Kielikeskuspäivät 2011 30/06/2011/LT Työpajat Työpajat muodostavat kielikeskuspäivien tärkeimmän työskentelyosuuden, koska perinteisiä esitelmiä ei tällä kertaa haluttu. Ohjelmassa työpajat sijoittuvat torstaiiltapäivään (13.30-16.30; kahvit työn ohessa). Työpajoissa keskustellaan kielikeskuksille yhteisistä, tärkeistä teemoista ja pyritään löytämään toimivia ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. Joissakin työpajoissa on mahdollista pitää lyhyitä alustuksia. Työpajojen tuotokset tallennetaan verkkoon, sillä työpajoissa aloitettua työskentelyä on tarkoitus jatkaa yhdessä myös Kielikeskuspäivien jälkeen. Alta löydät työpajojen alustavat kuvaukset, joita päivitetään seuraavan kerran elokuussa. 1. AHOT (Sinikka Karjalainen, Minna Hirvonen ja Ulla Lautiainen) Kielikeskukset ja ammattikorkeakoulut ovat laatineet yhteiset valtakunnalliset aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet. Työpajan tavoitteena on tarkentaa näitä formaalin, non-formaalin ja informaalin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteita ja tuoda niitä konkretian tasolle. 2. Multilingual approaches in practice (Joachim Schlabach, Sabine Grasz ja Eeva Boström) This workshop deals with language courses or parts of language courses where two or more languages are involved or where multilingual issues are taken into account, like courses strengthening plurilingual competence or following the methods of L3/Third Language Acquisition. The workshop will include presentations and discussion. We invite you to give a short 10- minute presentation about multilingual approaches, activities, games, methods or assessment tools, especially based on your own practical experiences. Please send a short abstract (following the general guidelines) until 15.8. to jutta.helenius@uta.fi. By the end of August we will send a preliminary schedule about the workshop to all the participants of the multilingual session. The workshop is multilingual. Presentations and supporting material are in two languages, of which one is either Finnish, Swedish or English. So for example if you like to give a presentation in French, please prepare the slides in either Finnish, Swedish or English. Monikielisyys käytännössä Työpajassa käsitellään kielten opintojaksoja tai niitten osia, joissa käytetään kahta tai useampaa kieltä tai joissa otetaan huomioon monikielisyyskysymykset. Tällaisia ovat
kurssit, jotka vahvistavat monikielisyyttä tai jotka noudattavat L3/Third Language Acquisition-menetelmiä. Työpajassa on sekä 10-minuuttisia esityksiä että keskustelua. Esitysten aiheita voivat olla monikieliset lähestymistavat, harjoitukset, pelit, metodit tai arviointivälineet, etenkin perustuen omiin käytännön kokemuksiin. Lyhyt abstrakti, joka laaditaan yleisten ohjeitten mukaan, lähetetään ennen 15.8. osoitteeseen jutta.helenius@uta.fi. Elokuun loppuun mennessä kaikki työpajaan osallistuvat saavat alustavan aikataulun. Työpaja on monikielinen. Esitykset ja niihin liittyvä materiaali ovat kahdella kielellä, joista yksi on joko suomi, ruotsi tai englanti. Jos siis esimerkiksi haluat pitää esityksesi ranskaksi, voit laatia slaidit suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. 3. Arviointi kirjoittamisen opetuksessa (Katriina Kaakkolammi ja kollega) Työpajassa keskustellaan kirjallisten harjoitustöiden arvioinnista ja arvioinnin ongelmista. Työpajan tarkoituksena on koota arvioinnin hyviä käytänteitä arviointiohjeistuksen tai - kriteeristön muotoon. 4. Kieli- ja viestintäopintojen opintopolut (Auli Kulkki-Nieminen ja Riitta Marikainen) Opintopolkuajattelun taustalla on pedagoginen ajattelu, jossa korostuvat opiskelijalähtöisyys ja toiminnallisuus. Opetussuunnitelma on osaamisperustainen, ja kieli- ja viestintätaidot tukevat akateemista asiantuntijuutta. Työpajassa pohditaan sitä, mitkä ovat keskeiset akateemiset kieli- ja viestintätaidot ja miten niistä muodostuu opintopolku. Työskentelyn tavoitteena on konkretisoida polkuun kuuluvien opintojaksojen opetussuunnitelmatyötä. 5. Substanssiaineiden ja kielten integraatio (Nina Niemelä ja kollega) Tässä työpajassa mietitään minkälaisia tavoitteita substanssiaineiden ja kielten integraatiolle voidaan asettaa ja missä muodossa opetus tulisi ja voidaan toteuttaa, jotta tavoitteisiin päästään. Pajassa pohditaan integraation käsitettä eri näkökulmista (esimerkiksi ajallinen, sisällöllinen, opetusmenetelmällinen, alakohtainen). Lisäksi keskustellaan integraation eduista ja haitoista, substanssiaineen ja kielen integraation yhteistyökäytänteistä sekä ainelaitosten näkemyksistä.
