1 Esityksen tavoitteet ja keskset ehdotukset (HE, luku 3) Ovatko esityksen tavoitteet oikn asetettuja? Hallituksen esityksen luvussa 3 on sanottu Kasvupalvelu-uudistus siirtäisi kuntien nykyisiä elinvoimatehtäviä tai niiden resursseja maakunnille, vaan maakunta ottaisi vastatakseen ainoastaan entiset valtion ja maakuntien liittojen hoitamat tehtävät. Kuntien kesknen tehtävä on edelleen luoda kasvulle, työlle ja elinknoelämälle suotuisaa toimintaympäristöä. Kuntien elinvoimarooliin kuuluu myös mm. maankäytön suunnittelu, elinknopolitiikka ja työllisyyden ylnen edistäminen, asuntopolitiikka, julkinen liikenne, koulutus ja osaamisen kehittäminen sekä innovaatioille suotuisan ympäristön luominen, maahanmuuttajien kotoutus ja syrjäytymisen ehkäisy. Lakiluonnoksessa lähtökohtana tulee rajautua organisoimaan valtion hallinnon TE-toimiston ja ELY-keskuksen nykyisin kansallisesti rahoittamat tehtävät kasvupalveluiksi ja määritellä näin ne selkeästi. Nyt määrittely on sekava ja monessa kohdin ristiriitainen kuntien ylsen toimivallan tuottamien elinknotoimen ja työllisyyspalveluiden kanssa. Nyt esitetyssä lakiluonnoksessa on suuri vaara, että laki rajoittaa tai tulkitaan niin, että se rajoittaa kuntien ylseen toimialaan kuuluvaa yhtä tärkmmistä elinvoiman kehittämispalveluista, elinknotoimen harjoittamista, johon kuuluu yhtenä osana myös yrityspalvelujen tuottaminen omalla alueella ja osittain myös rajaa vaikeasti työllistettävien työttömien palveluita ja toimenpittä kuntien toimesta. Tukevatko keskset ehdotukset esityksen tavoittta? Lakiluonnoksessa ole määritelty kuntien roolia kesksissä ehdotuksissa, tämä tulee tarkentaa, miten kuntien elinvoimatehtävän osana tuotettavat palvelut täydentäisivät valtakunnallisia ja maakunnallisia kasvupalveluja. Lakiehdotuksessa tarkoitetut maakunnalliset kasvupalvelut koostuisivat maakunnalle siirrettävistä nykyisten TE-toimistojen ja ELY-keskusten tehtävistä eli yritysja TE-palveluista sekä maakuntien liittojen nykyisistä elinknotoimintaa ja työllisyyttä edistävistä tehtävistä. Kunnat vastaisivat edelleen paikallisesta elinknopolitiikasta. Kuntien elinvoimatehtävän osana tuotettavat palvelut täydentäisivät valtakunnallisia ja maakunnallisia kasvupalveluja. Tämä on epämääräisesti todettu ja kuntien asema ylsen toimivallan puittssa järjestettäviin elinknotoiminnan ja vaikmmin työllistettäviin palveluihin määrittelemättä.
