset painopisteet opetusministeriön hallinnonalan kannalta vuoden 2002 EU-budjetissa liittyvät muun muassa toimiin, jotka edistävät elinikäistä oppimista, koulutuksen laatua, liikkuvuutta ja uuden teknologian käyttöä koulutuksessa sekä nuorten osallistumista lisäävien tavoitteiden toteuttamista. Tietoyhteiskunnan kehittämisessä sisältötuotantoon panostaminen on keskeistä. Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman hankkeet ovat myös merkittäviä opetusministeriön hallinnonalan toimissa. Valiokunta pitää hallituksen kannanottoja painopisteistä oikeina. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tietoyhteiskuntakehitystä tukevista määrärahoista kohdistuu noin 90 prosenttia teknologian ja teknologisen infrastruktuurin kehittämiseen. Sen sijaan sisällön kehittäminen on hyvin puutteellista. Varsinaista digitaalisen sisällön edistämisen politiikkaa ei EU:ssa voi sanoa olevan. Digitaalisten sisältöjen tuottamisella on kuitenkin huomattavia taloudellisen kasvun ja työllisyyden kehityksen mahdollisuuksia. Ilman voimakasta panostusta digitaalisen sisältötuotannon kehittämiseen Eurooppa jää kauas Yhdysvaltojen jälkeen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että EU:n vuoden 2002 talousarvioon otetaan määräraha eurooppalaisen digitaalisen sisältötuotannon edistämiseksi. Valiokunta korostaa sitä, että EU:n rakennerahasto- sekä koulutus- ja nuoriso-ohjelmiin osallistuminen lisää pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman toteuttamiseen liittyvää osaamista ja lähialueyhteistyötä. Koulutuksen ja tutkimuksen aloilla on vireillä useita pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman toteuttamiseen liittyviä hankkeita. Näitä ovat mm. ammattikorkeakoulujen verkostoprojekti, joka tukee pohjoisen ulottuvuuden maihin suuntautuvaa projektitoimintaa erityisesti ympäristön, osaamisen ja itsektorin alueilla. Yliopistoilla on useita pohjoiseen ulottuvuuteen liittyviä hankkeita. Tutkimuksen viidennessä puiteohjelmassa puolestaan on runsaasti pohjoiseen ulottuvuuteen liittyviä tutkimusaiheita. Tarkoituksena on, että pohjoinen ulottuvuus otetaan huomioon tulevien tutkimusohjelmien muotoilussa läpäisyperiaatteella. 3
Valiokunta pitää tärkeinä myös niitä hankkeita, joilla kehitetään pohjoisten alueiden nuorisoyhteistyötä. Tutkimus- ja kehitystoiminta Unionin kilpailukyvyn kannalta EU:n tutkimusrahoituksen merkitys ja painoarvo kasvaa. Valiokunta korostaa, että tutkimuksen kuudennen puiteohjelman valmistelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota tietoyhteiskunnan hankkeiden edistämiseen. Valiokunta katsoo lisäksi, että myös muilla EU:n budjettiin sisältyvillä rahoitusvälineillä tulee tukea nykyistä kiinteämmin tietoyhteiskunnan ja unionin innovaatioympäristön hankkeita. Tähän liittyen valiokunta pitää perusteltuna toteuttaa vuoden 2002 talousarvioesityksessä konkreettisena toimenpiteenä vuonna 2002 päättyvän eeurope-toimintaohjelman jatkovalmistelua. Tähän asti menestyksellisen, useista eri lähteistä rahoitusta saavan eeuropetoimintaohjelman jatkaminen vuoden 2002 jälkeen edellyttää tulosten perusteellista arviointia ja jatkotoimenpiteiden valmistelua vuoden 2002 kuluessa. Energiapoliittiset ratkaisut Energiapoliittiset ratkaisut ovat EU:n lähitulevaisuuden kannalta entistä merkittävämpiä. Pohjoisten alueiden energiavarojen hyödyntäminen nousee keskeiseen asemaan myös koko unionin näkökulmasta. Valiokunta katsoo, että komission budjettiesityksessä tulisi ottaa huomioon ne mahdolliset rahoitustarpeet, jotka saattavat syntyä käynnistyvän EU:n ja Venäjän välisen energiayhteistyötä koskevan vuoropuhelun johdosta. EU:n tulisi valiokunnan mielestä varautua tukemaan mm. pohjois-eteläsuuntaisten