Lämpöyrittäjyyden merkitys Uusiutuvia energiaratkaisuja yrityksille palveluna Helsinki, Postitalo Timo Määttä
Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin ja kestäviin valintoihin.
Helsingin Sanomat 25.10.2016
Esityksen sisältö Lämpöyrittäjyys tukee kuntien ja alueiden tavoitteita Esimerkki kannattavuudesta Tarjolla on tietoa asioiden viemiseksi eteenpäin
Uusiutuvan energian tavoitteita ja suunnitelmia Renewable Energy Sources Directive (RES direktiivi) Hallitusohjelma Energia- ja ilmastostrategia Uusi hankintalaki Varsinais-Suomen energia- ja ilmastostrategia 2020 Kuntatason suunnitelmat
Kunta ja yritykset muutoksen vauhdittajina 6
Hallitusohjelma
Uusiutuvan energian kuntakatselmus apuna Kokoaa yhteen uusiutuvaan energiaan liittyvää tietoa Työkalu päätöksen tekijöille Kustannussäästöt Tuottaa tietoa myös kunnan asukkaille ja teollisuudelle Voi hyödyntää tiedottamisessa Positiivinen julkisuus ja näkyvyys Työllisyysvaikutukset Ympäristövaikutukset http://motiva.fi/kuntakatselmus
Lämpöyrittäjyyden lisäämisellä monia hyötyjä
http://motiva.fi/lampoyrittajyys
Esimerkki: Lapinjärven kirkonkylän hakelämpölaitos Tarkastellaan kahta vaihtoehtoista tapaa tuottaa kunnan ja yksityisten kiinteistöjen tarvitsema lämpö. Vaihtoehdot ovat: Kiinteistökohtaiset öljylämmityskattilat Lämpöyrittäjän hakelämpölaitos Lämmön tarve tarkastelluissa kiinteistöissä on yhteensä noin 4 900 MWh/v Kunnan kiinteistöjen lämmöntarve noin 3 400 MWh/v (70 % kokonaistarpeesta) Yksityisen kiinteistöjen lämmöntarve noin 1 500 MWh/v (30 % kokonaistarpeesta) Kiinteistökohtaisten öljykattiloiden operoinnista vastaa kiinteistön omistaja (kunta tai yksityinen), joka myös omistaa laitteiston Hakelämpölaitoksen ja lämpöverkon operoinnista vastaa lämpöyrittäjä, joka myös omistaa sekä laitoksen että verkon* Lämpölaitoksessa käytetty metsähake tulee lämpöyrittäjän omasta metsästä, ts. erillistä polttoainetoimittajaa ei ole Lämpöyrittäjän lämmön myyntihinta on saman suuruinen kunnalle ja yksityisille kiinteistönomistajille Luvut vuodelta 2013 Kuva: Lapinjärven Lämpö Oy * Tässä on tehty yksinkertaistettu oletus omistuksesta. Todellisuudessa laitoksen ja lämpöverkon omistaa Lapinjärven Lämpö Oy (kunnan liikelaitos) ja operoinnista vastaa Lapinjärven energiaosuuskunta. Tarkastelussa lämpöyrittäjällä tarkoitetaan siis näitä molempia toimijoita.
Vaikutus kuntatalouteen Lapinjärvi keur/v 300 200 100 0-100 -200-300 -400 178 Öljylämmitys Hakelämpökeskus Nettovaikutus (+/-) Muut käyttökustannukset Polttoaine Valmisteverot Lämmön hankintakustannukset Yhteisöverot Tuloverot Nettovaikutus kunnalle Kunnan lämmityskustannukset lähes puolittuvat öljylämmitykseen verrattuna Yhteisöverot ja tuloverot kasvavat nykytilanteeseen verrattuna. Verojen vaikutus on 7 % kokonaisuudesta, suurempi vaikutus lämmön alemmalla hankintahinnalla Kuntatalous paranisi tehdyillä laskentaoletuksilla 178 000 euroa vuodessa
Vaikutus työllisyyteen Lapinjärvi htv/v 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 2,5 Käyttö ja kunnossapito Polttoaineen tuotanto- ja jakeluketju Laitoksen rakentaminen Nettovaikutus työllisyyteen Laitoksen rakentaminen* lisää suoria työllisyysvaikutuksia eniten, mutta myös laitoksen käyttö- ja kunnossapito sekä polttoaineketju työllistävät selvästi enemmän kuin nykytilanteessa 0,5 0,0 Öljylämmitys Hakelämpökeskus Nettovaikutus (+/-) Kiinteistökohtaisten öljykattiloiden korvaaminen hakelämpökeskuksella kasvattaa työllisyyttä 2,5 htv * Laitoksen rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutukset on jaettu koko tarkastelujaksolle (35 htv / 20 v = 1,75 htv/v).
Esimerkin tulosten tarkastelu Lämpöyrittäjyys, jossa lämpöä tuotetaan kotimaisella metsähakkeella tuo taloudellisia hyötyjä kunnille sekä lisää työpaikkoja Kunnan lämmityskustannuksien aleneminen voi synnyttää myös epäsuoria vaikutuksia, kun varoja vapautuu esimerkiksi henkilöstön palkkaamiseen Tehdyillä lähtöoletuksilla myös kotitaloudet hyötyvät taloudellisesti, mikäli kiinteistökohtaisia öljykattiloita korvataan lämpöyrittäjän aluelämmöllä Kotimaisten puuperäisten polttoaineiden käyttö vähentää myös kasvihuonekaasupäästöjä ja parantaa sekä kuntien että valtion energiaomavaraisuutta
http://motiva.fi/files/7714/kuinka_ostaa_lampoyrittajyys palveluita_motivan_ohje_20130918_nm.pdf
http://www.bioenergy4business.eu
Lopuksi Bioenergian käytön lisäämisellä on monia etuja Tarjolla on työkaluja ja neuvoja kuntien, yritysten ja lämpöyrittäjien käyttöön Esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä kannattaa hyödyntää http://motiva.fi/lampoyrittajyys
KIITOS.