KOSTEUDENHALLINTA-ASIAKIRJA

Tilaaja: Vihdin kunta, Tilapalvelu PL 67, 03101 Nummela Hanke: Vihdin Kirkonkylän Campus KOSTEUDENHALLINTA-ASIAKIRJA Vihdin Kirkonkylän Campus Postiosoite Sähköposti ja www Puhelin Y-tunnus Panuntie 4 etu.suku@valvontakonsultit.fi +358 44 7799 277 0779955-6 00610 HELSINKI www.valvontakonsultit.fi

KOSTEUDENHALLINTA 2 (26) Sisältö sivu 1 YLEISTÄ... 6 1.1 Asiakirjan tavoitteet ja käyttö (ohjeistus ja status)... 6 1.2 Pääurakoitsijan ja urakoitsijoiden vastuut ja tehtävät... 6 1.3 Kosteusriskiluokat (RIL 250)... 6 1.4 Kosteudenhallinnan toteutuksen seuranta, dokumentointi ja toiminnanohjaus... 7 1.5 Kosteudenhallintaa ohjaavat säädökset, lait ja ohjeet... 7 2 RAKENNUSHANKKEEN TIEDOT... 7 2.1 Rakennushankkeen kosteusriskiluokka... 7 2.2 Kosteudenhallintasuunnitelman laatiminen... 7 2.3 Rakennushankkeen erityispiirteet... 8 2.4 Kosteudenhallinnasta tiedottaminen ja perehdyttäminen... 8 3 RAKENNUSTARVIKKEIDEN KULJETUS, VARASTOINTI JA SUOJAUS... 9 3.1 Suojaus kuljetuksen aikana... 9 3.2 Suojaus varastoinnin aikana... 9 3.3 Puolivalmiin rakenteen suojaus... 10 3.4 Valmiin rakenteen suojaus... 10 4 KOSTEUDENHALLINNAN PÄÄKOHDAT... 10 4.1 Rakentamisajankohta... 10 4.2 Aikataulu... 11 4.3 Rakenteet... 11 4.3.1 Kosteusherkkyys... 11 4.3.2 Kuivumiskyky... 11 4.3.3 Valmiin rakenteen kosteustekninen toiminta... 11 4.3.4 Materiaalivalinnat, betonilaadut... 12 4.3.5 Kuivumisaika-arviot... 12 4.4 Perustusvaihe... 13 4.5 Runkovaihe... 13 4.6 Ulkovaippa... 13 4.7 Sisärakennusvaihe... 13 5 SUOJAAMINEN JA KASTUMISEN MINIMOINTI... 14 5.1 Suojaustarpeet... 14 5.2 Suojausperiaatteet... 14 5.3 Veden ohjailu... 15 5.4 Lumi... 15 5.5 Kastuneen materiaalin vaihtaminen... 15 5.6 Työvaiheiden ajoitus ja järjestys... 15 6 KUIVATTAMINEN JA OLOSUHDEHALLINTA... 15 6.1 Kosteusraja-arvot ja tavoitteet... 15 6.2 Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus... 16 6.3 Osastointi... 17 6.4 Työmaan lämmittäminen ja ilman vaihtuminen... 17 6.4.1 Väliaikainen lämmitys... 17 6.4.2 Lopullinen lämmitysjärjestelmä... 18 6.4.3 Ilmanvaihtuvuus... 18 6.5 Rakenteiden kuivattaminen... 18 6.5.1 Kuivatustarve... 18 6.5.2 Laitteet ja periaatteet... 18

KOSTEUDENHALLINTA 3 (26) 6.5.3 Kevyet rakenteet... 19 6.5.4 Betoni, tiili- ja harkkorakenteet... 19 6.5.5 Välitilat... 19 7 KOSTEUSMITTAUKSET JA MUU LAADUNVARMISTUS... 19 7.1 Mittalaitteet... 19 7.2 Mittaajan pätevyys... 20 7.3 Mittaustarpeet... 20 7.3.1 Kosteus... 20 7.3.2 Tartuntalujuus... 20 7.3.3 Rakenteen tiiveysmittaukset... 20 7.3.4 Olosuhdeseuranta... 20 7.4 Mittaussuunnitelma... 21 7.4.1 Mitattavat rakenteet... 21 7.4.2 Mittauslaajuus... 21 7.4.3 Mittauskohtien valinta... 22 7.4.4 Mittausajankohta... 22 7.5 Tulosten tulkinta ja kelpoisuuden toteaminen... 22 7.6 Raportointi... 23 7.7 Takuuajan jälkiseuranta... 23 8 KOSTEUDENHALLINNASTA TIEDOTTAMINEN JA KOULUTUS... 24 9 KOSTEUSVASTAAVAN TEHTÄVÄT... 24 10 KOSTEUDENHALLINNAN MUISTILISTA (esimerkki)... 24 11 LIITTEET... 25 12 LÄHTEET... 26

KOSTEUDENHALLINTA 4 (26) Vastuu- ja yhteyshenkilöt Suorittaja Toiminimi Osoite Puhelin Sähköposti Yhteyshenkilö Tilaaja Vihdin Kunta Tilapalvelu, PL 67, 03101 Nummela +358 50 574 1913 etu.suku@vihti.fi Tilapäällikkö Mikko Hytönen Vihdin Kunta Vihdin Kunta Tilapalvelu, PL 67, 03101 Nummela Tilapalvelu, PL 67, 03101 Nummela +358 500 818 035 etu.suku@vihti.fi +358 500 883 919 etu.suku@vihti.fi Rakennustöidenvalvo ja Jorma Haataja Rakennustöidenvalvo ja Hannu Rantala Rakennuttajakonsultti Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy Panuntie 4 00610 Helsinki +358 44 7799 221 etu.suku@valvontakonsultit.fi Projektinjohtaja Seppo Hämäläinen Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy Panuntie 4 00610 Helsinki +358 40 7799 214 etu.suku@valvontakonsultit.fi Projektipäällikkö Ville Könönen Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy Panuntie 4 00610 Helsinki +358 44 7799 227 etu.suku@valvontakonsultit.fi Kosteudenhallintakoordinaattori Tony Pahlman Pääsuunnittelija / Arkkitehti Projekt Kuubis OÜ Tatari 25, Tallinn 10116, Viro +372 55 619 150 etu.suku@kuubis.ee Pääsuunnittelija Katrin Männik Projekt Kuubis OÜ Tatari 25, Tallinn 10116, Viro +372 510 2920 etu@kuubis.ee Projektinjohtaja Jarmo Nikland Rakennesuunnittelija A-insinöörit Suunnittelu Oy Bertel Jungin aukio 9, 02600 Espoo +358 207 911 755 etu.suku@ains.fi Uudisrakennukset Sami Rämö A-insinöörit Suunnittelu Oy Bertel Jungin aukio 9, 02600 Espoo +358 207 911 754 etu.suku@ains.fi Korjaus- ja purku Perttu Virtanen Pohjarakennesuunnittel ija A-insinöörit Suunnittelu Oy Bertel Jungin aukio 9, 02600 Espoo +358 207 911 559 etu.suku@ains.fi Geo- ja infrasuunnittelu Hanna Karppanen LVIA -suunnittelija LVI-Insinööritoimisto Vahvacon Oy Ilmalankatu 2C, 00240 Helsinki +358 400 465 589 etu.suku@vahvacon.fi Vastuusuunnittelija ja RAU Ilkka Råman LVI-Insinööritoimisto Vahvacon Oy Ilmalankatu 2C, 00240 Helsinki +358 50 537 5680 etu.suku@vahvacon.fi Koulut Aki Mikkelson LVI-Insinööritoimisto Vahvacon Oy Ilmalankatu 2C, 00240 Helsinki +358 50 411 1756 ja +372 5 395 9144 etu.suku@vahvacon.fi Liikuntahalli, liikuntapaikat Aleksandr Spitson LVI-Insinööritoimisto Vahvacon Oy Ilmalankatu 2C, 00240 Helsinki +358 50 363 1521 etu.suku@vahvacon.fi Infra Mikael Lappalainen Sähkösuunnittelija Sähkösuunnittelu Macel Oy Kartanonkatu 8, 30100 Forssa +358 50 60 224 etu.suku@macel.fi Jari Vahekoski Sähkösuunnittelu Macel Oy Kartanonkatu 8, 30100 Forssa +358 40 572 0265 etu.suku@macel.fi Kari Seuranen

