Missä mennään taloudessa nyt ja vuoden 2015 alussa Posintran rahoitusseminaari Mauri Molander 12.3.2014
Keskeiset tunnusluvut 31.12.2013 PORVOON OSUUSPANKKI Markkinaosuus n. 35 % Asiakkaita 32.857 kpl (+531) Jäseniä 13.527 kpl (+448) Pankkiliiketoiminta 1.002 M Liikevoitto 4,1 M + bonukset 1,8 M Vakavaraisuus 20 % Pankin lisäksi Porvoon Osuuspankki-konserniin kuuluu OPKK, Porvoon OP-Isännöintikeskus ja Porvoon Tilikeskus Oy. Työllistämme yhdessä 95 henkilöä
Maailmantalouden kasvu nopeutuu indeksi 70 65 60 55 50 45 40 35 30 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi muutos ed. vuodesta, % 20 15 10 5 0-5 -10-15 * 3 kk:n liukuva keskiarvo -20 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa (oikea ast.) Lähteet: CPB ja JP Morgan Suhdannekyselyt puoltavat maailmankaupan ja -talouden piristymisen jatkuvan talvella. Vuonna 2014 talouskasvu vahvistuu asteittain. Talouskasvun koheneminen painottuu teollistuneisiin maihin. Kehittyvien maiden kasvu ei juuri piristy. Maailmantalouden kasvu jää edelleen keskivertoa hitaammaksi myös vuonna 2014. Talouden vauhti piristyy lisää ensi vuonna 2015, jolloin maailmantalous pääsee jo hieman pidemmän ajan keskiarvoa nopeampaan kasvuvauhtiin. Talouskäänteeseen liittyy riskejä. Euroalueen velkakriisi voi nostaa päätään. Yhdysvalloissa riskejä on rahapolitiikassa. Myös kehittyvillä markkinoilla on omia ongelmia, joista kertovat maiden valuuttojen viimeaikainen heilunta.
% 12 10 8 6 4 2 Yhdysvalloissa vakaata elpymistä Työttömyysaste ja työpaikkojen määrä Yhdysvalloissa Työttömyysaste 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Lähde: Reuters EcoWin Uudet työpaikat kuukausimuutos 1 000 600 300 0-300 -600-900 Työllisyys kasvoi viime vuoden lopulla, vaikka hieman hidastuikin. Yritysten luottamus on edelleen vahvaa, vaikka luottamus heikkeni tammikuussa. Yhdysvaltojen BKT kasvoi vuoden 2013 lokajoulukuussa 3,2 % annualisoituna kotimaisen kysynnän ja viennin kasvun tuella. Vuonna 2014 BKT kasvaa 2,6 %:n vauhtia. Ensi vuonna kasvu nopeutuu 3,0 %:iin. Finanssipolitiikan riskit talouskasvulle ovat vähentyneet. Budjetista on päästy sopuun ja velkakaton nostosta tuskin saadaan aikaan suurempaa ongelmaa alkuvuonna. Keskuspankki jatkoi tammikuussa joulukuussa aloittamaansa valtionlainaostojen vähentämistä. Tasaisella 10 mrd. dollarin vähentämistahdilla ostoohjelma päättyy kuluvan vuoden lopulla. Ohjauskoron nosto tulee kuvaan vuoden 2014 lopulla tai vuonna 2015. Keskuspankkitoimet riippuvat kuitenkin talouden kehityksestä. Fed ei halua vaarantaa talouden elpymistä.
Euroalueen talouden elpyminen vahvistuu 4 2 0-2 -4-6 -8 BKT ja ostopäällikköindeksi euroalueella % 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Reuters EcoWin BKT (määrän muutos) Teollisuuden ostopäällikköindeksi indeksi 65 60 55 50 45 40 35 30 Suhdanneindikaattorien mukaan talouskasvu elpyy talven aikana. Vähittäiskaupan ja teollisuuden kehitys viittaavat talouden kasvaneen viime vuoden lopulla. Euroalueen BKT kasvoi 0,1 % edellisneljänneksestä viime vuoden kolmannella neljänneksellä. Kasvu perustui kotimaiseen kysyntään. BKT kasvoi monessa euromaassa. BKT:n kasvu on 1 % tänä vuonna. Keskeiset kysyntäerät tukevat talouskasvua. Ensi vuonna talouden elpyminen vahvistuu ja BKT kasvaa 1,5 %. Työttömyys säilyy korkeana, ja alkaa laskea hieman vasta ensi vuonna. Valtioiden velkakriisi voi edelleen aiheuttaa epävarmuutta.