2 Voitaisiinko esityksen tavoitteet saavuttaa muilla knoin? Nykyinen voimassa oleva kunnallinen elinknotoimi ja TE-toimiston sekä ELY-keskuksen palvelujärjestelmä ole estänyt yksityisen palvelutuotannon käyttöä. Kunnallisilla ja seudullisilla yrityspalveluilla on kehitetty niin valtion hallinnoimien kuin kuntien hallinnoimia yrityspalveluita ja niitä on täydennetty yksityisellä palvelutuotannolla. Myöskään kasvupalvelu-uudistus poista CRMjärjestelmien päällekkäisyyttä. Edelleen kuntien ja maakunnan/valtion ja myös yksityisten palvelutuottajien välille jää erilaiset CRM-järjestelmät. Kunnat ja seudulliset toimijat paikallisesti tuntevat parhaiten yritykset ja yritysten markkinatilanteen paikkakunnalla esim. suunniteltaessa uutta yritystoimintaa. Kunnissa on myös työllisyydenhoitoon liittyvissä asioissa usn paras tieto alueen työllisyysmahdollisuuksista sekä työnhakijoiden tilanteesta. Muut vapaamuotoiset kommentit HE lukuun 3 Nyt tämä lähellä paikallista asiakasta toimiva linkki on vaarassa hkentyä uudistuksessa, koska maakunnan tuottamat kasvupalvelut nähdään kesksempänä yrityskehitysinstrumenttina kä rajapintaa kunnalliseen elinknotoimen palvelutuotantoon ole kunnolla määritelty ja ristiriitaisuuksia ja päällekkäisyyksiä esimerkknä maakunnan tuottamiin markkinalähtöisiin kasvupalveluihin on esitetyssä lakiluonnoksessa suhteessa kunnallisesti tuotettuihin elinknopalveluihin. Kunnallisia ja seudullisia yrityspalveluja on rakennettu lähelle asiakasta, yhden luukun periaatteella toimiviksi palveluiksi. Kunnallisten ja seudullisten yrityspalvelukeskusten / kehittämisyhtiöiden rooli voisi hyvinkin olla sovittuja maakunnallisia kasvupalveluja alueelle kanavoiva ja välittävä rooli. Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 3 Kasvupalveluilla/lailla luodaan jotain ainutlaatuista ja uutta, vaikka se merkittävästi poikkea nykyisestä järjestelmästä. Kyseessä on nykyisen järjestelmän parannus ja jossain määrin on uhka, että ison maakuntahallinnon viraston kautta siitä tulee etäinen ja vaikeasti yritysten saavutettava. Tästä syystä rajapinta kunnalliseen ja paikalliseen seudulliseen markkinaehtoisen yrityskehittämiseen ja vaikeasti työllistettävien palveluihin pitää olla saumaton. Tämä tulee laissa nykyistä paremmin ilmaista. Esityksen vaikutukset (HE, luku 4) Ovatko esityksen vaikutukset tunnistettu riittävällä tasolla? Kasvupalveluissa on huomioitava aluden, seutujen ja kuntien erilaisuus elinvoima- ja elinknopalvelujen tuottamistavoissa ja ylipäätään palvelutarjonnassa. Kuntien yrityspalvelukeskusten ja kehittämisyhtiöiden nykyiset elinknopoliittisesti valitut paikallisesti tuotetut yrityspalvelut tulisi mahdollistaa myös jatkossa. Vaikutukset kunnallisiin ja seudullisiin kehittämisyhtiöihin on hallituksen esityksessä mietitty lähinnä siitä lähtökohdasta, että kehittämisyhtiöt voivat olla jatkossa myös alueellisten kasvupalvelujen tuottajia. Vaikutusten arvioinnista puuttuu näkökulma suoraan kuntien yrityspalvelukeskusten hoitamiin tehtäviin (muut kuin kehitysyhtiömuotoiset).
3 Muut vapaamuotoiset kommentit HE lukuun 4 Lakiehdotus sallii erilaiset tavat tuottaa palveluita ja se perustellaan sillä, että maakunnat ja maakunnissa alueet ovat erilaisia. Tämä johtaa siihen, että palveluiden laatu ja saavutettavuus jo lähtökohtaisesti oletetaan olevan sellainen, että palveluiden laatu ja saavutettavuus ovat erilaiset eri puolella Suomea ja maakuntia. Tämä ole hyvä lähtökohta uudistukselle, jossa arvioidaan olevan tämän kaltaisia hkkouksia jo alusta alkaen. Erityinen ongelma on, kun tuotettavien kasvupalveluiden esimerkknä on kuntien tai kunnallisten organisaatioiden ennakoivaan elinknotoimeen liittyvä tehtäviä esim. yritysten perustamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen, jotka ovat kesksiä kunnan tai seudun elinvoiman vahvistamisessa. Nyt lakiluonnos tuo suuren uhan, että lakiluonnos määrittelee tai tulkitaan sellaisia kunnan elinknotoimen palveluita markkinalähtöisisi palveluiksi erityisesti maakuntakeskuksen ulkopuolella maaseutumaisilla alulla esim. Pohjois-Pohjanmaan reuna-alulla, joita aiemmin ole TE-toimisto tai Ely-keskus tuottanut valtion hallinnon julkisina yrityspalveluina. Asian valmistelu HE luku 5 Vapaamuotoiset kommentit KOMMENTIT LAKILUONNOKSEEN Luku 1 Ylset säännökset (1-5 ) Vapaamuotoiset huomion lakiluonnokseen 1 Ei Kommenttia Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 1