KOSTEUDENHALLINTA 5 (26) Valvojat LVI-töiden valvonta GHS Group Oy Uutiskatu 2, RTI-talo, 00240 Helsinki +358 40 717 5300 etu.suku@ghs.fi LVI-valvoja Janne Koponen RAU-töiden valvonta GHS Group Oy Uutiskatu 2, RTI-talo, 00240 Helsinki +358 40 513 2433 etu.suku@ghs.fi RAU-valvoja Juha Lyyra Sähkötöiden valvonta Insinööritoimisto Techniplan Oy Vihdintie 5, 03100 Nummela +358 400 736 558 etu.suku@techniplan.fi Sähkötöidenvalvoja Ari Nieminen Sähkötöiden valvonta Insinööritoimisto Techniplan Oy Vihdintie 5, 03100 Nummela +358 40 583 0531 etu.suku@techniplan.fi Sähkötöidenvalvoja Jorma Mansner Päätoteuttaja vastaavamestari NN työsuojeluvastaava NN kosteusvastaava NN puhtausvastaava NN

KOSTEUDENHALLINTA 6 (26) 1 YLEISTÄ 1.1 Asiakirjan tavoitteet ja käyttö (ohjeistus ja status) Tämän asiakirjan tarkoituksena on varmistaa, että rakennuksen rakenteiden kosteudesta ei ole haittaa rakennuksen terveellisyydelle, turvallisuudelle tai pitkäikäisyydelle. Asiakirjan tavoitteena on myös ohjata rakennustöiden toteuttamista rakennushankkeissa niin, että rakennuttajan laatuvaatimukset vastaanotettavan rakennuksen puhtaudelle ja sisäilman laadulle täyttyvät. Ohje on toimintaa ohjaava ja velvoittava. Kosteudenhallintasuunnitelma on laadittava ennen rakennustöiden aloitusta. Kosteudenhallintasuunnitelmassa on arvioitava riskejä, jotka saattavat aktivoitua rakentamisen eri vaiheissa. Suunnitelmaa tulee täydentää tarvittavilta osiltaan rakennustöiden aikana. Kaikkien työmaalla toimivien urakoitsijoiden tulee sitoutua noudattamaan suunnitelmaa. 1.2 Pääurakoitsijan ja urakoitsijoiden vastuut ja tehtävät Pääurakoitsija vastaa työmaan yleisestä kosteudenhallinnasta. Pääurakoitsijan on laadittava työmaalle kosteudenhallinta- ja kuivatussuunnitelma, jossa kaikkien rakenteiden kuivumis- ja kuivattamistarpeet on esitetty eri urakoitsijoiden osalta. Myös ali- ja sivu-urakoitsijoiden on laadittava omia töitään koskevat kosteudenhallintasuunnitelmat, jotka tulee hyväksyttää pääurakoitsijalla. Pääurakoitsijan on huolehdittava sivu- ja aliurakoitsijoiden laatimien kosteudenhallintasuunnitelmien yhteen sovitettavuus omissa suunnitelmissaan. Kyseiset suunnitelmat on toimitettava rakennuttajalle ennen rakennustöiden aloitusta. Urakoitsijat huolehtivat oman alueensa mallisuorituksista, mittauksista ja laadunvarmistustehtävistä. Työmaajohdon on huolehdittava omien työntekijöidensä työhön opastamisesta ja perehdyttämisestä. Pääurakoitsijan on velvoitettava urakoitsijat laatimaan ilmoitukset merkittävistä kosteudenhallintaan vaikuttavista työsuorituksistaan, työvaiheistaan ja huomioistaan pääurakoitsijalle. Pääurakoitsijan tulee nimetä hankkeelle kosteusvastaava. Kosteusvastaavan tehtävät on esitetty kohdassa 9. Tehtävään nimetylle henkilölle tulee järjestää tehtäviensä ja vastuunsa edellyttämät riittävät valtuudet ja voimavarat. 1.3 Kosteusriskiluokat (RIL 250) Hankkeen riskiluokka riippuu rakennuksen kosteusteknisestä vaativuudesta, kosteudenhallinnan vaativuudesta sekä kosteusvahingon mahdollisten seuraamusten vakavuudesta. Riskiluokat ovat erittäin vaativa, normaalia vaativampi ja normaali. Riskiluokka vaikuttaa kosteudenhallinnan menettelytapojen valintaan.

KOSTEUDENHALLINTA 7 (26) 1.4 Kosteudenhallinnan toteutuksen seuranta, dokumentointi ja toiminnanohjaus Pääurakoitsijan tulee määritellä kosteudenhallintasuunnitelmassa kosteudenhallintatoimenpiteiden toteutuksen seurannan, dokumentointiperiaatteet sekä toiminnanohjauksen. Kosteudenhallintatoimenpiteet dokumentoidaan niin, että tehdyt toimenpiteet ovat myöhemminkin selvitettävissä. Pääurakoitsija kokoaa dokumentit ja luovuttaa ne vastaanotossa rakennuttajalle. Hankkeessa pidettävät dokumentoitavat katselmukset ja tarkastukset: - Sääsuojausten toimivuus ja vedenpoisto - Rakennusmateriaalin vastaanotto ja varastoiminen - Kosteusmittaukset - Sääolosuhteiden seuranta - Rakennuksen sisäilman kosteuden ja lämpötilan seuranta - Uudisrakennuksen kaivannon kuivatus 1.5 Kosteudenhallintaa ohjaavat säädökset, lait ja ohjeet Rakentamisessa on noudatettava Maankäyttö- ja rakennuslakia sekä rakennusasetusta. Olennaisia vaatimuksia ovat lujuuden, vakavuuden ja paloturvallisuuden ohella hygienia ja terveellisyys sekä käyttöturvallisuus. Määräyksiä ja ohjeita annetaan Rakentamismääräyskokoelmassa (RakMK). Kosteus rakentamisessa on käsitelty RakMK C2:ssa, sekä mm. hyvää rakentamista määrittelevissä RIL:n ja By:n ohjeissa. Hyvää rakentamistapaa kuvaa yleisesti RYL2000. Myös terveydensuojelulaissa on vaatimuksia rakennuksen terveellisyydelle. 2 RAKENNUSHANKKEEN TIEDOT 2.1 Rakennushankkeen kosteusriskiluokka RIL 250 julkaisussa Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen määritellään suunnittelussa huomioitavat kosteudenhallinnan tavoitteet, joihin vaikuttaa erityisesti rakennuttajan laatutavoitteet. Tavoiteasettelussa huomioidaan suunnitteluratkaisuista rakennuspaikan kuivatus, perustusten kosteudenhallinta, rakennusvaipan toimivuus, märkätilaratkaisujen toimivuus ja taso, talotekniset ratkaisut sekä sisäilman laatutavoitteet. Hankkeen rakennusten kosteusriskiluokka = 2 (normaalia vaativampi). Tarvittaessa valitaan tehostettuja menettelytapoja kosteudenhallinnan varmistamiseksi. 2.2 Kosteudenhallintasuunnitelman laatiminen Rakennuttaja edellyttää kosteudenhallintasuunnitelman laatimisen hyvissä ajoin. Suunnitelma on toimitettava rakennuttajalle ennen rakentamisen aloitusta. Kosteudenhallintasuunnitelmaa on tarvittaessa täydennettävä hankkeen edetessä. Kosteudenhallintasuunnitelma tulee sitoa hankkeen työaikatauluun ja valmiusasteisiin.

KOSTEUDENHALLINTA 8 (26) Kosteudenhallintasuunnitelma on aina laadittava kohdekohtaisesti. Suunnitelmassa on huomioitava kohdekohtaiset hankkeen ja ympäristön erityispiirteet ja vaatimukset. Pääurakoitsijan on nimettävä henkilöstöstään kosteusvastaava ja esitettävä se työmaan kosteudenhallintasuunnitelmassa. Kosteusvastaavan tehtävät on kuvattu kappaleessa 9. Luvuissa 3 7 määritellään kosteudenhallintasuunnitelmaan sisällytettävät asiat. 2.3 Rakennushankkeen erityispiirteet Rakennushanketta on kuvattu urakkaohjelmassa. Kosteusriskiltään erityisesti huomioon otettaviin ja kriittisiin tehtäviin sisältyvät mm: - vesikattotyöt ja sääsuojaus - orsivesien / pintavesien hallinta orsivesikerroksen ollessa lähellä maanpintaa - perusmuurin vierustoilla kaivantojen kuivana pitäminen - materiaalikuljetusten oikea-aikaisuus - rakennekosteuden varmentaminen mittauksin ennen pinnoitustöitä - rakennuksen lämmitys työmaavaiheessa - rakennuksien pitäminen lämpimänä talvikaudella - kaivantojen vedenpoisto - vaipparakenteiden liitoskohdat - lumien sulaminen - pihan pintaveden ja kattovesien poisjohtaminen - vesien pääsy seinärakenteisiin holveilta - aukkojen ja liittymien vesitiiviys/tuuletus - vesieristys ja rakenteiden liikuntasaumat - ikkunoiden liitoskohdat - tiilijulkisivujen taustojen tuuletus ja kosteuden poisto - julkisivujen sääsuojaus - räystäsliittymät - betonirakenteiden kuivuminen, kuivumisolosuhteet, betonin ominaisuudet - seinien liittymiset vesikattoon, ylösnousevan seinän sisälle pääsevän veden hallittu ulosjohtaminen - rakenteiden kuivumismahdollisuus myös valmiissa rakennuksessa - iv-konehuoneiden rakenteet - märkätilojen rakenteet - kipsilevyseinien kastumisen estäminen - lv-putkistoissa ja kalusteissa mahdollisesti esiintyvien vuotojen havainnointi - materiaalin kastumisen estäminen kuljetuksen, varastoinnin, asentamisen ja työn aikana sekä rungon kuivumisvaiheessa Kosteusriskien arvioinnissa on huomioita rakennusalueen läheisyydessä sijaitseva vesialue. 2.4 Kosteudenhallinnasta tiedottaminen ja perehdyttäminen

