Peruskunnostustyön aloittaminen -Ojitusyhteisöjen aktivointi

Samankaltaiset tiedostot
Peruskunnostustyön aloittaminen -tukimahdollisuudet

Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Nutrinflow-hanke. Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

OJITUSYHTEISÖ Aktivointi ja toteutus. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Outi Leppiniemi, Vesistöyksikkö

OK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK

Ojitushankkeen käynnistäminen ja ojitusisännöitsijan tehtävät ojitushankkeissa.

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

OK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo,

Peruskuivatushankkeen käynnistäminen ja ojaisännöitsijan tehtävät hankkeissa.

Peltosalaojituksen suunnittelu

Peltojen ja metsien vesitalous hallintaan OHJELMA Tilaisuuden avaus - Ojat kuntoon hanke: Petra Korkiakoski, Hämeen

JÄNGENOJAN PERUSKUIVATUS

KOKONAISVALTAINEN MAATALOUSYMPÄRISTÖN VESIENHALLINTA VALUMA-ALUEKOHTAINEN TOIMINTATAPAMALLI MIKKO ORTAMALA

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Vettä pellolla? Kuivatus- ja kustannustehoa peruskuivatukseen ja vesiensuojeluun -infopäivät. Petri Kurki Maveplan Oy, PERKU-hanke

[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Valuma alueen kunnostussuunnittelu

Pylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalue Peruskuivatus uomat 1-5 muutos putkiojaksi

JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin. PJI Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Tampereen seutukunnan maanmittauspäivät

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

Järvikylän uusjako Peruskuivatushanke vaihe 2 Uomat 12-14

MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin -koulutus, Turku Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

TOPINOJAN UOMAKUNNOSTUS

Haukiperänojan PERUSKUIVATUS OJITUSSUUNNITELMA RAAHE (PATTIJOKI)

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

OJITUSYHTEISÖ. Peruskuivatus kuntoon - Raisio Sallmén Ari

ProAgrian NEUVO palvelut kasvukaudella 2016

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Maatalouden peruskuivatuksen rahoitusmahdollisuudet

RIL Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset. Salaojayhdistyksen neuvottelupäivät Ähtäri Mesikämmen Seppo Hihnala, Maveplan

PATOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET YHTEENVETO. Prosessivesiallas PVM

Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä

Toimiva salaojitus. Pellon vesitalous kohdilleen Markus Sikkilä Salaojayhdistys

SEIPIÖOJAN PERUSKUIVATUS

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

NURMIOJAN PERUSKUIVATUS

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

750 m Q4142G, Q4142H, Q4144A, Q4144B

Pellot ja vedet kuntoon -Loppusanat

Leskelän uusjako Peruskuivatus uomat 1-4

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Pylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalue Peruskuivatus uomat 6-7

LUMIJOEN UUSJAKO UOMIEN KUNNOSTUS, Vaihe 1

ILMAJOEN KUNTA Yksityisteiden perusparannus - Kullaanmäentie - Lauttajärventie - Joupinkuja - Kuruntie - Tuohistonmäentie - Opistontie

Sivu 1 (7) LIITE 1. Yleiskustannukset (noin 20 %) 2559

ISONIITYN UUSJAKO UOMIEN KUNNOSTUS

Järvikylän uusjako Aartamin siivouskaivuhanke

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Pylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalue Peruskuivatus uomat 6-7

LUMIJOEN UUSJAKO UOMIEN KUNNOSTUS, Vaihe 1

HUOPAKINOJAN PERUSKUIVATUS

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Terrafame Oy Patojen määräaikaistarkastukset Raffinaattialtaan padon yhteenveto PATOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET YHTEENVETO KOHDE: PVM 10.6.

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Pellon perusparannus Osa 3: Täydennyssalaojitus Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

KATUSUUNNITELMASELOSTUS 2018 MÄNTYHARJUN KUNTA

RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä

HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS

Kokkosuon vesiensuojelusuunnitelma Kiuruvesi

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia

KEHITYSVAIHEEN PROJEKTISUUNNITELMA OSA 2 Keskusta-Lentävänniemi

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Niittykummun koirapuisto

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari , Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

HULEVEDET JA MUUT VALUMAVEDET SEURANNASSA KEMPELEEN ZATELLIITIN KOSTEIKOILLA

TALLIRAKENTAMISEN HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ I

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN

Hämeenlinnan kaupunki HS-Vesi Oy. Tiiriön valuma-alueen hulevesiselvitys. Raportti

RUMPURAKENTEET - UUSVANHA YMPÄRISTÖONGELMA

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta?