siirtoverkostojen suunnittelua ja rakentamista. Tämä vastaisi maakaasumarkkina- ja sähkömarkkinadirektiivien sisältöä sekä parantaisi Suomen ja unionin huoltovarmuutta. Suomen maakaasuverkoston yhdistämistä Keski-Eurooppaan tai toiseen hankintalähteeseen on tutkittu useaan kertaan viime vuosina ja vuosikymmeninä. Selvitysten mukaan näyttäisi ilmeiseltä, että kaasun kulutus kasvaa Itämeren alueella ja Keski-Euroopassa lähimmän 10 20 vuoden aikana runsaat 100 mrd. m 3. Samoin on ilmeistä, että Euroopan oma tuotanto pysyy seuraavat kymmenen vuotta jokseenkin nykyisellä tasolla ja kääntyy sitten laskuun. Tällöin tuonti Eurooppaan Norjasta ja Euroopan ulkopuolelta lisääntyisi 20 vuoden aikana noin 250 mrd. m 3 :stä noin 400 mrd. m 3 :n tasolle. Määrällinen kasvu on ratkaisevasti riippuvainen maakaasun saatavuudesta ja hintakehityksestä sekä siitä, missä määrin kivihiiltä korvataan maakaasulla sähköntuotannossa. Suomen kaasunkäyttö on niin vähäistä, että uuden kaasuputkiyhteyden rakentaminen vain Suomen markkinoita varten ei kannata. Tämän vuoksi on selvitetty mahdollisuuksia, voisivatko suurempia kuluttajamaita varten rakennettavat uudet putket kulkea Suomen kautta tai niin läheltä, että Suomeen voitaisiin saada uusi putkiyhteys. Suomen integroitumiseksi osaksi eurooppalaista kaasuverkkoa on useita mahdollisuuksia. Tähän menee kuitenkin hyvin todennäköisesti yli 10 vuotta. Lähimpien vuosien aikana ei yhtiöillä ole valmiutta uuden siirtoyhteyden rakentamiseen. Edelleen on ilmeistä, että pienet askel kerrallaan -vaihtoehdot voivat olla isoa hanketta nopeammin toteutettavissa. Kaasuverkko kehittynee Itämeren alueella vähitellen kaasuyhtiöiden omiin tarpeisiin ja taloudellisesti edullisimpiin vaihtoehtoihin perustuvien investointisuunnitelmien pohjalta. Kehitystä jouduttaisi, mikäli EU:n TEN-energiaohjelman suuntaviivapäätöstä olisi mahdollista uudistaa siten, että EU voisi selkeästi tukea erillisten verkostojen yhdistämistä. EU:n TEN-suuntaviivapäätöksen uusiminen on vireillä, mutta komission ehdotuksen tarkasta sisällöstä ja ao. määrärahojen nostamisesta ei ole tietoa. Ympäristöasiat Valiokunta pitää budjetin painopisteitä perusteltuina myös ympäristön kannalta. Painopistealueisiin liittyy useita ympäristöalaa koskevia 4
näkökohtia, joita ei ole tässä yhteydessä tarkemmin yksilöity. Valiokunta pitää tärkeänä, että pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmaan sekä muihin painopistealueisiin liittyvään jatkotyöhön sisällytetään konkreettisia ympäristön tilaa parantavia hankkeita. Suomen ja sen lähialueiden kannalta ovat keskeisiä mm. Pietarin jätevedenpuhdistamohankkeen toteuttaminen sekä myös muut Itämeren suojeluun liittyvät toimet. Lausunto Edellä esitetyn perusteella valiokunta kunnioittavasti esittää, että suuri valiokunta ottaa huomioon, mitä tässä lausunnossa on esitetty. Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2001 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. jäs. Maria Kaisa Aula /kesk Olavi Ala-Nissilä /kesk Pirjo-Riitta Antvuori /kok Markku Laukkanen /kesk Hanna Markkula-Kivisilta /kok Tuija Nurmi /kok Mauri Pekkarinen /kesk Virpa Puisto /sd Anni Sinnemäki /vihr (osittain) Sakari Smeds /skl Irja Tulonen /kok vjäs. Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Kari Uotila /vas Jukka Vihriälä /kesk Ulla Anttila /vihr (osittain) Liisa Hyssälä /kesk Ulla Juurola /sd (osittain) Kari Kantalainen /kok Pirkko Peltomo /sd Iivo Polvi /vas Jussi Ranta /sd (osittain) Kari Urpilainen /sd (osittain). Valiokunnan sihteereinä jaostokäsittelyissä ovat toimineet valiokuntaneuvos Arvo J. Kämppi valiokuntaneuvos Alpo Rivinoja valiokuntaneuvos Hellevi Ikävalko valiokuntaneuvos Marjo Hakkila. 5