KOSTEUDENHALLINTA 9 (26) Päätoteuttaja vastaa kosteudenhallinnasta rakennustyölle ja työmaaolosuhteille asetettujen, hankekohtaisten vaatimusten ja velvollisuuksien tiedottamisesta muille urakoitsijoille, käyttäjän edustajille sekä muille rakennushankkeen vaikutuspiirissä oleville. Päätoteuttaja vastaa kosteudenhallintaan liittyvien asioiden käsittelystä esim. urakoitsijapalavereissa, aikataulupalavereissa sekä työmaakokouksissa koko rakennushankkeen ajan. Pääurakoitsija sisällyttää kosteudenhallintaa koskevat vaatimukset työmaan työntekijänperehdytysoppaaseen. Perehdyttämisessä otetaan kosteudenhallinnan osalta huomioon mm. seuraavat tekijät: - kosteusriskiluokkavaatimusten vaatimukset työmaaolosuhteille - työmaan kosteudenhallintasuunnitelma - työntekijän vastuut ja velvoitteet työskentelyn aikana - rakennusmateriaalien varastointi ja suojaus, jätehuolto, rakennussiivous sekä kosteudenhallinta eri työvaiheissa - kosteudenhallinnan seuranta ja dokumentointi Kaikkien sivu- ja aliurakoitsijoiden on osallistuttava päätoteuttajan/ pääurakoitsijan järjestämiin, kosteudenhallintaa koskeviin tiedotus- ja perehdytystilaisuuksiin urakkaan kuuluvana. 3 RAKENNUSTARVIKKEIDEN KULJETUS, VARASTOINTI JA SUOJAUS 3.1 Suojaus kuljetuksen aikana Materiaalit on pakattava siten, että ne voidaan kuljettaa rakennuspaikalle ilman haitallista kastumista. Toimittajan on määriteltävä kirjallisesti kuljetusaikainen suojausvaatimus. Kuljetus on suoritettava aina toimittajan ja valmistajan ohjeiden mukaisesti. Mikäli edellytetään tiettyä kosteuspitoisuutta (esim. puuperäiset materiaalit), on tavoitetason säilyttävä kuljetuksessa. Pakkaukset on tarkistettava vastaanotettaessa ja haitallisesti kastuneet materiaalit on korvattava uusilla. Rakennustarvikkeet ja -osat on kuljetettava ja varastoitava työmaalle oikea-aikaisesti. 3.2 Suojaus varastoinnin aikana Rakennustarvikkeiden ja osien välivarastointia työmaalla on vältettävä. Varastointiolosuhteiden ja suojausten on vastattava valmistajien vaatimuksia. Velvoitteet tarvittavien varastointitilojen rakentamisesta ja hankinnasta määritellään urakkarajaliitteessä. Mitään rakennusmateriaalia ei saa varastoida niin, että maakosteus tai pintavedet pääsevät vaikuttamaan materiaaleihin. Rakennusmateriaalit ja -tarvikkeet on varastoitava ja suojattava valmistajan/ toimittajan ohjeiden mukaisesti. Varastointiohjeet pitää olla näkyvissä pakkauksissa tai työmaatoimistossa tarkoitukseen varatussa mapissa. Mappi on oltava työmaavalvojan käytettävissä. Rakennuttajalla on oikeus poistattaa haitallisesti kastuneet ja vahingoittuneet rakennustarvikkeet.

KOSTEUDENHALLINTA 10 (26) 3.3 Puolivalmiin rakenteen suojaus Kaikessa suojaamisessa on erityisesti huolehdittava, että suojaus ei johda vettä paikkoihin, joissa siitä voi olla haittaa muille rakenteille. Suojaukset eivät myöskään saa heikentää tai estää suojattavan rakenteen kuivumismahdollisuuksia mikäli suojattavan rakenteen on kuivuttava johonkin tiettyyn tavoitetasoon ennen seuraavaa työvaihetta. Rakennuksien kaikki vesikattotyöt toteutetaan huputettuna, säältä suojattuina aina alusta valmiiseen vettä pitävään rakenteeseen asti. Talvella tulee käyttää kaksinkertaista sääsuojaa. Sääsuojaus pidetään paikallaan kunnes varsinainen vesikate, ylösnostot, iv-piiput ja lauhdutinpetien läpiviennit ovat vesitiiviisti asennettu. Ikkunoiden uusimisessa puretaan päivittäin vain ne ikkunat jotka kyetään saman päivän aikana vaihtamaan. Puolivalmiin rakenteen suojaamisella varmistetaan, että rakenteeseen ei pääse sellaisia kosteusmääriä, joiden riittävän nopea poistuminen on epävarmaa. Suojaustoimet tulee esittää kosteudenhallintasuunnitelmassa yksityiskohtaisesti. Kosteudenhallintasuunnitelmassa on esitettävä toimintamalli tilanteisiin, joissa rakenteet ovat päässeet suojaustoimenpiteistä huolimatta kastumaan. Tarvittaessa urakoitsija ja rakennuttajan asiantuntija selvittävät kastumisen laajuuden ja vakavuuden. Suunnittelija määrittelee voidaanko rakenne tai rakennusmateriaali kuivattaa sen menettämättä ominaisuuksiaan, vai joudutaanko materiaaleja / rakenteita uusimaan. Tästä rakennuttajalle aiheutuvat kustannukset peritään urakoitsijalta. 3.4 Valmiin rakenteen suojaus Suojausten suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava suojaustoimien vaikutukset muille rakenteille ja suojattavalle rakenteelle itselleen. Erityisesti on suunniteltava huputuksen avattavuus ja poistumistiet. Mikäli valmis rakenne ei ole tarkoitettu säänkestäväksi, ei sitä saa päästää kastumaan. Tällaisia rakenteita ovat mm. kaikki kuivien sisätilojen valmiit rakenteet. Suojaustoimet on esitettävä kosteudenhallintasuunnitelmassa yksityiskohtaisesti. 4 KOSTEUDENHALLINNAN PÄÄKOHDAT 4.1 Rakentamisajankohta Kosteudenhallinnan suunnittelussa on huomioitava mihin vuodenaikaan ja siten minkälaisiin olosuhteisiin mikin rakentamisen vaihe ajoittuu. Kaikissa hankkeissa on varauduttava sateen mahdollisuuteen.