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Pienvesirakentamisella tulvat kuriin Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Pellon vesitalous kohdilleen, VILKKU-tilaisuus

Liite 1 Metsäojitusilmoituslomake

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken

VYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset

HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS

Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta

Vantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

Transkriptio:

Peruskunnostustyön aloittaminen -Ojitusyhteisöjen aktivointi

Valuma-aluekohtainen kuivatustarvekartoitus Ilmakuvatarkastelulla, paikkatietoaineistojen tarkastelulla sekä Salaojayhdistyksen rekistereistä löytyvien salaojakarttojen avulla voidaan havaita ongelma-alueet, jonka tuloksena viljelijöille voidaan tarjota apua ongelmien ratkaisemiseksi ja kuivatuksen parantamiseksi. ( MAANMITTAUSLAITOS/MML/01042014)

Kartoitetaan kuormittavat alueet ojitusyhteisöittäin

Ojitusyhteisöjen vanhat pintakartat

Ojitusyhteisöjen vanhat pituusleikkaukset

( MAANMITTAUSLAITOS/MML/01042017)

Kohteiden suunnittelu ja toteutus kannattaa hoitaa vaiheittain. Näin säästetään aikaa ja rahaa: Kaikki suunnittelu alkaa tavoitteiden kartoittamisesta. Oli meillä mikä tahansa ongelmaalue (tai hoitoalue), niin yhdessä keskustelemalla todetaan tavoitteet. Kun tavoitteet ovat selvillä, niin voidaan jatkaa alustavaan maastoselvitykseen ja mittauksiin, jolloin selvitetään mahdollisuudet erilaisten toimenpiteiden toteuttamiselle. Mittausten pohjalta laaditaan alustava toimenpide-ehdotus. Yhdessä valittujen toimenpiteiden pohjalta laaditaan varsinaiset tarkat rakennesuunnitelmat ja kustannusarviot, joiden pohjalta laaditaan urakkatarjouspyynnöt, mahdolliset tukihaut ja muut tarvittavat viranomaisselvitykset. Toteuttamisesta huolehditaan suorittamalla tarvittavat maastoon merkitsemiset sekä hoitamalla työnjohto ja valvonta. On mahdollista laatia myös jatkosuunnitelma laajamittaisemman toimenpidekokonaisuuden toteuttamiseksi ja jatkohuolloksi.

Valtaojat: Keskustelu ongelmista ojitusyhteisön päätoimitsijoiden kesken, tehdään alustavat maastomittaukset ja selvitykset (alavimmat pellonpinnat, ojapohjat, vesipinnat, rummut, mahdollisuudet vesiensuojelurakenteille) Ongelmien selvittäminen alustavien laskemien perusteella, laaditaan pituusleikkaus ja pintakarttaluonnos. Käydään yhdessä päätoimitsijoiden kanssa läpi eri vaihtoehdot ongelmien ratkaisemiseksi (peruspuhdistus, kaatoprosentit, kuivavara, uoman vesitilavuuden kasvattaminen, pengerrys ja pumppaus, valumavesienhallinta) Tehdään alustava ositteluluetteloiden päivitys, josta saadaan kaikkien osakkaiden yhteystiedot. Kutsutaan koolle ensimmäinen ylimääräinen ojitus Mikäli ojitusyhteisö päättää enemmistö osuudella lähteä toteuttamaan hankkeen, niin seuraavaksi laaditaan pintakartta, pituus- ja poikkileikkaukset, kustannusarvio, osittelu, työselitys, rahoitushakemus, suunnitelmat vesiensuojelurakenteille.

Suunnitelmien laadinta

Tilakohtainen kuivatustarvekartoitus: Selvitetään: Kuivavarat Laskuaukot Salaojakaivot Valta- ja piiriojien kunto Rumpujen kunto ja asennustaso Salaojien kuivavara Salaojien ojaväli Kaatoprosentit Huuhteluntarve Mahdollisuudet vesiensuojelurakenteille

Tuotantoalueiden valumavesienhallinta Työssä viihtymiseen ja jaksamiseen vaikuttaa olennaisesti oma työ- ja elinympäristömme. Tuotantoalueen siisteys, käytännöllisyys ja turvallisuus luovat edellytykset tehokkaalle toiminnalle. Hyvin suunniteltuun tuotantopihaan liittyy oleellisesti valuma-vesien hallinta. Valumavesiä tulee jaloittelutarhoilta, pesupaikoilta sekä lannan, rehun ja öljyn käsittely- ja varastoalueilta Valumavesien käsittelyn menetelmiä ovat laskeutusaltaat, lietesäiliöt, imeytys- ja suodatusmenetelmät, fosforikaivot ja jätevesijärjestelmät sekä oikeista kaadoista ja vesien ohjaamisesta huolehtiminen. Huolellisesti toteutetussa pesupaikassa pesuvälineet löytyvät helposti, työskenteleminen on helppoa, ympäristöasiat tulevat huomioitua sekä työkoneet pysyvät hyvässä kunnossa. Pesupaikkaa voi käyttää työkoneiden lisäksi myös vaikkapa auton tai mattojen pesuun.

Kiitos!