4 Luku 2 Aluden kehittäminen (6-12 ) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen vastuista (7 )? Ongelmaksi uudistuksessa voi muodostua se, että maakunnat vastaavat aluekehittämisestä ja myös itse sitä rahoittavat. Lain valmistelussa on onneksi säilytetty maakuntaohjelma kesksenä työvälineenä ja toimintapa, että aluekehitystä toteuttavat pääsääntöisesti muu kuin maakuntahallinto itse tai sen ylläpitävät organisaatiot. EU:n rakenne- ja aluepolitiikan kannalta on vaara, että uudistus siirtää painopistettä bottom up -periaatteesta up bottom -periaatteeseen. Ylhäältä määritellään rahoitusperiaatteet, miten paikallistasolla ja kunnissa elinvoimaa kehitetään. Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen järjestelmästä, rakennerahastojen hallinnoinnista ja aluekehittämiseen liittyvästä yhtstyöstä (8, 9, 10, 11 ja 32 )? Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 2 Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 2
5 Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 2 Luku 3 Kasvupalvelut ja niiden järjestäminen (13-20 ) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi maakunnan vastuusta ja järjestämistehtävistä? Hallituksen esityksen luvussa 3 on sanottu Kasvupalvelu-uudistus siirtäisi kuntien nykyisiä elinvoimatehtäviä tai niiden resursseja maakunnille, vaan maakunta ottaisi vastatakseen ainoastaan entiset valtion ja maakuntien liittojen hoitamat tehtävät. Kuntien kesknen tehtävä on edelleen luoda kasvulle, työlle ja elinknoelämälle suotuisaa toimintaympäristöä. Kuntien elinvoimarooliin kuuluu myös mm. maankäytön suunnittelu, elinknopolitiikka ja työllisyyden ylnen edistäminen, asuntopolitiikka, julkinen liikenne, koulutus ja osaamisen kehittäminen sekä innovaatioille suotuisan ympäristön luominen, maahanmuuttajien kotoutus ja syrjäytymisen ehkäisy. Lakiluonnoksessa lähtökohtana tulee rajautua organisoimaan valtion hallinnon TE-toimiston ja ELY-keskuksen nykyisin kansallisesti rahoittamat tehtävät kasvupalveluiksi ja määritellä näin ne selkeästi. Nyt määrittely on sekava ja monessa kohdin ristiriitainen kuntien ylsen toimivallan tuottamien elinknotoimen ja työllisyyspalveluiden kanssa. Nyt esitetyssä lakiluonnoksessa on suuri vaara, että laki rajoittaa tai tulkitaan niin, että se rajoittaa kuntien ylseen toimialaan kuuluvaa yhtä tärkmmistä elinvoiman kehittämispalveluista, elinknotoimen harjoittamista, johon kuuluu yhtenä osana myös yrityspalvelujen tuottaminen omalla alueella ja osittain myös rajaa vaikeasti työllistettävien työttömien palveluita ja toimenpittä kuntien toimesta. Lakiluonnoksessa ole määritelty kuntien roolia kesksissä ehdotuksissa, tämä tulee tarkentaa, miten kuntien elinvoimatehtävän osana tuotettavat palvelut täydentäisivät valtakunnallisia ja maakunnallisia kasvupalveluja. Lakiehdotuksessa tarkoitetut maakunnalliset kasvupalvelut koostuisivat maakunnalle siirrettävistä nykyisten TE-toimistojen ja ELY-keskusten tehtävistä eli yritys- ja TE-palveluista sekä maakuntien liittojen nykyisistä elinknotoimintaa ja työllisyyttä edistävistä tehtävistä. Kunnat vastaisivat edelleen paikallisesta elinknopolitiikasta. Kuntien elinvoimatehtävän osana tuotettavat palvelut täydentäisivät valtakunnallisia ja maakunnallisia kasvupalveluja. Tämä on epämääräisesti todettu ja kuntien asema ylsen toimivallan puittssa järjestettäviin elinknotoiminnan ja vaikmmin työllistettäviin palveluihin määrittelemättä. Markkinalähtöisesti tuotettavien kasvupalveluiden esimerkkikuvauksissa on sellaisia tehtäviä, joita kunta tai kuntien muodostama organisaatio antaa tällä hetkellä toimialueellaan maksuttomasti. Nyt on suuri vaara, että kasvupalveluihin tulee määritellyksi kuntien harjoittamaan elinknopolitiikkaan liittyviä palveluita, joita kunta tuottaa itse tai kuntien muodostamien organisaatioiden kanssa/kautta. Tämä on ristiriita kunnan elinvoimatehtävän kanssa ja rikkoo kunnan tai kuntien muodostaman organisaation ylseen toimialaan liittyvän elinknotoimen harjoittamista.