KOSTEUDENHALLINTA 11 (26) 4.2 Aikataulu Kuivumisen huomiointi ei sisälly aikatauluohjelmiin, vaan kuivumisajat on erikseen tarkistettava sitä mukaa, kun aikataulu tarkentuu. Pääurakoitsijan laatimassa työaikataulussa on määriteltävä kosteudenhallinnan kannalta kriittiset ajankohdat, kuten vesikaton ja vaipan umpeen saanti sekä lämmityksen aloitus. Kosteudenhallintatoimenpiteille (suojaus, väliaikainen lämmitys jne.) on varattava riittävästi aikaa. Aikatauluun on varattava riittävästi aikaa rakenteiden (erityisesti kosteusherkillä päällysteillä päällystettävät betonirakenteet) kuivumiselle. 4.3 Rakenteet Kosteudenhallinnan suunnittelussa kohteen ratkaisuista ja rakenteista on suunnittelun edetessä määriteltävä kosteustekniset riskit, joista huolehtiminen on kosteudenhallinnan ydinasia. Kriittiset rakenneosat on tunnistettava ja niihin liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot määriteltävä. Erityisesti pinnoitettavien rakenteiden kosteudet on tarkistettava ennen pinnoitustyötä. Kaikki rakenteet on käsiteltävä kosteudenhallinta huomioiden. Arvioinnissa huomioidaan kosteusherkkyys, kosteuden haittavaikutukset ja kuivumiskyky. 4.3.1 Kosteusherkkyys Kosteusvaurion syntyyn vaikuttaa kosteuden lisäksi varastointi- ja rakennuspaikan lämpötila, materiaaliominaisuudet, aika ja ravinteet (puhtaus). Vaurioituminen tapahtuu sitä nopeammin mitä kosteampaa ja lämpimämpää on. Lisätietoa RIL 250:sta. Herkimpiä mikrobivaurioitumiselle ovat materiaalit, jotka sisältävät orgaanisia aineita kuten puuta tai paperia. Betoni kestää kosteutta, mutta sen sisältämä kosteus voi aiheuttaa vaurioita betoniin kosketuksissa oleviin muihin materiaaleihin. On oleellista tietää miten pitkään ja millaiselle kosteusmäärälle materiaali voi joutua alttiiksi 4.3.2 Kuivumiskyky RakMK C2 edellyttää, että rakenteilla tulee olla riittävä kuivumiskyky suhteessa rakenteen lähtökosteuspitoisuuteen. Kuivumiskyky tarkoittaa rakennuskosteuden (materiaalin valmistuksessa käytettävä vesi sekä materiaalin kastuminen kuljetuksen, varastoinnin ja rakentamisen aikana) poistumisedellytyksiä ja kosteuden poistumiseen kuluvaa aikaa. Rakenteen kuivumiskyvyn edellytyksenä on rakenteeseen pääsevän veden ja kosteuden poisjohtuminen. Tämä varmistetaan rakennetta tuulettamalla tuuletusvälien, -rakojen ja venttiilien kautta sekä materiaalien vesihöyrynläpäisyominaisuuksilla. 4.3.3 Valmiin rakenteen kosteustekninen toiminta

KOSTEUDENHALLINTA 12 (26) Kosteudenhallintaan kuuluu suojaus- ja kuivaustoiminnan lisäksi myös se, miten valmiit rakenteet toimivat kosteusrasituksia vastaan. Siksi kosteudenhallinnassa on määriteltävä valmiiden rakenteiden oikean kosteusteknisen toiminnan varmistavat laadunvarmistustoimenpiteet. Erityisesti massiivisten rakenteiden kosteuden poistumisesta on varmistuttava ennen kosteusherkkien pintarakenteiden asentamista. 4.3.4 Materiaalivalinnat, betonilaadut Betonirakenne on hitaimmin kuivuva rakenneosa. Mitä paksumpi betonirakenne on, sitä hitaammin se kuivuu. Yhteen suuntaan kuivuva rakenne kuivuu 2 3 kertaa hitaammin kuin kahteen suuntaan kuivuva rakenne. Kuivumista edellyttävät betonirakenteet pitää poimia kosteusteknisesti kriittisten tekijöiden listalle ja niille aikataulussa varattu kuivumisaika on huomioitava. Betonilaadun valinnassa on aina huomioitava kuivumistavoitteet. Eri rakenteissa ja eri rakennuksen osissa käytettävät betonilaadut on määriteltävä kosteudenhallintasuunnitelmassa. Yksittäinen tekijä ei ole yleensä koko ratkaisu, vaan riittävän nopea kuivuminen saavutetaan huomioimalla useita tekijöitä tarkoituksenmukaisesti, pitkäjänteisesti ja tehokkaasti, jolloin vältetään kalliit pikakuivatustoimenpiteet. Betonirakenteiden kuivumista voidaan nopeuttaa vähentämällä kovettuneesta betonista haihdutettavan veden määrää, käyttämällä seosvettä vähentäviä lisäaineita (notkistimia), suurentamalla runkoaineen maksimiraekokoa sekä lisäämällä betonin huokoisuutta sopivilla lisäaineilla. Em. tekijöitä hyödynnetään tehokkaasti ns. nopeammin päällystettävissä (NP) betoneissa. Maksimiraekoko mahdollisimman suuri valettavuuteen nähden (lattiavaluissa 1/3 valupaksuudesta), eikä tarpeettoman veteliä massoja. Nopeammin päällystettävien betonilaatujen käytössä tulee huomioida valittujen pinnoitteiden yhteensopivuus. Jos betonityö vaatii notkeaa massaa, sen tulisi olla lisäaineilla notkistettua. Liiallinen vesi hidastaa rakenteen kuivumista, lisää kutistumaa ja halkeiluriskiä sekä heikentää pinnan laatua. Vetelissä massoissa vesi ja sementti erottuvat helposti, jolloin pinnan lujuusominaisuudet heikkenevät. Valintoja ohjaavat rakenteet ja käytettävissä oleva aika. Perusperiaatteena on, että paksuissa valuissa käytetään paremmin kuivuvia betonilaatuja. Monikerroksisissa rakennuksissa ylemmissä kerroksissa tulee tarpeen mukaan siirtyä nopeammin kuivuviin betonilaatuihin. Mitä lyhyempi kuivumisaika rakenteelle on saatavissa, sitä nopeammin kuivuvaa betonilaatua tulee käyttää. 4.3.5 Kuivumisaika-arviot Lähtökohtana on arvioida oletettavasti todennäköisimmän vaihtoehdon vaatimaa kuivumisaikaa aikataulussa alustavasti varattuun aikaan. Arvioiden perusteella määritellään toimenpiteet, joilla riittävän nopea kuivuminen saavutetaan. Vaihtoehtoisesti järjestetään lisää kuivumisaikaa esim. työjärjestystä muuttamalla. Kuivumisajat on huomioitava ennakoivasti vaiheaikatauluissa, riskianalyyseissä ja POA:ssa. Arvioissa on huomioitava eri alueiden väliset erot, kuten rakennuksen ulkoseinustat ja keskialueet. Kuivumisaikaan voidaan vaikuttaa esim. betonilaaduilla, kastumisen minimoinnilla, lämmityksen aloitusajankohdalla ja kuivumisen aikaisilla olosuhteilla. Mikäli kokemusta ei ole, voi arviot laatia esimerkiksi julkaisun Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi (Betonitieto 2002) perusteella, josta on tehty By1021-excell ohjelma.

KOSTEUDENHALLINTA 13 (26) Muilla kuin betonirakenteilla tarkkaa kuivumisaika-arvioita ei yleensä tarvita, vaan lähtökohtana on riittävä kosteusrasituksen vähentäminen, jolloin rakenteen hyvin suunniteltu ja toteutettu kuivumiskyky riittää. 4.4 Perustusvaihe Perustusvaiheessa varmistetaan, että maakosteudesta tai rakennuksen vierustalle johtuvasta sadevedestä ei aiheudu kosteusteknisiä ongelmia rakenteille missään rakennuksen elinkaaren vaiheessa. Perustuksen viereiset salaojituskerrokset on tehtävä huolellisesti. Kosteudenhallintasuunnitelmassa on määriteltävä rakenteiden toimivuuden kannalta tärkeimmät tarkistuspisteet ja niihin liittyvät laadunvarmistustoimenpiteet. Vettä ei esimerkiksi saa jäädä perustus/ kellarinseinärakenteiden eristetiloihin, vaan vedellä tulee olla toimiva poistumisreitti rakenteesta. Lisäksi on suunniteltava rakennuspohjan kuivana pidon ja vedenpoiston järjestelyt keskeneräisissä rakenteissa ja erityisesti huolehtia siitä, että minnekään ei jää kohtia, joista vesi ei pääse salaojaverkostoon. 4.5 Runkovaihe Rakenteiden ja materiaalien kosteusherkkyys ja kuivumiskyky tulee olla arvioitu kohtien 4.3.1 ja 4.3.2 mukaisesti, jotta riskipaikat osataan huomioida. Tällaisia riskipaikkoja ovat kerroksellisten rakenteiden välitilat (eristetilat) sekä ontelolaattojen ontelot. Yleensä runkorakenteet ovat kosteutta kestäviä, jolloin rakenteiden ajoittainen joutuminen sateeseen ei ole haitallista. Täydentäviä kosteusherkkiä rakenteita ei saa tehdä ennen kuin vaippa on vedenpitävä. Runkovaiheessa asennetaan usein täydentäviä rakenneosia, jolloin huomioitavien paikkojen määrä kasvaa. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi eristetilat aikaisin asennettujen ikkunoiden yläpuolella ja kantavan rungon rakentamisen mukana asennetut kevyet seinärakenteet, joiden riittävä kosteudenhallinta on aina suunniteltava huolellisesti. Monikerroksisissa rakennuksissa ylempi välipohja suojaa alempaa, mikä edellyttää välipohjan aukkojen nopeata/ väliaikaista umpeen laittoa ja sadeveden hallittua pois johtamista. Tässä täytyy huomioida myös, että vesi ei saa ohjautua välipohjalta ulkoseinien eristeisiin. Ontelolaattojen saumat valetaan huolella ja tiivistetään, jotta välipohjista saadaan vedenpitävät. 4.6 Ulkovaippa Kosteudenhallinnan yksi päätavoitteista on ulkovaipan (ulkoseinien ja vesikaton) mahdollisimman aikainen vesitiiviiksi saaminen lopullisilla rakenteilla. Aukot, joihin ei tule nopeasti lopullista rakennetta, suljetaan väliaikaisin rakentein kohdan 5 mukaisesti. Julkisivurappausten ajoituksessa on huomioitava alustan kosteus-, sää- ja rappausolosuhteet, jotta saavutetaan hyvä rappauksen tartunta ja vältytään pinnan suolakerrostumilta. 4.7 Sisärakennusvaihe