6. Opetusteknologia isännästä rengiksi (Lauri Tolkki ja kollega) Tekniikka kehittyy huimaa vauhtia ja uusia mahdollisuuksia teknologian käyttämiseen opetuksen tukena syntyy jatkuvasti. Samalla kasvaa paine opetusteknologian entistä monipuolisempaan hyödyntämiseen kielten opetuksessa. Opetusteknologia ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan aivan kuten muidenkin opetusratkaisujen, sen käytön tulee olla pedagogisesti järkevää ja perusteltua. Kiireiselle opettajalle uuden, monesti vielä keskeneräisen teknologian haltuunotto ei ole ongelmatonta ja toimivien ratkaisujen löytäminen vaatii kokeiluja ja aikaa. Tässä työpajassa on tarkoitus jakaa toimivia opetusteknologisia ratkaisuja ja vaihtaa kokemuksia ja ideoita teknologian käytöstä arjen opetustyössä. Tärkeimpänä tavoitteena on luoda yhteistyöverkosto helpottamaan uusien ideoiden luomista ja käyttöönottoa. 7. Väittelyn käyttö opetuksessa Debating workshop (Mirja Hämäläinen ja Nancy Aalto) Debating can be used as an educational method that teaches critical thinking, motivates language and content study, enhances social skills and self-esteem, and prepares students for international and intercultural communication. Nowadays debating is practised all over the world, not just in native English-speaking countries. In this workshop the participants will get some background information on using debating for teaching foreign language communication as part of academic competences. The participants will have a chance to try a debate format in small groups. The groups can decide the language of communication between themselves. This method is suitable for teaching communication in all languages. The assessment/judging of debates will be discussed with reference to available assessment forms. The outcome of the workshop and the follow-up task will be to broaden the assessment criteria to include, for example, intercultural worklife communication skills. 8. Kielikeskusopettajan urapolut (Peppi Taalas, Mike Nelson ja Pasi Puranen) Yliopiston perustehtävät jakaantuvat kolmeen eri osa-alueeseen: Opetukseen, tutkimukseen ja yhteiskunnalliseen palvelutyöhön. Perinteisesti kielikeskusopettajat ovat keskittyneet ainoastaan opetukseen ja uralla etenemiseen on ollut niukasti mahdollisuuksia. Tässä työpajassa hahmotellaan kielikeskusopettajan mahdollisuuksia kehittyä ja profiloitua uransa aikana. Tavoitteena on luoda esimerkkejä urapoluista, joihin opettajat voivat suuntautua. 9. Suullisen kielitaidon arviointi (Tiina Männikkö ja Kaisa Alanen)
Työpajassa käsitellään akateemisen viestinnän kontekstissa tapahtuvaa suullisen kielitaidon arviointia. Tarkoituksena on pohtia suullisen kielitaidon arviointiin liittyviä erityispiirteitä ja haasteita. Työpajassa esitellään sekä aiempia hankkeita ja tutkimuksia että uusia näkökulmia arvioinnin kehittämiseen. 