Euroalueen inflaatio selvästi EKP:n tavoitteen alapuolella 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 % Kuluttajahintojen vuosimuutos, % Euroalue Yhdysvallat 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Euroalueen inflaation hidastuminen jatkui vuoden alussa. Tammikuussa inflaatio oli 0,7 %. Hintojen nousu ilman energiaa ja elintarvikkeita oli 0,8 %. Energian hintojen lasku vaimensi erityisesti inflaatiota. Euroalueen inflaatio jatkuu vaimeana tänä vuonna. Ensi vuonna hintojen nousuvauhti nopeutuu asteittain. Haitallisen deflaatiokierteen riski on pieni. Yhdysvalloissa inflaatio hidastui 1,5 %:iin viime vuonna. Inflaatio ilman energiaa ja elintarvikkeita oli 1,7 %. Inflaatio ei ole vähään aikaan huolenaihe keskuspankille. Lähde: Reuters EcoWin
EKP pitää korot matalalla 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 % 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Suomen Pankki Euriborit ja ohjauskorko 3 kk euribor 12 kk euribor EKP:n ohjauskorko Helmikuun kokouksessa EKP piti ohjauskoron 0,25 %. Draghi toisti voimallisesti, että keskeiset keskuspankkikorot pysyvät nykytasolla tai alempana pitkän aikaa, ja rahapolitiikka jatkuu kevyenä. Euribor-korot ovat hieman nousseet viime aikoina likviditeetin kiristymisen johdosta. Voimallisemmalla ennakoivalla viestinnällä pyritään pitämään markkinakorot alhaalla. EKP on korostanut, että sen arsenaali ei ole ehtynyt. Se voi tarvittaessa laskea edelleen korkoja tai lisätä likviditeettiä poikkeustoimin. Markkinoilla odotetaan ensisijaisesti likviditeetin lisäämistä talvella. Fed on sitonut politiikkansa tiukasti työttömyys- ja inflaationäkymiin. Koronnosto on ajankohtainen aikaisintaan tämän vuoden lopulla. Fed jatkoi tammikuussa valtionlainaosto-ohjelman asteittaista vähentämistä. Tasaisella 10 mrd. dollarin vähentämistahdilla osto-ohjelma päättyy kuluvan vuoden lopulla.
Heiluntaa pitkissä koroissa 6 % Markkinakorkojen kehitys 5 4 3 2 1 0 Euribor (12 kk) Swap (10 v) Swap (5 v) 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Reuters EcoWin Euribor (3 kk) Euroalueella pitkät korot nousivat vuodenvaihteen tienoilla. Korot reagoivat Yhdysvaltojen keskuspankin valtionlainojen ostojen asteittainen vähenemiseen. Tammikuun loppupuolella pitkät korot kääntyivät laskuun kehittyvien markkinoiden heilunnan johdosta. Euroalueella korot ovat seuranneet Yhdysvaltoja, mutta muutokset ovat jääneet Atlantin länsipuolta pienemmiksi.
Valtionlainojen korot laskussa 8 7 6 5 4 3 2 1 % Valtioiden joukkovelkakirjojen korot (3v) Espanja Italia 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Reuters EcoWin Vuoden alussa kriisimaiden valtionlainojen korot ovat laskeneet. Pitemmän ajan korkotrendi kriisimaiden koroissa on ollut laskeva. Keskeinen syy korkojen laskutrendiin on EKP:n lupaus ostaa rajatta kriisimaiden velkapapereita näiden ensin pyydettyä apua Euroopan vakausmekanismilta (EVM). Vuoden 2013 lopulla kansainvälinen rahoitusapu Espanjan pankeille ja Irlannin valtiolle päättyi. Vuonna 2014 Irlannin valtio palaa markkinaehtoiseen rahoitukseen ja Espanjassa pankkien uudelleenjärjestely jatkuu ilman uutta rahoitustukea.