KOSTEUDENHALLINTA 14 (26) Sisärakennusvaiheessa suuri osa käytettävistä materiaaleista ja rakenteista ei kestä vettä eikä edes korkeampaa ilmankosteutta. Siksi perustavoitteena on aloittaa sisärakennusvaihe vasta, kun rakennusvaippa on ummessa ja työmaalla on sen verran lämpöä, että ilmankosteus ei ole äärimmäisen korkea. Poikkeamat tästä täytyy suunnitella erityisen huolellisesti. Sisärakennusvaiheen kosteudenhallinnan suunnittelussa on käsiteltävä rakenteiden riittävän kuivumisen varmistamista, hyvien kuivumisolosuhteiden luomista, vesivahinkojen estämistä ja niihin varautumista sekä rakenteiden päällystämistä huomioiden erilaiset tilat ja niiden materiaalit. Nämä seikat käsitellään yksityiskohtaisesti kohdissa 6 ja 7. 5 SUOJAAMINEN JA KASTUMISEN MINIMOINTI 5.1 Suojaustarpeet Suojaustarve määritellään rakenteiden, kosteusherkkyyden ja kuivumiskyvyn perusteella sekä oletettavien olosuhteiden ja rakentamisaikataulun perusteella 5.2 Suojausperiaatteet Pääperiaatteet ovat rakentaminen sääsuojassa tai rakenneosan peittäminen suojapeitteellä silloin, kun ei rakenneta tai on vaarana haitallinen veden kulkeutuminen muilta pinnoilta rakenteeseen. Töiden tekeminen sääsuojassa mahdollistaa rakenteiden täyden kastumattomuuden. Korjausrakentamisessa suuri osa töistä pystytään tekemään tällä periaatteella vanhan rakennuksen ulkovaipan suojassa. Sääsuojan toimittajan on laadittava ja toimitettava työmaalle sääsuojan käyttö- ja hoito-ohjeet lujuuslaskelmineen. Tehtäessä rakennustöitä sääsuojan sisällä tulee sääsuojan toimittajan varmistaa suojan toimivuus kaikissa olosuhteissa lumi- ja tuulikuormia vastaan. Sääsuojan lumikuorma määritetään käyttöajan ja lumenpoiston perusteella. Lumikuorma kuitenkin vähintään 0,5kN/m2 (RIL 144-2002). Pelastautumiseen ja pelastamiseen tulee olla pelastuslaitoksen hyväksymät suunnitelmat. Suojapeitteellä peittämiseen liittyy oleellisesti riittävän kestävän suojausmateriaalin valinta ja peitteen kiinnitys niin, että se pysyy paikoillaan vaativissakin sääoloissa. Kosteudenhallintasuunnitelmassa tulee määritellä milloin työt tulee keskeyttää ja rakenteet peittää kastumiselta. Peitteet eivät saa ohjata vettä haitallisesti muihin rakenteisiin, eivätkä estää rakenteen vaadittavaa kuivumista. Tarvittaessa suojapeitteen on läpäistävä vesihöyryä kuivumisen mahdollistamiseksi. Suojausten suunnittelussa on määriteltävä suojausten toimivuuden varmistaminen ja seuranta. Vettä ei saa päästä seinäeristeen yläreunan tai ikkuna-aukon kautta eristekerrokseen tai eristeen ja runkorakenteen väliin. Suojauksia ei milloinkaan saa jättää valvomatta. Suojamuoveja ei saa jättää valmiisiin rakenteisiin.

KOSTEUDENHALLINTA 15 (26) 5.3 Veden ohjailu Veden ohjailulla varmistetaan, että sade- tai muu vesi ei kulkeudu hallitsemattomasti paikkoihin, joista siitä on haittaa. Suunnittelua tarvitaan koko rakennuksen mittakaavassa sekä rakenneosien ja detaljien edellyttämin yksilöllisin periaateratkaisuin. Vedenohjailua edellyttävät tilanteet on ennakoitava kosteudenhallintasuunnitelmassa ja keinot määriteltävä tarkasti. 5.4 Lumi Rakenteiden tai suojausten päälle kertynyttä lunta ei saa sulattaa, vaan se poistetaan mekaanisesti. Kevyt tuiskulumi saattaa kulkeutua voimakkaalla tuulella jopa vettä herkemmin rakenteisiin. 5.5 Kastuneen materiaalin vaihtaminen Kosteudenhallintasuunnitelmassa määritellään mitkä rakenteet eivät saa kastua ja mitkä ovat kuivatettavissa. Kastumisasteen määrittelylle annetaan kriteerit, kuten kastumisen laajuuden aistinvarainen arviointi ja kosteuden mittaaminen (kohta 7). Kastumisen perusteella tehtävät toimenpiteet täytyy ilmoittaa valvojalle ja dokumentoida. Toimenpiteiden riittävyys todetaan sopijapuolten välisellä katselmuksella. Pääurakoitsijan tulee korjata viipymättä rikkoutuneet suojaukset. Väärin suojattua/ varastoitua materiaalia ei saa käyttää ilman sen kelpoisuuden varmistamista. 5.6 Työvaiheiden ajoitus ja järjestys Työjärjestykset suunnitellaan siten, että ensin rakennetaan kosteutta kestävät rakenteet ja niiden suojassa kosteusherkät. Kosteusherkkien rakenteiden rakentamisen aloitusedellytykset määritellään kosteudenhallintasuunnitelmassa. 6 KUIVATTAMINEN JA OLOSUHDEHALLINTA 6.1 Kosteusraja-arvot ja tavoitteet Betonirakenteiden yleiset raja-arvot ja niiden perustelut on esitetty 2007 päällystysohjeissa (Betonitieto sekä Lattian- ja Seinänpäällysteliitto). Ohjeessa annetaan myös suuntaviivat tarkemmalle analysoinnille. Seuraavassa taulukossa on esitetty muutamille lattianpäällystemateriaaleille ohjeellisia raja-arvoja, jotka koskevat ns. arviointisyvyyttä (A). Kahteen suuntaan kuivuvassa rakenteessa mittaussyvyys on 20 % rakenteen paksuudesta ja yhteen suuntaan kuivuvassa rakenteessa 40 %. Maksimimittaussyvyys betonirakenteella, josta päällystettävyysarvio tehdään on 70 mm. Massiivisella tiiliseinärakenteella mittaussyvyys on 200 mm. Lisäksi mitataan aina rakenteen pinnan ja pintaosien (1-3 cm) kosteus syvyydeltä 0,4 x A.