6 Tulisiko lailla säätää, mitkä palvelut maakunnan tulee minimissään järjestää? Onko lakiluonnoksessa tuotu tarpeeksi selkeästi esiin mahdollisten valtakunnallisten palvelukeskustehtävien (toimitila- ja kiintstö, talous- ja henkilöstö sekä ICT-tehtävät) suhde maakuntien kasvupalvelutehtäviin? Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 3
7 Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 3 Luku 4 Kasvupalvelujen tuottaminen (21-24 ) Onko monituottajamalliin pohjautuva ratkaisu tarkoituksenmukainen, jotta kasvupalveluuudistuksen tavoitteet saavutetaan? Mahdollisissa markkinapuutetilanteessa tulee huomioida kuntien tai kuntien sidosyksikköasemassa oleva toiminta mahdollisena palvelutuottajana. Säädetäänkö laissa tarpeeksi selkeästi kasvupalvelun tuottajien velvoittsta (huomioiden myös 35 Hallintomenettely ja julkisuus)?
8 Mahdollistaako laki riittävällä tavalla asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen? Mikäli palvelua on saatavissa usealta palvelutuottajalta. Ongelmaksi voi muodostua markkinapuutetilanne. Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 4 Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 4 Luku 5 Palvelujen monimuotoisuus ja yhtset järjestelmät (25-28 ) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 5 Valtakunnalliset ja maakunnalliset järjestelmät lakiluonnos varmistaa ja CRM-järjestelmien yhteensovittamisen, mutta kuntiin rajanpintaa ole huomioitu. Tähän tulee kiinnittää huomiota ja määritellä/kuvata lakiluonnokseen, miten tietojen siirtyminen varmistetaan, ett arvokas tieto paikallistasolla, kunnilla tai kuntien muodostamilla yhtiöillä tai vastaavilla organisaatioilla, on, jää hyödyntämättä.
9 Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 5 Luku 6 Erinäiset säännökset (26-37 ) Tukevatko aluden kehittämisen keskustelut valtakunnallisten ja alueellisten tavoittden yhteensovittamista ja aluden ja valtion yhtstyötä? Ohjaavatko kasvupalvelujen valtakunnalliset tavoitteet riittävästi kasvupalveluiden tuottamista maakunnissa?
10 Onko kasvupalvelutoimijoiden ohjaus- ja valvontaroolit tarpeeksi selkeästi kuvattu, kun otetaan huomioon 20 :n omavalvonta? Ovatko keskitetysti hoidettavat tehtävät tunnistettu kattavasti? Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 6 Uudenmaan alueen erillisratkaisu ole perusteltavissa kä hyväksyttävissä ja aiheuttaa eriarvoisuutta muita aluta kohtaan.
11 Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 6 Luku 7 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset (38-44 ) Uskotteko, että alueellanne esiintyy kasvupalveluiden osalta markkinapuutetta vuonna 2019? Erityisesti huolta aiheuttaa työllisyyspalvelut. Onko markkinapuutteen toteaminen kuvattu riittävällä tavalla lakiesityksessä?