Euro hieman heikentynyt Euron arvon kehitys USD 1,7 1,6 1,5 EUR/USD 1,4 1,3 EUR/SEK 1,2 1,1 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Reuters EcoWin SEK 13 12 11 10 9 8 7 Euron kurssi on liikkunut 1,36 dollarin paikkeilla vuoden alussa. Euron kurssi on hieman heikentynyt alkuvuonna Yhdysvaltojen keskuspankin aloitettua valtionlainojen ostojen vähentämisen. Kaiken kaikkiaan euro on vahva suhteessa dollariin, kun otetaan huomioon euroalueen velkakriisin vakavuus. Toisaalta vahvuutta selittää myös Yhdysvaltojen velkaongelmat. Viime vuonna Ruotsin kruunu heikkeni suhteessa euroon. Taustalla oli Ruotsin lähellä nollaa oleva inflaatio, mikä lisäsi odotuksia keskuspankin ohjauskoron laskusta. Keskuspankki laski ohjauskorkoa joulukuussa 0,75 %:iin. Uusia koron laskuja ei odoteta ja kruunu on hieman vahvistunut.
Osakemarkkinoilla heiluntaa indeksi 2.1.2007=100 140 Keskeisiä osakeindeksejä OMX Helsinki CAP S&P 500 120 100 80 60 Euro Stoxx 50 40 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Reuters EcoWin Tammikuun lopulla osakekurssit kääntyivät maailmalla laskuun kehittyvien markkinoiden epävarmuuden takia. Siihen asti osakekurssit nousivat selvästi. Edellytykset osakekurssien nousulle ovat varsin hyvät myös jatkossa. Valtionlainojen ostojen vähentämisestä huolimatta Yhdysvalloissa rahapolitiikka jatkuu elvyttävä. Tämä yhdessä talouskasvun vahvistumisen kanssa mahdollistaa osakekurssien nousun. Myös euroalueella ja Suomessa osakekurssit kääntyivät laskuun tammikuun lopulla.
Suomen talouden elpyminen vahvistuu 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 -12 % Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta BKT:n määrä Työpäiväkorjatut sarjat 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14e 15e Lähteet: Tilastokeskus, OP-Pohjola-ryhmä Tuotannon suhdannekuvaaja* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta Suomen talouden elpyminen vahvistuu kuluvan vuoden aikana. BKT kasvaa 1,7 % vuonna 2014. Talouskasvun asteittain nopeutuminen perustuu viennille. Kulutus ja investoinnit eivät juuri kasva. Viennin kasvun vahvistuminen ja kotimaisen kysynnän elpyminen nopeuttavat BKT:n kasvun 2,5 %:iin ensi vuonna. Työttömyys pysyy ennallaan tänä vuonna ja laskee hieman ensi vuonna. Julkisen talouden alijäämä pysyy vakaana vuonna 2014, mutta velkasuhde lähenee 60 %:n rajaa. Kevään kehysriihessä joudutaan tekemään uusia säästöjä, jotta velkasuhde ei ylitä 60 %. Vaihtotase kääntyy ylijäämäiseksi tänä vuonna.
Yritysten odotukset hieman kohentuneet saldo 60 40 20 0-20 -40 Yritysten odotukset seuraavan 3 kk aikana Palvelut Teollisuus 2010 2011 2012 2013 Lähde: EK:n Suhdannebarometri Rakentaminen Yritysten suhdannenäkymät ovat hieman parantuneet. Teollisuudessa tuotannon odotetaan kasvavan aavistuksen alkuvuonna ja paranevan kevään mittaan. Uusien tilausten arvioidaan kasvavan hieman lähikuukausina. Tilauskanta on normaalia niukempi. Rakentamisen tuotannon odotetaan pysyvän ennallaan. Tilauskanta on alle tavanomaisen tason. Henkilöstön arvioidaan vähenevän edelleen. Palvelualalla myynnin odotetaan kasvavan hieman ja nopeutuvan aavistuksen loppukeväällä. Henkilöstön määrä pysyy ennallaan lähikuukausina.