KOSTEUDENHALLINTA 16 (26) Pinnoitusmateriaali: Päällystämiskosteus (RH): maali (tiivis) 85 % (pintaosassa 75 %) keraaminen laatta 90 % (pintaosassa 75 %) muovimatto / linoleum 85 % (pintaosassa 75 %) kumimatto 85 % (pintaosassa 75 %) parketti 80 % (pintaosassa 75 %) vedeneristemassa 85-95 % (pintaosassa 75 %) elastomeeri 95 % (pintaosassa 75 %) Mittaajan on oltava mittauksiin perehtynyt ja hänellä tulee olla käytettävissään luotettava, kalibroitu mittauskalusto. Mittauksia suorittavan henkilön ammattipätevyys on määritelty RT-kortin 14-10984 kohdassa 4 ja tämän asiakirjan kohdassa 7.2. Mittaajalla on oltava valmiudet mitata tarkasti työmaan vaihtelevissa olosuhteissa. Mikäli rakenteiden ja ilman lämpötila ei mittausten aikana pysy vakaasti välillä 17 23 C, betonirakenteiden päällystettävyysmittaukset tehdään näytepalamenetelmällä. Kevyillä rakenteilla raja-arvot määräytyvät päällysteitä enemmän materiaalien itsensä kosteudensietokyvyllä. 6.2 Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Pääurakoitsijan on varmistettava, että sisäilman kosteuspitoisuus on aina riittävän alhainen vastaanottamaan rakenteista tulevan kosteuden. Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteuspitoisuus määräytyvät ulkoilman kosteuspitoisuuden, sisäilman lämpötilan, rakenteiden ja työmaan kosteustuoton sekä ilmanvaihtuvuuden perusteella. Kylmään vuodenaikaan riittävän alhainen kosteuspitoisuus saavutetaan yleensä pelkästään nostamalla sisäilman lämpötilaa ja varmistamalla, että tiloissa tapahtuu ilmanvaihtuvuutta. Lämpimään ja erityisesti kosteaan vuodenaikaan pelkkä lämmittäminen ei välttämättä riitä, vaan tarvittaessa sisäilman kuivattamista tehostetaan koneellisesti. Kosteudenhallintasuunnitelmassa tulee määritellä ajankohdat, jolloin työmaalla on oltava oikeat olosuhteet eri työvaiheiden suorittamiselle sekä keinot olosuhteiden saavuttamiseksi. Vaatimukset voivat olla selvästi seuraavissa kappaleissa mainittuja perustavoitteita tarkempia. Olosuhdehallinnalla varmistetaan myös materiaalien vaatimien käyttölämpötilojen toteutuminen. Rakennuksen sisäilman olosuhteiden seuraamiseksi pääurakoitsija hankkii ja asentaa 7 kpl etäluettavia jatkuvatoimisia lämpötilan ja ilmankosteuden mittareita. Mittareita asennetaan 2 kpl kuhunkin rakennusosaan (A, B ja D) erikseen sovittavaan paikkaa. Sijainti pyritään valitsemaan siten, että mittareita (loggereita) ei olisi tarpeen siirtää ja ne pysyisivät toimivina. Lisäksi asennetaan yksi mittalaite ulos. Pääurakoitsijan kosteusvastaava seuraa ja dokumentoi päivittäin lämpötilaa ja kosteutta. Mittausjakso käyrineen tallennetaan viikoittain. Vuorokausittain kirjataan taulukkoon olosuhteiden max ja min. arvot, näiden erotus ja keskiarvo.

KOSTEUDENHALLINTA 17 (26) Olosuhdeseurannan erityisenä tarkoituksena on paljastaa lyhyellä aikavälillä tapahtuvat muutokset ilmankosteudessa, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin kuten lämpötilan nostamiseen voidaan ryhtyä välittömästi. Olosuhdeseurantaan liittyy kosteusvastaavan päivittäiset kierrokset rakennusalueella. Kosteus ei saa tiivistyä minkään rakenteiden pinnoille, erityisenä indikaattorina lasirakenteet. Ilmankosteuden raja-arvot korjausalueella sisätiloissa vuosivaihteluvälillä: - RH 20-75 % Lämpötilan raja-arvot: - Vähintään + 10 astetta Rakenteen pintalämpötilojen tulisi pysyä aina 10 asteen yläpuolella. 6.3 Osastointi Osastoinnilla mahdollistetaan tavoiteolosuhteiden saavuttaminen halutulla alueella. Osastoinnilla tarkoitetaan väliaikaisia ratkaisuja kuten suojaseiniä, sääsuojia (suojahuputus) ja aukkojen ummistamiskeinoja. Kosteudenhallintasuunnitelmassa määritellään osastoitavat alueet ja osastointi-menetelmät. Lisäksi määritellään milloin osastoinnin pitää olla lämpöä eristävä (esimerkiksi ilmankosteuden tiivistymisen ehkäisemiseksi) ja milloin riittää esim. pelkkä muovi. Osastointirakenteet määritellään sellaisella tasolla, että tarvittavat materiaalit pystytään hankkimaan ja kiinnitykset varsinaisiin rakenteisiin toteuttamaan hyvällä tiiviydellä ja kiinnipysyvyydellä. Osastoinnin pitää kestää tiiviinä kaikki työmaan rasitukset (esim. aukoista kulkeminen) ja kaikissa sääoloissa. Osastointien ehjänä pysymistä tulee valvoa. Sisätilojen lämpimänä pysyminen tulee varmistaa myös esim. siten, että työmaan käyttämät pääasialliset sisäänkäynnit varustetaan rakennuksen ulkopuolisella lämmitetyllä tuulikaappirakenteella. 6.4 Työmaan lämmittäminen ja ilman vaihtuminen Rakenteiden/ tilojen kuivattaminen edellyttää rakennukselta tiettyä valmiusastetta, joka määritellään kosteudenhallintasuunnitelmassa. Perusperiaatteena on rakennusvaipan riittävä tiiviys, johon lämmitysteho suhteutetaan olosuhdetavoitteiden saavuttamiseksi. Lämmitys- ja ilmanvaihtokalusto on määriteltävä kosteudenhallintasuunnitelmassa. Olosuhdevaatimuksia tarkennetaan tarvittaessa työskentelyedellytysten ja lujuuden-kehityksen perusteella. 6.4.1 Väliaikainen lämmitys Yleensä työnaikainen lämmitys toteutetaan väliaikaisin lämmittimin. Laitteiden toimintaperiaate, energianlähde, sijoittelu ja tehontarve määritellään kosteudenhallintasuunnitelmassa ja niiden saatavuus varmistetaan.

KOSTEUDENHALLINTA 18 (26) Joskus myös lopullista lämmitysjärjestelmää voidaan hyödyntää työnaikaiseen lämmitykseen, mikä saattaa tulla kyseeseen koko työmaalla tai vain osalla työmaasta. Työmaan aikana käytössä oleva kotitalousluokan tilat lämmitetään väliaikaisin lämmittimin käyttökatkoksen aikana. 6.4.2 Lopullinen lämmitysjärjestelmä Lopullinen lämmitysjärjestelmä pyritään saamaan käyttökuntoon mahdollisimman aikaisin, koska se on tehokkain tapa lämmittää koko työmaata. Tällöin rakennetaan järjestelmä muun rakentamisen edetessä, mikä pitää huomioida työvaihesuunnittelussa ja sopimuksissa. Lisäksi on varmistettava lämmönsaanti ajoissa ja varauduttava mahdollisesti tarvittaviin väliaikaisiin osaratkaisuihin varsinaisen järjestelmän toimintakuntoon saattamiseksi. Lopullisen lämmitysjärjestelmän käyttö tulee hyväksyttää tilaajalla. Usein joudutaan kuitenkin käyttämään väliaikaisia lämmittimiä kohdan 6.4.1 mukaisesti. Matalaenergia/ passiivirakentamisessa lopullisen lämmitysjärjestelmän teho ei riitä keskeneräisessä rakennuksessa riittävään lämmitykseen, joten on automaattisesti varauduttava ainakin osittain väliaikaisin ratkaisuihin. 6.4.3 Ilmanvaihtuvuus Työmaan ilmankosteusolosuhteita on seurattava, jotta ilmanvaihtuvuutta voidaan tarpeen mukaan parantaa. Koneellisella poistopuhalluksella ja hallitulla korvausilman otolla tilannetta voidaan parantaa varsinkin erittäin suuren kosteustuoton aikaan, kuten ruiskutasoitusten tai lattiavalujen jälkeisellä viikolla tai kohteessa, jossa ei ole lainkaan avattavia ikkunoita. Poistopuhallus mitoitetaan siten, että sillä ei merkittävästi alenneta sisäilman lämpötilaa. Poistopuhallukseen ei saa käyttää rakennuksen lopullista ilmanvaihtojärjestelmää. Riittävällä ilmanvaihtuvuudella varmistetaan, että sisäilman kosteuslisä ulkoilmaan nähden ei milloinkaan ole pitkiä aikoja yli 3 g/m 3. Ilmanvaihtuvuutta tarvitaan myös työmaan eri osien välillä, jotta minnekään ei jää selvästi kosteampia tiloja. Tämä varmistetaan mm. oikein sijoitetuilla puhaltimilla. 6.5 Rakenteiden kuivattaminen 6.5.1 Kuivatustarve Kuivatustarve määritellään rakennusosittain. Kriittisimmille rakenteille laaditaan kuivumisaika-arviot ja kuivumisajat huomioidaan aikataulussa. 6.5.2 Laitteet ja periaatteet Lämmittimiä on sähkö, öljy ja kaasutoimisia. Lämmittimien energiantarpeeseen on varauduttava. Kaasutoiminen lämmitin tuottaa ilmaan kosteutta eikä niitä hyväksytä käytettäväksi. Valintaan vaikuttaa laitteiden saatavuus, lämmitettävän alueen koko ja muoto, kuivatettavat rakenteet sekä vaadittu kuivatusaika.