12 Onko uudistuksessa otettu riittävästi huomioon henkilöstön asema? Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 7 Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 7
13 Vapaa sana Mitä muuta haluatte sanoa esitysluonnoksesta? 6.4.2017 LAUSUNTO 4 SEUTUKUNTAA (Ylivieska, Nivala-Haapajärvi, Raahe ja Haapavesi-Siikalatva) / KUNNAT 1. Kuntien ylseen toimivaltaan perustuva elinvoimatehtävä suhteessa lakiluonnokseen Hallituksen esityksen luvussa 3 on sanottu Kasvupalvelu-uudistus siirtäisi kuntien nykyisiä elinvoimatehtäviä tai niiden resursseja maakunnille, vaan maakunta ottaisi vastatakseen ainoastaan entiset valtion ja maakuntien liittojen hoitamat tehtävät. Kuntien kesknen tehtävä on edelleen luoda kasvulle, työlle ja elinknoelämälle suotuisaa toimintaympäristöä. Kuntien elinvoimarooliin kuuluu myös mm. maankäytön suunnittelu, elinknopolitiikka ja työllisyyden ylnen edistäminen, asuntopolitiikka, julkinen liikenne, koulutus ja osaamisen kehittäminen sekä innovaatioille suotuisan ympäristön luominen, maahanmuuttajien kotoutus ja syrjäytymisen ehkäisy. Lakiluonnoksessa lähtökohtana tulee rajautua organisoimaan valtion hallinnon TE-toimiston ja ELY-keskuksen nykyisin kansallisesti rahoittamat tehtävät kasvupalveluiksi ja määritellä näin ne selkeästi. Nyt määrittely on sekava ja monessa kohdin ristiriitainen kuntien ylsen toimivallan tuottamien elinknotoimen ja työllisyyspalveluiden kanssa. Nyt esitetyssä lakiluonnoksessa on suuri vaara, että laki rajoittaa tai tulkitaan niin, että se rajoittaa kuntien ylseen toimialaan kuuluvaa yhtä tärkmmistä elinvoiman kehittämispalveluista, elinknotoimen harjoittamista, johon kuuluu yhtenä osana myös yrityspalvelujen tuottaminen omalla alueella ja osittain myös rajaa vaikeasti työllistettävien työttömien palveluita ja toimenpittä kuntien toimesta. Lakiluonnoksessa ole määritelty kuntien roolia kesksissä ehdotuksissa, tämä tulee tarkentaa, miten kuntien elinvoimatehtävän osana tuotettavat palvelut täydentäisivät valtakunnallisia ja maakunnallisia kasvupalveluja. Lakiehdotuksessa tarkoitetut maakunnalliset kasvupalvelut koostuisivat maakunnalle siirrettävistä nykyisten TE-toimistojen ja ELY-keskusten tehtävistä eli yritys- ja TE-palveluista sekä maakuntien liittojen nykyisistä elinknotoimintaa ja työllisyyttä edistävistä tehtävistä. Kunnat vastaisivat edelleen paikallisesta elinknopolitiikasta. Kuntien elinvoimatehtävän osana tuotettavat palvelut täydentäisivät valtakunnallisia ja maakunnallisia kasvupalveluja. Tämä on epämääräisesti todettu ja kuntien asema ylsen toimivallan puittssa järjestettäviin elinknotoiminnan ja vaikmmin työllistettäviin palveluihin määrittelemättä. Markkinalähtöisesti tuotettavien kasvupalveluiden esimerkkikuvauksissa on sellaisia tehtäviä, joita kunta tai kuntien muodostama organisaatio antaa tällä hetkellä toimialueellaan maksuttomasti. Nyt on suuri vaara, että kasvupalveluihin tulee määritellyksi kuntien harjoittamaan elinknopolitiikkaan liittyviä palveluita, joita kunta tuottaa itse tai kuntien muodostamien organisaatioiden kanssa/kautta. Tämä on ristiriita kunnan elinvoimatehtävän kanssa ja rikkoo kunnan tai kuntien muodostaman organisaation ylseen toimialaan liittyvän elinknotoimen harjoittamista. Nykyinen voimassa oleva kunnallinen elinknotoimi ja TE-toimiston sekä ELY-keskuksen palvelujärjestelmä ole estänyt yksityisen palvelutuotannon käyttöä. Kunnallisilla ja seudullisilla