Viennin veto vahvistuu Kehittyneiden maiden ja Suomen tavaraviennin määrä indeksi 2008=100 120 110 Kehittyneet maat 100 90 80 Suomi 70 60 08 09 10 11 12 13 Lähteet: CPB, Tulli Suomen vienti alkoi elpyä viime vuoden aikana. Viimeisellä neljänneksellä tavaraviennin määrä oli jo noin 4 %:n kasvussa. Talouskasvun vahvistuminen keskeisissä vientimaissa (Saksa, Ruotsi ja Venäjä) ja maailmantaloudessa vauhdittaa Suomen viennin päälle 4 %:n kasvuun tänä vuonna. Myös kilpailukyvyn paraneminen maltillisen palkkaratkaisun ja yhteisöveron laskun johdosta tukee vientikehitystä. Ensi vuonna vienti kasvaa tätä vuotta nopeammin. Viime vuosien aikana viennin määrä on polkenut paikallaan. Keskeisinä syinä ovat olleet elektroniikka- ja metsäteollisuuden rakennemuutokset sekä yksikkötyökustannusten muita maita nopeampi nousu.
Vaihtotase kohenee mrd. 20 15 10 5 0-5 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Lähde: Suomen Pankki Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Vaihtotase Kauppatase Vaihtotase koheni viime vuoden aikana. Tammi marraskuussa vaihtotase oli 0,8 mrd. euroa alijäämäinen, kun alijäämä oli edellisvuonna vastaavana aikana 2,7 mrd. euroa. Vaihtotaseen alaeristä kauppatase on ylijäämäinen. Myös palvelutase on ylijäämäinen. Sen sijaan tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseet ovat selvästi alijäämäiset. Vaihtotase oli alijäämäinen viime vuonna, mutta kääntyy ylijäämäiseksi tänä vuonna. Ensi vuonna ylijäämä on 0,5 % BKT:sta.
Kuluttajien luottamus vahvistui tammikuussa saldoluku 25 Kuluttajien luottamusindikaattori 20 15 10 5 0-5 -10-15 Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* 05 06 07 08 09 10 11 12 13 13 Lähde: Tilastokeskus Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 Kuluttajien luottamuksen nousuvire jatkui tammikuussa. Kotitalouksien odotukset Suomen taloudesta ja työttömyyskehityksestä paranivat tammikuussa. Näkemykset omasta taloudesta kohenivat hieman, mutta olivat edelleen varovaiset. Kotitalouksien näkemykset omista säästämismahdollisuuksista pysyvät valoisina lievästä heikkenemisestä huolimatta. Vähittäiskauppa kehittyi heikosti viime vuonna, sillä myynnin määrä väheni 0,8 %. Yksityisen kulutus kasvaa vain niukasti tänä vuonna. Veronkorotukset, maltilliset palkankorotukset ja kohollaan oleva työttömyys rajoittavat kulutuksen kasvua. Työllisyyden paraneminen ja luottamuksen vahvistuminen parantavat kotitalouksien kulutusta ensi vuonna.
Investointien heikko vaihe jatkuu milj. m³ 18 16 14 12 10 8 Luvat Asuntotuotanto vuosisumma 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Lähde: Tilastokeskus Aloitukset Valmistuneet Investoinnit supistuivat viime vuonna toista vuotta peräkkäin. Vaimea talouden aktiviteetti ja kapasiteetin vajaakäyttö hillitsivät yritysten investointeja. Rakentaminen väheni myös viime vuonna. Vaimea investointijakso jatkuu tänä vuonna. Rakentamisen lisäksi muut investoinnit kehittyvät vaisusti. Asuntotuotannon pohjat nähdään tänä vuonna. Muun rakentamisen suhdannetilanne on jonkin verran asuinrakentamista parempi. Lupakehityksessä on rohkaisevia merkkejä paremmasta, vaikka aloitukset ovatkin supistuneet. Vähäiset investointitarpeet pitävät kone- ja laiteinvestoinnit vaimeana tänä vuonna. Viennin vahvistuminen ja talousaktiviteetin vilkastuminen palauttavat investoinnit selvempään kasvuun ensi vuonna. Rakentaminen vahvistuu ja sen vanavedessä myös kone- ja laiteinvestoinnit elpyvät.