KOSTEUDENHALLINTA 19 (26) Lämpimän ilman puhallukseen perustuvilla lämmittimillä lämmin ilma saadaan leviämään hyvin, mutta rakenteille ei saada hyvin nopean kuivumisen mahdollistavia korkeita lämpötiloja. Tilakuivaukseen voidaan yhdistää myös ilman koneellinen kuivattaminen. Kuivatuksen suunnitteluissa tulee huomioida tilassa mahdollisesti olevat herkät materiaalit, kuten puu. Paikallisesti märempi betoni- tai tiilirakenne kuivatetaan tehokkaimmin säteilylämmityksellä. 6.5.3 Kevyet rakenteet Kevyet materiaalit kuivuvat yleensä varsin nopeasti, kunhan ne eivät ole kiinni kosteassa massiivisessa rakenteessa ja niitä ympäröivä ilma on lämmintä ja kuivaa. Lämmityksessä on huomioitava, että materiaali ei vaurioidu. Ennen kuivatuksen aloitusta arvioidaan, voidaanko materiaali kuivattaa, vai onko materiaali vaihdettava kokonaan tai osittain vaurioitumisen estämiseksi. 6.5.4 Betoni, tiili- ja harkkorakenteet Nämä materiaalit eivät itsessään vaurioidu kastuessaan, joten kuivatusmenetelmän valinnassa huomioidaan lähtökosteus, rakenteen paksuus ja kuivumissuunnat sekä kuivatukseen käytettävissä oleva aika. 6.5.5 Välitilat Kerroksellisissa rakenteissa, joissa kahden betonikerroksen välissä on eriste, on kosteusmittauksin varmistettava, että runkolaatta on riittävän kuiva ennen ylempien kerrosten tekoa. Runkobetonin yläpinnan puhtaus on varmistettava ennen eristeasennusta. 7 KOSTEUSMITTAUKSET JA MUU LAADUNVARMISTUS 7.1 Mittalaitteet Betonin suhteellisen kosteuden mittaus on tehtävä betonin suhteellisen kosteuden mittaamiseen tarkoitetulla mittalaitteella. RT-kortissa 14-10984 esitetään, että rakenteiden tarkasteluun käytettävien mittalaitteiden on suositeltavaa olla mitoiltaan pieniä ja kevyitä, jotta lämpötilamuutosten vaikutukset tuloksiin pysyvät mahdollisimman pieninä. Mittapään varren kautta ei saa tapahtua kosteuden virtaamista mittauskohdasta huonetilaan. Mittapään mahdollisimman pieni kosteuskapasiteetti nopeuttaa kosteustasapainon löytymistä mitattavan materiaalin ja mittapään kosteussensorin välille. Laitteiden on oltava kunnossa ja niillä on oltava voimassa oleva kalibrointitodistus. Pintakosteusilmaisimen toiminta perustuu materiaalin sähköisiin ominaisuuksiin. Laitetta voidaan siksi käyttää vain materiaalien kuivumisen suuntaa antavaan arvioimiseen ja rakenteen eri kohtien välisten kosteuspitoisuuserojen kartoittamiseen. Ei siis betonin suhteellisen kosteuden luotettavaan mittaamiseen.

KOSTEUDENHALLINTA 20 (26) 7.2 Mittaajan pätevyys RT-kortissa 14-10984 esitetään, että mittaajan pitää olla perehtynyt rakennustekniikkaan ja rakenteiden sekä rakennusmateriaalien toimintaan. Mittaaja tuntee rakennusfysiikkaan liittyvät lämpö- ja kosteustekniikan perusteet ja osaa soveltaa niitä rakennusten, rakenteiden ja materiaalien lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa arvioitaessa. Kosteuden mittaaja tuntee rakenteiden ja eri materiaalien sekä tilojen lämpötilan ja kosteuden mittaukseen soveltuvat mittausvälineet ja niiden käytön edellytykset ja rajoitukset sekä pystyy mittauksen tulosten tulkintaan ja raportointiin. Ammattipätevyydestä on osoituksena muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, pätevyystodistus. Muodollista pätevyyttä osoittavalla asiakirjalla tarkoitetaan tutkintotodistuksia, todistuksia ja muita asiakirjoja suoritetusta koulutuksesta (RT-kortti 14-10984). Kosteusmittauksia suorittava henkilö tulee hyväksyttää rakennuttajalla. 7.3 Mittaustarpeet Tarpeet määritellään kosteudenhallintasuunnitelmassa siten, että mittaukset kohdistuvat työmaatapahtumien perusteella oikein. Ks. kappale 7.4, mittaussuunnitelma ja kohta 6.1. Kosteusmittausten lisäksi määritellään muut tarvittavat laadunvarmistusmittaukset. Mittaussuunnitelmat on hyväksyttävä rakennuttajalla. 7.3.1 Kosteus Betonirakenteiden kosteusmittaukset tehdään RT-kortin RT 14-10984 mukaan mittausten määrästä, tulosten tarvitsemisnopeudesta ja vallitsevista olosuhteista riippuen joko porareikä- tai näytepalamittausmenetelmällä. Lähtökohtaisesti kelpuutetaan vain RT-kortin mukaisia tarkan mittauksen suoritustapoja. RT-kortissa RT 14-10984 on esitetty mittaustarkkuuteen vaikuttavat tekijät sekä eri virhelähteiden suuruusluokat. Betonirakenteiden mittaussyvyydet valitaan RT-kortin RT 14-10984 sekä Betonirakenteiden päällystämisohjeiden 2007 (Betonitieto sekä Lattian- ja Seinänpäällysteliitto) mukaan. 7.3.2 Tartuntalujuus Urakoitsijan on laadittava mittaussuunnitelma (menetelmät ja laajuus), valmistautua mittauksiin ja tehdä ne riittävän tarkoin menetelmin. Mittauksia tehdään tarpeen mukaan sekä alustasta ennen pintarakenteiden asennusta, että pintarakenteiden asentamisen jälkeen. 7.3.3 Rakenteen tiiveysmittaukset Urakoitsija laatii mittaussuunnitelman ja sitoutuu noudattamaan sitä. Suunnitelma on toimitettava rakennuttajalle. 7.3.4 Olosuhdeseuranta Olosuhdeseurantaa on tehtävä tarkoituksenmukaisesti koko rakennushankkeen ajan. Olosuhdeseurannalla varmistetaan olosuhteiden tavoitteidenmukaisuus: Saadaan varmuus kuivumisen etenemisestä, tiedetään olosuhteiden olevan riittävän hyvät tietyille työvaiheille sekä

KOSTEUDENHALLINTA 21 (26) varmistutaan materiaalien ja rakenteiden olemisesta sallituissa olosuhteissa. Mahdollisten poikkeamien perusteella osataan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Olosuhdeseurantamittaukset voivat olla hetkellisiä sisäilman lämpötilan ja kosteuden mittauksia. Mittauksiin voidaan myös käyttää jatkuvatoimisia mittalaitteita (loggereita), joiden taltioimista tuloksista voidaan myöhemminkin tarkastella esimerkiksi syytä jollekin ongelmalle. Tarkasteluun voidaan joskus käyttää myös pintalämpömittareita sekä lämpökameraa. Olosuhdeseurantatulokset laaditaan rakennuttajan hyväksymällä tavalla taulukkomuotoon tai muuhun havainnolliseen muotoon ja luovutetaan rakennuttajalle hankkeen edetessä työvaiheittain. Katso kohta 6.2. 7.4 Mittaussuunnitelma Mittaussuunnitelma laaditaan kosteudenhallintasuunnitelman osaksi tarkoituksenmukaisella tarkkuudella. Suunnitelman tulee sisältää mittauksin tarkasteltavat rakenteet, mittausmenetelmät ja laitteet, mittausten tarkkuusvaatimukset, mittausaikataulun ja laajuuden sekä mittausten suorittajat. Urakoitsija laatii mittaussuunnitelman ja sitoutuu noudattamaan sitä. Ks. RIL 250 s. 106. Mittaussuunnitelma on laadittava kirjallisesti ja siinä on esitettävä mittauspaikat. Suunnitelma on hyväksytettävä suunnittelijalla ja toimitettava rakennuttajalle. Suunnitelmaa on päivitettävä rakennustöiden edetessä kosteudenhallinnassa tehtyjen havaintojen perusteella. 7.4.1 Mitattavat rakenteet Betonirakenteiden kosteusmittaukset jaotellaan lähtötasomittauksiin, seurantamittauksiin ja päällystettävyysmittauksiin. Lisäksi on suoritettava sisäilman mittauksia (lämpötila ja kosteus, kappale 7.3.4), joilla varmistutaan, että olosuhteet ovat riittävän hyvät rakenteiden kuivumiselle. Kosteusmitattavia rakenteita ovat: - kaikki kantavat uudet betonivalut - kaikki uusittavat pintabetonilaatat - perusmuurit sisäverhomuurauksen ja puhdistuksen jälkeen ennen uuden sisäverhousrakenteen tekemistä - muut työselostuksissa määritellyt mitattavat rakenteet Muista rakenteista kosteusmittauksia tehdään tarpeen mukaan kastumishavainnoista riippuen. 7.4.2 Mittauslaajuus Mittauskohtien määrä valitaan aina tapauskohtaisesti. Kosteusmittauksia tehdään sekä paikalla valetuista että elementtirakenteista. Betonimittausten laajuutta määritettäessä on otettava huomioon rakenteet sekä erilaisten päällystemateriaalien asettamat vaatimukset alustan kosteuspitoisuudelle. Mikäli rungon eri osissa tiedetään olevan huomattavia olosuhde-eroja tai jotkut rakenteet ovat selvästi kastuneet, on näillä alueilla lisäksi tehtävä tarkistusmittauksia.