yrityspalveluilla on kehitetty niin valtion hallinnoimien kuin kuntien hallinnoimia yrityspalveluita ja niitä on täydennetty yksityisellä palvelutuotannolla. Myöskään kasvupalvelu-uudistus poista CRM-järjestelmien päällekkäisyyttä. Edelleen kuntien ja maakunnan/valtion ja myös yksityisten palvelutuottajien välille jää erilaiset CRM-järjestelmät. Kunnat ja seudulliset toimijat paikallisesti tuntevat parhaiten yritykset ja yritysten markkinatilanteen paikkakunnalla esim. suunniteltaessa uutta yritystoimintaa. Kunnissa on myös työllisyydenhoitoon liittyvissä asioissa usn paras tieto alueen työllisyysmahdollisuuksista sekä työnhakijoiden tilanteesta. Nyt tämä lähellä paikallista asiakasta toimiva linkki on vaarassa hkentyä uudistuksessa, koska maakunnan tuottamat kasvupalvelut nähdään kesksempänä yrityskehitysinstrumenttina kä rajapintaa kunnalliseen elinknotoimen palvelutuotantoon ole kunnolla määritelty ja ristiriitaisuuksia ja päällekkäisyyksiä esimerkknä maakunnan tuottamiin markkinalähtöisiin kasvupalveluihin on esitetyssä lakiluonnoksessa suhteessa kunnallisesti tuotettuihin elinknopalveluihin. Kunnallisia ja seudullisia yrityspalveluja on rakennettu lähelle asiakasta, yhden luukun periaatteella toimiviksi palveluiksi. Kunnallisten ja seudullisten yrityspalvelukeskusten / kehittämisyhtiöiden rooli voisi hyvinkin olla sovittuja maakunnallisia kasvupalveluja alueelle kanavoiva ja välittävä rooli. Kasvupalveluilla/lailla luodaan jotain ainutlaatuista ja uutta, vaikka se merkittävästi poikkea nykyisestä järjestelmästä. Kyseessä on nykyisen järjestelmän parannus ja jossain määrin on uhka, että ison maakuntahallinnon viraston kautta siitä tulee etäinen ja vaikeasti yritysten saavutettava. Tästä syystä rajapinta kunnalliseen ja paikalliseen seudulliseen markkinaehtoisen yrityskehittämiseen ja vaikeasti työllistettävien palveluihin pitää olla saumaton. Tämä tulee laissa nykyistä paremmin ilmaista. Haasteen aiheuttaa alueelliset erot. Mm. Pohjois-Pohjanmaa on laaja heterogeeninen alutten maakunta, kasvupalveluiden tarjonnassa ja saavutettavuudessa voi tulla helposti isojakin alueellisia eroja. Lakiluonnoksessa todetaan: Tavoiteltuun kustannustehokkuuteen välttämättä päästä, jos maakunnissa kiinnitetä tarpeeksi huomiota siihen, ett tuoteta päällekkäisiä palveluita valtakunnallisten kasvupalvelutuottajien ja kuntien kanssa. Maakuntien yhteensovitusvelvoitteeseen kuuluu huolehtia, ett ko. päällekkäistä tuotantoa synny. Kuitenkin suureksi huoleksi on osoittautunut kuntien elinknotoimen taholta, että lakiluonnos rajaa kuntien ja kuntien muodostamien organisaatioiden toimesta tuotetaan jo elinknotoiminnan palveluita kuntien rahoituksella. Kasvupalvelulaki luo edellytyksiä siirtää kuntien tai kuntien muodostamien organisaatioiden elinknotoimen tuottamia palveluita markkinaehtoiseksi ja näin luo turhaan kustannuspainta markkinalähtöisiin kasvupalveluihin. Tämän on ristiriidassa markkinalähtöisten kasvupalveluiden kustannusten kasvun kannalta. Tätä ongelmaa aiemmin ole ollut, koska TE-toimisto tai Ely - ole tuottanut ao. kuntien elinknotoimen palveluita. Laki luo tiedostamatta markkinalähtöisiä uusia palveluita, joita jo kunnat ylsen toimivallan piirissä järjestävät. Kasvupalveluissa on huomioitava aluden, seutujen ja kuntien erilaisuus elinvoima- ja elinknopalvelujen tuottamistavoissa ja ylipäätään palvelutarjonnassa. Kuntien yrityspalvelukeskusten ja