10. Tutkiva kielikeskus kielikeskus tutkittavana (Heidi Rontu ja Kari Pitkänen) Kielikeskuksissa tehdään arkityön ohella jo nyt paljon arvokasta tutkimusta. Tutkimuskohteena kielikeskusopetuksella on kuitenkin vielä paljon annettavaa. Valmiita tutkimuskysymyksiäkin varmasti löytyy, sillä monella kielikeskusopettajalla olisi intoa tutkia, mutta aikaa tai rahoitusta ei tahdo löytyä. Tässä työpajassa keskustellaan käynnissä olevasta ja jo valmistuneesta kielikeskustutkimuksesta, mutta ennen kaikkea suunnitellaan tulevaa. Kielikeskusten yhteiset tutkimusprojektit, sekä yhteistyö muiden toimijoiden (esimerkiksi SOLKI) kanssa parantaisivat mahdollisuuksia resurssien saamiseen ja antaisivat tutkimustoiminalle uuden ulottuvuuden. 11. Työelämäyhteistyö (Mikko Jäkälä ja Kaisa Lammi) Työpajassa käsitellään työelämän edustajilta sekä yliopistojen alumneilta saatua palautetta siitä, miten kieli- ja viestintätaitojen opetus sekä työelämän tarpeet kohtaavat. Lisäksi pajassa pohditaan sitä, millaista työelämäyhteistyötä eri osapuolten välillä tarvittaisiin. 12. Viestintä ja tiedottaminen (Liisa Kallio ja Timo Hulkko) Tiedonkulku ja sen parantaminen on monitasoinen haaste kielikeskuksissa, kuten kaikissa organisaatioissa. Tietoa on joko niin paljon, että tärkeitä asioita on vaikea hahmottaa tai sitten tieto ei kulje riittävästi. Tässä työpajassa käsitellään hyviä käytänteitä ja kokemuksia viestinnästä sekä etsitään keinoja siihen, että oikea tieto tavoittaisi oikeat ihmiset oikeaan aikaan. 13. Toimiva opiskelijapalautejärjestelmä (Johanna Vaattovaara ja Hanna Nurmi) Opiskelijapalaute on paitsi laadunvarmennuksen väline, myös tarpeellinen työkalu jokaisen opettajan omassa kehittämistyössä. Pelkästään palautteen kerääminen ei vielä sinällään riitä, vaan toimivassa opiskelijapalautejärjestelmässä palautteet myös käsitellään systemaattisesti ja hyödynnetään harkiten. Kielikeskuksille luontaisena haasteena on
pitkäjänteisen opiskelijayhteistyön luominen, koska useimmat opiskelijat vain pistäytyvät suorittamassa muutaman kurssin. Tässä työpajassa keskustellaan palautteen keräämisen käytännöistä ja siitä miten palautteita on hyödynnetty opetussuunnittelussa. Lisäksi työpajassa etsitään keinoja käytänteiden parantamiseksi. 14. Kulttuurien välinen viestintä. Intercultural Communication (Irja Pietilä ja Raquel Benmerqui) Jokainen kielikeskusopettaja kohtaa työssään kulttuurienväliseen viestintään liittyviä tilanteita. Tässä työpajassa perehdytään konfliktien ilmenemiseen ja niiden hallintaan itse tehden ja kokien. Kulttuurienvälisiä konfliktitilanteita tarkastellaan opiskelijaryhmissä ja työyhteisön jäsenten välisissä vuorovaikutustilanteissa. Työpaja on toiminnallinen, vuorovaikutteinen ja kokemuksia jakava. Kuitenkaan työpajaan osallistuvien ei tarvitse valmistaa erillisiä alustuksia vaan kokemuksia jaetaan koko työpajatyöskentelyn ajan. Työpajassa voidaan käyttää sekä suomea että englantia. Every language centre teacher is dealing with intercultural communication situations at work. This workshop will focus on the appearance of intercultural conflicts and their management via various participatory exercises. Intercultural conflict situations will be examined within student groups and staff members. The workshop will be participatory, interactive and experience sharing. The workshop participants do no need to prepare separate presentations beforehand, but the participants experiences are shared throughout the workshop. In this workshop the participants may use both Finnish and English.