KOSTEUDENHALLINTA 22 (26) Muiden rakenteiden mittauslaajuus riippuu yleensä kastumishavainnoista. 7.4.3 Mittauskohtien valinta Betonirakenteiden mittauskohtien valinnassa on huomioitava käytetyt betonilaadut, valupäivät, kuivumisolosuhde-erot, sekä rakenteiden kastuminen. Vähintään mitataan oletetusta kuivimmasta ja kosteimmasta kohdasta. Kosteusmittauspisteitä on valittava tasaisesti rakennuksen keskialueen lisäksi myös ulkovaipan läheltä. Mittauskohdat valitaan tarkan kosteushistoriaseurannan perusteella oletettavasti kosteimmille alueille. Mittauskohdan edustama alue on pääteltävä luotettavasti hyödyntäen kastumis- ja olosuhdehistoriatietoja sekä eri kohtien mittaustuloksia. Mittauspisteet esitetään mittaussuunnitelmassa. Muiden kuin betonirakenteiden mittauskohtien valinta tehdään kastumishavaintojen perusteella. 7.4.4 Mittausajankohta Kriittisten rakenteiden tapauksessa tehdään sekä lähtötaso- että seurantamittauksia. Betonirakenteiden päällystettävyysmittaukset on tehtävä riittävän aikaisin, jotta tulosten perusteella on vielä mahdollista tehdä toimenpiteitä päällystystä ennen. Lähtötasomittaukset voidaan suorittaa, kun vesikatto on valmis tai muuten voidaan varmentua, ettei tarkasteltava rakenne enää kastu. Ennen lähtötasomittausten suoritusta mitattavan tilan lopullisen ja/ tai tilapäisen lämmitysjärjestelmän on oltava käytössä jonkin aikaa. Seurantamittauksia suoritetaan 2 4 viikon välein ja niillä varmennetaan rakenteiden hallittu kuivuminen ja aikataulussa pysyminen. Varsinaiset betonirakenteiden päällystettävyysmittaukset suoritetaan ennen rakenteiden aiottua päällystystä. Tällöin on huomioitava, että kaikki lattianpäällysteet asennetaan mahdollisimman lähellä tulevia normaaleja rakenteiden käyttölämpötiloja. Näin vältytään lämpötilan noston tai valmiiksi kuuman betonin aiheuttamalta ns. kosteuspuskulta lattiapäällysteen alle heti päällystämisen jälkeen tai lämpötilan nostamisen jälkeen. Samalla minimoidaan rakenteiden lämpöliikkeet. Muiden kuin betonirakenteiden mittauksissa on huomioitava erityisesti se, että rakenteen kosteuspitoisuus saattaa vaihdella huomattavasti jo vuorokauden aikana. Tämä koskee erityisesti ulkovaipparakenteita, joiden yli vaikuttaa lämpötilaero. Varsinkin auringonpaiste saattaa siirtää kaiken eristeen kosteuden muutamassa minuutissa eristeen ulkoreunalta sisäreunalle ja siten aiheuttaa suuria virhetulkintoja. Varman mittaustuloksen ja oikean johtopäätöksen tekeminen edellyttää siten usein pidempikestoisia (jatkuvatoimisia) rakennekosteusmittauksia, joiden reunaehdoiksi mitataan rakenteen eri puolilla vallitsevia olosuhteita. 7.5 Tulosten tulkinta ja kelpoisuuden toteaminen RT-kortissa 14-10984 esitetään, että kosteusmittausten luotettavuuden on oltava määriteltävissä ja vertailtavissa. Luotettava kosteusmittaus ei tarkoita täysin virheetöntä mittausta, sillä kaikkiin mittauksiin liittyy virhemahdollisuuksia. Jotta mittaustulos olisi merkityksellinen, mittaajalla on oltava kyky sekä ymmärtää että dokumentoida mittaukseen liittyvät epävarmuustekijät.

KOSTEUDENHALLINTA 23 (26) Betonin suhteellista kosteutta mitattaessa mittausepävarmuutta aiheuttavat mm. mittalaitteen ominaisuudet, mittausmenetelmä, ympäristö sekä itse mittaaja. Mittauspöytäkirjassa tai -raportissa on aina oltava mittaustarkkuustarkasteluosuus, jossa ilmoitetaan mittaukseen liittyvät epävarmuustekijät sekä epävarmuuden suuruus (esim. 87 ± 3 RH %). Mittaustulosta verrataan kohdan 6.1 tavoitearvoon saavutettu mittauksen kokonaistarkkuus huomioiden. Mikäli raja-arvo alittuu, määritellään alue, jota tulos edustaa hyvällä varmuudella ja kyseisellä alueella voidaan siten aloittaa päällystystyöt. 7.6 Raportointi RT-kortissa 14-10984 esitetään, että mittaustulokset on esitettävä siten, että raportin lukija ymmärtää, millä menetelmällä, millaisesta rakenteesta, miltä syvyydeltä ja milloin mittaus on suoritettu. Ulkoilman ja sisäilman olosuhdemittaustulokset on liitettävä mukaan, koska ne muodostavat reunaehdot rakenteiden toiminnan analysoimiselle sekä mittaustarkkuustarkastelulle. Mittausraportin tulee sisältää: 1. Mittauskohdetiedot (osoite, yhteyshenkilö yhteystietoineen) 2. Mittaajan yhteystiedot 3. Kohteen kuvauksen (rakennus, rakenneratkaisu, betonilaatu, valupäivä jne.) 4. Piirroksen tai valokuvia mittauskohdasta, joiden perusteella mittauskohta on jäljitettävissä tarpeen mukaan myöhemminkin. Yksiselitteisin tapa on esittää pohjapiirroksessa mittapisteiden paikat etäisyystietoineen valmiistakin rakennuksesta löytyvine etäisyys-tietoineen. 5. Käytetyt mittalaitteet (laitetyyppi, mittapään numero, kalibrointi-ajankohta) 6. Menetelmäkuvauksen (porauspäivä, mittausreiän puhdistus- ja tiivistystoimenpiteet mittapäiden asennushetki, tasaantumisajat, lukemien ottohetki) 7. Sisä- ja ulkoilman lämpötila ja suhteellinen kosteus 8. Mittaussyvyydet 9. Mittaustulokset (RH (materiaalin huokosilman suhteellinen kosteus) ja T (lämpötila) sekä tarpeen mukaan vesihöyrynsisältö, Abs (absoluuttinen kosteus)) 10. Mittaustarkkuustarkastelun (mittaukseen liittyvät virhetekijät) 11. Tulosten tulkinnan 12. Johtopäätökset. 7.7 Takuuajan jälkiseuranta Betonirakenteiden 2007 päällystysohjeessa esitetään, että päällystämisen onnistuminen voidaan, ja on usein syytä, todentaa 0,2 2 vuotta päällystämisen jälkeen tehtävillä päällysteen alapuolisen suhteellisen kosteuspitoisuuden mittauksilla. Hyvinkin pienellä mittausotannalla voidaan osoittaa päällysteen alle tasaantunut kosteuspitoisuus (onko riittävän alhainen) ja siten päällysteiden moitteeton toiminta.