kehittämisyhtiöiden nykyiset elinknopoliittisesti valitut paikallisesti tuotetut yrityspalvelut tulisi mahdollistaa myös jatkossa. Vaikutukset kunnallisiin ja seudullisiin kehittämisyhtiöihin on hallituksen esityksessä mietitty lähinnä siitä lähtökohdasta, että kehittämisyhtiöt voivat olla jatkossa myös alueellisten kasvupalvelujen tuottajia. Vaikutusten arvioinnista puuttuu näkökulma suoraan kuntien yrityspalvelukeskusten hoitamiin tehtäviin (muut kuin kehitysyhtiömuotoiset). Lakiehdotus sallii erilaiset tavat tuottaa palveluita ja se perustellaan sillä, että maakunnat ja maakunnissa alueet ovat erilaisia. Tämä johtaa siihen, että palveluiden laatu ja saavutettavuus jo lähtökohtaisesti oletetaan olevan sellainen, että palveluiden laatu ja saavutettavuus ovat erilaiset eri puolella Suomea ja maakuntia. Tämä ole hyvä lähtökohta uudistukselle, jossa arvioidaan olevan tämän kaltaisia hkkouksia jo alusta alkaen. Erityinen ongelma on, kun tuotettavien kasvupalveluiden esimerkknä on kuntien tai kunnallisten organisaatioiden ennakoivaan elinknotoimeen liittyvä tehtäviä esim. yritysten perustamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen, jotka ovat kesksiä kunnan tai seudun elinvoiman vahvistamisessa. Nyt lakiluonnos tuo suuren uhan, että lakiluonnos määrittelee tai tulkitaan sellaisia kunnan elinknotoimen palveluita markkinalähtöisisi palveluiksi erityisesti maakuntakeskuksen ulkopuolella maaseutumaisilla alulla esim. Pohjois-Pohjanmaan reuna-alulla, joita aiemmin ole TE-toimisto tai Ely-keskus tuottanut valtion hallinnon julkisina yrityspalveluina. Vaikka lakiluonnoksen perusteluissa todetaankin, ett kasvupalvelulailla ole vaikutusta kunnan elinvoimatehtäviin kä sillä määritellä kunnan toimintaa omalla alueellaan elinknojen kehittämisessä, osa kasvupalvelulain tarkoittamista maakunnallisista kasvupalveluista vastaa sisällöltään osittain eri alulla kuntien yrityspalvelukeskusten ja kehittämisyhtiöiden harjoittamaa yrityspalvelu- ja neuvontatoimintaa. Tämä yrityspalvelutoiminta on pääosin kunnan elinknopolitiikkaan nojautuvaa ja pääsääntöisesti maksutonta lähipalvelua asiakkaalle. Lakiuudistuksessa on myös vaarana palvelujen pirstoutuminen ja etääntyminen lähipalvelusta sähköiseen asiakkuuteen tai kauaksi omasta toimintaympäristöstä tapahtuvaan palvelun tuottamiseen. Muutoksessa on myös nähtävissä riski, että kunnallisten yrityspalvelukeskusten ja kehittämisyhtiöiden rooli tulee muuttumaan aktiivisesta yrityskentän kehittäjäroolista pelkäksi palvelutarjottimeksi, joka osaa kanavoida asiakkaalle eri palveluja ussta eri lähtstä. Monilla alulla on haluttu elinknopoliittisesti panostaa siihen, että alueelle syntyy omaa osaamista paikallisen yrityspalvelun tuottamiseen, kä vain ulkopuolisena asiantuntijatyönä käydä tekemässä pelkästään tilattua kehittämistyötä ja viedä sen jälkeen osaamista mukanaan. 2. Kuntien harjoittama aluekehittäminen ja rakennerahastojen käyttö suhteessa lakiluonnokseen Lakiluonnoksessa pitää todeta myös suoraan, että EU:n rakennerahastojen käyttöön kuntien, seudun ja alueen elinvoiman kehittämisessä vaikuta kuin rakennerahastojen hallinnoinnin osalta, että ne siirtyvät kokonaisuudessa uudelle maakuntahallinnolle. Ongelmaksi uudistuksessa voi muodostua se, että maakunnat vastaavat aluekehittämisestä ja myös itse sitä rahoittavat. Lain valmistelussa on onneksi säilytetty maakuntaohjelma kesksenä työvälineenä ja toimintapa, että