Uusia säästöjä tarvitaan mrd. 55 50 45 40 35 30 25 97 99 01 03 05 07 09 11 13 Lähde: Valtiokonttori Valtion tulot ja menot 12 kk:n liukuva summa Menot Tulot Valtiontalouden alijäämä oli tammimarraskuussa 2013 5,4 mrd. euroa, vuotta aiemmin alijäämä oli 5,6 mrd. euroa. Julkinen talous pysyy erityishuomion kohteena myös vuonna 2014. Kevään kehysriihessä joudutaan väistämättä tekemään uusia säästöjä. Julkinen velka pysyy tänä vuonna alle 60 %:n. Ensi vuonna velkasuhde nousee yli 60 %:n ilman lisäsäästöjä. Julkisen talouden alijäämä pienenee vuosina 2014-2015. Hallituksen rakenneuudistuspaketin toimeenpanosuunnitelma lisäsi konkretiaa erityisesti kuntasektorin sopeuttamistoimien osalta. Paketti tukee pitkän ajan tavoitteita, mutta lyhyellä tähtäimellä säästöihin joudutaan palaamaan kehysriihessä.
Työttömyys nousi viime vuonna 10 9 8 7 6 % Kausitasoitettu Työttömyysaste 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14e 15e Lähteet: Tilastokeskus, OP-Pohjola-ryhmä Työttömyysaste oli keskimäärin 8,2 % viime vuonna, edellisvuonna se oli 7,7 %. Työttömien määrä lisääntyi 12 000 ja työllisten määrä väheni 27 000. Viime vuonna avoimien työpaikkojen määrä väheni ja lomautettujen määrä kasvoi. Työttömyysaste pysyy viime vuoden tasolla myös tänä vuonna, vaikka talous kääntyykin kasvuun. Työllisyystilanne paranee vasta ensi vuonna ja työttömyysaste laskee 8,0 %:iin.
Inflaatio lähes puolittui viime vuonna 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8 % Lähde: Tilastokeskus Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos edellisestä vuodesta Asuminen ja energia Elintarvikkeet Kuluttajahinnat 06 07 08 09 10 11 12 13 Inflaatio vaimeni viime vuonna 1,5 %:iin edellisvuoden 2,8 %:sta. Eniten inflaatiota vaimensivat liikenteen ja asumisen hintojen nousun hidastuminen, missä korkojen lasku ja energian halpeneminen olivat keskeisessä asemassa. Välilliset veronkorotukset puolestaan nostivat hintoja 0,7 %-yksiköllä. Myös elintarvikkeiden hintojen maltillinen nousu ja ravintolapalveluiden kallistuminen pitivät yllä inflaatiota. Matalat palkankorotukset, ruoan hinnan nousun hidastuminen ja arvolisäveronnoston vaikutuksen poistuminen pitävät inflaation vaimeana myös tänä vuonna. Lisäksi verojen korotukset (0,4 %-yksikköä) jäävät viime vuotta pienemmiksi. Ensi vuonna inflaatio hieman nopeutuu.
Asuntohinnat laskivat joulukuussa Vanhojen osakeasuntojen hinnat indeksi 2010=100 112 110 108 Koko maa Pääkaupunkiseutu 106 104 102 Muu Suomi 100 98 96 2 010 2 011 2 012 2 013 Lähde: Tilastokeskus Asuntohinnat laskivat joulukuussa koko maassa edelliskuukaudesta. Vuoden takaiseen verrattuna asuntohinnat olivat kuitenkin joulukuussa koko maassa 0,7 % korkeammat. Pääkaupunkiseudulla nousua kertyi 2,3 %, sen sijaan muualla maassa hinnat laskivat 0,5 %. Viime vuonna asuntojen hinnat nousivat 1,6 % edellisestä vuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,5 % ja muualla maassa 0,8 %. Kotitalouksien asunnonostoaikeet palautuivat tammikuussa pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolelle. Työllisyyden ja korkojen kehitys määrittävät pitkälti asuntomarkkinoiden suunnan. Korot pysyvät jatkossakin matalina, mutta työmarkkinoiden heikko tila vaimentaa lähiaikoina asuntomarkkinoita. Lähikuukausina asuntohintojen maltillinen kehitys jatkuu.