aluekehitystä toteuttavat pääsääntöisesti muu kuin maakuntahallinto itse tai sen ylläpitävät organisaatiot. EU:n rakenne- ja aluepolitiikan kannalta on vaara, että uudistus siirtää painopistettä bottom up -periaatteesta up bottom -periaatteeseen. Ylhäältä määritellään rahoitusperiaatteet, miten paikallistasolla ja kunnissa elinvoimaa kehitetään. Ongelmallinen kohta lakiluonnoksessa on kehittämisyhtiöiden tai vastaavien kuntien muodostamien organisaatioiden asema hankerahoituksessa. Lakiluonnoksessa on todettu, että Kehittämisyhtiöiden rahoituksesta yli puolet tulee hankerahoituksesta. Kasvupalvelu-uudistuksessa lähtökohtaisesta olla muuttamassa tukiin liittyviä ehtoja, mutta maakunnalla on jatkossa itsenäisempi valta niiden suuntaamisessa. Se, miten tämä vaikuttaa kehittämisyhtiöiden saamaan yritystukena annettavaan kasvupalvelurahoitukseen, on siten riippuvainen maakuntien ratkaisuista. Rakennerahastoista on arvioiden mukaan 2014 2020 ohjelmakaudella tulossa kehittämisyhtiöille yhteensä 100 miljoonaa euroa. Nykyisessä kehitysyhtiöiden tai vastaavien kuntien muodostamien sidosyksikköasemassa olevien organisaatioiden tehtävät hankerahoituksen aktivoinnissa, hankkden hallinnoinnissa ja rakennerahastoprojektien toteuttamisessa ole ollut päällekkäin TE-toimiston tai Ely-keskusten markkinaehtoiseksi kasvupalveluiksi siirtyvien palveluiden kanssa. Kyse on EU-aluepolitiikan ja aluekehittämisen bottom up -periaatteen toteuttamisesta, jossa noudatetaan ns. additionaali -periaatetta, jossa kunnat ovat osarahoittamassa kehittämisyhtiöiden tai vastaavien kuntien muodostamia organisaatioita, jotka on perustettu EU-rakennerahastotoiminnan toteuttamiseen paikallisella tasolla. Kyse ole markkinalähtöisten kasvupalveluiden tuottamisesta, vaan EU-rakennerahastotoiminnan paikallistason aluekehittämistyöstä, jota saa laki tulla myöskään estämään kuten kuntien ennakoivaa elinknotoimintaa ja kuntien järjestämää vaikeasti työllistettävien työllistämispalveluita. 3. Kuntien kannalta johtopäätös lakiluonnoksesta Yksinkertaisesti lakiluonnoksessa tulee rajautua nykyisten TE-toimiston ja ELY-keskuksien tuottamiin työllisyys- ja yrityspalveluiden muuttamiseen markkinaehtoiseksi kasvupalveluksi ja samalla huolehtia, että saumaton rajapinta ja katkeamaton palveluketju syntyvät kuntien ylsen toimivallan puittssa järjestettävään elinknotoimen, yrityspalvelujen ja työllisyyden palveluihin. EU:n rakennepolitiikan ja aluekehittämiseen liittyen tulee rajautua lakiluonnoksessa vain rakennerahastojen hallinnoinnin siirtoon uuden maakuntahallinnon alaiseksi toiminnaksi. Tällöin kuntien ennakoivaan elinknotoimen ja työllisyyden kehittämiseen liittyviin toimintoihin ja palveluihin sekä kuntien osarahoittamaan rakennerahastojen hanketoimintaan tule ristiriitaisuutta markkinaehtoisesti tuotettavien kasvupalveluiden toimesta. Nyt kasvupalveluilla pyritään korvaaman sellaista kokonaisuutta, joka aiheuttaa sekavuutta ja epäselvyyttä kuntien ylsen toimivallalla järjestettäviin ja tuottamiin elinknotoimen, työllisyyden kehittämisen toimiin ja palveluihin sekä EUrakennerahastoilla tehtävään aluekehittämisen tehtäviin ja toimiin. Uudenmaan alueen erillisratkaisu ole perusteltavissa kä hyväksyttävissä ja aiheuttaa eriarvoisuutta muita aluta kohtaan. Uudistus on perusteltavissa, kun se rajautuu ELY-keskuksen ja TE-toimiston sekä nykyisen maakuntaliiton aluekehittämisen ja kasvupalveluiden yhdistämiseen.