Talouden näkymät - yhteenveto Suhdannekyselyt puoltavat maailmankaupan ja -talouden piristymisen jatkuvan talvella. Vuonna 2014 talouskasvu vahvistuu asteittain. Talouskasvun koheneminen painottuu teollistuneisiin maihin. Kehittyvillä markkinoilla epävarmuus lisääntyi tammikuun lopulla. Epävarmuus näkyi valuuttojen heikentymisenä ja pörssikurssien laskuna. Epävarmuus kehittyvillä markkinoilla muodostaa riskitekijän maailmantalouden kasvulle. Todennäköistä kuitenkin on, että kehittyvien markkinoiden epävarmuus ei liiemmin heiluta maailmantalouden kasvua. Yhdysvalloissa talouskasvu nopeutuu tänä vuonna. Finanssipolitiikan riskit talouskasvulle ovat vähentyneet. Lisäksi epävarmuus rahapolitiikan suhteen on pienentynyt keskuspankin aloitettua vähentää valtionlainaostoja. Euroalueen kokonaistuotannon kasvu vahvistuu vuonna 2014. Suhdanneindikaattorit viittaavat pieneen kasvuun talven aikana. Euroalueen inflaatio vaimenee lisää tänä vuonna. Työttömyys säilyy korkealla. Euroopan keskuspankki piti ohjauskoron 0,25 %:ssa helmikuussa. EKP toisti voimallisesti, että keskeiset keskuspankkikorot pysyvät nykytasolla tai alempana pitkän aikaa, ja rahapolitiikka jatkuu kevyenä. Euribor-korot ovat hieman nousseet viime aikoina likviditeetin kiristymisen johdosta. Voimallisemmalla ennakoivalla viestinnällä pyritään pitämään markkinakorot alhaalla. Suomen talous elpyy vähitellen vuoden 2014 mittaan. Talouskasvun asteittain nopeutuminen perustuu viennille. Kulutus ja investoinnit eivät juuri kasva. Viennin kasvun vahvistuminen ja kotimaisen kysynnän elpyminen nopeuttavat BKT:n kasvun 2,5 %:iin ensi vuonna. Työttömyys pysyy ennallaan tänä vuonna ja laskee hieman ensi vuonna. Inflaatio pysyy hitaana kuluvana vuonna. Julkisen talouden alijäämä pysyy vakaana vuonna 2014, mutta velkasuhde lähenee 60 %:n rajaa. Kevään kehysriihessä joudutaan tekemään uusia säästöjä, jotta velkasuhde ei ylitä 60 %.
OP-Pohjola-ryhmän suhdanne-ennuste Tammikuu 2014 Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % 2012 2013e 2014e 2015e Bruttokansantuote -1,0-0,8 1,7 2,5 Tuonti -0,7-2,3 2,0 3,7 Vienti -0,2 0,0 4,2 5,5 Kulutus 0,4-0,2 0,5 0,9 - yksityinen 0,3-0,5 0,5 1,2 - julkinen 0,5 0,4 0,4 0,3 Investoinnit -0,8-4,1 0,0 3,8 Muita keskeisiä ennusteita 2012 2013e 2014e 2015e Kuluttajahintojen muutos, % 2,8 1,5 1,3 1,7 Ansiotason muutos, % 3,2 2,0 1,2 1,2 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,2 8,0 Vaihtotase, % BKT:sta -1,7-0,7 0,4 0,5 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -1,8-2,2-1,8-1,3 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 53,6 57,4 59,7 60,5 Lähteet: Tilastokeskus, OP-Pohjola-ryhmä